Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Lapin ELY keskuksen MRL päivät 29.8.2018 Matti Vatilo, YM
Strategia 2030 Parempi ympäristö tuleville sukupolville
VISIO Parempi ympäristö tuleville sukupolville MISSIO Kestävää elinympäristöä ja kasvua rakentamassa
Muutostekijät Kansainvälinen järjestelmä murroksessa Ilmastonmuutos Ympäristön ja luonnon tila Luonnonvarojen käytön kestävyys Väestörakenne ja kaupungistumiskehitys Kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuus Teknologinen murros ja digitalisaatio Eriarvoistuminen Arvojen ja asenteiden muutos Parempi ympäristö tuleville sukupolville
❸ Kestävä kaupunkikehitys
Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto Itämeren ja vesien hyvä tila on saavutettu Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytetty ja suotuisa tila on turvattu Elinympäristön kehitys parantaa ihmisten hyvinvointia Ympäristöriskit on tunnistettu ja ne hallitaan Parempi ympäristö tuleville sukupolville
Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta Suomi on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi Kiertotalous uudistaa yhteiskuntaa Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja kestävästi Rakennusten elinkaari on vähähiilinen ja materiaalitehokas Parempi ympäristö tuleville sukupolville
Kestävä kaupunkikehitys Kaupunkiseudut lisäävät alueiden kestävää kasvua Lähiympäristöt ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä Asuntoja on eri väestöryhmien tarpeisiin kysyntää vastaavasti Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista Parempi ympäristö tuleville sukupolville
Maakuntauudistus eduskunnassa tulos tai ulos vuoden loppuun mennessä
Alueidenkäytön suunnittelu ja maakuntauudistus (AAMU) MAHDOLLISUUKSIA Alueen kehittäminen kuntaa isomman yksikön tasolla Ennakointi ja edistäminen maakunnassa Profiloituminen oman maakunnan lähtökohdista ELY keskusten ja maakuntien osaamisen yhdistyminen Vastuullinen ja luotettava valmistelu maakunnissa UHKIA Laillisuusvalvonnan lakkaaminen Maakunnan poliittinen ohjaus Maakunnan sisäinen epätasapaino Maakuntien tavoitteenasetteluiden hajanaisuus ELY keskusten osaamisen pirstaloituminen Maakunnan tehtävien yhteensovittaminen Resurssien pieneneminen Keskinäiset ristiriidat alueella
MRL uudistus
Rakennuslainsäädännön uudistusvaiheita 1856 Asetus kaupunkien järjestämisen ja rakentamisen perusteista 1931 Asemakaavalaki 1945 Laki rakentamisesta maaseudulla 1959 Rakennuslaki 2000 Maankäyttö ja rakennuslaki Rakennuslain kokonaisuudistus käynnistyi 1969, jolloin eduskunta edellytti ryhtymistä toimenpiteisiin rakennuslainsäädännön kokonaistarkistuksen aikaansaamiseksi. Kaavoitus ja rakennusasiain neuvottelukunnan mietintö 1974, jonka pohjalta rauenneita uudistusesityksiä ja osauudistuksia 1977, 1981, 1984 ja 1996 HE rakennuslain muuttamisesta 1994 > raukesi eduskuntavaaleihin Rakennuslakitoimikunta 1996 97 > yksimielinen esitys johti nykyiseen lakiin 1999 2000
MRL:n lähtökohtia Mitä tavoiteltiin: Suunnittelutarpeeseen suhteutettu maankäytön ja rakentamisen ohjaus Hyvä suunnitteluprosessi ja kattava vaikutusten arviointi hyvien ratkaisujen avaimina Valtiokeskeisyydestä kunnallisen itsehallinnon korostamiseen Vuorovaikutus ja osallistuminen kuntavallan vahvistumisen vahtina Kestävän kehityksen periaatteiden konkretisointi
Tulos MRL 1 (Lain yleinen tavoite): Hyvän elinympäristön edellytysten edistäminen Ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen tukeminen Jokaiselle osallistumismahdollisuudet asioiden valmistelussa Suunnittelun avoimuus, laatu ja vuorovaikutteisuus Asiantuntemuksen monipuolisuus Avainpykäliä: Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (5 ) Kaavojen sisältövaatimukset (28, 39 ja 54 ) Vuorovaikutus (6, 62 67 :t) Rakentamisen tavoitteet ja yleiset edellytykset (14, 116 124 :t) Muutoksenhaku ja valitusoikeus (188, 191 ) Laissa monien muutosten jälkeen yhteensä 33 lukua ja 327 pykälää
MRL:n toimivuutta on seurattu kiinteästi Arviointeja tehtiin pian lain voimaantulon jälkeen vuosina 2001 ja 2002 ja perusteellisemmin vuonna 2005 Laajin kokonaisarviointi valmistui helmikuussa 2014 Arviointien perusteella lakiin on tehty lukuisia tarkistuksia ja uusia säännöksiä
Uudistuksen alustavia tavoitteita (1/2) Tavoitteena mm. yksinkertaistaa ja ajantasaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamista koskevaa ohjausjärjestelmää sekä selkeyttää maankäyttö ja rakennuslain mukaisia valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpanotehtäviä. Uudistuksessa otetaan huomioon mm. muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuvat kehittämistarpeet ja aluehallinnon rakenteiden muutosten vaikutus
Uudistuksen alustavia tavoitteita (2/2) Erityistä huomiota säädösten vaikutuksiin mm. alueiden elinvoimaan sekä kestävän kehityksen ja hyvän elin ja toimintaympäristön edellytyksiin; rakentamisen laatua tukeviin vastuusuhteisiin ja rakentamisen viranomaisohjauksen toimivuuteen; osallistumismahdollisuuksien kannalta tarpeellisen vuorovaikutuksen turvaamiseen; muun lainsäädännön rajapintoihin ja niistä johtuviin kehittämistarpeisiin; Suomen EU jäsenyyden velvoitteiden ja kansainvälisten sitoumusten toteutumiseen.
Alustava hahmotus alueidenkäytön suunnittelujärjestelmäksi Kokonaiskuva, linjaukset ja reunaehdot Valtakunnan taso Valtakunnalliset intressit ja reunaehdot alueidenkäytölle. Osa tavoitteista suoraan lakiin. Maakuntataso Keskeiset maakunnan alueidenkäyttöä koskevat strategiset linjaukset. Kaavat Kaupunkiseututaso Toiminnallisen kaupunkiseudun suunnitelma. Keskeisten kehittämisvalintojen tekeminen, kaupunkiyleiskaava. Kuntataso Yksi kaava, joka yleispiirteinen tai yksityiskohtainen suunnittelutarpeen mukaan. Tarkentuisi osa alueittain ja vaiheittain tarpeen mukaan.
Rakentamisen kehittämistarpeita Elinkaariajattelu ja rakentamisen kestävä laatu Digitaalisuuden läpivienti ja laaja hyödyntäminen Rakennuksen suunnitelmallinen käyttö ja ylläpito Rakentamisen vastuukysymykset sekä rakentamisen eri toimijoiden vastuut ja vastuuketjujen toimivuus Rakennusvalvonnan toimivuus ja osaaminen Rakentamisen lupajärjestelmän sujuvuus ja lupaprosessin niveltyminen alueiden käytön ohjauksen kehittämiseen
MRL uudistus, organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä Lakia valmisteleva työryhmä Valmistelujaostot Alueidenkäyttö Rakentaminen Vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi Kaavojen toteuttaminen ja kiinteistönmuodostus Digitalisaatio Rajapinnat Sidosryhmäforum Yhteys valmistelujaostoihin mm. pysyvien asiantuntijoiden kautta
Parlamentaarinen seurantaryhmä Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävänä on tukea lakiuudistusta, ottaa kantaa lakiuudistuksen päälinjauksiin, arvioida maankäyttö ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelutyötä, edistää uudistusta palvelevaa vuorovaikutusta erityisesti poliittisten toimijoiden kesken sekä osallistua asiaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Puheenjohtaja ministeri Kimmo Tiilikainen
Lakia valmisteleva työryhmä Työryhmän tehtävänä on valmistella parlamentaarisen seurantaryhmän linjausten pohjalta ehdotus uudeksi maankäyttö ja rakennuslaiksi. Työryhmä vastaa lakivalmistelun osa alueiden yhteensovittamisesta ja aikataulutuksesta, vaikutusten arvioinnista, sidosryhmäyhteistyöstä sekä koordinoi asetettavien valmistelujaostojen työtä. Työryhmä nimeää valmistelujaosten jäsenet ja pysyvät asiantuntijat jaostojen työn alkaessa Puheenjohtaja ylijohtaja Helena Säteri
