Vy Viikingin toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Vy Viikingin toimintasuunnitelma

2 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa Digitalisaatioon liittyvä tavoite Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen 2

3 3 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta ) Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin.

4 Päiväkodin arvoperusta perustuu vasu perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Lapsuuden itseisarvo Leikin arvostaminen Myönteisyys ja positiivinen kannustaminen Lapsi omana itsenään Lapsen kuuleminen Lapsen oikeudet Oikeus leikkiä Lapsen osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa omaan varhaiskasvatuspäivään Oikeus kavereihin Oikeus kokea olevansa arvostettu Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Lapsilla on mahdollisuus, sukupuolestaan, syntyperästään tai kulttuuritaustastaan riippumatta kehittää taitojaan ja tehdä valintoja. Ihmisenä kasvaminen Tasapuolisuus, monimuotoisuus Kaveritaidot ja toisten kunnioittaminen. Myönteinen, turvallinen ja kannustava tunneilmasto Hyvät tavat Perheiden monimuotoisuus Kohtaamme perheet tasa-arvoisesti ja ystävällisesti. Ammatillisessa yhteistyössä kunnioitamme ja huomioimme moninaisten perheiden kasvatusnäkemykset. Ryhmän lasten eri kulttuureihin tutustutaan ja suomalaista kulttuuriperintöä siirretään vuorovaikutuksellisessa pedagogiikassa ja yhteistyössä lasten ja heidän perheidensä kanssa. Terveellinen ja kestävä elämäntapa Huolehdimme, että lapsi liikkuu päivittäin riittävästi. Olemme mukana Ilo Kasvaa Liikkuen ohjelmassa. Teemme retkiä metsään ja lähialueelle. Jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatuksesta tukea omalle kasvun ja oppimisen polulle. 4

5 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Varhaiskasvatuspaikan varmistuttua lastentarhanopettaja kutsuu huoltajat aloituskeskusteluun, jossa suunnittelemme yhdessä tarkemmin varhaiskasvatukseen aloitusta ja ryhmään tutustumista. Keskustelussa huoltajat kertovat lapsen vahvuuksista, tavoista ja tottumuksista sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista. Jokaisella lapsella on oikeus tutustua varhaiskasvatuspaikkaan etukäteen. Lapsen katsotaan aloittaneen varhaiskasvatuksessa, kun hän jää sinne ilman huoltajaa. Kysymme huoltajilta toiveita ja odotuksia sekä sovimme tutustumiskäynneistä ennen hoitosuhteen alkamista. Lapsi ja huoltaja tutustuvat yhdessä lapsen ryhmään noin viikon verran. Tutustuminen tapahtuu yhdessä päivän eri toimintoihin: aamu- ja iltapäivä, ruokailu, lepo ja ulkoilu. Aloituspakettimme sisältää tarvittavat lomakkeet, tiedotteet ja esitteet. Ryhmissä valmistaudutaan vastaanottamaan lapsi. Lapselle valmistellaan oma naulakkopaikka ja kerrotaan myönteisiä asioita tulevasta kaverista. Mukaan kannattaa ottaa lapsen huoltajien / perheen valokuvia, lempilelu tai muistuke, jotka tuovat turvaa ja lohtua. Huoltajat voivat olla yhteydessä ryhmään ja tiedustella lapsen kuulumisia päivän aikana. Lapsen vastaanottamista ryhmään tuetaan kaikin tavoin, koska varhaiskasvatuksen aloittaminen on yleensä herkkä elämänvaihe lapselle ja perheelle. Toiseen ryhmään siirtymistä valmistelemme vierailemalla yhdessä lapsen tai pienryhmän kanssa uudessa ryhmässä. Tiedot lapselle tärkeistä asioista siirtyvät siirtoneuvottelussa ryhmästä toiseen. Lapsen varhaiskasvatuksen aloittamisesta käynnistyy prosessi, jota on kuvattu myös Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa. Toimintakauden alettua järjestämme perheille aloitussuunnistusviikon, jonka aikana perheillä on mahdollisuus tutustua yhdessä Viikinkiin pienten toiminnallisten tehtävärastien avulla. 5

