TYÖHYVINVOINTI KOHTAAMISPAIKOILLA Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi
Kaksi näkökulmaa työhyvinvointiin Työn tarkoitus, merkitys ja palkitsevuus: miksi kohtaamispaikkatyö on tärkeää yksilöille ja yhteiskunnalle? Työn tekemisen tarkoituksenmukaiset tavat: kohtaamispaikkatyö ohjauksena ja työhyvinvointi ohjaustyössä
1. Yhteisöllisyydestä puhutaan Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys Espoon urheilun ongelmat: Kaupunkia ei kiinnosta, yhteisöllisyys kadonnut Mieleenpainuvimpana Kuopiosta jää lämpö ja tietynlainen yhteisöllisyys. Tuntuu, että täällä on saanut olla jotenkin paljon lähemmin kytköksissä ihmisiin Vuonna 2030 joka talon pihalla on yhteisöllinen laariviljelmä Asustelen perheineni Helsingissä alueella jolla on mielestäni paljon elävää yhteisöllisyyttä. Parin korttelin päässä kodistamme sijaitsee asukastalo jossa järjestetään talkoohengellä vapaaehtoisvoimin monenlaista toimintaa kaiken ikäisille. Tilassa toimii myös pieni voittoa tavoittelematon kahvila sekä kierrätyshylly jonne kaikki voivat tuoda tarpeettomaksi jääneitä ehjiä tavaroitaan kiertoon muille. Yhteisöllisyys, yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovatkin välttämättömiä ihmisen olemassaololle ja toiminnalle
Yhteisöllisyydestä ryhmiin Yhteisöllisyyttä ei ole olemassa on vain yhteisöjä ja ryhmiä. Yhteisöllisyys on se, mitä tapahtuu ryhmissä ihmisten välillä ja mikä sitä ohjaa Kaikki suuremmat yhteisöt ovat pienempien yhteisöjen verkostoja tai solukkoja. Nämä tekevät todeksi laajemmat yhteisöt sekä niissä jaetut ajattelun ja toiminnan tavat Kääntäen: käytännön yhteisöt tarjoavat ihmisille sosiaalisia paikkoja, joissa kasvaa yksilöinä, kiinnittyä laajempiin yhteisöihin ja omaksua niissä tarvittavat ajattelun ja toiminnan valmiudet Syrjäytyminen = ihminen ei kuulu enää mihinkään ryhmään (tai pelkästään tuhoisiin ryhmiin) Sosiaalinen pääoma tai luottamus on tutkimusten mukaan keskeinen hyvinvoinnin, terveyden ja resurssi
Sosiaalisten paikkojen puitteet muuttuneet rajusti Pari sukupolvea sitten saatiin yhteisöt ja identiteetit muun elämän sivutuotteena. Ne olivat annettuja ja pysyviä. Kova individualismi (hellittämätön työnteko, omillaan pärjääminen, tunteiden piilottaminen jne.) oli arvostettua, koska yhteys toisiin ihmisiin oli olemassa ilman muuta
Nopeasti siirryttiin annetuista yhteisöistä itse valittaviin yhteisöihin Yksilöistä riippumattomat ryhmät, yhteisöt ja rutiinit ohenevat. Sosiaalisten paikkojen ja identiteettien valmis maisema katoaa Vapaus ja yksilöllisyys lisääntyvät Ns. suuren muuton ja suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutosten vähiten ymmärretty seuraus
Muutos on kaksiarvoinen, ambivalentti Vapaus tuottaa riemua ja mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia ongelmia Valinnan vapaus on myös valinnan pakkoa Myös ryhmät ja yhteisöt on pakko valita ja tehdä itse muuten jää yksin Tämä on raskasta ja vaikeaa työtä eikä sen opettamiseen ja ohjaamiseen ole aina valmiuksia Ajattelemme usein, että sosiaalisuus on syntymäominaisuus. Tämä syrjäyttää ensin ne, joilla on vähiten valmiuksia rakentaa sosiaalisia paikkojaan itse.
Kohtaamispaikka on sosiaalinen paikka ja tarjoaa sosiaalisen paikan Virallinen palvelujärjestelmä vuotaa eikä aina kykene turvaamaan kaikille sosiaalisia paikkoja Ihmisten omat yhteisöt voivat olla monista syistä riittämättömiä Kohtaamispaikat toimivat kansalaisyhteiskunnan ruohonjuuritason palveluna, joka sitoo kaikenlaisia ihmisiä toisiinsa ja yhteiskuntaan Usein toimivat myös alustoina muille samaa tekeville toimijoille, yhteisöille, hankkeille
2. Kohtaamispaikoissa tehdään ohjaustyötä - Sanna Vehviläinen: Ohjaustyön opas (2014): - Ohjauksen avulla pyritään kiinnittämään ihmisiä yhteiskuntaan. Samalla heitä autetaan rakentamaan elämäänsä ja toimintaansa niin, että se on heille mielekästä ja omien arvojen mukaista (s. 16) - Ohjaus on prosessi, joka muuntaa ohjattavan osallisuutta jossain hänelle merkityksellisessä yhteisössä tai käytännössä (s. 48) - Ohjauksen tuloksena - yksilöt voivat ohjata elämäänsä itse - he kykenevät ja haluavat tehdä niin - he voivat tehdä niin liittymällä mielekkäiksi kokemiinsa yhteisöihin ja yhteistoimintoihin (s. 23)
Palveluohjaus Ohjaustyön kenttä on kirjava Sosiaalinen vahvistaminen, kuntouttava toiminta (esim. työpajat, työvoimakoulutukset, päihdehoito) Kehityspsykologinen kasvun ja kehityksen tukeminen (lastenohjaajat) Erityisen tuen tarjoaminen (ent. avustajan nimikkeet) Opinto- ja uraohjaus Ryhmänohjaus ( luokanvalvonta ) oppilaitoksissa Työpaikoilla tai työharjoittelussa opiskelijasta huolehtiminen (työpaikkaohjaaja) Nuoriso-ohjaus, vapaa-ajan ohjaus, yhteisöohjaus Työnohjaus, fasilitointi, coachaus, mentorointi Elokuvien tai näytelmien ohjaus: lankojen pitäminen käsissä MILLAISTA OHJAUSTYÖTÄ KOHTAAMISPAIKOISSA TEHDÄÄN?
