RINLAAKSON RAKENTAMISTAPAOHJE m a t t i a n t t i l a a r c h i t e c t u r e w o r s h o p y ö s t i m e i n i l ä architecture worshop finland oy öydenpunojanatu D helsini 000 finland e-mail: matti.anttila@aw.fi puh 09 0 7 7 00 fax. 00 7 7 0
Sisältö Yleistä.... Ohjeen taroitus.... Suunnittelualue.... Suunnitteluilpailu... Alueen oonaisuva.... Palvelut.... Kaupuniuva.... Asuminen...6. Toimistotilat...6. Mataesus...6.6 Liienneväylät... 6.7 Pysäöinti...7. Esteettömyys... Korttelialueet...9. Liieraennusten orttelialue 0 KM... 9 Kortteli...9 Raennuset...0. Henilöliienne-terminaalin... orttelialue 0 LHA... Mataesusen ajojärjestelyt... Raennuset.... Uusi asuinorttelialue 0... Raennuset... Pysäöinti.... Täydennysraentamisen orttelialue TORNITALOT... Kortteli... Raennuset... Pysäöinti.... Raennusten värisuunnitelma... 6 Katualueet...7. Autotiet...7. Jalanulureitit...7. Torialueet...7. Huoltoliienne... 7. Kalusteet...7 Pinnoitteet, rajauset ja aiteet...7 Puisto- ja piha-alueet.... Istutuset.... Terassipuisto.... Korttelipuisto...9. Korttelipihat...0 Korttelipihojen periaateillustraatio...0 6 alaistus... 6. alaistus / iinteistöt, tori-, piha- ja aluevalaistus... 7 Liitteet... Kaaviot - Kevyen liienteen väylät... Kaaviot - Katuverosto... Kaaviot - Ulopaioitusalueet... Kaaviot - Sisäpaioitusalueet...6 Kaaviot - Tornitalojen joanalyysi...7 Asemaaavaehdotus...
Yleistä Näymä ilpailuehdotusesta. Ohjeen taroitus Nurmijärven unnan valtuusto hyväsyi Klaualan asemanseudun iirinlaason. vaiheen asemaaavan nro nn pv..0vv. Ohjeen taroitusena on selventää asemaaavassa esitettyjä periaatteita ja täsmentää ne suunnitteluperiaatteet, joita asemaaavan lisäsi noudatetaan alueen ysityisohtaisessa suunnittelussa. Ohjeet ovat sitovia, mutta niitä ei tule tulita meaanisesti tai irjaimellisen piutarasti. Ne osoittavat esimerinomaisesti sen vähimmäistason, johon suunnittelun avulla tulisi pyriä. Ohjeet eivät ole esteenä paremman laatutason tavoittelemiselle raennetussa ympäristössä. Laaduaan ympäristön raentaminen edellyttää joa tapausessa suunnittelijoiden, raennuttajien, raentajien, unnan raennusvalvonnan ja muiden viranomistahojen seä tulevien äyttäjien yhteistyötä.. Suunnittelualue Suunnittelualue sijoittuu liienneyhteysien solmuohtaan ja Klaualan ehittyvään esustaan. Alue sijoittuu Pietarinmäen asuinalueen luoteispuolelle muodostaen täreän osan Klaualan ehittyvästä esustasta. Alueen ehittäminen tulee tapahtumaan ajallisesti vaiheittain.. Suunnitteluilpailu Nurmijärven unta järjesti suppean utsuilpailun Klaualan esustan iirinlaason alueen suunnittelusta vuonna 00. Kilpailun tavoitteena oli luoda vaiheistettu ehityssuunnitelma Klaualan esustassa sijaitsevalle iirinlaason alueelle. Kilpailun voitti AW aritehdit Oy. Kilpailun ohjelmassa alueen tavoitteet määriteltiin seuraavasti: Tavoitteena on aiaansaada laaduas ja idearias ilpailualueen maanäytön ehittämisen suunnitelma. Alueen ehittämisen haasteet ja mahdollisuudet perustuvat eseiseen sijaintiin seä aupuniraenteessa että liienteellisessä solmuohdassa. Suunnittelulla pyritään eheyttämään Klaualan aupuniuvaa ja luomaan painopiste hajallaan oleville esustan toiminnoille. Kilpailussa suunnitellaan ja ideoidaan alueelle sopivia toimintoja, niiden sijoittuminen ja laajuus seä toteuttamiseen liittyvää vaiheistusta. Suunnitelmassa tulee huomioida alueeseen liittyvät pitän aiajänteen tavoitteet ja suunnitelmat; alueen ehittäminen tulee tapahtumaan vaiheittain ja toteuttamisvaiheiden välitavoitteiden tulee mahdollistaa laaduas ja viimeistelty toteutus Raeisuusaavio
Kaava-alueen liittyminen ympäristöön y ll a ri n ti e an til su Rat G un na rin tie tie M iri nt ie Luhtajo entie i Kl au a len La hn u se nti e tie Alueen oonaisuva Ennusteen muaan Klaualan väestö asvaa vuoteen 0 mennessä n.0 000 asuaalla, minä vuosi ylän ydinesustaan ohdistuu suuria ehitystarpeita tällä vuosiymmenellä. Seuraavat viisi muutosvoimaa tulevat muoaamaan Klaualan yläuvaa voimaaasti:. Ohitustielle raennetaan uusi tieyhteys, Luhtajoentie, eventämään Klaualantien uormitusta. iirinlaasoon raennetaan uusi aupan suurysiö ja olemassa olevia liieiinteistöjä ehitetään edelleen. Klaualalle luodaan uusi esipiste raentamalla tori auppaesittymän yhteyteen ja torin ympäristöön luodaan uusia ivijalatoimitiloja. Kesustaan raennetaan mataesus juna- ja linja-autoliienteelle parantamaan julisen liienteen palveluita tuo esustaan uutta dynaamisuutta ja elämää ja teee Klaualasta Nurmijärven uuden vetovoimateijän.. Kesustaan on mahdollista raentaa asunnot 00 hengelle seä runsaasti työpaiaraentamista Kilpailuvaiheen yläraenteellinen perusonsepti pysyy: Myllärintien ävelyaselia Klaualan irolta uudelle mataesuselle seä radan suuntaista raittia pohjoiseen, iherlaaso :n suuntaan vahvistetaan. Myllärintien ren ortteleille annetaan lisää raennusoieutta niin, että mahdollisuudet asumiseen ja aupalliseen toimintaan adun rella lisääntyvät. Klaualan nauhamaista yläraennetta ehitetään veromallin suuntaan uusien liiennejärjestelyiden avulla. Uuden raentamisen myötä Klaualan painopiste siirtyy länteen päin. Esiaupunimaista yläraennetta tiivistetään ja esustan ilmettä ehitetään aupunimaisesi. iisi muutosvoimaa saatetaan aaunoluonnosessa yhteen ja niistä luodaan synteesi, joa Alueen evyen liienteen verostoa ehitetään oonaisuutena ja liienneturvallisuutta parannetaan oo esusta-alueella.
+,0. rs +,90 +,0 KATU +,0 KATU +,6 KATU +,0 KORTTELI- PUISTO KATU +,0 +,0 +,0 +,0 +,0 9 AP 9 AP. Palvelut Ysi aavahaneen täreistä ehittämistavoitteista on luoda esustaan uusi painopiste ja tori. Uusi auppatori muodostetaan Klaualantien tuntumaan. Kauppatorilta sijaitsee uuden auppaesusen pääsisäänäynti. Kauppaesus raennetaan nyyisen K-citymaretin ja uuden Prisman ympärille ja se muodostaa lounaaseen avautuvan, suojaisan ja aurinoisen torialueen. Torin lounaispuolelle ataan raennusoieutta myös asuinerrostalolle. Gunnarintie Näymä ilpailuehdotusesta I +,7 +0, Ratsutilantie I I I P Toritila jatuu raennusten väliseen lasiaulaan, josta päästään molempiin hypermaretteihin seä niiden alla oleviin pysäöintitiloihin. Uusi aava sallii K-citymaretin laajentamisen siten, että pohjois- ja itäpuolen taapihamaiset julisivut peittyvät laajennusosien taase (uusi CM yhteensä 00 em). Samalla syntyy uutta, vetovoimaista ävelymiljöötä Myllärintien jateen, iirintien päätteesi. +0, E +,0 D iirintie + +0, +, +,9 IX Klaualentie +, E +0, IX D +0. +0, +,7 C C +0, +, +0,6 Luhtajoentie AJO AUTOHALLN +0, - 00 AP - 00 AP - 00 AP - 00 AP - 00 AP - 00 AP AJO AUTOHALLN +,0 +,0 +,0 00 7 AP 00 7 AP I00 7 AP 00 7 AP B Tori rajautuu eteläpuolella tornitaloon, johon osoitetaan laaduasta esusta-asumista.. Kaupuniuva Tulevan esustan ilme on aiempaa urbaanimpi. Torin laidassa ja Klaualan- ja Luhtajoenteiden risteysessä sijaitsevat oreat raennuset ovat uuden Klaualan aupuniuvallisia dominantteja, jota meritsevät uuden esustan. iirinlaasoa halova Luhtajoentie toteutetaan buledimaisena atuna, jona sille istutetaan puurivistöt. Prisman ohdalle raennetaan maisemoitu hulevesiallassommitelma. Kesustorin eteen raennetaan terassoitu puisto, joa yhdessä tornitalojen ja torin porttiaiheen anssa muodostaa urbaanin maiseman, sylin, joa utsuu ohiulijoita torille ja puistoon. +0, Asemapiirros aava-alueesta Lahnusentie
. Asuminen Klaualan asumistiheyttä asvatetaan ja asuinraentamisessa tarjotaan laatua ja asuntotyyppien monipuolisuutta. Asemanseudun pistetalot edustavat aupunimaista orean tason asumista. Linja-autoasema raennetaan Luhtajoentien länsipuolelle, mahdollisen tulevan juna-aseman välittömään läheisyyteen, jotta siirtyminen liiennevälineestä toiseen ävisi sujuvasti toimivan liienneesusen periaatteiden muaisesti. Linja-autoaseman lipunmyynti seä odotustilat ja henilöunnantilat sijoitetaan AK-orttelissa sijaitsevan tornitalon alaertaan. Pietarinmäen liienneyhteysiä iirinlaasoon sujuvoitetaan uusin tielinjausin. Luhtajoentien ylitys itä-länsi suunnassa tapahtuu tasossa iirintien ohdalla, johon raennetaan iertoliittymä. anha Klaualantien alittava iirintien alu otetaan auppaesusen pysäöintilaitosien ja evyenliienteen yhteyden äyttöön. Lisäsi Klaualantieltä on luisa auppaesusen pysäöintitiloihin. Kauppaesusen lähiorttelit Luhtajoentien itäpuolella ovat errostaloja, joiden alaerroissa voi olla työ- ja liietiloja. Luhtajoentien itäpuolelle raennetaan maastonmuotoja hyödyntäviä terassoituja pienerrostaloja maastoäyriä noudatellen.. Toimistotilat Klaualan esustan työpaiaomaaisuuden lisäämisesi aseman lähellä olevissa ortteleissa annetaan mahdollisuus asumisen lisäsi myös toimistoraentamiselle.. Mataesus Juna-asemasta on tehty viitesuunnitelma, jona muaan mahdolliset tulevat junaraiteet painetaan maan alle iirintien risteysen pohjoispuolelle asti, jolloin itä-länsisuuntainen tieyhteys Pietarinmäeltä iirintielle voi tapahtua maantasossa. Ympäristön annalta on toivottavaa, että rata raennettaisiin iirinlaason ohdalla tunneliin. Kaavaan on uitenin jätetty mahdollisuus radan raentamiseen siltarataisuna..6 Liienneväylät anhat tielinjauset säilytetään, mutta niitä muoataan uusien orttelien liienteellisen toimivuuden edellyttämässä laajuudessa. Luhtajoentien liittymä toteutetaan valo-ohjattuna T-liittymänä. Kevyen liienteen pääraitti pohjois-eteläsuunnassa ulee Klaualantieltä iirintielle Luhtajoentien autta ja sieltä Myllytietä iron suuntaan seä Luhtajoentietä pohjoiseen. Kaiien pääteiden sille jäsennellään evyen liienteen aistat ja liiennemuodot erotellaan toisistaan, niin, että esusta-alueen liienneturvallisuus paranee. Myös polupyöriä ten järjestetään julisen liienteen liityntäpysäöintialueet mataesusen yhteyteen, miä osaltaan tuee estävän ehitysen muaista julista liiennettä. Näyymä Klaualantieltä 6
