Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Jyrki Aakkula MMT, ympäristötutkimuksen johtaja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kartano, 31600 Jokioinen email: jyrki.aakkula@mtt.fi gsm: 0400 631 740 Ympäristöakatemia 30-31.08.2011
Esityksen sisältö Miksi politiikkaohjausta tarvitaan? Politiikkaohjauksen eri lähestymistavat ja muodot Ympäristötukijärjestelmä ja sen toimivuus/toimimattomuus esimerkkinä maatalousympäristöön vaikuttavasta politiikkaohjauksesta Politiikkaohjauksen tuoreita tuulia: ympäristöhyötyjä tarjouskilpailujen avulla
Miksi politiikkaohjausta tarvitaan? Jos markkinat toimisivat täydellisesti, politiikkaohjausta ei tarvittaisi Markkinat eivät kuitenkaan toimi täydellisesti, sillä informaatio ei ole täydellistä eikä kaikilla markkinatoimijoilla ei ole käytössä samaa informaatiota (informaation epäsymmetrisyys) omistusoikeudet (property rights) eivät koskaan ole täydellisesti määritetyt sekä täydellisesti valvottavissa ja voimaan saatettavissa Markkinoiden epätäydellinen toiminta ilmenee muun muassa vaikeuksina käsitellä julkishyödykkeitä ulkoisvaikutuksia
Hyödykkeiden jaottelu 100 % degree of nonrivalry kilpailemattomuusaste puhtaat julkishyödykkeet puhtaat yksityishyödykkeet 0 % poissulkemattomuusaste degree of nonexcludability 100 %
Julkishyödykkeet ja ulkoisvaikutukset Toimenpide Ulkoisvaikutus Julkishyödyke HYÖTY/HAITTA VIRTA HYÖTY/HAITTA VARANTO peltojen metsittäminen biodiversiteetin vähennys maisema-arvon vähennys MAATALOUSYMPÄRISTÖ viljelymaisema luomutuotantoon siirtyminen biodiversiteetin lisäys + maisema-arvon lisäys biodiversiteetti
Politiikkaohjauksen erilaiset lähestymistavat Julkisen vallan kaksi lähestymistapaa: keskitetty ratkaisu (pigoulainen vaihtoehto) markkinaratkaisu (coaselainen vaihtoehto)
Politiikkaohjauksen erilaiset lähestymistavat Keskitetty ratkaisu (pigoulainen vaihtoehto) Ensin julkinen valta määrittää optimaalisen tavoitetason julkishyödykkeelle Siten julkinen valta valitsee sopivat keinot tavoitetason saavuttamiseksi
Politiikkaohjauksen erilaiset lähestymistavat Markkinaratkaisu (pigoulainen vaihtoehto) Julkishyödykkeen kuluttamisesta ja tuottamisesta kiinnostuneet osapuolet luovat keskenään markkinat Näillä markkinoilla kysyntä ja tarjonta määräävät julkishyödykkeen tuotannon tason ja tuottamisesta maksettavan korvauksen Julkinen valta huolehtii tarvittavasta institutionaalisesta kehikosta
Keskitetyn ratkaisun ja markkinaratkaisun olennaisin ero Markkinaratkaisussa julkinen valta ei ole markkinaosapuoli: sen tehtävänä on ainoastaan tarjota institutionaalinen kehikko, joka mahdollistaa julkishyödykemarkkinoiden syntymisen osapuolten välille Keskitetyssä ratkaisussa julkinen valta ryhtyy puolestaan itse markkinaosapuoleksi: se määrittää julkishyödykkeen tuotannon tavoitetason ja suunnittelee tavoitetason saavuttamiseksi tarpeelliset politiikkatoimenpiteet
Yhteiskunnallisesti optimaalinen julkishyödykkeen määrä Yhteiskunnallinen rajahyöty/ rajakustannus Yritystaloudellinen optimi Yhteiskuntataloudellinen optimi YRK YrNRH YRH Q 1 Q 2 Julkishyödykkeen määrä, Q
Politiikkaohjauksen erilaiset muodot Hallinnollinen eli määräohjaus Taloudellinen eli hintaohjaus Tiedollinen eli informaatio-ohjaus Pakottava ohjaus Sopimuspohjainen ohjaus
Ympäristötuki politiikkaohjauksen välineenä Tapahtumat markkinoilla Muut politiikkatoimet Haitallinen valikoituminen Moraalikato PERUSPOPULAATIO: Kaikki maatalouden harjoittajat KOHDEPOPULAATIO: Sopimuksen perusedellytykset täyttävät viljelijät OSALLISTUJAPOPULAATIO: Sopimuksen tekevät maatalouden harjoittajat Sopimusehtojen toteutus maatiloilla Sopimusehtojen muutokset / sanktiot POISTUJAPOPULAATIO: Sopimuksesta irtautuvat maatalouden harjoittajat ESIVALINTA SOPIMUSEHDOT MONITOROINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Tarjouskilpailujen mahdollisuudet ympäristöhyötyjen tuotannossa Tarjouskilpailu ympäristöhyötyjen tuotannossa tarkoittaa järjestelyä, jossa julkinen valta pyytää viljelijöiltä tarjouksia siitä, millä summalla he ovat valmiita toteuttamaan tiettyjä, erikseen määriteltyjä ympäristötoimenpiteitä Julkinen valta valitsee tarjouksista ne, joiden kautta se katsoo saavansa edullisimmin haluamansa määrän ympäristöhyötyä Suomessa tarjouskilpailua on käytetty METSO-ohjelman luonnonarvokaupassa (metsien monimuotoisuuden ylläpitäminen) ja pilotoitu myös maataloudessa (fosforihuuhtoumien vähentäminen kipsinlevityksen avulla)
Tarjouskilpailujen mahdollisuudet ympäristöhyötyjen tuotannossa Tarjouskilpailujen (mahdolliset) hyödyt Informaation epäsymmetrisyyden väheneminen julkisen vallan ja viljelijöiden välillä Ympäristötoimenpiteiden tarkoituksenmukaisempi kohdentaminen Toimenpiteiden kustannustehokkuuden lisääntyminen verrattuna nykyisen ympäristötuen tyyppiseen tasakorvausjärjestelmään Tarjouskilpailujen ongelmat Vaatii onnistuakseen toimivan tavan arvioida tilatasolla tarjouskilpailun kohteena olevaa ympäristöhyötyä Transaktio- eli vaihdantakustannukset voivat nousta suuriksi suhteessa saavutettavissa olevien ympäristöhyötyjen arvoon Tarjouskilpailujen teho laskee toistettaessa