Sidosryhmäforum Sidosryhmäforumin tehtävänä on varmistaa monipuolisen vuorovaikutuksen toteutuminen uudistusta valmisteltaessa lain täytäntöönpanijoiden, soveltajin ja muiden sidosryhmien kesken. Sen asiantuntemusta hyödynnetään työryhmän ja sen valmistelujaostojen työssä mm. kutsuseminaarien ja työpajojen, sähköisten kanavien ja yhteiskehittämisen keinoin. Puheenjohtaja professori Ari Ekroos
Kestävän kaupunkikehityksen ohjelma
Tausta, tavoitteet ja kohdistus Ohjelman valmistelusta päätettiin hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa 2017 Taustana YK:n Habitat III konferenssissa hyväksytty New Urban Agenda = NUA) + Agenda 2030 kaupunkikehitykseen liittyvät tavoitteet (erityisesti tavoite 11) Tavoitteena edistää integroivaa kaupunkikehittämistä ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja ja niihin tukeutuvan elinvoiman ja kasvun vahvistamista. 4 painopistealuetta, laaja joukko teemoja fokus: laaja alaisuus, teemojen yhdistäminen fokus: teemojen aukkopaikat ja edelläkävijyydet Hakee uudentyyppisiä toimintatapoja ja välineitä Kumppanuuslähtöisyys (valtio kaupunki; kaupunki maaseutu; kaupunkiverkot; kaupungit yritykset yliopistot kansalaisyhteiskunta) fokus: innovatiiviset toimintatavat fokus: kumppanuuslähtöisyys Ohjelman aikajänne 5 vuotta; rullaava toimeenpano
Ohjelman valmistelu nykytilanteen kartoitus Kysely kaupungeille Auki 18.12. 29.1.2018 Vastasi 28 kaupunkia (26%) ja 10 kuntaa Kv-benchmarkanalyysit Dokumenttianalyysit Edelläkävijyyskärjet ja aukkopaikat 11/2017 2/2018 Teemat Poikkiteemaisuus Asiantuntijahaastattelut Tukholma, Oslo, Kööpenhamina, Reykjavik Amsterdam, Rotterdam Vancouver Kartoitusraportti saatavilla: www.ym.fi/kestavakaupunkikehitys
Ohjelman valmistelu toimintakonseptin luominen Kartoitusvaiheen tulokset Työpaja 2: Käytännöt ja pilotit (Web 13.4.) Valmis toimintakonsepti 2/2018 3/2018 4/2018 5/2018 6-8/2018 Työpaja 1: Ohjelman ydin, tavoitteet, roolit (Espoo 21.3.) Pilottikilpailu Työpaja 3: Tiekartta ja toimenpiteet (Jyväskylä 4.5.) Ensimmäisten pilottien käynnistäminen Tampere / viher Jyväskylä / sos-rak Kuopio / älykierr.
Ohjelma pähkinänkuoressa 1/3 Kumppanuusverkosto Ohjelman käytännön toimintamallin ydin Haastekimppujen tunnistaminen ja ratkaiseminen Yhdessä uudenlaisten ratkaisujen etsiminen ja oppien jakaminen (kiinnostuneet kaupungit, valtio ja muut sidosryhmät, tiedeyhteisö) Kestävän kehityksen tavoitteita edistävien käytäntöjen ja toimien löytäminen ja jakaminen (esim. kokeilut ja pilotit) Virtuaalikortteli yhteistyöalusta netissä Erilaisia tapahtumia ja työpajoja Ohjelmakoordinaattori ja ohjelma assistentti vastaavat koko ohjelman ja kumppanuusverkoston fasilitoinnista Ohjausryhmä koordinoi toimintaa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 28
Ohjelma pähkinänkuoressa 2/3 Ohjelman tarjoama tuki kaupungeille Ohjausryhmän asiantuntijuus ja verkostot Ohjelmakoordinaattori ja ohjelma assistentti Ulkopuolisten asiantuntijoiden sparrausapu (haastekimpputyön koko elinkaaren aikana) Sparrausklinikat Pilottien ja kokeilujen tuki kokeilujen rahoitus kehittämis ja katalyyttirahoitus Esittäjän nimi alatunnisteeseen 29
Ohjelma pähkinänkuoressa 3/3 Viestintä 1. Ulkoiset nettisivut 100 kestävän kaupunkikehityksen tekoa (pilottien oppeja ja tuloksia) kaupunkien omia tarinoita ja kokemuksia Ajankohtaisia tekstejä Englanninkielistä sisältöä: Suomi edelläkävijämaana 2. Virtuaalikortteli Kumppanuusverkoston yhteistyöalusta Haastekimppujen työstöalusta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 30