Näymä liienneesusen suunnalta.7 Pysäöinti Toria, auppaesusia seä asemanseudun liityntäliiennettä palvelevat pysäöintipaiat sijoitetaan auppaesusien ellariin, auppatorin alle seä Luhtajoentien teen. Ajo pysäöintilaitosiin tapahtuu neljästä ohdasta: oillisesta iirintieltä, idästä Luhtajoentieltä, lounaasta aiemman aliulun ohdalta seä Klaualantieltä ennen em. aliulua. Asuinraennusten pysäöinti toteutetaan errostaloortteleissa ensisijaisesti laitospysäöintinä. Pysäöinti +7,0 +9,00 +60,00 +,90 +,90 +0, +0,7 +0,000 +,00 Leiaus C A :00 +6,00 +9,09 +,90 +7,0 +,70 +0,0 +0,00 +0,000 Leiaus :00 B 7
Kaavaehdotus :6-M67 :9-M60 :96-M60 :96-M60 :-M60 :6-M60 :69-M60 :9 :7 :0 :6 :9 : : 9::9 :7 :09 : : 6 :67 : :70 9:: :97 :9 6 : : :0 :96 :79 :6 0: :7 :9 :6 :0 :6 :6 : : : : : :0 :7 0: : : : : 6:0 : 0: : :7 : : :9 :6 :6 :7 : :9 :7 : :6 : 9: :9 6: 6: 9: :6 6:0 :60 : :60 6: K : :9 0: K 6: : 6:07 6:7 :7 : :0 :0 :6 :66 :6 :69 7 0: 0: 7:09 7:0 :0 6 :67 ar I 0 07 I I I t al 0 67 0 9 6 9 x0 x0 7 7 Kpa 0 0 I t I t I 9 t Kpa I 0 t 0 t Kpa Kpa yr I t t t al I 7 0 69 77 79 6 9 0 6 6 9 7 9 7 9 t t ar I bs Kpa x0 0 9 ar t t I t ar I ar yr I I t 9 t I t ar t t 6 6 t 7 6 t t t t t 69 6 at t t t t t t 9 0 t t t t t t I 9 9 6 Kpa 0 I 0 t t t uorattu t at t 6 h 7 7 9 7 t 0 t t t t t t 7 0 at at t 6 0 W 70 t bs t t Kpa ar ar ar ar 7 9 7 7 6 6 t 9 60 7 6 9 t 7 7 7 6 6...0.9...6. 7.9.6.6. 9. 0. 0..6 0.7 0. 0.0 0. 9.0.7.6.9....6 9....0 6.9... 0. 6..7 0.9 0. 7.9.0. 9.7.9..6 0. 0.9.7..7..6.6 7.9 7..9.6 76.7 0. 7. 77.9.. 77.7 7... 6... 0.0 7.. 9. 9.. 9. 7.7.7 6. 9. 7.7 7.9 9.0.0.7 6..6..6 0.0 0....7...7...6 7.7...6. 69.. 6..9....... 0. 0. 9. 0.6 0...9 9..6 9. 7... 9.. 0... 0. 9..9 9. 0... 9. 0..0.0 0..9.9.. 0.6.7..9.....6....6 60.. 9. 7.9 7. 7.6 6.6.9....6 6.. 6... 6.6 9.9.0 6.7 6.0 7. 6.7..6.7... 9.. 6.0.9. 7.7 6. 6.7 6.7.7 6.0 6. 6.0...0. 7.9 0.6..9 6....6... 6.9. 6.7 60.9 7. 7. 7..9.6 6.6 7. 7. 7 7 0 6 6 7 6 69 7 79 7 77 7 6 7 0 7 96 70 0 6 99 76 69 77 0 0 0 70 7 7 6 6 67 66 0 69 6 7 7 6 79 6 0 7 9 9 7 6 99 0 0 99.09 0. 6 7 60 00 6 00 90 0 0 6 0 0 9 9.09 7 0 60 0 0 9 0 0 97 6 0 6 6 99 0 0 0 9 9 9 0 7 7 0 0 6 6 7 69 00 6 9 99 7 7 7 0 00 6 0 6 7 9 0 90 7 90 90 90 90 906 0 6 6 9 6 7 7 9 6 6 9 7 9 0 9 70 0 7 9 69 9 6 7 9 7 9 7 0 9 79 96 7 77. 6 7 0 7 7 97 6 67 7 9 9 6 79 7 6 7 7 9 76 7 0 0 9 90 0 0 99 0 69 0 9 6 0 0 7 67 6 7 6 9 7 0 7 0 0 9 00 0 0 0 0 0 0 RINPUISTO RINTIE LUHTAJOENTIE a +.9 ma-ajo ma-lr ma-lr h- h- 000 ma-lr ma-lr / I e =0. RINLAAKSONKATU I 700 000 +6 IX a +.9 m00 m00 e m00 j- et IX pj- 0000m²/taso 0000m²/taso 00m²/taso a +.9 a +.9 ajo ajo et 6 7 9 (0:0) le le le le +6 m00 j- 00 ma/p ma/p hu ma-ajo ma-ajo +6 +6 (0) (0) ma/p ma/p ma/p 0 ma/p dba dba ma/p ma-ajo 00m²/taso 0 dba LAHNUKSENTIE 600 000 000 000 000 000 00 00 00 00 000 j j j j j j j pp pp/h j j pp u u j j 669600 6600 66900 7000 0 0 Kaavaehdotus.0.0 KM- LHA LT L LP AK- LR AL- AL- LPA LPA LPA AR P P- P-. Esteettömyys Ympäristö on esteetön silloin, un se on aiien äyttäjien annalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä äyttää. Esteettömän ympäristön vaatimuset perustuvat maanäyttö- ja raennuslain (MRL 000) ja asetusen (MRA) yleisissä tavoitteissa mainittuun sosiaalisesti estävän ehitysen ajatuseen ja liiumisen tasa-arvoon, jolla taroitetaan aiille väestöryhmille iästä, suupuolesta, liiuntayvystä, taloudellisesta asemasta, asuinpaiasta yms. riippumatonta mahdollisuutta liiua ja turvattua peruspalvelujen saavutettavuutta. Laisääteisten velvoitteiden lisäsi tulee iirinlaasossa noudattaa SuRaKu-projetin ohjeistusia. SuRaKu on esteettömien julisten alueiden suunnittelun, raentamisen ja unnossapidon ohjeistus atu-, viher- ja piha-alueilla. SuRaKu -riteerien ja ohjeiston taroitusena on toimia julisten atu-, viher- ja piha-alueiden suunnittelun, raentamisen ja unnossapidon ohjeena esteettömyyden turvaamisesi.
