Näkymä sillalta Länsi-Mustasaareen

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Näkymä sillalta Länsi-Mustasaareen"

Esa-Pekka Turunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1/5 Näymä sillalta Länsi-Mustasaareen

+2.0 uimalaituri +2.3 +1.5 rantaiio +2.9 +2.7 +3.4 +2.0 +4.8 leii oleselu +3.4 +3.5 oleselu +3.0 +3.4 +2.0 uimaranta rantaiio +1.0 +1.5 enelaituri +7.

2 +2.0 uimalaituri rantaiio leii oleselu oleselu uimaranta rantaiio enelaituri Nallen sauna Asemapiirustus 1: Sijoittuminen raennettuun ympäristöön ja maisematilaan 2/5 Yhteydet alueella

3 t t t t t t t +2,0 +3,5 +3,0 +3,3 +3, ,8 +3,8 3 3, , , +1,0 +2,0 1 +3,0 +1,0 taahuone 26m2 u 10m2 irt.. irt.. pp 15m2 te iituha hiealaatio oleselu oleselu leii luonnoniimuuri luonnoniimuuri pouamassa hiearanta uintilaituri puuta rantaiio rantapolu iituha iituha rantapolu julinen reitti Nallen sauna rantaiio A A lasitettu terassi umpuilea umpuilea B B pari 15m2 pari 15m2 pari 15m2 pari 15m2 pari 15m2 pari 35m2 pari 35m2 70m2 70m2 aoin paree lasitettu terassi aoin paree Pjapiirustus 1.rs 1:200 Pjapiirustus 2.rs 1:200 3/5

Julisiumateriaalit: 1. 1. pelti (+ aurinopaneelit tai -eräimet) 2. tiilimuuraus 3. betoni 4.

4 Julisiumateriaalit: pelti (+ aurinopaneelit tai -eräimet) 2. tiilimuuraus 3. betoni 4. lasi 5. puu 6. teräslatta asettuu osasi Suomenlinnan raennettua ympäristöä tuliten linnoitussaaren aritehtuuria, maisemaa ja materiaaleja. Raennus sijoittuu rantaan, joa muoataan uudelleen luonnonprosesseja unnioittaen ja hyödyntäen osasi saaren rantaiiaa. Kiiaineinen seleästi eistetty massa muodostaa suojaisan sylin ja ätee sisälleen sarjan tilallisesti riaita oteja. sopeutuu Suomenlinnan anaraan ilmastoon aaten tuulelta suojatun sisäpihan lämpimään ilta-aurinoon. Asunnot puolestaan ääntäät atseensa merelle. Veistosellisen seleää massaa leiataan tarpeen muaan säältä suojattujen sisäänäyntien ja asuntotaisten ulotilojen luomisesi. Kompati raennusmuoto on tehoas materiaalinäytössä ja energian ulutusessa. Raennus toteutetaan tiilestä muurattuna, julisiuissa uorotteleat erisuuntaiset apean tiilen limityset seä elää. Tumma peltiatto ja saupiippujen rytmi liittäät uudisraennusen historiallisiin naapureihinsa. Iunoiden ja oien ysityisdissa seä asuntojen sisustusessa puu tuo ien rinnalle pehmeyttä. Saauttaessa sillalta uljetaan aointa atua alas, näymän päätteenä otiinpalaajaa terehtii suuriro. Nallensaunan ja sisäpihan älinen tie erottuu omasi tilaseen maanpinnasta oaan matalan luonnoniimuurin rajatessa asuaspihaa. Saunojat pääseät pujahtamaan uimalaiturille raennusen läistäää polua pitin. Kotiin uljetaan aihtelein tiililipinnoin iettyä reittiä.tummasta läpiärjätystä betonista aletut oleselualueet rajautuat seleästi pihan umpuileasta niitystä. Varjoa tarjoaa sisäpihaa ehystää. Ranta muoataan luontoa lainaten saaristolle tyypillisesi iioisesi hiearannasi. Mereen poleillen laseutua rinne alaa asuntojen edessä nä aihettuen iiosi ja pouamassa aueten hiearannasi. Näin aieniäiset asuaat ja saarella ierailijat pääseät nauttimaan apaasta pääsystä eden äärelle. Koreuseron ansiosta ihmiset oiat ulea rantapolulla asuaiden samalla säilyttäen ysityisyytensä. Rinne ja ranta-alue uudistetaan mahdollisimman pitälle hyödyntäen saarelta saataia maa- ja iiainesia. Raennus jaautuu ahteen siipeen. Lyhyempään sijoittuat tilaat perheasunnot, pidempään ompatit pienelle perheelle tai esim. otona työsenteleälle sinulle tai parisunnalle sopiat odit. Raennusen taitetaan sopiat yhteistilat, joiden sisäänäynnit aueaat suojatusti raennusen läistäälle ujalle. Massan eselle sijoittuat arastot luuunottamatta pienempien asuntojen irtaimistoarastoja, jota oat niiden tuuliaappien yhteydessä. Korttelin laajimmat merinäöalat aautuat asuaiden yhteisestä taahuoneesta. Tunnelmalliset asunnot tarjoaat puitteet erilaisille elämäntyyleille ja -tilanteille. Suurempi asuntotyyppi muuntuu tarittaessa olmen suupolen odisi. Parierros tarjoaa omaa rauhaa joo perheen anhemmille tai lapsille seä toimii inspiroiana työtilana. Lasitettu terassi tarjoaa suojaa anaralta ilmastolta ja yläerran aoin paree aaa uuden ulottuuuden asuntoon. Oleselutiloista aautuat laajat merinäöalat oman taan tuodessa otoisuutta. Asunnot aueaat ain rajatusti sisäpihalle, jolloin joainen oi olla yhteisön jäsen sitä halutessaan, säilyttäen aina oman rauhansa. Asunnoissa uorotteleat slammattu, puu pariraenteissa ja lattiassa seä sementti märätiloissa ja eittiön pinnoissa. Asuntotyypit: 2 pl 3h++2ph+pari 70+35=105m 2 5pl 2h++ph+pari 56+15=71m 2 Yhteistilat: Taahuone 26m 2 Pyöräarasto15m 2, Uloiluälinearasto 10m 2, Asuntotaiset irt.arastot 7x3m 2, ten.tila 3m 2 Laajuuslaselma: Asuinpinta-ala yhteensä: 565asm 2 Kerrospinta-ala yhteensä: 832em 2 Bruttopinta-ala yhteensä: 835brm 2 Bruttotilauus yhteensä: 3075brm 3 Julisiu oilliseen (merelle) 1:200 Leiausote B-B 1:100 Leiaus A-A 1:200 Puulasioi säältä suojassa Pinnaaide +10,3 Kylmä pareelaatta Liuulasitus Oleselusyennys +7,0 +7,5 Taa rantapolu iituha 4/5 hiearanta rantaiio

5 Näymä asuaiden yhteiseltä sisäpihalta 5/5 Raennusen ja ympäristön materiaalipaletti

Samankaltaiset tiedostot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut