Yksikön toimintasuunnitelma toimintakaudelle 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Viikinki
Viikingin varhaiskasvatusyksikkö sijaitsee Vartioharjussa Vartiokylänlahden läheisyydessä. Yksikköön kuuluva Keltanot ryhmä sijaitsee Vanhanlinnantie 12 osoitteessa. Päiväkodissa tarjotaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Viikingin vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman tarkoitus on avata ja ohjata varhaiskasvatuksemme toimintaa ja painotuksia sekä sitä miten ne arjessamme näyttäytyvät. Suunnitelmaa täydentää tiimien laatimat ryhmäkohtaiset toiminnan suunnitelmat. Suunnitelmia arvioidaan ja kehitetään vuosittain. Toimintasuunnitelma perustuu opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin varhaiskasvatuksen suunnitelmaan. Toimintamme edistää Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen arvojen toteutumista, huomioiden Helsingin kaupungin arvojen erityispiirteet. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua toimintakulttuurin rakentamiseen ja lapsen varhaiskasvatuspäivän suunnitteluun yhteistyössä henkilöstön kanssa. Yhdessä ja yhteistyöllä luomme parhaat olosuhteet kasvaa ja kehittyä, osallistua ja oppia turvallisesti. Osallistumisen muotoja ovat mm. vasu -ja leops keskustelut, päivittäiset kohtaamiset ja keskustelut sekä yhteiset tapahtumat ja ryhmien vanhempaintilaisuudet. Otamme mielellämme vastaan myös muita yhteistyöideoita. Linkit: http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_20 16.pdf https://www.hel.fi/static/liitteet/kasvatuksen-ja-koulutuksentoimiala/varhaiskasvatus/hki_vasu_fin_a4_sivuittain_digi_100dpi.pdf 2
Arvoista nostettua Lapsuuden itseisarvo Leikin arvostaminen Myönteisyys ja positiivinen kannustaminen Lapsi omana itsenään Lapsen kuuleminen Annamme positiivista palautetta, huomioimme lapsen vahvuuksia ja kannustamme, toimimme erilaisissa toiminnallisissa pienryhmissä. Lapsen oikeudet Oikeus leikkiä Lapsen osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa omaan varhaiskasvatuspäivään Oikeus kavereihin Oikeus kokea olevansa arvostettu Havainnoimme lapsia ja leikkiä, mielenkiinnonkohteita, dokumentoimme toimintaa, kuuntelemme lasta ja arvostamme hänen mielipidettään. Ihmisenä kasvaminen Tasapuolisuus, monimuotoisuus Kaveritaidot ja toisten kunnioittaminen. Myönteinen, turvallinen ja kannustava tunneilmasto Hyvät tavat Opettelemme lasten kanssa sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, olemme vuorovaikutusmallina lapsille, kuuntelemme lasta. Terveellinen ja kestävä elämäntapa Turvallisuus, liikunnallisuus, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävyys Huolehdimme, että lapsi liikkuu päivittäin riittävästi. Olemme mukana Ilo kasvaa liikkuen ohjelmassa, teemme retkiä metsään ja lähialueelle. Jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatuksesta tukea omalle kasvun ja oppimisen polulle. 3
Toimintakulttuuri Luomme osallisuuden toimintakulttuuria ja ilmapiiriä, jossa jokainen lapsi saa kokemuksia siitä, että hänen aloitteillaan ja mielipiteillä on merkitystä. Varmistamme, että lapsilla on arjessamme kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia. Kohtaamme lapset lempeästi ja vanhemmat arvostavasti. Huomaamme toistemme vahvuudet, kannustamme ja tuemme toisiamme. Huolehdimme ammatillisesta kehittymisestä osallistumalla koulutuksiin ja jakamalla tietoa ja osaamista toisillemme. Ryhmien toimintasuunnitelmista käydään keskustelua ja työstämme niitä yhdessä. Kehitämme dokumentointimenetelmiä, valokuvaamista, videointia ja hyödynnämme Kaskon internetsivuja työssämme esimerkiksi oivalluksia varhaiskasvatuksesta, Ota koppi, kielinuppu ja Ilo kasvaa liikkuen. Arvioimme arjen käytäntöjä ja toimintatapojamme havaintojen pohjalta. Vuorovaikutteinen