.... Korttelialueet. Liieraennusten orttelialue 0 KM Kortteli Kauppaesusortteli on Klaualan esustan näyvin maameri, minä vuosi sen aritehtoniseen ilmeeseen ja suunnittelijoiden pätevyyteen tulee iinnittää erityistä huomiota. Kauppaesus ja sen viereinen torialue ovat Klaualan uusi olohuone, sisi raennusissa on mittaaavastaan huolimatta oltava inhimillisyyttä ja monimuotoisuutta. Kauppaesusen on myös avauduttava ulospäin ävely-ympäristöön: pääsisäänäyntien lisäsi raennusen uloreunoilla olevista aupoista on oltava sisäänäyntejä torille. 9
Julisivuluonnoset auppaesusen mainosista ja julisivuaiheista Raennuset Kauppaesusen julisivujen tulee olla lasia seä rappauspintoja ja Luhtajoentientason on oltava läpinäyvä tai laajalti auotettu. Kauppaesusraennusen pääaulassa ja pääulureiteillä on oltava lasiatto. Puutarhamyymälöiden julisivut tehdään tuulettuvana lasipaneeliraenteena. Raennusen attojen aritehtuuri on suunniteltava huolellisesti, sillä atto on viereisten tornitalojen asunnoille merittävä maisemateijä. I-päätelaitteet on oottava hallitusti ryhmiin ja verhottava yhtenäisen säleiön ta muun julisivuvaipan taase. I-onehuone on integroitava sinaisen raennusmassan sisään. Laajalla tasaatto-osuudella on äytettävä viherattoa tai vaihtoehtoisesti vihreää ierrätyslasimursaa tai vihreää singeliä. Esimerejä puutarhamyymälöiden julisivulasitusesta Lastausalueet on maisemoitava ja niiden ovet tulee toteuttaa julisivujen värisinä. Raennusten perustamisessa on huomioitava tulevan radan aiheuttamat erityisolosuhteet. Mainospyloneita ei sallita, vaan mainoset on integroitava julisivuihin, ts. julisivuluonnoset yllä. 0
0, 9, LKE m 7, WC TSTO 0 m WC TSTO m PH WC PH WC KAH. WC 0 m WC PH WC TSTO m PH LKE m LKE 69 m +7.0 WC m LKE m KÄYTÄÄ m WC LKE m PH LKE 97 m mini. 7 m LKE 6 m LKE 6 m +7.0 m LKE 6 m HISSI +7.0 LKE 7 m ASUNTO m,0 ASUNTO 96 m LKE 6 m,0 ASUNTO 9 m KÄYTÄÄ 67 m LKE 70 m TMSTO m,0 LKE m LKE 97 m HISSIT 0 m KÄYTÄÄ m m ARASTO 9 m ARASTO m m PH/M 6 m SK WC m mph/n 7 mtsto/tauko m ALKO 67 m TOIMISTO 9 m WC PUKUH. m 7 mtaukotila 0 m AR. 60 m POISTUMISTIE m LEPO.H 0 m 6 m TAUKOH 6 m SULKT. m PUKUH. m AR. 9 m TOIMISTO 0 m WC PUKUH. m 7 m TAUKOTILA m RINTORI 99 m PUKUH./M (SS) 6 m AR. m SPRINKLERIKESKUS, m PUKUH./M (SS) m KÄYT. 9 m LASTAUSALUE 90 m RANTOLA 70 m SULKT. 9 m LIUKKÄYT. m SPR, m KÄYTÄÄ 9 m m LJH, m SPK, m TELE,0 m HISSI AULA m +, 7 m HISSI SISÄÄNKÄYNTI 9 m m MUUNT.,0 m,0 SULKT. m 0,0 KÄYTÄÄ 69 m LKE 6 m 0,0 SAUNPOISTO m 0, m ASUNTO m CITYMARKET 667 m,90 9AP 6AP ASUNTO m AP m PUUTARHAMYYMÄLÄ 00 m SAUNPOISTO m m WC/INA 6 m WC/M m WC/N m LKE 9 m LKE 6 m ASUNTO m KÄYTÄÄ 6 m ASUNTO m,90 PUUTARHAMYYMÄLÄ 00 m 7,0 67AP LKE 7 m LKE m ASUNTO m,90 ASUNTO m m SAUNPOISTO m SULKT. 9 m KÄYTÄÄ m 0,0 HISSIT 0 m LKE 7 m LKE 0 m KÄYTÄÄ m m KÄYTÄÄ 6 m KÄYTÄÄ 99 m 0,0 LKE 70 m SULKT. 9 m KÄYTÄÄ m HISSIT 0 m LKE 006 m KÄYTÄÄ m m LKE 90 m LKE 9 m HISSIT 0 m KÄYTÄÄ 77 m LKE 7 m WC/N m WC WC/M 6 m 0 m 0 m 0AP, LKE 7 m 7,0 LKE 9 m 7 m SS m 0AP AP 0,0,70 PRISMA 6 m,90 9 m,70 0 m m LASTAUSALUE 60 m 9 m m 9 m +9,0 m m 9 m m 9 m 0, PUUTARHAMYYMÄLÄ 0 m 0, PUUTARHAMYYMÄLÄ 7 m 0,6 Asunto Asunto Kerrosala Asunto,0 m iirintie 0AP LKE m LKE 7 600 97 6 000 000 7 00 7 000 000 LKE 9 m HENK. 000 0,000 66AP 000 000 66 000 0 <vyöhyeen numero> A:7 m <lattiatyyppi> Luhtajoentie <vyöhyeen numero> A:7 m <lattiatyyppi> H:,70 m <vyöhyeen numero> Luonnos auppaesusen liietiloista rs. Luonnos auppaesusen liietiloista rs. Klaualentie +7,0 Pysäöinti Kauppaesusen pysäöintitilat +,90 sijaitsevat +,90pääosin raennusen pohjaerrosissa. Ulopysäöinti sijaitsee orttelin itä ja pohjoispuolella. Pysäöinti tulee jaaa 6- pysäöintipaian ryhmiin, jota on erotettu toisistaan Leiaus A :00 istutusalueella. Istutusalueen on oltava ooltaan riittävä puiden istuttamiselle. Pysäöintiruudun leveys 700mm ja äytävät 000mm. +0, +0,7 +9,00 +0,000 CITYMARKET PYSÄKÖINTI 6 m +,00 PYSÄKÖINTI 0 6 m +60,00 PRISMA PYSÄKÖINTI 9 6 m 9AP AP +6,00 Huoltoliienne ohjataan iirintien puolelta. Huoltoreittien tuimuuri materiaalina on äytettävä graafista betonia tai harmaata luonnoniveä. Tuimuurin viherluisan pinta on Leiaus maanpeiteasvillisuutta. B :00 +,90 +,70 +7,0 +0,0 +0,00 +9,09 +0,000 Luonnos auppaesusen pysäöintirataisusta - rs. 9 0 PYSÄKÖINTI 6 m PRISMA PYSÄKÖINTI 6 0 m +,90 +,90 ASUNNOT PYSÄKÖINTI 9 m +0,0 Leiaus :00 C Liityntäpysäöinti (aus) 6 m Luonnos auppaesusen pysäöintirataisusta - rs. +,90 +,90 +0,0 +7,0 Leiaus Leiaus D :00 D
. Henilöliienneterminaalin orttelialue 0 LHA Mataesusen ajojärjestelyt Terminaalissa sijaitsevat linja-auto- ja tasipysäit. Liityntäpysäöinti sijoitetaan Prisman itäpuolelle. Lisäsi maanalainen liityntäpysäöintiaus LPAja LHA -alueiden yhteyteen. Raennuset Näymä mataesusesta Laiturialueen atos tehdään yhtenäisenä teräslasiraenteena. Katosen tulee liittyä ja suojata ulu mataesusen sisäänäynniltä laiturialueeelle. Myöhemmässä vaiheessa alueelle raennetaan samaan tyyliin myös juna-aseman sisäänäyntiatoset Penit ja muut adunalusteet tehdään viereisen torialueen tyylin muaisesti. Kauppaesusessa ja lähiympäristössä ulureitit tulee suunnitella aina esteettömisi. TAXI Mataesusen lipunmyynti seä henilöuntaja huoltotilat sijaitsevat asoistorniraennusen alaerrassa. Kävelyalueet erotetaan ajoaistoista tasoeroin ja materiaalivaihdosin. Matustajien ulua mataesusen tiloista laiturialueelle tulee ohjata myös valaistusta hyödyntäen. Linja-autoterminaalin liiennejärjestelyt
+. rs +,90 9 AP 9 AP Gunnarintie Ratsutilantie I I P I I +,7 +0, E iirintie. Uusi asuinorttelialue 0 Luhtajoentien itäpuolen orttelit muodostavat oman asuinalueoonaisuutensa, jolle on luonteenomaista rinneraentaminen ja siihen liittyvät merittävät oreuserot. Korttelin esellä on intiimi pihaatu, jona toimii myös pelastus- +,0 ja huoltoreittinä. Muuten autoilu on pihaadulla rajoitettua. Pihaadun esellä sen eteläisessä päässä on yleinen lasten leiipaia iipeilytelineineen ja pelienttineen. Raennuset +0, E Luhtajoentien itäpuolella olevan asuinalueen länsijulisivu on ysi Klaualan uuden esustan oleellisista julisivuista, tämän taia raennusten aritehtuuriin on iinnitettävä erityistä huomiota. Korttelin länsisivu muodostuu uuden -6 errosisen talon jonosta. Raennusten väliin jäävät orotetun pihaannen päälle yhteispihat, joille on ulu Luhtajoentieltä portaiojen autta seä pihaadulta orttelin itäpuolelta. Pihaadun itäpuoleiset raennuset raennetaan D +, luonnonmuodot huomioon ottaen vahvasti terassoituina. Raennuset + sijoittuvat rinteeseen siten että +0, terassoidut +0, pääjulisivut osoittavat lounaaseen. +,7 Korttelin itäsivu muodostuu neljän uusierrosisen talon jonosta. Piha-alueet jäävät raennusten väliin, ja ne äsitellään puistomaisesti. Raennusten pohjaerrosissa on yhteistiloja, jota avautuvat pihaadun suuntaan. Pihaadun relle ataan autopaioja terassitalojen äyttöön. Raennusten pohjaerrosiin pihaadun teen voidaan raentaa pieniä liie- tai toimistotiloja. +,9 Pysäöinti on järjestetty rinteeseen raennettuun autohalliin +, raennusten alle. IX Raennusten uloaritehtuurin olennaisimmat elementit ovat asi toisistaan erottuvaa massaa, laajat raennusen etelä- ja länsipuolella iertävät parveealueet seä vapaa iuna-auotus. Julisivumateriaalina valoinen olmierroshiertorappaus tai valobetoni ts. värisuunnitelma. +0, Parveeet toteutetaan raennusen päämassaan integroituina, erillisiä ulonevia parveetorneja ei sallita. Parveeiden sisäseinissä saa äyttää värejä ja luonnonpuu-pintoja. Parveeissa pitää olla umpiosia, oonaan lasisia parveeita ei sallita. Kts. uva. Klaualentie +0, IX D +0. +0, C C +, +0,6 Luhtajoentie AJO AUTOHALLN +0,,0-00 AP - 00 AP - 00 AP - 00 AP - 00 AP +,0-00 AP AJO AUTOHALLN +,0 +,0 KATU +,0 KATU +,6 +,0 KATU +,0 +,0 +,0 KORTTELI- PUISTO +,0 KATU +,0 +,0 00 7 AP 00 7 AP I00 7 AP 00 7 AP B Korttelipihat
Aluejulisivu Luhtajoentieltä Leiaus Luhtajoentiestä Parveeettomien julisivujen iunoiden umpiosissa voidaan äyttää värillistä taustamaalattua julisivulasia. Kattoerrosen asunnot voivat olla asierrosisia, ylimpään erroseen saa uitenin sijoittaa enintään ¾ raennusen rungon massasta. Ylimmässä errosessa sallitaan laajat attoterassit. Porrashuoneet avautuvat ylemmän tason pihaadulle. Pihaadun tasossa olevilla asunnoilla voi olla omat sisäänäynnit ja pihat. Raennusten väliset pihaalueet tulee suojata atumelulta lasi- ja teräsraenteisiilla suojaseinillä ja atosilla Jätehuoneet sijoitetaan raennusten sisälle, siten että huoltoulu niihin on autohallin autta. Yhteistiloihin sijoitetaan suuria iunoita viihtyisyyden ja valoisuuden aiaansaamisesi. Jätehuoneet sijoitetaan raennusten sisälle, siten että huoltoulu niihin on pihaadulta Sisäänäyntiatoset toteutetaan raennusmassaan tehtävillä sisennysillä. Itäpuolen rinnetalojen uloaritehtuurin olennaisimmat elementit ovat laajat lounaaseen suuntaavat terassit. Porrashuoneet avautuvat pihaadulle. Itäpuolen rinnetalojen jätehuoneet sijoitetaan raennusten sisälle, siten että huoltoulu niihin on pihaadulta Pysäöinti Alueen pysäöinti on järjestetty raennusten alla olevaan autohalliin, jona sisäänäynti on pohjoissuunnasta liienneympyrän ohdalta ja Luhtajoentieltä ostosesusen ohdalta. Autohallista tulee olla suora pääsy asuinraennusten rappuäytäviin. Itäpuolen talojen pysäöinti on pihaadulla. Luonnos alueen pysäöintirataisusta.
. Täydennysraentamisen orttelialue TORNITALOT Kortteli Raennuset muodostuvat ahdesta erillisestä massasta ja niiden yhteisestä jalustasta, oreampi massa voi olla 9 rs. ja matalampi rs. Alaerrosissa on liie- ja työtiloja, ylemmät erroset ovat asuntoja. Etenin ylimmän errosen asunnot voivat olla asierrosisisa hyödyntäen vesiattoa attoterrasseina. Raennuset Julisivumateriaaleina on tiili ja valoinen hiertorappaus tai valobetoni. Parveeet toteutetaan raennusen päämassaan integroituina, erillisiä ulonevia parveetorneja ei sallita. Parveeissa pitää olla umpiosia, oonaan lasisia parveeita ei sallita. Kattoerrosen asunnot ovat asierrosisia. Sisäänäyntiatoset toteutetaan raennusen sisäänvedoilla. Näymä tornitalosta Parveeettomien julisivujen iunoiden umpiosissa voidaan äyttää värillistä taustamaalattua julisivulasia. Jätehuoneet sijoitetaan raennusten sisälle, siten että huoltoulu niihin on autohallin autta. +7,0 Raennusten perustamisessa on huomioitava tulevan radan aiheuttamat erityisolosuhteet. Raennusten oleselupihat ovat toisen errosen terassipihalla jalustan atolla. Terassipiha äsitellään samantyyppisesti uin alueen itäpuolen asuinortteleiden välipihat, uitenin evennettyinä. Terassipihan päällysteenä äytetään betoniiveä ja hieateonurmea. Hieateonurmesta rajataan vapaamuotoinen alue, johon raennetaan masimissaan 60 cm oreita maaumpuja, joihin istutetaan rungollisia pensaita. Maaumpujen pinta verhoillaan maanpeiteasveilla ja ne erotetaan hieateonurmialueista lattaraudalla. Terassipihaa vehreytetään tarpeen muaan lisäsi laaduailla istutusastioilla. +,90 Leiaus :00 A +,90 Leiaus A tornitalon ohdalta Pysäöinti Pysäöinti on raennusen alla pysäöintilaitosessa. Tornitalon julisivut luoteeseen Tornitalon julisivut lounaaseen
. Raennusten värisuunnitelma Raennusten uloin uori aloinen Luonnonvaloinen Kylmänvaloinen Sisäuoren tehostevärit Luonnontammi Punainen ihreä Sininen Oranssi Soelivärit Graafinen betoni aaleanharmaa graniitti Tummanharmaa graniitti Teräsraenteiden sävy RST, RAL 9006 6
Katualueet. Autotiet iirinlaasoa halova Luhtajoentie toteutetaan buledimaisena atuna, jona sille istutetaan puurivistöt. Kadun valaistus suunnitellaan oonaisuudesi, ajoväylät valaistaan esim. vaijerivalaisimilla, evyenliienteenväylien valaisu pylväsvalaisimilla. Ajopinnoitteet ovat asfalttia ja reunaivet graniittia 000 00 000 000 00 00 00 000 000 Leiaus Luhtajoentiestä 000 7 00. Jalanulureitit 000 00 000 000 00 00 00 000 000 000 7 00 Peruspinnat asfalttia - torialueet ja niihen liittyvät ävelyalueet graniittilaattaa tai graniittinoppaiveä. Huom. esteettömyyden suhteen on noudatettava SuRaKu ohjeistusta. Torialueet Kauppaesusen edessä oleva auio rajautuu pohjoisessa ja lännessä auppaesuseen ja etelässä asoistorniin. Auio on osa Kalualan uutta jalanulureitistöä, vain huolto- ja pelastusajo seä tasi- ja invaliienne ovat sallittuja auiolla. Auio on jaettavissa ahteen osaan, auppatoriin ja istuselualueeseen. Isojen tilaisuusien yhteydessä auio voidaan yhdistää yhdesi tapahtumatorisi asf. asf. +0, +0, +0, +0, 700 700 700 700 asf. asf. LUHTAJOENTIE LUHTAJOENTIE +0, +0, +0, asf. +0, asf. +, +, Peruspinta on graniittilaatoitusta ja graniittinoppaiveä. Huoltoliienne Huoltoliienteen alueet ovat asfalttia. Huoltopihat tulee maisemoida istutusilla ja mahdolliset muuriraenteet toteutetaan graniittiverhoiltuna tai graafisesta betonista.. Kalusteet Esimerejä urbaaniin ympäristöön soveltuvista piha- ja puistoalusteista. Pihaalusteiden tulee materiaaliltaan ja tyyliltään tuea uudisraennusten aritehtuuria ja alueen urbaania ilmettä. Sen vuosi pihaalusteiden materiaalin tulee olla teräs, puisin istuinosin. Leiivälineet voivat tehdä tästä poieusen. Pinnoitteet, rajauset ja aiteet Kiveyset tehdään graniittista (betoniiveä ei sallita). Rajausten ja aiteiden suhteen tulee noudattaa SuRaKu ohjeistusta 7
Puisto- ja piha-alueet, Ratsutilantie + 0,. Istutuset Kauppaesusen lähiympäristöön istutetaan ympärivuotisia havuasveja seä ansiraenteiden päälle istutuslaatioissa perennoja. I iirintie Hulevesialtaan vesimäärä vaihtelee merittävästi. P Kasvillisuuden tulee estää uivuutta seä satunnaisia suuria vedenvirtausia (esim.ruohotista ostean niityn lajistoa). I I Hulevesiallas E +, D +,7 C +0. +0,. Terassipuisto Puuston ja istutusten suunnittelu tulee antaa oeneen maisemasuunnittelijan tehtäväsi. Kesustorin eteen raennetaan terassoitu puisto. Yhdessä tornitalojen ja torin porttiaiheen anssa puisto muodostaa urbaanin maiseman, joa utsuu ohiulijoita torille ja puistoon. Terassipuistoon istutettavina puina äytetään pienehöjä uivia hedelmäpuita (esim. irsia- tai oristeomenapuita). Puut sijoitetaan terassipuiston lounais- ja itäsivuille seä liienneesuselta auppaesuselle johtavan evyenliienteen väylän molemmin puolin. Kevyen liienteen väylän pintamateriaali on väriasfalttia. Terassipuiston pääasiallinen pintamateriaali on nurmi, jota atovat terassimuurit seä istutuset. Liienneesuselta auppaesuselle atsottuna, puiston vasen puoliso terassoidaan graniittisilla tuimuureilla, joiden päällä on puisia istuinosia. Terassimuurien molemmin puolin, ylemmällä seä alemmalla tasolla äytetään vahvistettua nurmea. +0, AJO AUTOHALLN +,0 KATU +,0 Puiston oiealla puolisolla ei ole muuriterassointia, vaan maasto nousee tasaisesti alemmalta ajotasolta ohti toritasoa. Seleästi muotoillut heinä- ja havuasvien matalat istutusnauhat halovat tätä puolta puistosta. Istutusien väleihin asennetaan penejä istutusien linjojen muaisesti. Terassipuisto rajautuu lounaissivultaan Klaualantien suuntaiseen pyörätiehen. Pyörätien ja Klaualantien väliselle aistaleelle istutetaan havu- ja heinäistutusnauhoja, uten puiston itäpuolella. Puut istutetaan ryhdiääsi rivistösi, joa jatuu esustorin ja Klaualantien väliselle viheraistaleelle. Teiden väliin jääville apeille viheraistaleille istutetaan samoja havu- ja heinälajeja uin terassipuistoon. Jyrissä rinneaistaleissa voidaan äyttää myös pensasasvillisuutta. Terassipuiston yläpäähän, torin viereisen tornitalon orttelin ainaloon istutetaan suuri ysittäispuu (esim. japaninjalopähinä). - 00
+, +0, + +0, +,7 +0, AJO AUTO HALLN 0, +,0-00 AP KATU +,0 9 AP KATU +,6 +,0 +,0-00 AP 9 AP I00 7 AP - 00 AP E +,9 KATU +,0 +,0 +,0 00 7 AP ntie +0,6 Luhtajoe D +, IX - 00 AP C AJO AUTO HALLN +0, +,0 +,0-00 AP 00 7 AP +,0 +,0 KORTTEL IPUISTO tie len a au Kl Terassipuisto B KATU +,0 +0, +,0 00 7 AP - 00 AP. rs +,90 IX Terassipihan leiaus +, Luhtajoentie ja orttelipuisto +0, La hn u se nti e. 9 Korttelipuisto Luhtajoen itäpuoleisen pihaadun eteläisessä päässä on julinen puisto, joa toimii asuaiden yhteisenä tapaamispaiana. Puistossa on lasten leiipaia iipeilytelineineen ja pelienttineen seä istuselupaioja. Niiltä osin un puisto on maanainen, siihen istutetaan suuriooisia puita, pihaansiosuusilla äytetään istutusaltaita ja matalia uivia pensasasveja. Leiipuistoon sijoitetaan aupuniympäristöön sopivat ysinertaiset teräsiset leiiusteet (einut, iipeilyteline, hiealaatio) seä pieni hieapintainen pelienttä. Lisäsi puistossa on penejä ja puistoshaialue. Jäteastiat ym. usteet ovat teräsisiä Puiston pintamateriaaleina ovat ivituha, turvasora ja värillinen betoniivi.
. Korttelipihat Pihaadun maanaiselle osalle istutetaan suuria lehtipuita (esim.vaahtera ja hevosastanja). Pysäöintihallin päällä sijaitseville välipihoille istutetaan pieniä puita ja/tai puutisia pensaita (esim. mongolianvaahtera tai rungollinen pihasyreeni). Pihaadun eteläpäässä sijaitsevaan puistioon sijoitetaan pelienttä, iso iipeilyteline seä istuimia oleseluun. s. Maanaiselle piha-alueelle raennetaan lisäsi asi pienempää vihereidasta. ihereitaat ovat ivituhapintaisia alueita, joiden pinta on asfalttipintaa alemmalla tasolla. ihereitaille istutetaan uivia pensaita ja puita seä sijoitetaan penejä oleselua ten. Toiselle vihereitaista sijoitetaan puistoshai. Pysäöintiannen päällä sijaitsevien välipihojen pintamateriaalit ovat betoniivi ja ivituha. Pihaohtaiset viher- ja leiialueet ovat vapaasti muotoiltuja ivituha-alueita, joiden pinta on betoniivipintaa alemmalla tasolla. iher- ja leiialueelle sijoitetaan leiivälineitä, penejä oleseluun, vapaasti muotoiltuja auniisti uivia pensaita seä aluerajausta myötäileviä maaumpuja, jota toimivat asvualustana puille ja/tai pensaille. Maaumpujen pinnat verhoillaan maanpeiteasveilla, eiä umpujen oreuden tulisi ylittää metriä. Kummut erotetaan ivituhasta matalalla RST-lattaraudalla. Leiitelineiden alustana äytetään turva-alustaa. älipihojen Luhtajoentien puolelle raennetaan muuri/suoja-aidan lisäsi pergola. Raennetta vasten sijoitetaan iinteät istutusaltaat öynnösasveille (esim. villiviini). Pergolan raenteen tulee mahdollistaa öynnösen nousemisen pergolan raenteita pitin viheröynnösatosesi. älipihat eroavat toisistaan värioodausella eli pihoilla on omat teemavärityset. äriä voidaan äyttää peneissä, leiivälineissä ja leiitelineiden turva-alustassa. ärioodaus määrittyy suhteessa viereisien talojen värimaailmoihin. Tavoitteena on luoda ympäröivien raennusten anssa esusteleva piha, joa toimii maamerimäisesti alueen asuaille. Rinnetalojen välisen alueilla ainain männyt ja enttäerros suojataan raentamisen ajasi ja säilytään niiltä osin, un raentaminen sen mahdollistaa. Rinne täydennysistutetaan havu- ja lehtipuilla seä ysittäispensailla. Rinnemaaston pinta maisemoidaan metsänpohjaasvillisuudella, perennoilla tai öynnösasveilla. Rinteeltä alas valuvat hulevedet erätään rinteessä puteen ja ohjataan Luhtajoentien ali hulevesiuomaan. Pihaalusteiden tulee materiaaliltaan ja tyyliltään tuea uudisraennusten aritehtuuria ja alueen urbaania ilmettä. Pihaalusteiden runomateriaalin on teräs, puisin istuinosin. Leiivälineet voivat tehdä tästä poieusen. Pihoille sijoitetaan tomutustelineet, lipputangot ja pyörätelineet. Pyyinuivaustilojen tulee olla raennusten sisällä uivaushuoneissa. Raennusten vieressä pääuluväylät pinnoitetaan väriasfaltilla tai iveysellä. Asfaltti osoittaa huoltoväylät ja ääntymisalueet, muut pinnat ovat graniittiaistoin jäsenneltyä betoniiveä. Kesialueen uluväylät voivat olla myös ivituhapintaisia. Leiitelineiden alle asennetaan EU standardit täyttävää turvasoraa. Portaat ovat betoniivi- ja graniittipintaiset ja niihin liittyvät muurit tiili- tai graniittilaattapintaisia. Kaiteet ovat terästä. Muurit ja uloportaat orostusvalaistaan. Pihojen väliin ei saa raentaa yhtiöiden välisiä aitoja. Itäpuolen pihat ovat puistomaisia puolijulisia tiloja. Niille sijoitetaan lasten leiivälineitä (hiealaatio, liuumäi, einut) seä istuseluryhmiä. Pihat aidataan adunsuuntaan matalilla muureilla tai aidoilla. Korttelipihojen periaateillustraatio Illustraatio on ysinertaistettu uvitus pihan muodostumisesta. Kivituha-alueen, maaumpujen ja pensasalueiden muoto seä usteiden määrä ja sijoittelu voivat erota merittävästi esitetystä. Kuvan taroitus on antaa ajatus muotoielestä, jota taloohtaisilla pihoilla äytetään. Rajaavan ivituha-alueen muotoon ja ooon vaiuttavat ansiteniset rataisut seä piha-alueita ympäröivien raennusten sisäänäyntijärjestelyt. 6 9 7 ihereidas. Puu. Puutaso. Istuinryhmä. Nurmiumpu. Leiivälineet 6. Lipputano 7. äriasfaltilla. Tomutusteline 9. Graniiti-/betonipinta Leiaus orttelipihasta 0
6 alaistus 6. alaistus / iinteistöt, tori-, piha- ja aluevalaistus Korean vaatimustason valaistusalue atu-ja torialueilla. Yleistä huom orea vaatimustaso. Alueen turvallisen liiumisympäristön mistamisesi luodaan oo alueelle attava valaistujen esteettömien jalanulureitistöjen verosto. Erityisesti risteysalueet, pysäit ja maaston oreuserot on syytä huomioida valaistusella. Raittiyhteys mataesuselta torialueelle valaistaan evyen liienteen ympäristöä orostavalla puistovalaistusella. Päääytävää ja puistorinteen porrastusia voidaan lisäsi valaista rinteen muodonantoa orostavalla muurivalaistusella seä matalilla pollarivalaisimilla. Torialue valaistaan auion ylle nostetulla valoverolla. alon väri on mielellään lämmin valoinen ja valon laatu hyvin väriä toistava (Ra>0). Kaava-alueen valaistussuunnitelma Huttunen-Lipasti-Paanen Oy Kaien aava-alueen valaistusen tulee olla häiäisemätöntä. alonlähteet eivät saa näyä häiritsevästi asuntoihin. Korostus- ja erioisvalaistuset suositellaan sammutettavisi yöajasi. Ripustetun valoveron periaateleiaus Kadun ja jalaäytävän valaistus, periaateleiaus
Pihaadun yleisvalaistus toteutetaan mieluiten vaijereihin ripustetuin valaisimin tai raennusten seiniin iinnitetyin valaisimin. Raennusten ysilöintiin suositellaan numerovalaisinten sijaan äytettäväsi seinäpintaan iinnitettyjä numeroita, jota valaistaan. Lähiympäristön viihtyisyyttä ansipihalla orostetaan pohjaerrosen seinävalaisimilla ja pergolaan iinnitetyillä valaisimilla. Raennusten julisivuja ja parveeita orostetaan valaisemalla raennusvaippaa siten, että sisemmät seinät hehuvat lyhtymäisesti ja parveeaiteet muodostavat päälle jossa olevan siluetin. ihereitaat ja puistion ympäristöt tulee valaista niin hyvin, ettei turvattomuuden tunnetta pääse syntymään. Rinnepihoilla maastoa tai ysittäisiä näyttäviä puita orostetaan harituin valonheittimin. Mäntyjen runoja voidaan valaista suurpainenatriumvalaisimin, mutta muuten valon laadun tulisi olla hyvin väriä toistavaa (Ra>0). Esimerejä alueen ilmeeseen soveltuvista teräsisista valaisimista.