Esimerkkejä haastekimpuista Kestävä liikkuminen, terveyden edistäminen ja älykkäät palvelut: Miten helppokäyttöiset älykkäät palvelut innostavat asukkaita liikkumaan kestävimmillä tavoilla siten, että samalla liikunta lisääntyy ja liikkumisen päästöt vähenevät? Kiertotalous, kestävä ruokajärjestelmä, ekosysteemipalvelut sekä maankäyttö ja kaavoitus: Miten maankäytön ja kaavoituksen suunnittelulla lisätään ekosysteemipalveluja ja kiertotaloutta tukevaa ruoantuotantoa kaupungin alueella? Älykäs infra, vähähiilisyys ja julkiset hankinnat: Miten hankintaan innovatiivista, vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja ja testataan sijoittajien halukkuutta rahoittaa innovatiivisia ja vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja (vaikuttavuusinvestoinnit)? Rakentaminen ja sosiaalinen kestävyys: Miten kehitetään lähiöitä eriarvoisuutta vähentämällä? Kestävä kehitys läpäisevänä teemana kaupungin strategiassa: Miten arvioida kaupungin kestävyyden tämän hetkistä tilaa ja kartoittaa suuntaa kohti entistä kestävämpää kaupunkia? Miten sitouttaa eri toimijat muutoksiin? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 31
Puurakentamisen ohjelma
Suomen kestävyystavoitteet Hiilineutraali Suomi 2045 Edelläkävijä kiertotaloudessa 2025
Puun kulku metsästä tehtaalle (milj.m3) Puustopääoman kasvu 23 milj. m 3 (*) Hankinta ja käyttömäärä voivat erota toisistaan, mikä johtuu puun varastoinnista Tuontipuu ja hake 8 Massa ja paperiteollisuus 50 Puuston kasvu 110 15 Kokonaispoistuma 87 Hakkuukertymä 72 10 Markkinapuu (*) 63 Teollisuuden käyttämä raakapuu (*) 70 10 Hake ja puru Puutuoteteollisuus Hakkuutähde ja luonnonpoistuma Polttopuu ja runkopuuhake
Puurakentamisen ohjelma 2016 2021 Ohjelma edistää puun käyttöä rakentamisessa vahvistamalla alan osaamista, purkamalla puurakentamisen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä, korjaamalla virheellisiä käsityksiä sekä tarjoamalla faktatietoa puurakentamisesta. Ympäristöministeriön hallinnoima, valtioneuvoston yhteinen ohjelma Osa hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä kärkihanketta Tavoitteet Edistää ja kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisen puurakentamisen osaamisen ja teollisen valmistuksen yrityksen toimintaa Suomessa tukea Suomen biotalousstrategiaa lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa, ja siten kasvattaa hiilen pitkäaikaisia varastoja Kärkihankerahoitus 2016 2018, rahoitus energia ja ilmastopaketista 2018 2021
PUUN KÄYTÖN LISÄÄMINEN KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Puurakennushankkeiden edistäminen yhteistyössä kaupunkien kanssa Asuntorakentamisen ja kaavoitus rakennuttamismallien kehityshankkeet PUUN KÄYTÖN EDISTÄMINEN JULKISESSA RAKENTAMISESSA Hankintaosaamisen informaatioohjaus ALUEELLISEN OSAAMISEN KASVATTAMINEN Puusuomi verkoston aktivointi Rakennusinsinöörien ja valvonnan koulutusohjelma KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ & VIENNIN TUKEMINEN ForestValue tutkimusohjelma SUURTEN PUURAKENTEIDEN RAKENTAMISEN LISÄÄMINEN Kasvua ja Kehitystä puusta tukiohjelma Rakennustekniikan täydennyskoulutus 2018 2019 2020 2021
Kasvua ja kehitystä puusta tukiohjelma Tukiohjelma edistää puun käyttöä rakentamisessa erilaisissa hankkeissa Tuki kohdennetaan alan teemoihin Sidosryhmien ja uusien toimijoiden aktivointi ja alan kasvun vauhdittaminen Rahoitus enintään 2,5 miljoonaa euroa Ensimmäinen hakukierros: Puurakentamisen digitalisaation edistäminen Digitalisaatiota edistävät ratkaisut Hakuaika 1.8.2018 30.9.2018 Yksityisille ja julkisille organisaatioille sekä yrityksille Kohteina mm. tietomallipohjainen (BIM) suunnittelu, tiedon rajapinnat, vähähiilinen rakentaminen digitalisaation ja tiedonlouhinnan keinoin
Kiitos mielenkiinnostanne!