6 Oppimisympäristö Leikki- ja oppimisympäristömme ovat lapsia varten. Leikkitiloja ja oppimisympäristöä muunnetaan yhdessä lasten kanssa. Oppimisympäristö rakennetaan tukemaan lasten arkea (ajankäyttö ja ennakointi). Yhdessä rakennettu oppimisympäristö muuntuu joustavasti tarpeiden mukaan. Sen rakentamisessa huomioidaan ryhmän lasten tarpeet. Hyödynnämme päiväkodin tiloja siten, että ne tukevat ja mahdollistavat lasten keskinäisen toiminnan ja houkuttelevat leikkimään ja oppimaan yhdessä. Lapsilla on mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja monipuoliseen tekemiseen. Käytämme sisä- ja ulkotiloja porrastetusti ryhmien laatimien tilankäyttö -ja toiminnan suunnitelmien mukaan. Jokaisella ryhmällä on käytössään oma kotiryhmätila, eteistila ja pienryhmätiloja toiminnan porrastamiseen ja leikkitilojen hyödyntämiseen. Tiloissa voi leikkiä, pelata ja toimia luovasti, tai oleilla rauhassa. Retkeilemme liikkuen ja leikkien Vartiokylänlahden ympäristössä ja lähiluonnossa. Tutustumme lasten asuinympäristöön. Ryhmät hyödyntävät Helsingin monipuolisen oppimisympäristön kulttuuri -ja liikuntamahdollisuuksia. 6

7 Toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet Lapsen vasut toiminnan suunnittelussa Pedagogisen toiminnan dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat osallistuvat pedagogisen dokumentoinnin koulutukseen. Ryhmien toimintasuunnitelmia arvioidaan ja toimintaa kehitetään säännöllisesti eri foorumeissa. Leikkiä ja vuorovaikutusta tukeva toimintakulttuuri Lasten liikkumisen ja toiminnallisuuden edistäminen. Varhaiskasvatussuunnitelman jalkauttaminen on prosessi, jota pohdimme, suunnittelemme, kehitämme ja arvioimme jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti. Etunimi Sukunimi 7

8 Lapsen vasusta ryhmän toiminnaksi Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma mennessä Huoltajat saavat lapsen vasuesitteen etukäteen. Uusi lapsen vasu perustuu edellisen vasun arviointiin yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Lapsen vasu rakentuu lapsen kiinnostuksenkohteiden ja vahvuuksien kautta. Lastentarhanopettaja käy vasukeskustelut ja kirjaa pedagogiselle toiminnalle sovitut tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteet pedagogiselle toiminnalle ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sovitaan yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa. Vasuun kirjataan muutama keskeinen tavoite lapsen varhaiskasvatukselle. Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet ja toimenpiteet ovat riittävän konkreettisia, jotta toteutumista ja vaikutuksia voidaan arvioida. Suunnittelutyön pohjana on lasten kiinnostuksen kohteet, mielenkiinnonkohteet ja tarpeet Lapsen vasu on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödynnetään työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen muokkaamisessa lasten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Ennen vasua havainnoimme ja dokumentoimme lasten arkea, leikkiä ja mielenkiinnonkohteita säännöllisesti ja systemaattisesti. Ryhmässä on sovittu rakenteet. Lasten vasuihin kirjatut lasten vahvuudet, mielenkiinnonkohteet, tuentarpeet, huoltajien näkemykset ja pedagogiset tavoitteet on koottu ja ne on otettu huomioon ryhmän toiminnan tavoitteissa ja toiminnan suunnittelussa. Toteutamme ja dokumentoimme ryhmässä tai pienryhmässä teeman tai projektin ja arvioimme valikoituiko teema /projekti lasten idean, mielenkiinnonkohteen pohjalta. Vasua arvioidaan ja päivitetään aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Lapsi ja kasvattaja pitävät tuumaustauon vähintään kerran syksyllä ja keväällä. Etunimi Sukunimi 8

