KEINUSAAREN KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2017 Keinusaari Kruunun, teollisuuden ja kulttuurin maisemia ja kerrostumia LIITE 3: HISTORIA NYKYMAISEMASSA, OMINAISPIIRTEITÄ JA KERROSTUMIA
KEINUSAAREN JA VERKATEHTAAN OMINAISPIIRTEITÄ 1. KESKEISIÄ JULKISIVUJA, AUKIOITA JA SISÄTILOJA 2. JULKISIVUMATERIAALIT 1830-2010 3A. RAJAPINTOJA MAISEMASSA, SAARIMAISUUS 3B. RAJAPINTOJA MAISEMASSA, VERKATEHTAAN HISTORIALLISET RAJAPINNAT Kuvat: 1890-, 1950- ja 2010-l. Historialliset kuvat Hämeenlinnan kaupunginmuseo, kuva-arkisto, ilmakuva:
1. KESKEISIÄ JULKISIVUJA, AUKIOITA JA SISÄTILOJA HUOMIOITAVIA TILOJA, JULKISIVUJA JA RAKENTEITA MUUTOKSENSIETOKYKY TOIMENPIDESUOSITUKSET HUOMIOITAVIA TEOLLISUUS- JA NYKYKÄYTÖN SISÄTILOJA MUUTOKSENSIETOKYKY, TOIMENPIDESUOSITUKSET 1. Makasiinit, empireaukio 1832-1852 Kestää, historialliset ominaispiirteet ja rakenne huomioitava. Säilytettävä pääosin avoimena, myös yhteys lääninsairaalan rakennuksiin huomioitava. Avoin kenttä tukisi parhaiten rakennusajan (empire) historiallisia ominaispiirteitä. a. Konttorirakennus 1907:, II kerroksen sisätilat 1900-/1930-luku, III kerroksen toimistotila 1930-luku, porrastila 1900-luku Kestää vähäisiä muutoksia. Ominaispiirteet ja kiinteä sisustus, materiaalit ja värit huomioitava 2. Verkatehtaan pääsisäänkäynti ja kapea tehdaspiha 1895-1947 Ei kestä muutoksia, tila säilytettävä avoimena. b. Verkatehtaan isännöitsijän asunto 1907: huonejako, kiinteä sisustus Kestää vähäisiä muutoksia. Ominaispiirteet ja kiinteä sisustus huomioitava 3. Verkatehtaan pääsisäänkäynti, tehtaat ja makasiini, hist. rajapinta ja rakennuskerrostumat 1850-l, 1900-, 1930-, 1940-, 1960-, 2000-l 4. Kenkätehtaan pääjulkisivu, historiallinen rajapinta asuin- ja teollisuusmaisema 1910-l/ 1930- ja 1940-luku Kestää vähäisiä muutoksia, kerrostumat, rajapinta ja ominaispiirteet huomioitava. Ei suositella rakennusmassasta ulkonevia osia tai julkisivun eteen sijoittuvia rakennuksia. Kestää huonosti muutoksia, rakentamisen historiallinen rajapinta säilytettävä. Ei suositella rakennusmassasta ulkonevia osia tai julkisivun eteen sijoittuvia rakennuksia. c. Kenkätehtaan omistajan asunto ja konttori n. 1910, huonejako, kiinteä sisustus, pihapuolen portaikko Kestää muutoksia. Ominaispiirteet ja kiinteä sisustus huomioitava d. Kehräämön ruokala ja rappukäytävä 1930-l, huonejako, pintamateriaalit Kestää vähäisiä muutoksia. Ominaispiirteet, pintamateriaalit, värit ja kiinteä sisustus huomioitava 5. Verkatehtaan historiallinen eteläraja, rajapinta ja yhtenäinen 1940-luvun julkisivu/kehyksenä tehtaan linnamaista ilmettä vahvistavat 2000-luvun kongressi- ja kulttuuritalon rakennusosat. Kestää muutoksia huonosti, ominaispiirteet ja teollisen maiseman historiallinen rajapinta huomioitava. Ei suositella rakennusmassasta ulkonevia osia tai julkisivun eteen sijoittuvia rakennuksia. e. Taidemuseon aula ja portaikko 1950-l: tilajako, pintamateriaalit Kestää vähäisiä muutoksia. Ominaispiirteet ja kiinteä sisustus huomioitava 6. Taidemuseon ulkoportaat, patsas, 1950-luku Kestää muutoksia, historialliset ominaispiirteet säilytettävä f. Taidemuseon talonmiehen asunto 1950-l: huonejako, kiinteä sisustus, pintamateriaalit Kestää muutoksia. Ominaispiirteet ja kiinteä sisustus huomioitava 7. Verkatehtaan ja puiston tonttiraja, portinpylväät ja portti n. 1900. Portinpylväät säilytettävä
2. JULKISIVUMATERIAALIT 1832-2010 KUVAUS Keinusaari on ajallisten kerrostumien ohella läpileikkaus rakentamisen, kaupunkirakentamisen historiallisiin kerrostumiin. Alueella on edustettuna eri aikojen julkisivumateriaaleja, maalattu puu, punatiili, rappaus viimeisenä nykyaikaiset, teolliset rakennusmateriaalit, betonielementit, lasi ja ruostunut teräs. TOIMENPIDESUOSITUKSET Historialliset kerrostumat tulee säilyä hallitsevina piirteinä.
