Astma: omahoito ja kontrollien toteutuminen Hanna Tapanainen 11.4.2018 Alueellinen astma- ja allergiakoulutus Filha ja Hyvinkään sairaala
Esityksen sisältö Astman omahoito Astman seuranta suositusten mukaan Astman hoitoketju Hyvinkään sairaanhoitoalueella
Esityksen lähteinä on käytetty www.kaypahoito.fi ja www.ginasthma.org
Onnistunut omahoito Onnistuneen omahoidon edellytys on että potilas tuntee oman sairautensa ja on motivoitunut sen hoitoon Usein astmapotilaan on vaikea hyväksyä sairastavansa kroonista sairautta > lääkitys jätetään pois heti kun oireet väistyvät Astmapotilaat ovat usein tottuneita oireisiinsa, mikä lisää omahoidon haasteita Onnistuneen hoidon ohjauksen taustalla on yleensä hyvä potilas-lääkäri/hoitaja-suhde ja luottamus
Perusfaktaa astmasta potilaalle Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus. Oireisiin kuuluu vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta laukeava keuhkoputkien ahtautuminen. Tulehduksen seurauksena keuhkoputkien herkkyys monille ärsykkeille on lisääntynyt. Hoidon tavoitteena on että astmaa sairastava voi mahdollisimman hyvin ja hänen työ- ja toimintakykynsä on ikää vastaava. Astman lääkehoidossa tärkeintä on astmatulehduksen rauhoittaminen inhaloitavalla kortisonilla. Keuhkoputkia avaavaa beeta2-agonistia otetaan tarvittaessa oireiden hoitoon. Astman lääkehoitoa säädellään astman hallinnan mukaan.
Ohjattu omahoito Potilas opetetaan itse reagoimaan oireilun muutoksiin sovitulla tavalla. Ohjatun omahoidon edellytys on, että potilas ymmärtää, mistä astmassa on kyse, mitkä ovat hoidon pääpiirteet ja miten hoitoon on sitouduttava. Oireiden tunnistaminen, ärsykkeiden välttäminen, PEFkotimittaukset, riittävä liikunta, painonhallinta ja tupakoinnin välttäminen sekä lääkehoidon säätely muodostavat omahoidon kokonaisuuden. Omahoidon ohjaukseen kuuluu myös inhalaattorin käytön opastus. Potilas (lasten tapauksessa vanhemmat) on vastuussa hoidon toteutumisesta. Lääkäri, hoitajat ja myös apteekin henkilökunta ohjaavat ja tukevat omahoitoa. Käypä hoito suositus 2012 ja GINA 2018
Kirjallinen omahoito-ohje Potilas opetetaan reagoimaan oireilun lisääntymiseen lisäämällä ja muuttamalla lääkitystä kirjallisen ohjeen mukaan. Tavoitteena on vähentää ensiapukäyntejä ja sairaalahoitoa. Oireiden voimistuessa (PEF > 80 % omasta parhaasta) potilas lisää oirelääkkeen käyttöä ja tehostaa hoitavaa lääkitystä. Jos käytössä on inhaloitava kortisoni pienin tai keskisuurin annoksin, sen annokset (kaksin- tai) nelinkertaistetaan 1-2 viikoksi. Jos käytössä on inhaloitava kortisoni suurin annoksin, aloitetaan prednisolonitablettien (esim. 20 40 mg/vrk) käyttö 1 2 viikoksi. Jos potilaalla on hankalat oireet (PEF < 80 % omasta parhaasta) hoitoon kuuluu aina systeeminen kortisoni ja tilanne pitää tarvittaessa arvioida ensiavussa. Käypä hoito suositus 2012 ja GINA 2018
Astman hoito: tavoitteet Astman hoidon tavoitteina ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Hoidossa on keskeistä aloittaa hoito tehokkaasti, koska se auttaa voittamaan potilaan luottamuksen ja parantamaan hänen ennustettaan. lisätä tai vähentää hoitoa taudin hallinnan mukaan: tavoitteena on aina hyvä hallinta hoitaa pahenemisvaiheet heti ja estää pahenemisvaiheita ohjaamalla potilasta omahoitoon (kirjallinen omahoito-ohje).
Astma hallinnassa? Käypä hoito suositus 2012
Muu kuin lääkehoito Astman tasapainon oma seuranta Tupakoimattomuus Painon hallinta Liikunta ja yleiskunnon ylläpito Nenän hoito Suun hoito Hygienia Sisä- ja ulkoilma www.terveyskyla.fi/allergia-astmatalo
Astmakontrollikäynnit Käypä hoidon mukaan säännöllistä lääkitystä käyttävien astmaatikkojen tulee käydä kontrollissa vuosittain. Jos astman hallinta on hyvää, käynnit voidaan järjestää astmahoitajalle tai lääkärille paikallisen työnjaon mukaisesti. Lääkärin arvio tulee kuitenkin tehdä vähintään 3 5 vuoden välein.
Astmapotilas seurantakäynnillä Astman hallinnan tason määrittäminen: käyttäen esim. Astmatestiä www.astmatesti.fi tai vastaavaa kyselyä. Keuhkofunktion tutkimiseksi PEF-seuranta 1 2 viikkoa bronkodilataatiolla tai spirometria ja bronkodilataatiotesti Spirometria kaikille vähintään 3-5 vuoden välein. Lääkityksen tarkistaminen, myös inhalaatiotekniikka ja erityiskorvausoikeuden voimassaolo (nuoret!) Omahoito-ohjeen tarkistaminen Kysytään tupakoinnista ja tarjotaan tarvittaessa vierotushoitoa Jos astman hallinta ei ole hyvää, arvioidaan syyt. Pahentaviin tekijöihin puututaan ja tarvittaessa tehostetaan lääkitystä. Jos astman hallinta on ollut hyvää vähintään kuusi kuukautta, harkitaan lääkehoidon vähentämistä.
Astman hoitoketju Hyvinkään sairaanhoitoalueella Laadittiin 1998 alueen terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon edustajien yhteistyönä hoitoketju astmaa sairastavia aikuispotilaita varten. Hoitoketjuun kirjattiin yhteisesti sovitut periaatteet astmapotilaiden tutkimisesta, hoidosta ja seurannasta sekä astman pahenemisvaiheiden hoidosta. Sovittu työnjaosta sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä että erikoissairaanhoidon sisällä.
Hoitoketjun tavoitteena oli työnjaon selkiyttäminen, perusterveydenhuollon osuuden lisääminen astmapotilaiden hoidossa sekä tutkimus- ja hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen alueellisesti. Päivitetty yhdenmukaiseksi STM:n yhtenäisten valtakunnallisten kiireettömän hoidon kriteerien ja Käypä hoito suosituksen sekä Kansallisen allergiaohjelman kanssa. Hoitoketjun sisältöä on päivitetty vuosittain alueen astmavastuuhenkilöiden tapaamisten yhteydessä viimeksi 10.4.2018. Löytyy jatkossa HUS:n internet-sivuilta www.hus.fi
Omahoito hoitoketjussa kuvattuna
Hoitoketjussa sovittu työnjako alueellamme Astman hoitovastuu on potilaan lisäksi perusterveydenhuollolla, jota erikoissairaanhoito joustavasti tukee. Perustason terveydenhuolto vastaa astmatutkimusten käynnistämisestä ja diagnostisista tutkimuksista, astman hoidosta ja seurannasta, astmaohjauksen järjestämisestä, lääkityksen korvattavuuslausunnoista sekä astman pahenemisvaiheiden ensihoidosta. Astman erikoissairaanhoidosta vastaa Hyvinkään sairaalan keuhkosairauksien poliklinikka, joka toimii perusterveydenhuollon ja sairaanhoitoalueen muun erikoissairaanhoidon konsultaatiopisteenä, vastaa koulutuksesta ja astmaohjauksesta, tekee tarvittavia diagnostisia ja erotusdiagnostisia lisätutkimuksia, ottaa kantaa hoitoongelmiin ja erityiskysymyksiin.
Indikaatiot erikoissairaanhoitoon lähettämiselle Astmaa ei voida todeta ja potilaan oireilu jatkuu Astman hoitotasapaino on epätyydyttävä Astman pahenemisvaiheita ja oraalisia kortisonikuureja on usein Keuhkofunktio huononee hoidosta huolimatta Astmalääkityksestä on sivuvaikutuksia Potilaan hoitomotivaatio on vajavainen Astmaohjauksessa on ollut ongelmia
1800 Astman ajanvarauskäynnit keuhkopkl:lla 1600 1400 1200 1000 800 600 v. 2017 astmadg:lla tehtiin ensi- ja uusintakäynneistä 15% 400 200 0 Astmadiagnoosilla toteutuneiden erikoissairaanhoidon ajanvarauskäyntien (lukumäärä) kehitys, v. 2012-2017 erikseen hoitokäynnit = astmahoitajan vastaanotot
Astman hoitojaksot ja päivystyskäynnit Hyvinkään sairaalassa 300 270 240 210 180 150 120 90 60 30 0 Hoitojaksot Päivystyskäynnit
Seurantojen toteutuminen avoterveydenhuollossa? Terveyskeskuksilla erilaisia paikallisia käytäntöjä ja kaikilla omat astman hoitopolut käytössä Diagnoosikohtaisia kontrollikäyntimääriä ei pystytä kunnolla seuraamaan tietojärjestelmistä > ainoastaan mutu-tuntumaa kuinka hyvin toteutuvat? Alueemme terveyskeskuksissa kontrollit ohjeistettu vuorotellen lääkärille ja hoitajalle, Käypä hoito-suosituksen mukaisin frekvenssein Ajan varaaminen on potilaan vastuulla, osassa yksiköistä ohje tarkastaa reseptin uusimisen yhteydessä että kontrollit ovat toteutuneet Siirtymävaiheet pediatrialta tk-seurantaan ja työterveyshuollosta tkseurantaan mahdollisia riskivaiheita? Asuinpaikan vaihtuessa kontrollien jatkuminen ja tiedon siirtyminen? Valinnanvapauskokeilun vaikutukset potilaiden vaihtaessa perusterveydenhuollon tarjoajaa? Astmaa suuremmat haasteet keuhkoahtaumataudin seurannassa?
Kiitos!