9 Digitalisaation tavoite varhaiskasvatuksessa Viikingin tavoite Digitalisaatio osana suunnitelmallista pedagogista dokumentointia, arviointia ja kehittämistä. Opettelemme yhdessä lasten kanssa käyttämään ja hyödyntämään toiminnassamme erilaisia digivälineitä (i Padit, älypuhelimet, kamerat). Alueen tavoite Jokainen yksikkö järjestää 1-2 digitapahtumaa kevään 2019 aikana Lapset osallistuvat ryhmän oppimisympäristön arviointiin kertomalla emojin (hymy ja suru) ja valokuvan avulla lapselle mieluisan ja ei niin kivan leikkipaikan. Lapsi ottaa valokuvan kohteista. Saatua aineistoa käsitellään esim. lapsiryhmän tuumaustauolla. Yhdessä pohditaan miten voimme esimerkiksi muuttaa ja rikastuttaa oppimisympäristöä ryhmässä. Etunimi Sukunimi 9

10 Leikkiä ja vuorovaikutusta tukeva toimintakulttuuri Kehitämme leikkiä tukevia toimintatapoja ja toiminta-ympäristöä. Leikki on merkityksellistä niin lapsen hyvinvoinnille kuin oppimiselle. Vuorovaikutustaitojen ja vertaissuhteiden tukeminen on tärkeää. Mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Annetaan lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Havainnoimme ja dokumentoimme leikkiä säännöllisesti. Ohjaamme lapsia leikissä ja arjen tilanteissa. Tunnistamme loukkaavan käytöksen tai kiusaamisen. Puutumme ristiriitoihin. Opettelemme sovittelemaan rakentavasti tilanteita ja asioita. Käytämme mm. Mini Versoa ristiriitatilanteiden sovittelumenetelmän. Varmistamme, että kukaan ei jää yksin. Arvioimme leikkivälineiden ja tavaroiden sijoittelua lapsen toiminnan näkökulmasta. Leikkivälineitä on lasten saatavilla. Tilat houkuttavat ja innostavat leikkiin ja yhdessä tekemiseen. Lapsilla on mahdollisuus leikkiessään käyttää tavaroita luovasti ja leikin tarpeen mukaisesti. Leikin voi myös jättää ja sitä voi jatkaa. Lasten kanssa harjoitellaan käsittelemään leikki -ja oppimisvälineitä hyvin. Etunimi Sukunimi 10

11 Tuemme yhteisöllisyyttä ja myönteistä tunneilmastoa leikin kautta Mahdollistamme lämminhenkisen ja hyvän ilmapiirin, jossa lapsella on mahdollisuus kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kohtaamme lapset lempeästi ja vanhemmat arvostavasti. Huomaamme vahvuudet, kannustamme ja tuemme toisiamme. Jokainen lapsi saa kokemuksia vertaisryhmään kuulumisesta. Tarjoamme mahdollisuuksia ohjattuun toimintaan erilaisissa ryhmissä. Jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua leikkiin ryhmän tasavertaisena jäsenenä. Rohkaisemme lapsia hyvään vuorovaikutukseen, toimimaan ryhmän jäseninä ja vaalien lasten ystävyyssuhteita Toimimme leikin rikastuttajana ja mallitamme leikkiä. Annamme lasten leikkialoitteille, keskustelulle, kokeiluille, ihmettelylle ja elämyksille tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Etunimi Sukunimi 11

12 Laaja-alaisen osaamisen alueet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta. Lasten mielenkiinnonkohteet ja osaaminen vaikuttavat niiden toteuttamiseen. Ryhmien omissa toimintasuunnitelmissa kuvataan niitä soveltuvasti ryhmä ikätasoon ja toimintaan. Ajattelu ja oppiminen ovat tärkeitä tulevaisuuden taitoja jotka edellyttävät rohkeutta, innostusta, luottamusta ja avoimuutta uusia asioita kohtaan. Annamme mahdollisuuksia keksiä, oppia ja ratkaista asioita. Tutkimme ja kokeilemme asioita ja rohkaisemme sinnikkyyteen. Ruokimme mielikuvitusta lukemalla satuja ja mielikuvittelemalla. Iloitsemme onnistumisista. Kannustamme ja tuemme toisiamme. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja itsensä ilmaiseminen korostuvat moninaistuvassa maailmassa. Luomme pohjaa toisten ihmisten kunnioittamiselle ja vuorovaikutustaitojen oppimiselle. Tutustumme luontevalla tavalla eri kulttuureihin, kieliin ja eri-ikäisiin ihmisiin. Helsinkiläisyys ja itä- Helsinki kaupunginosana tarjoavat meille monipuolisen ja rikkaan oppimisympäristön. 12

13 Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen opettelu ovat keskeinen osa varhaiskasvatuksen toimintaa. Omasta ja toisten hyvinvoinnista opetellaan huolehtimaan turvallisessa vuorovaikutuksessa. Opettelemme tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja tunteiden hallintaa. Ohjaamme lapsia kunnioittamaan ja suojaamaan omaa ja toisen kehoa. Lisäämme itsenäisyyttä vähitellen arjen taitojen avulla, toimimme vastuullisesti ja turvallisesti ympäristössämme sekä ohjaamme kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin. Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä motivaatio oppia uutta vahvistuvat, kun lapset saavat itse olla mukana vaikuttamassa siihen, mitä tehdään ja miten. On tärkeää, että lapsilla on mahdollisuus osallistua ja harjoitella omia vaikuttamismahdollisuuksia. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen ovat enenevässä määrin osa lasten elämää. Erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä toimimisen harjoittelu on osa varhaiskasvatuksen arkea. Huomaamme ja tulkitsemme erilaisia viestejä osana leikkiä. Tutustumme vähitellen merkkijärjestelmiin, esimerkkeinä liikennemerkit, emojit, koodaamisen alkeet. Tuotamme viestejä eri tavoilla. Tutustumme kirjoihin, sanomalehtiin, internettiin. Lapset dokumentoivat omia töitään. Dokumentoimme digitaalisesti esityksiä, leikkiä, liikkumista ja tutkimista. Etsimme tietoa erilaisilla tavoilla. Harjoittelemme digilaitteiden käyttämistä. Rohkaisemme osallisuuteen, oma-aloitteisuuteen ja kekseliäisyyteen. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua itseään koskevissa asioissa. Vastaamme leikkialoitteisiin ja annamme lasten ideoida yhdessä toimien. 13

14 Oppimisen alueet Avaavat kielen rikkaan maailman Mahdollistavat ilmaisun monet muodot Avaavat minuutta ja meidän yhteisöämme Avaavat mahdollisuuksia tutkia ja toimia ympäristössä Tukevat kasvussa, liikkumisessa ja kehittymisessä Laaja-alaisen osaamisen teemat ja oppimisen alueet ovat tietoisesti toiminnassamme läsnä ja ne integroituvat toimintakulttuuriimme lapsen kohtaamisissa, kuuntelemisessa, kysymyksiin vastaamisissa ja onnistumisiin kannustamisessa. 14

15 Oppimisen alueet Lapsilla on mahdollisuus monipuoliseen leikkiin ja luovaan ilmaisuun. Oppimista tapahtuu arkisissa tilanteissa leikin ja monipuolisen tekemisen kautta. Lasten kanssa lauletaan ja lorutellaan päivittäin arjen tilanteissa. Ryhmässä on mahdollisuus tutustua soittimiin. Yhteiset laululeikit, tanssi, lasten esitykset ja konserttivierailut rikastuttavat lasten kokemuksia ja arkeamme. Lapsella on mahdollisuus maalata, piirtää, leikata, liimata ja muovailla. Tekeminen liitetään lasten kiinnostuksenkohteisiin / leikkiin. Autamme jokaisen lapsen ryhmän jäseneksi. Lapsen tulee kokea kuuluvansa ryhmään. Kunnioitamme lasten ja perheiden vakaumuksia ja tutustumme yhdessä lasten kulttuuriin ja uskontoihin. Yhteiset tapahtumat ja arjessamme tapahtuvat kohtaamiset lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta ja kokemusta. Juhlat ja lastenkulttuuri saavat näkyä ja kuulua oppimisympäristössämme. Kutsumme isovanhemmat vieraaksemme ja tapaamme Linnaharjun hoivakodin asukkaita säännöllisesti yhteisen tekemisen parissa. Retkeilemme lähiluontoon ja ympäristöön säännöllisesti. Viikingin piha-alueella voi pelata, pyöräillä, laskea mäkeä ja seikkailla. 15