3A RAJAPINTOJA MAISEMASSA KEINUSAAREN SAARIMAISUUS MAISEMASSA 1805 1800 1872 1892 1912 1945 1961 1976 1982 1989 2017
3B RAJAPINTOJA MAISEMASSA TEOLLISUUDEN HISTORIALLISET RAJAPINNAT Kartat: Pohjakarttana ote asemakartasta vuodelta 1892. Punaisella katkoviivalla on karttaan merkitty kaava-alueen rajaus, mustalla katkoviivalla Verkatehtaan (1895) ja Kenkätehtaan (1910) teollisuustontit ja pienemmät asuintontit. Tontit sijoittuvat pääosin kuivempaa ja kovempaa pohjaa edustavalle pellolle ja Pinellan puistoon sekä vähäisessä määrin alavalle, huonommin rakennettavalle niityalueelle (vihreä väri). Rannassa tehtaiden rajana oli kostea vesijättöalue, joka näkyy rannassa sinisenä vaakaviivana. Niittyalueelle rakennettiin kivirakennuksia vasta 1930-luvulla. Oikealla kaupunkikartta 1910-luvulta, jossa näkyvät teollisuustontit, Verkatehtaan 62 ja 63 sekä Kenkätehtaan 65 ja 64. Keinusaaren eteläpuolelle kaavoitettiin 1920- luvulla asuin- ja teollisuutontteja, joista toteutui lähinnä teurastamo. KÄYTÖN JA RAJAPINTOJEN HISTORIA Saarimaisuus ja rakentamisen tiivis linnamaisuus ovat Keinusaaren keskeisiä ominaispiirteitä. Rakentaminen on keskittynyt 200 vuoden ajan vähäiselle moreenisaarekkeelle, jota ympäröi aina 1960-luvulle saakka vesistö ja huonosti rakennettavat alavat ja tulvivat rantaniityt. Muita historiallisia ominaispiirteitä on selkeärajaisen Keinusaaren toimiminen julkisen kaupunkirakentamisen alueena, josta kertovat selkeinä kerrostumina ja rakenteina kruununmakasiinit,kaupungin puisto, tehtaat, teatteri ja kulttuuritalo. Keinusaari oli ennen kaupunkia pieni moreenikumpare Vanajaveden ja alavan sekä kostean ranta-alueen rajapinnassa. Vasta viimeinen vedenpinnan lasku 1960-luvulla ja samaan aikaan alkanut rantojen ja Vähäjärven maatäytöt sekä rakennustekniikan kehittyminen ovat tehneet Keinusaaren ympäristöstä rakennettavaa aluetta. Osaltaan autoliikenteen kasvu ja tieliikenteen järjestelyt 1960-luvulta alkaen on vahvistanut ja säilyttänyt Keinusaaren saari asemaa. Kaava-alueen rakennetun ympäristön rajapinnat muodostuvat 2+2 kaistaisista kaupunkiliikenteen pääväylistä, silloista sekä parkkialueista. Keinusaaren nykyinen rakennuskanta sijoittuu pääosin historiallisen moreenikumpareen alueelle. Alue on luonteeltaan tiivis, linnamainen ja sillä on selkeät, historiaan ja maaperään pohjautuvat rajat. VERKATEHTAAN RAJAT SYVÄLLÄ HISTORIASSA Keinusaaren teollisuus- ja asuintontit rajattiin 1895. Asuintontti sijoittui Pinellan puistoon, tehdastontti pääosin saaren itäreunan pellolle. Kapean, etelään levenevän teollisuustontin rajat määritti historiallinen Keinusaaren pelto, kruunun makasiinit ja Vanajaveden rantaviiva. Tontin erikoinen rakenne määritti pitkälti nykyisen teollisuusmaiseman muodostumisen, johon keskeisenä ominaispiirteenä kuuluu kapea sola ja sitä rajaavat, tontin rajaan kiinni rakennetut punatiiliset teollisuusrakennukset. Sola ja tontin mutkittelevaa rajausta seuraavat rakennukset toteutuivat vähitellen kun tehdas kasvoi orgaanisesti kohti etelää. Tehdassolan ja linnamaisen piirteen lisäksi pienempiä piirteitä edustavat kutomon ja säteritehtaan kahden kulman alle 90 asteen kulmat, joita syntyi rakennusmassan seuratessa tarkasti tontin rajausta. Verkatehtaan teollisuustonttia laajennettiin vasta 1950-luvulla vähäisessä määrin, jotta Kutomoa voitiin laajentaa kapealla kylkiäisellä itäpuolelta ja ranta-alueelle oli mahdollista rakentaa puurakenteinen puusepänverstas. Toimenpidesuositukset: Keinusaaren ja sen rakentamisen saarimaisuus on säilytettävä. Alueen historiallisen rakennuskannan tiivis ja linnamainen rakenne, jota puisto rajaa on seurausta maaston rakennettavuudesta ja tontin rajauksesta, tulisi ehdottomasti huomioida tulevissa rakennushankkeissa. Teollisuustoimintaa seurannut kulttuuriteollisuus on noudattanut 2000-luvun alun uudisosissa tätä historiallista rajausta, jatkaen alueen teollisuusrakentamisen henkeä, jossa uusi kasvaa vanhan jatkeeksi. Rakenteiden laajentamista vanhan tehdastontin ulkopuolelle ei suositella.