Lasten unesta ja unihäiriöistä Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka 12.9.2018
Unen kypsyminen Vastasyntyneen uni kypsyy vähitellen. Aktiivinen uni, joka assosioidaan REM-uneen Hiljainen uni eli NREM uni Unisyklit ovat noin tunnin mittaisia. Nukkumisaika jopa 17 h/vrk, vuorokausirytmiä ei ole. Ensimmäisen elinvuoden aikana muutokset ovat suurempia kuin koskaan muulloin. Noin 3 kk:n iässä keskushermosto on huomattavasti kypsynyt unirytmi säännöllistyy vähitellen Keskimäärin 3 kk:n iässä oma melatoniinin tuotanto käynnistyy
Vuorokausirytmin kypsyminen Thiedke CC. AFP 2001, 2, 63 12
Uni-valvetilan muuttuminen ikääntyessä
Unen tarve lapsuusiässä 5 5 Juulia Paavonen
9,5 Yöunen pituus ikäryhmittäin 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 11-v 12-v 15-v pojat tytöt Tynjälä, Jorma 2010
Univajeen oireet Univaje syntyy, kun nukutaan tarpeeseen nähden liian vähän. Merkkejä/oireita univajeesta: Levottomuus Keskittymisvaikeudet Ärtyneisyys Käytöspulmat Väsymys Alavireisyys Ahdistuneisuus Erotus: neuropsykiatriset häiriöt, masennus
Unihäiriöistä Tavallisimpia lasten ja nuorten unihäiriöitä ovat -unettomuus -vuorokausirytmin häiriöt -parasomniat Unihäiriöistä kärsii 10-30% lapsista ikäryhmään katsomatta. Unihäiriöt esiintyä itsenäisinä tai muiden sairauksien liitännäissairauksina (koliikki, ruokatorven takaisinvirtaus, allergiat, kipu, psyykkiset häiriöt, kehitykselliset häiriöt)
Unihäiriön hoidosta Lähtökohtana tarkka käsitys unihäiriön luonteesta ja siihen myötävaikuttavista syistä. Hoito kohdennetaan ongelman perussyyhyyn tai syihin. Interventio on suhteessa lapsen kehitystasoon. Huom! Myös lasten normaaliin elämään kuuluvat joskus huonosti nukutut yöt
Mitä ja miten selvitetään 1/2 Tarkka haastattelu vanhemmat ja lapsi, silloin kun mahdollista kokonaisvaltainen käsitys uniongelmasta, sen vaikeusasteesta ja kestosta Uniparametrit: -nukkumistottumukset, rytmi -unen laatu -päiväaikainen vireys/väsymys -kuorsaus, parasomniat? -mielialaoireet/somaattiset oireet (esim allergia) -viimeaikaiset elämänmuutokset/kuormittavat tekijät
Mitä ja miten selvitetään 2/2 -rauhoittumiskeinot/somen käyttö -päihteet, lääkkeet Kyselyt ja tarpeellinen unen seurantalomake esimerkiksi https://www.tays.fi/download/noname/%7bfe07be7d- A02D-40FF-B2E8-7799C01E6FB6%7D/658 Tarvittaessa aktigrafiatutkimus Unipolygrafiatutkimus
Unettomuushäiriö 1/2 Unettomuus/-häiriö määritellään vaikeutena nukahtaa, ylläpitää unta tai liian aikaisen aamuöisenä heräämisenä. Vaikka vaikeus nukahtaa on yleisin muoto, niin unettomuudessa usein tulee kyseeseen kaikki ilmenemismuodot. Unettomuuden toteaminen on hankalaa pienen lapsen kohdalla ja unettomuus sellaisenaan yleistyy kouluikään tultaessa. Pienen lapsen nukahtamisvaikeus: -normaalivariaatio? -uniassosiaatio-ongelma -riittämätön unen huolto -elimelliseen sairauteen liittyvä oire
Unettomuushäiriö 2/2 Isomman lapsen nukahtamisvaikeus: -liittyy nukkumaan menoon ja taustalla voi olla uniassosiaatiohäiriö -voi liittyä myös uhmaikään Kouluikäisten uniongelmat ovat pääasiallisesti nukkumaanmenovaikeuksia -rajojen asettaminen / säännöt -elämäntavat, kofeiini -psyykkiset syyt: masennus, ahdistuneisuus, stressi (koulukiusaaminen)
Uniassosiaatiohäiriö Varhaisvaiheessa vauva tarvitsee vanhempien apua nukahtamiseen itsesäätely kehittyy Uniassosiaatiohäiriö on yleisin unihäiriö 6kk 2v -lapsi on assosioinut nukahtamisen tilanteeseen, jota ei pysty herätessään yksin toistamaan Hoito: aloitetaan unenhuollolla, strukturoitu interventio (Ferberin unikoulu, tassukoulu), vanhemman ja lapsen välisen hyvän vuorovaikutuksen tukemista -puretaan haitallinen assosiaatio ja opetetaan uudelleen nukahtamaan itse Kun nukahtamisen esteenä on rajojen asettamisen ongelma, niin tehdään nukkumaanmenotilanteesta miellyttävä ja toistetaan sitä, lisätään positiivista vuorovaikutusta ja iästä riippuen käytetään palkitsemista
Unenhuolto Unta haittaavat tekijät Unta edistävät tekijät
Unettomuushäiriön hoito Lasten ja nuorten unettomuuden hoidossa käytetään kognitiivisbehavioraalisia menetelmiä -psykoedukaatiota unesta ja sen merkityksestä -toiminnallisen ylivireyden purkaminen: valveilla vuoteessa olo rentoutumistekniikat -nukkumiseen liittyvien haitallisten ajatusmallien tunnistaminen, arviointi ja muuttaminen haitallisten tunteiden tunnistaminen huolien jäsentäminen stressin ja ahdistuksen hallintaa
Uni-valverytminhäiriöt Jo lapsuusiässä ilmenee sisäsyntyinen vuorokausityyppisyys -selkeästi aamu- tai iltatyyppisiä noin 25%, loput sekatyyppejä Viivästynyt tai aikaistunut unijakso tuottavat ongelmia vain suhteessa ympäristöön Iltavirkkuisuus altistaa uni-valverytminhäiriöihin ja unettomuuteen -nuoruusiän kehityksen riskitekijä: -terveyskäyttäytymisen ja arjen ongelmat -fyysinen inaktiivisuus -huono elämänlaatu -huono koulumenestys -itsesäätelyn vaikeudet -masennus
Univalverytmejä 12 18 00 06 12 kiukuttelua hereillä ollessa aikaistunut unijakso varhainen heräämi nen normaali unijakso klo 19.30 7.30 nukku maan asettumisen vaikeus viivästynyt unijakso heräämis vaikeus (Richard Ferber 1985)
Viivästynyt unijakso1/2 Uniassosiaatiohäiriön seurauksena Päiväunien tarve/kokonaisuni Tai elimellinen viivästynyt unijakso on yleistä kaikissa ikäryhmissä lapsilla ja nuorilla rytmi alkaa viivästyä Murrosiässä unijakso viivästyy kaikilla 1-3 tuntia -univaje, jota kompensoidaan viikonloppuina Voi näyttäytyä unettomuutena. Univalvepäiväkirja, aktigrafitutkimus Rytmin siirto : -aikaistetaan ensin ylösnousua (10-15 minuuttia) -vahvistamalla unen huoltoa ja rauhoittumista -aikaistetaan nukkumaanmenoa 10-15 minuuttia kerrallaan
Viivästynyt unijakso 2/2 Vaikeimmissa häiriöissä ja murrosiässä rytmiä voi muuttaa myös siirtämällä nukkumaanmenoa myöhäisemmäksi aina 1-2- 3 h kerrallaan, samoin heräämisaikaa kunnes saavutetaan sopiva rytmi, josta pidetään kiinni. Rytmittäminen suunnitellaan aina yksilöllisesti. Aina tehostettu unenhuolto/ vahvistetaan unirutiinit. Hoidon tukena voidaan käyttää kirkasvalohoitoa aamuisin ja melatoniinia illan suussa.
Aikaistunut unijakso Huomattavasti harvinaisempi kuin viivästynyt unijakso. Voi tuottaa perheessä ongelmia, jos koko muun perheen rytmi hyvin erilainen (ruokailu yms) Rytmiä muutetaan 10 minuuttia kerrallaan, parissa viikossa saadaan rytmiä siirrettyä
Aktigrafikäyrää 00 06 12
Parasomniat 1/2 Havahtumisparasomniat ovat yleisiä eivätkä yleensä vaadi mitään hoitoa: -ilmenevät alkuyöstä, syvän unen vaiheessa -kuume, jännitys tms saattavat provosoida -kolmesta vuodesta eteenpäin a) Kauhukohtaukset: lapsi huutaa, ääntelee pelon vallassa, vaikeasti herätettävissä, kestää 1-10 min, jopa 40 %:lla b) Unissakävely : unen ja valveen piirteet, kävelijällä tyhjä ilme kasvoillaan, vaikeasti herätettävissä, sekava, kestää muutamasta minuutista puoleen tuntiin, 10-30%, yleistä 5-10 vuotiailla Näistä tapahtumista ei yleensä aamulla muistikuvaa
Parasomniat 2/2 Painajaiset -kolmesta vuodesta eteenpäin, 10:llä-50:llä % -nuorilla 4 % kärsii painajaisista Unissapuhuminen eli somnabulismi -lapsilla harmiton ilmiö, liittyy yleensä muihin parasomnioihin Parasomniat ovat lapsilla yleisiä, jopa 80 %:lla -eivät vaadi mitään hoitoa, jos eivät aiheuta lapselle haittaa (päiväväsymys, pelkoa tms) -hyvä unenhuolto!
Muita lasten unihäiriöitä Muita parasomnioita: Yökastelu -pojilla yleisempää, rakon kypsymättömyys, perinnöllisyys Hampaiden narskutus -stressi Dyssomniat: Levottomien jalkojen oireyhtymä -perinnöllisyys, nukahtamisvaiheessa raajojen liikehtimistä Hengityskatkokset, uniapnea -vauvaikäisten kuorsaus/hengityskatkokset aina tutkittava -kuorsaus voi liittyä infektioihin -isommilla lapsilla obstruktiivinen uniapnea yleisin unenaikainen hengityshäiriö (nielu-kitarisojen poisto, muuta anomaliat, CPAP) Narkolepsia
Lähteitä Richard Ferber: Solve your Child s Sleep Problems, 1985 Outi Saarenpää-Heikkilä et al : Unen ja unirytmin häiriöt, opaskirja PSHP:n lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon käyttöön Sheldon et al: Principles and Practice of Pediatric Sleep Medicine Kumpulainen et al: Lasten psykiatria ja nuorisopsykiatria/unihäiriöt Juulia Paavonen: Lasten unihäiriöt- arviointi ja hoito, 15.2.2016