ja osallistava keskustelu on pohjana kehittämiselle ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaiselle toiminnalle niin yksikössä kuin tiimeissä. Olemme avoimia ja uteliaita oppimaan yhdessä toinen toisiltamme. Lapset ja aikuiset etsivät tietoa ja oppivat yhdessä. Jokaisessa ryhmässä toteutetaan ikätasoisesti lasten mielenkiinnonkohteista, leikistä tai ilmiöiden ihmetyksestä kehkeytyviä teemoja. Ryhmä / pienryhmä valitsee mitä lähdetään yhdessä tutkimaan, mistä saamme tietoa ja vastauksia, mitä välineitä ja muuta tarvitsemme projektin toteuttamiseen. Arvioimme valikoituiko ja toteutuko teema tai projekti lasten kysymysten pohjalta. Arviointia tehdään arjessa, tiimikokouksissa sekä pedagogisissa kokouksissa. Dokumentoimme projektit. 4
Lapset voivat vaikuttaa ja saada kokemuksia siitä kuinka ollaan ja toimitaan yhdessä erilaisissa ryhmissä. Kunnioitamme lapsen tapaa toimia, leikkiä ja oppia. Kunnioitamme lapsen näkemyksiä ja kokemuksia. Osallisuus tarkoittaa meillä myös kaverin näkemyksen huomioimista sekä taitoa ponnistella ja neuvotella yhteisen leikin onnistumiseksi. Havainnoimme ja ohjaamme lapsia leikissä ja arjen tilanteissa. Tunnistamme loukkaavan käytöksen tai kiusaamisen. Opettelemme sovittelemaan tilanteita ja asioita. Käytämme Mini Versoa ristiriitatilanteiden sovittelumenetelmänä. Varmistamme, että kukaan ei jää yksin. Edistämme toimintatapoja, jotka vahvistavat hyvää ja turvallista ilmapiiriä, ryhmäytymistä ja kaveritaitoja. Joustavuus, spontaanius, taito tarttua lasten aloitteisiin ja ideoihin vaatii meiltä tietoisia valintoja; annamme tilaa lasten leikille, ihmettelylle, kokeiluille, valinnoille, toiminnalle ja keskustelulle. Henkilöstö laatii lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteistyössä huoltajien kanssa. Ryhmien henkilöstöllä on erilaisia keinoja lapsen näkökulman selvittämiseksi. 5
Huolehdimme fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Ohjaamme lasta terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin. Kunnioitamme luontoa ja ympäristöä. Tuemme omatoimisuutta, vahvistamme vahvuuksia ja hyvän itseluottamuksen kehittymistä. Vahvistamme lasten orastavia taitoja. Arvostamme omaa kulttuuriperintöämme ja laajennamme tietoisuutta myös muihin kulttuureihin. Lapsella on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen. Lasten kielet ja kulttuuri tehdään näkyväksi ryhmissä. Seuraamme juhlavuosikalenteria ja huomioimme eri kulttuurien juhlat yhdessä perheiden kanssa sovituilla tavoilla. Huoltajilla ja kasvattajilla on oikeus tulkkiin vasu- ja leops keskusteluissa. 6
Toimintakulttuuriamme tukevia rakenteita Varmistamme perehdytyksen uusille työntekijöillemme. Kokousrakenteet olemme sopineet yksikön, tiimien sekä joka toinen viikko lastentarhanopettajien pedagogisille kokoontumisille. Varmistamme tiedonkulun tiimeistä ja kokouksista kokousmuistioin. Päiväkodin johtaja vastaa yksikön pedagogisen toiminnan suunnittelemisesta, arvioinnista ja kehittämisestä, yhteistyössä varajohtajan kanssa. Lastentarhanopettajat vastaavat lapsiryhmissä toteutettavasta pedagogiikasta yhteistyössä lastenhoitajien kanssa. Yksikön kehittämispäivät pidämme syys- ja kevätkaudella. Koko työyhteisöä koskevia pedagogisia kokouksia on noin kaksi kertaa toimintakaudessa. Tiimien pedagogisiin viikkopalavereihin ja moniammatilliseen suunnitteluun olemme varanneet säännöllisesti aikaa. Syys- ja kevätkaudella tiimeissä pidetään leops- ja vasuviikot. Lastentarhanopettaja pitää vasu ja leopskeskustelut. Työvuorosuunnittelua teemme yksikön resurssien ja ryhmien pedagogisen toiminnan näkökulmasta. 7
Oppimisen alueet Avaavat kielen rikkaan maailman Mahdollistavat ilmaisun monet muodot Avaavat minuutta ja meidän yhteisöämme Avaavat mahdollisuuksia tutkia ja toimia ympäristössä Tukevat kasvussa, liikkumisessa ja kehittymisessä Laaja-alaisen osaamisen teemat ja oppimisen alueet ovat tietoisesti toiminnassamme läsnä ja ne integroituvat toimintakulttuuriimme lapsen kohtaamisissa, kuuntelemisessa, kysymyksiin vastaamisissa ja onnistumisiin kannustamisessa. 8
Oppimisen alueet Lapsilla on mahdollisuus monipuoliseen leikkiin ja luovaan ilmaisuun. Oppimista tapahtuu arkisissa tilanteissa leikin ja monipuolisen tekemisen kautta. Lasten kanssa lauletaan ja lorutellaan päivittäin arjen tilanteissa. Ryhmässä on mahdollisuus tutustua soittimiin. Yhteiset laululeikit, tanssi, lasten esitykset ja konserttivierailut rikastuttavat lasten kokemuksia ja arkeamme. Lapsella on mahdollisuus maalata, piirtää, leikata, liimata ja muovailla. Tekeminen liitetään lasten kiinnostuksenkohteisiin / leikkiin. Autamme jokaisen lapsen ryhmän jäseneksi. Lapsen tulee kokea kuuluvansa ryhmään. Kunnioitamme lasten ja perheiden vakaumuksia ja tutustumme yhdessä lasten kulttuuriin ja uskontoihin. Yhteiset tapahtumat ja arjessamme tapahtuvat kohtaamiset lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta ja kokemusta. Juhlat ja lastenkulttuuri saavat näkyä ja kuulua oppimisympäristössämme. Kutsumme isovanhemmat vieraaksemme ja tapaamme Linnaharjun hoivakodin asukkaita säännöllisesti yhteisen tekemisen parissa. Retkeilemme lähiluontoon ja ympäristöön säännöllisesti. Pihaalueella voi pelata, pyöräillä, laskea mäkeä ja seikkailla. 9
Laaja-alaisen osaamisen alueet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta. Lasten mielenkiinnonkohteet ja osaaminen vaikuttavat niiden toteuttamiseen. Ryhmien omissa toimintasuunnitelmissa kuvataan niitä soveltuvasti ryhmä ikätasoon ja toimintaan. Ajattelu ja oppiminen ovat tärkeitä tulevaisuuden taitoja jotka edellyttävät rohkeutta, innostusta, luottamusta ja avoimuutta uusia asioita kohtaan. Annamme mahdollisuuksia keksiä, oppia ja ratkaista asioita. Tutkimme ja kokeilemme asioita ja rohkaisemme sinnikkyyteen. Ruokimme mielikuvitusta lukemalla satuja ja mielikuvittelemalla. Iloitsemme onnistumisista. Kannustamme ja tuemme toisiamme. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja itsensä ilmaiseminen korostuvat moninaistuvassa maailmassa. Luomme pohjaa toisten ihmisten kunnioittamiselle ja vuorovaikutustaitojen oppimiselle. Tutustumme luontevalla tavalla eri kulttuureihin, kieliin ja eri-ikäisiin ihmisiin. Helsinkiläisyys ja itä- Helsinki kaupunginosana tarjoavat meille monipuolisen ja rikkaan oppimisympäristön. 10
Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen opettelu ovat keskeinen osa varhaiskasvatuksen toimintaa. Omasta ja toisten hyvinvoinnista opetellaan huolehtimaan turvallisessa vuorovaikutuksessa. Myös kestävän elämäntavan periaatteita toteutetaan varhaiskasvatuksen toiminnassa. Opettelemme tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja tunteiden hallintaa. Ohjaamme lapsia kunnioittamaan ja suojaamaan omaa ja toisen kehoa. Lisäämme itsenäisyyttä vähitellen arjen taitojen avulla, toimimme vastuullisesti ja turvallisesti ympäristössämme sekä ohjaamme kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen ovat enenevässä määrin osa lasten elämää. Erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä toimimisen harjoittelu on osa varhaiskasvatuksen arkea. Huomaamme ja tulkitsemme erilaisia viestejä osana leikkiä. Tutustumme vähitellen merkkijärjestelmiin, esimerkkeinä liikennemerkit, emojit, koodaamisen alkeet. Tuotamme viestejä eri tavoilla. Tutustumme kirjoihin, sanomalehtiin, internettiin. Lapset dokumentoivat omia töitään. Dokumentoimme digitaalisesti esityksiä, leikkiä, liikkumista ja tutkimista. Etsimme tietoa erilaisilla tavoilla. Harjoittelemme digilaitteiden käyttämistä. Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä motivaatio oppia uutta vahvistuvat, kun lapset saavat itse olla mukana vaikuttamassa siihen, mitä tehdään ja miten. On tärkeää, että lapsilla on mahdollisuus osallistua ja harjoitella omia vaikuttamismahdollisuuksia. Rohkaisemme osallisuuteen, oma-aloitteisuuteen ja kekseliäisyyteen. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua itseään koskevissa asioissa. Vastaamme leikkialoitteisiin ja annamme lasten ideoida yhdessä toimien. 11
Leikki- ja oppimisympäristö Rakennamme ympäristöämme niin, että se mahdollistaa ja tukee uusien taitojen oppimista. Arvioimme leikkivälineiden ja tavaroiden sijoittelua lapsen toiminnan näkökulmasta. Leikkivälineet ovat lasten saatavilla. Tilat houkuttavat ja innostavat leikkiin ja yhdessä tekemiseen. Lapsilla on mahdollisuus leikkiessään käyttää tavaroita luovasti ja leikin tarpeen mukaisesti. Leikin voi myös jättää ja sitä voi jatkaa. Lasten kanssa harjoitellaan käsittelemään leikki -ja oppimisvälineitä hyvin. Arvioimme onko ympäristössämme ja tiloissamme merkityksiä, jotka ohjaavat tai erottelevat leikkiä ja valintoja lasten sukupuolen mukaan. Retkeilemme liikkuen ja leikkien Vartiokylänlahden ympäristössä ja lähiluonnossa. Tutustumme lasten asuinympäristöön. Ryhmät hyödyntävät Helsingin monipuolisen oppimisympäristön kulttuuri -ja liikuntamahdollisuuksia. 12
Leikki- ja oppimisympäristö Hyödynnämme päiväkodin tiloja siten, että ne tukevat ja mahdollistavat lasten keskinäisen toiminnan ja houkuttelevat leikkimään ja oppimaan yhdessä. Lapsilla on mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja monipuoliseen tekemiseen. Käytössämme on sali ja eteistiloja, joissa lapset voivat liikkua vauhdikkaasti. Käytämme sisä- ja ulkotiloja porrastetusti ryhmien laatimien tilankäyttö -ja toiminnan suunnitelmien mukaan. Jokaisella ryhmällä on käytössään oma kotiryhmätila, eteistila ja pienryhmätiloja toiminnan porrastamiseen ja leikkitilojen hyödyntämiseen. Tiloissa voi pelata ja toimia luovasti, mutta niissä on myös mahdollisuus rauhalliseen oleiluun. Teemme yhteistyötä yli kotiryhmärajojen. Suunnittelemme ja toteutamme toimintaamme myös päiväkodin yhteisinä teemoina ja projekteina. Yhdistämme ryhmiä loma-aikoina ja poikkeustilanteissa suunnittelemme yhteisvoimin arkea niin, että turvaamme yhteistyöllä jokaisen ryhmän toiminnan. 13
Ilo kasvaa leikkien ja leikki kasvaa iloiten Leikki- ja oppimisympäristömme ovat lapsia varten. Leikkitiloja ja oppimisympäristöä muunnetaan yhdessä lasten kanssa. Kunnioitamme lasten leikkiä, emmekä tarpeettomasti keskeytä emmekä siivoa sitä pois. Lasten leikki elää, se voi jatkua eri päivinä ja eri tilanteissa. Leikin valintojen tukena voi olla leikinvalinta tai leikkipaikkakortteja. Kasvattajat toimivat leikin rikastuttajana ja mallittavat leikkiä. Käytämme pedagogista havainnointia ja dokumentointia lasten mielenkiinnonkohteiden ja leikkien havainnointiin. Leikillä ja lasten mielenkiinnonkohteilla on tilaa ja merkitystä. 14
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Arvioimme toimintaa työyhteisön yhteisissä palavereissa, pedagogisissa kokouksissa sekä tiimipalavereissa. Arviointia tehdään arjessa havainnoimalla ja kirjaamalla, sekä kasvattajien itsearviointina. Arviointia toteutetaan erilaisin kyselyin ja keskusteluin. Käsittelemme palautteet, arvioimme toimintaamme ja teemme arviointiin perustuen tarvittavia muutoksia. Vanhempaintilaisuuksissa kartoitamme huoltajien ja lasten toiveita, odotuksia ja vahvuuksia. Syksyn vasu- ja leops viikoilla kutsumme huoltajat ja suunnittelemaan lapsen varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Lapsella on mahdollisuus osallistua keskusteluun omalla arvokkaalla tavallaan. Tapaamisissa arvioimme mennyttä ja suunnittelemme nykyistä ja tulevaa. Lapsen vasua arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa vähintään kerran vuodessa. Lapsille annetaan mahdollisuuksia arvioida ja kertoa mielipiteensä ikätasoisesti esimerkiksi lasten kokouksissa, päiväpiireissä sekä päivittäisissä tilanteissa. Ryhmissä on käytössä esimerkiksi kuva- arviointia (hymynaamat) tai lukumäärä, väri tms. menetelmiä. Yksikön toiminnan arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin sekä ja pedagogiikan toteutumiseen. Arvioinnin avulla teemme näkyväksi vahvuuksia sekä kehittämisen tarpeita. 15
Yhteistyö ja viestintä Viestimme ja tiedotamme toiminnastamme säännöllisesti sähköposti / paperitiedottein. Jokaisessa ryhmässä on sovittu tiedottamisen käytännöistä tarkemmin. Jokaisen ryhmän ilmoitustaululle on koottu ajankohtaisia tiedotteita. Facebook sivujen välityksellä on mahdollisuus seurata ryhmien toimintaa. Helsingin kaupungin (www. hel.fi) sivuille on koottu ajankohta tietoa. Teemme monialaista yhteistyötä kiertävän erityislastentarhanopettajan ja suomi toisena kielenä lastentarhanopettajan kanssa. Itäkadun perhekeskus tarjoaa matalan kynnyksen palvelua lapsiperheiden arkeen. Perhekeskus toimii yhteistyössä kanssamme. Palvelukeskus Helsinki tuottaa ruokapalvelut Viikinkiin. Keltanot ryhmään ruoka tulee Pakkalasta. Teemme yhteistyötä mm. leikkipuiston, lähialueen koulujen, kirjastojen, Kiasman, liikuntaseurojen ja seurakunnan kanssa. 16
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen Huoltajat ja lapsi ovat tervetulleita tutustumaan päiväkotiin. Hoitopaikan varmistuttua lastentarhanopettaja kutsuu huoltajat aloituskeskusteluun, jossa suunnitellaan tarkemmin varhaiskasvatukseen aloitusta ja ryhmään tutustumista. Keskustelussa huoltajat kertovat lapsen vahvuuksista, tavoista ja tottumuksista sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista. Jokaisella lapsella on oikeus tutustua varhaiskasvatuspaikkaan etukäteen. Lapsen katsotaan aloittaneen varhaiskasvatuksessa, kun hän jää sinne ilman huoltajaa. Huoltajilta kysytään toiveita ja odotuksia sekä sovitaan tutustumiskäynneistä ennen hoitosuhteen alkamista. Lapsi ja huoltaja tutustuvat yhdessä lapsen ryhmään noin viikon verran. Tutustuminen tapahtuu yhdessä päivän eri toimintoihin: aamu- ja iltapäivä, ruokailu, lepo ja ulkoilu. Aloituspaketti sisältää tarvittavat lomakkeet, tiedotteet ja esitteet. Ryhmässä valmistaudutaan vastaanottamaan lapsi. Lapselle valmistellaan oma naulakkopaikka. Ryhmässä kerrotaan myönteisiä asioita tulevasta kaverista. Lapsella on hyvä olla mukana huoltajien / perheen valokuva, lempilelu tai muistuke, joka tuo turvaa ja lohtua. Huoltajat voivat olla yhteydessä ryhmään ja tiedustella lapsen kuulumisia päivän aikana. Lapsen vastaanottamista ryhmään tuetaan kaikin tavoin, koska varhaiskasvatuksen aloittaminen on yleensä herkkä elämänvaihe lapselle ja perheelle. Toiseen ryhmään siirtymistä valmistellaan vierailemalla yhdessä lapsen tai pienryhmän kanssa uudessa ryhmässä. Tiedot lapselle tärkeistä asioista siirtyvät siirtoneuvottelussa ryhmästä toiseen. Lapsen varhaiskasvatuksen aloittamisesta käynnistyy prosessi, joka on kuvattu Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa. Toimintakauden alettua järjestämme perheille aloitussuunnistusviikon, jonka aikana yhdessä tutustutaan Viikinkiin pienten toiminnallisten tehtävärastien avulla. 17
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Satuseikkailu, pöllö saa siivet, toimintakauden aloitussuunnistus sekä Itsenäisyyspäivän juhlat ovat Suomi 100 teeman mukaisia toiminnallisia tapahtumiamme. Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Lapset ja perheet osallistuvat toimintasuunnitelman tekemiseen syksyn vanhempaintilaisuuksissa. 18