Ohjaus on ohjattavien toimijuuden tukemista Ohjaus on valmiuksien tuottamista erilaisille ihmisille erilaisiin tilanteisiin ja toimintaympäristöihin Ohjaus ei ole temppurata tai asioiden tekemistä toisten puolesta Ohjaus on ihmisten kohtaamista tavalla, joka on heille itselleen mielekkäintä ja palkitsevinta Kohderyhmäherkkyys: Edellyttää sosiaalisia valmiuksia lukea tilanteita ja kohdata yksilöitä sekä ryhmiä Käsityötaito: Edellyttää toiminnallisia valmiuksia vaikuttaa tilanteisiin ja toimintaan mielekkäällä ja toimivalla tavalla Ohjaus on samaan aikaan toimiva työkalu ja tärkeää itsessään: parantaa toimintakykyä ja ilmapiiriä, ja helpottaa päämääriin pääsemistä
Ohjaus on sosiaalisten valmiuksien vahvistamista Ohjaus tarjoaa asiakkaille valmiuksia kohdata myös toisia ihmisiä toisissa tilanteissa Toisten kanssa opitaan olemaan vain olemalla toisten kanssa vuorovaikutuksessa: ryhmät, yhteisöt, piirit, koulut, työpaikat, kerhot Yhä useammin tämä tarvitsee aktiivista tukemista = ohjausta Kaikki ihmiset voivat olla toisilleen hyvien kohtaamisten peilejä Minkään ammatin resurssit eivät riitä jokaisen yksilön kahdenkeskiseen kohtaamiseen aina, kun tarvitaan tukea tai tunnustusta
Ohjaus on ammattitaito Ohjaaminen on ammatillinen taito, ei (vain) kemiaa, luonteenpiirre tai tyypistä kiinni. Niin kuin kaikki ammatilliset taidot, se kehittyy harjoittelun, kokemuksen ja mahdollisen koulutuksen myötä On näköharha, että toisilla ohjaamisvalmiudet ovat synnynnäisiä ja toisilla ei Ohjauksen ei tarvitse olla kutsumustyö. Riittää, että osaa ohjauksen tapoja ja menetelmiä ammatillisesti Ohjattavistaan ei tarvitse pitää tai rakastaa ihmisenä. Riittää, että kykenee ajattelemaan ohjattavan näkökulmasta, mikä häntä hyödyttää, ja tarjoamaan sitä ohjattavalle Toki myönteiset tunteet voivat auttaa paljonkin, mutta ne eivät aina yksin riitä Ohjausta tapahtuu monissa yhteisöissä ja palveluissa: jokainen ohjaa omalla tontillaan Ammattitaitoon kuuluu myös omien ja toisten ammattilaisten rajojen tunteminen ja kunnioittaminen
Ohjaajakin tarvitsee ja hyötyy ohjauksesta Esimiehen rooli: työntekijällä on vastuu työnsä sisällöstä, esimiehellä ja organisaatiolla on vastuu työn tekemisen puitteista ja mahdollisuuksista Ohjaustyön tekijöiden vertaistuki ja keskinäinen ohjaus on tärkeää: sille tarvitaan riittävästi aikaa sekä resursseja Alas istuminen ja kahvittelu on usein parasta vertaistukea ja keskinäistä ohjausta! Ulkopuolinen työnohjaus mahdollisuuksien mukaan suositeltavaa Toimii työyhteisön kehittämisen virikkeenä Auttaa varautumaan ja ehkäisemään ongelmia Helpottaa palautumista hankalista tilanteista
Työhyvinvointi kohtaamispaikoilla Ymmärrys työn tavoitteista mihin pyritään ja miksi: sosiaalinen paikka kaikille Ymmärrys työn keinoista: kohtaamispaikkatyö on ammatillista ohjausta Vahvistaa asiakkaiden omia valmiuksia Tapahtuu ammatillisten valmiuksien, ei pelkkien tunteiden tai sitoutumisen varassa Ohjaus on yhteistyötä, jota jokainen tekee omalla tontillaan Ohjaustyö on inhimillistä ja rajallista kuten kaikki työ Myös ohjaustyön tekijä tarvitsee ohjausta
RIITTÄVÄN HYVÄ RIITTÄÄ MYÖS KOHTAAMISPAIKOISSA KOHTAAMISPAIKKATYÖTÄ TEHDÄÄN YHDESSÄ ÄLÄ SIIS TURHAAN YRITÄ YKSIN Kiitos! maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi