Sinin muotoinen signaali

Samankaltaiset tiedostot
Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Tietoliikennesignaalit & spektri

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka ja elektroniikka

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Trigonometriset funktiot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Ratkaise tehtävä 1 ilman teknisiä apuvälineitä! 1. a) Yhdistä oikea funktio oikeaan kuvaajaan. (2p)

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 3: Käyräviivainen liike

Lineaarialgebra MATH.1040 / trigonometriaa

Koordinaatistot 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

Jaksollisen signaalin spektri

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Matematiikan tukikurssi

Kolmiot, L1. Radiaani. Kolmiolauseet. Aiheet. Kulmayksiköt, aste. Radiaani. Suorakulmainen kolmio. Kolmiolauseet

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Testaa taitosi Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

Läpäisyehto: Kokeesta saatava 5. Uusintakoe: Arvosana määräytyy yksin uusintakokeen perusteella.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

LASKIN ON SALLITTU ELLEI TOISIN MAINITTU! TARKISTA TEHTÄVÄT KOKEEN JÄLKEEN JA ANNA PISTEESI RUUTUUN!

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Sini- ja kosinifunktio

Matematiikan tukikurssi

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Jonot. Lukujonolla tarkoitetaan ääretöntä jonoa reaalilukuja a n R, kun indeksi n N. Merkitään. (a n ) n N = (a n ) n=1 = (a 1, a 2, a 3,... ).

Luento 2. Jaksolliset signaalit

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

Liike pyörivällä maapallolla

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Integrointi ja sovellukset

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ

S Signaalit ja järjestelmät

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Matemaattisen analyysin tukikurssi

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

DEE Sähkötekniikan perusteet

Varatun hiukkasen liike

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

Luento 3: Käyräviivainen liike

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Luento 5: Käyräviivainen liike

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

Todista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta. VASTAUS: ...

Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Äärettömät raja-arvot

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Radiaanit. Kun kulman α suuruus nyt mitataan tämän kaaren pituutena, saadaan kulmaan arvo radiaaneissa.

Lukujoukot. Luonnollisten lukujen joukko N = {1, 2, 3,... }.

Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

LUT CS20A0650 Meluntorjunta 1. Tsunamin synty LUT CS20A0650 Meluntorjunta

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Transkriptio:

Sinin muotoinen signaali Pekka Rantala.. Sini syntyy tasaisesta pyörimisestä Sini-signaali syntyy vakio-nopeudella pyörivän osoittimen y-suuntaisesta projektiosta. y u û α positiivinen pyörimissuunta x û (u hattu) = osoittimen pituus = huippuarvo u (pieni u) = hetkellisarvo = u(t) = ajan funktio α (alfa) = kulma hetkellä t Täysi ympyrä = 6 = π radiaania = π rad

Sinin muotoinen signaali Sini-signaalin muotoinen signaali syntyy myös vakionopeudella pyörivän osoittimen x-suuntaisesta projektiosta. Tällöin saadaan cosini-signaali. Sini ja cosini ovat samanmuotoiset, mutta niillä on keskenään 9 vaihe-ero. Kun α =, niin sin = cos = sin y α cos x Sini-signaali û 9 8 7 6 6 7 - α[astetta] - - - - T Jaksonpituus eli jaksonaika T vastaa aikaa, jossa pyörivä osoitin tekee yhden täyden kierroksen eli 6 (astetta) = π radiaania Jaksonpituus T on aika, jonka jälkeen kuvio alkaa toistamaan itseään uudestaan, alkaa uusi kierros. f(t) = f(t±t) Jaksonpituutta määritettäessä alkupisteen voi valita mihin hyvänsä signaalin kohtaan. Milloin tulee seuraavan kerran sama kohta?

Taajuus f ja jaksonpituus T Yhden jakson pituus on T sekuntia Yhteen sekuntiin mahtuu s kpl jaksoja T = signaalin taajuus f Taajuus vastaa sitä, kuinka monta jaksoa eli osoittimen täyttä kierrosta yhdessä sekunnissa on f = T ja T = f f on taajuus [Hz] = [ s] T on jaksonpituus [s] Taajuus f ja kulmataajuus ω (omega) Taajuus f ilmaisee, kuinka monta kierrosta eli jaksoa osoitin pyörii yhdessä sekunnissa. Yksikkö on jaksoa = = hertsi = Hz s s Kulmataajuus ω ilmaisee, kuinka monta radiaania osoitin etenee yhdessä sekunnissa. Yksikkö on rad (= ) s s Ajan hetkeä t vastaava kulma α radiaaneina α = ωt Jos taajuus f = Hz, niin yhdessä sekunnissa osoitin pyörii yhden kierroksen eli π rad ω = π rad = π = π s s s Jos taajuus f = Hz, niin yhdessä sekunnissa osoitin pyörii kierrosta eli π rad ω = π rad = π = π s s s ω = πf