16 Yhteistyö ja viestintä Huoltajat osallistuvat lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin Vanhempaintilaisuuksissa kartoitamme huoltajien ja lasten toiveita ja odotuksia. Päiväkodissa toimii vanhempaintoimikunta, joka tuo vanhempien näkökulmia esille. Päiväkodin edustaja on mukana vanhempaintoimikunnan suunnittelupalavereissa. Viestimme ja tiedotamme pedagogiikasta ja toiminnastamme säännöllisesti sähköposti / paperitiedottein. Jokaisessa ryhmässä on sovittu tiedottamisen käytännöistä tarkemmin. Jokaisen ryhmän ilmoitustaululle on koottu ajankohtaisia tiedotteita. Facebook sivujen ja ryhmien instagramin kautta on mahdollisuus seurata ryhmien toimintaa. Monialainen yhteistyö Teemme monialaista yhteistyötä kiertävän erityislastentarhanopettajan ja suomi toisena kielenä lastentarhanopettajan kanssa. Itäkadun perhekeskus tarjoaa matalan kynnyksen palvelua lapsiperheiden arkeen. Perhekeskus toimii yhteistyössä kanssamme. Palvelukeskus Helsinki tuottaa ruokapalvelut Viikinkiin. Keltanot ryhmään ruoka tulee Pakkalasta. Teemme yhteistyötä mm. leikkipuiston, lähialueen koulujen, kirjastojen, Kiasman, liikuntaseurojen ja seurakunnan kanssa. 16

17 Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

18 Pedagoginen dokumentointi Dokumentoinnin avulla teemme näkyväksi mitä olemme tehneet ja voimme arvioida tehtyjä suunnitelmia. Arviointi on osa työtä ja toiminnan kehittämisen apuväline. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Pedagogisen dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödynnämme työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen muokkaamisessa lasten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Pedagogisen dokumentoinnin avulla vahvistamme lasten osallisuutta oman toimintansa suunnittelussa ja teemme näkyväksi lasten ajatuksia, kiinnostuksen kohteita ja oppimista. Pedagogisen dokumentoinnin avulla esim. sadutuksen, lasten töiden ja valokuvien kautta voimme lisätä huoltajien tietoisuutta lastensa varhaiskasvatuksesta. Näin mahdollistamme huoltajien osallistumisen varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Arvioimme toimintaamme työyhteisön yhteisissä palavereissa, pedagogisissa kokouksissa sekä tiimipalavereissa. Arviointia tehdään arjessa havainnoimalla ja kirjaamalla, sekä kasvattajien itsearviointina. Toteutamme arviointia erilaisin kyselyin ja keskusteluin. Käsittelemme palautteet, arvioimme toimintaamme ja teemme arviointiin perustuen tarvittavia muutoksia. Syksyn vasu- ja leops viikoilla kutsumme huoltajat ja suunnittelemaan lapsen varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Lapsella on mahdollisuus osallistua keskusteluun omalla arvokkaalla tavallaan. Annamme lapsille mahdollisuuksia arvioida ja kertoa mielipiteensä ikätasoisesti esimerkiksi lasten kokouksissa, päiväpiireissä sekä päivittäisissä tilanteissa. Ryhmissä on käytössä esimerkiksi kuva- arviointia (hymynaamat) tai lukumäärä, väri tms. menetelmiä. Yksikön toiminnan arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin sekä ja pedagogiikan toteutumiseen. Arvioinnin avulla teemme näkyväksi vahvuuksia sekä kehittämisen tarpeita. 18