Sinin muotoinen jännite Jännitteen hetkellisarvo u(t) = û sinα u(t) = û sin (ωt) eli u(t) = û sin (πft) û = huippuarvo [V] ω = kulmataajuus [ rad s ] f = taajuus [Hz] t = aika [s] Hz:n AC-jännite Jaksonpituus T = ms ( = 6 = π rad) u(t) = û sin (πt) Ajan hetki Asteita Radiaania Sinin arvo Hetkellisarvo u(t) ms V ms 9 ½π û V ms 8 π V ms 7 ½π - -û V ms 6 π V

Vaihesiirto eteen- ja taaksepäin kaavana Jännitteen hetkellisarvo u(t) u(t) = û sin (ωt +φ) ϕ = vaihesiirtokulma (phi = fii) jos ϕ on positiivinen signaali on edellä -kohtaan verrattuna jos ϕ on negatiivinen signaali on jäljessä -kohtaan verrattuna Vaihesiirto eteen- ja taaksepäin kuvana 9 8 7 6 6 7 - u(t) u(t) u(t) - - - - u(t) = sin (α) u(t) = sin (α 6 ) u(t) = sin (α +9 ) on kohdallaan 6 jäljessä u:stä 9 edellä u:stä

Eri tavat ilmoittaa jännitteen amplitudi Suure Symboli määritelmä Lukuarvo Hetkellisarvo u(t) û sin (πft) vaihtelee Huippuarvo û U V Huipusta huippuun arvo U pp û 6 V Keskiarvo U av T T u t dt V Tehollisarvo U rms = U û/ V Tasasuuntauskeskiarvo U r π û 7 V sinisignaali - 9 8 7 6 6 7 - - - tasasuunnattu sini - 9 8 7 6 6 7 - - - Pyörivä ja paikallaan oleva osoitin Pyörivän osoittimen avulla ymmärtää (toivottavasti) sini-signaalin syntymisen. Pyörivän osoittimen pituus on signaalin huippuarvo. Usean sinisignaalin keskinäisiä vaihe-eroja ja suuruuksia (= tehollisarvoja) esitetään paikallaan olevien osoittimien avulla. Paikallaan oleva osoitin on yhdellä hetkellä otettu valokuva. 6

Osoitinpiirros (paikallaan olevat osoittimet) Osoitinpiirroksen avulla voi esittää eri signaalien väliset vaihe-erot ja amplitudierot. Yhdessä osoitinpiirroksessa olevilla signaaleilla pitää olla sama taajuus. Osoitinpiirroksessa ei ole x- ja y-koordinaatteja. Osoitinpiirroksessa on vaihekulma (napakulma) ja osoittimen pituus (tehollisarvo) = napakoordinaatisto = polaarikoordinaatisto Signaalit aikatasossa ja osoitinkuvassa U 9 8 7 6 6 7 - u(t) u(t) u(t) +9 U - -6 - - U - Valitaan jännite u(t):n vaihekulmaksi Jännite u(t) on 6 jäljessä u(t):tä Jännite u(t) on 9 edellä u(t):tä U = jännitteen U tehollisarvo ( ) U = jännitteen U tehollisarvo (-6 ) U = jännitteen U tehollisarvo (+9 ) 7

Osoitinkuvassa asento vapaa U +9-6 U U U U Yllä olevat osoitinkuvat esittävät täysin samaa tilannetta Perusosoittimeksi x-akselin + suuntaan valitaan tilanteen mukaan sopivin suure Aika-akseli rullataan kelalle huippujen vaihe-ero - 9 8 7 6 6 7 - - - - aika u(t) u(t) Osoitinpiirros Aikataso - Sininen ehtinyt pidemmälle = edellä - Sininen ajassa aikaisemmassa hetkessä = edellä - Pituudet edustavat tehollisarvoja - Huiput edustavat huippuarvoja 8