Projektin ulkoisesta arvioinnista Minna Veistilä 10.10.2014
Tänään kerron Vauvan taika hankkeen ulkoisen arvioinnin tavoitteista, sisällöstä, menetelmistä, toimintatavasta ja toimijoista, mutta erityisesti Arviointituloksista neljästä eri näkökulmasta: vaikutusketju, asiakkaat, ohjausryhmä, projektiryhmä.
Arvioinnin tavoitteet Kevyt ja kustannustehokas menetelmä hankkeessa toteutettavan sisällöllisen vaikuttavuuden arvioinnin rinnalle. Hankkeen toteutuksen tarkastelutapa, joka toimii hankeryhmän tukena. Avoin, vuorovaikutuksellinen, tulevaan suuntaava työskentely.
Arvioinnilta odotetut tulokset Tilaisuus pysähtyä säännöllisesti ja ohjatusti ja katsoa, mitä olemme tekemässä ja mihin olemme menossa. Mahdollisuus fokusoida ja suunnata toimintaa hankkeen aikana tarkoituksenmukaisesti. Arviointiraportti.
Arvioinnin menetelmät Fokusryhmäarviointi: ei yksittäisiä haastatteluja vaan koko hankeryhmä mukana keskustelemassa fokukseen nostettavista asioista. Fokuksessa hankkeen aikana: hyvä tulos ja tulevaisuus, vuorovaikutus ja yhteistyö, kokemukset, sekä tavoitteiden mukainen toiminta.
Toimintatapa Neljä fokusryhmätapaamista, joiden sisältö suunniteltiin yhdessä projektiryhmän kanssa. Kussakin fokusryhmässä aiheeseen soveltuva työskentelymenetelmä: vaikutusketjukortti, kokemusasiantuntijuus, tulevaisuuden muistelu ja väittely, sekä projektimato (huiput ja pohjat).
Aikataulu Alkuperäinen suunnittelutapaaminen tammikuussa 2013, 4 kpl fokusryhmätapaamisia keväällä ja syksyllä 2013 ja 2014, arviointiraportin kirjoittaminen fokusryhmien perusteella, ja päätöstapaaminen ja arviointiraportin reflektointi joulukuussa. Toteutunut Suunnittelukokous 8.3.2013 Väliseminaari 29.4.2013 Oryn fokusryhmä 15.5.2013 Lisätehtävä sp 30.7.2013 Isätyö 26.9.2013 Asiakasfokusryhmä 9.10.2013 Oryn palaute 5.11.2013 Oryn fokusryhmä14.5.2014 Projektiryhmä 23.9.2014 Seminaari 10.10.2014 108 sähköpostiviestiä Tulossa Raportti joulukuu 2014 Päätöstapaaminen
Toimijat ja resurssit Projektiryhmä: aika, tilat, tarjoilut Laajennettu ohjausryhmä: yhteistyökumppaneiden edustajia, mm. useita terveydenhoitajia, Verso: aika Äidit, vauvat, isä: aika Fasilitaattori + raportoija: palkkio
Vaikutusketjukortti: tarve, tavoite Hankkeen tarpeeksi täsmentyi (lievästi masentuneiden perheiden) vuorovaikutushäiriöiden ennaltaehkäisyn malli osaksi Päijät-Hämeen alueellista palvelukokonaisuutta, erityisesti rajapinnat huomioiden. Tärkeäksi nähtiin se, että riittävä tuki kantaa varhaisvaiheessa. Tavoitteeksi nähtiin alueellisen yhteistyön tiivistäminen siten, että ohjautumispolut, jatkotuet ja samanaikaiset tuet olisivat selkeästi suunniteltuja ja toimivia.
Vaikutusketjukortti: resurssit, toimenpiteet Resursseista toiminnan kannalta kriittisiä olivat hallinnointi, tilat ja verkostot. Näiden suhteen hankkeessa päätettiin tässä vaiheessa toimintatavoista. Toimenpiteistä haluttiin erityisesti nostaa esille yhteistyön harjoittelu. Todettiin, että hankkeen perustehtävä oli hyvin hoidettu ja asiakkaat saivat tarvitsemansa yksilötai ryhmämuotoisen tuen. Tutkimukseen liittyvät toimenpiteet olivat myös kunnossa ja koulutuksia toteutettiin.
Vaikutusketjukortti: tuotokset Äideille yksilötapaamisia ja haastatteluja. Koko perhe tavataan kotikäynnillä/projektin tiloissa ja kartoitetaan tuen tarve. Kotikäynti vauvan syntymän jälkeen. Ryhmiä raskausaikana ja vauvan synnyttyä mielialan laskua kokeville äideille. Toimintamalli ryhmistä. Alueellista koulutusta vuorovaikutushäiriöistä, niiden tunnistamisesta ja hoito/työskentelymahdollisuuksista, raskauden aikaisesta masennuksesta, vaikutuksista vuorovaikutussuhteeseen vauvan kanssa ja äidin masennuksen vaikutuksista vauvaan. Vuorovaikutustiedon merkityksen syventäminen.
Vaikutusketjukortti: tuotokset Yhteistyö alueen pikkulapsityössä lisääntyy ja hakee uusia yhteistyömuotoja. Käsikirja työskentelystä / ryhmien sisällöstä. Neuvoloissa yhteistyökokouksia. Kartoitus tuen tarpeen määrästä. Tieteellistä tutkimusta. Vuorovaikutukseen liittyvää asiantuntijaapua.
Vaikutusketjukortti: tulokset Yksilö- ja ryhmätoiminnalla voidaan ehkäistä vuorovaikutushäiriön kehittymistä. Asiakas saa tietoa ja tukea varhaiseen vuorovaikutukseen sekä ymmärrystä siihen vaikuttavista asioista. Yksilön hyvinvointi lisääntyy, vuorovaikutus kohtuvauvan / vauvan kanssa paranee ja tällä on positiiviset vaikutukset vauvan psyykkiseen kehitykseen. Odottavat äidit saavat tarvitsemaansa tukea ja myös vertaistukea. Äidit tulevat yksilöllisesti paremmin huomioitua ja kotikäynnillä voidaan arvioida jaksamista ja ohjata tukitoimiin esim. perhetyö.
Vaikutusketjukortti: tulokset Koko perheen huomioiminen. Vuorovaikutusta tukevia elementtejä voidaan tuoda perheiden kanssa tehtävään työhön laajemminkin. Koulutusten kautta henkilöstön osaaminen lisääntyy. Raskausajan työskentelyn vaikuttavuus todentuu. Käsikirja ja tieteellinen tutkimus laajentavat työntekijöiden ymmärrystä. Vauvan Taika -toiminta osana pikkuvauvaperheiden palveluvalikkoa. Viranomaistasolla alueen pikkulapsityön palvelutarpeen hahmottuminen laajemmin ja yhteistyötarpeen tunnistaminen sekä palvelujen työnjaollinen koordinointi.
Vaikutusketjukortti: vaikutukset Alueellisesti: ennaltaehkäisevän työn merkitys vauvaperheiden kanssa tehtävässä työssä lisääntyy. Viranomaisyhteistyö ja asiakaspolut selkiintyvät vauvaja pikkulapsiperhetyössä. Verkostoilla on selkeämpi ja yhtenäisempi näky siitä, millä tavalla ja miksi toimitaan masennuksen kanssa. Osataan tunnistaa ja ohjata oikeisiin hoitopaikkoihin äitejä/perheitä mielialan laskuun/raskaudenaikaiseen masennukseen liittyen. Asiakkaat tulevat paremmin kohdatuiksi ja ymmärretyiksi masennuksen merkityksestä. Varhainen puuttuminen ja tuki auttaa asiakkaita tunnistamaan vuorovaikutussuhteisiin liittyviä merkityksiä ja ymmärtämään suhdetta omaan lapseen.
Vaikutusketjukortti (7): vaikutukset Masuvauva ja pieni vauva hyötyy välittömästi kokemuksellisen maailman muuttuessa positiivisempaan, lapsen paremmin yksilöllisesti huomioivaan vuorovaikutussuhteeseen äidin ja isän kanssa. Isän ja koko perheen saadessa kohdennettua tukea perheen hyvinvointi ja jaksaminen lisääntyy. Tieteellisen tutkimuksen seurauksena tiedämme enemmän siitä, mikä näyttää auttavan kohderyhmän perheitä ja miten työtä tulee jatkossa kohdentaa. Perheiden kokemukset tästä työmuodosta tuodaan päättäjien tietoon. Yhteiskunnallinen keskustelu pikkuvauvaperheiden ennaltaehkäisevän tuen tarpeesta lisääntyy. Toiveena on, että malli jäisi elämään Lahden alueella ja ryhmiä jatkettaisiin.
Tulokset: asiakasarviointi Osallistujina kahdeksan äitiä, joista seitsemän osallistunut myös ryhmä- ja yksi vain yksilötyöskentelyyn, seitsemän vauvaa, 6 kk 1 vuosi, yksi isä. Teemoina kokemukset hankkeesta, hyvä tulos ja tulevaisuus, kehittämistarpeet ja vuorovaikutus.
Kokemukset hankkeesta myönteisiä: perheet olivat paikalla, koska halusivat kehua hanketta. halusin tulla kertomaan omia kokemuksiani, niitä positiivisia, että tosi loistavaa, voi sanoa että ylitti ennakko-odotukset. Ajattelin että pari kertaa käydään jossain haastattelussa ja se on siinä. Tää on ollut tosi pitkä taival, oon saanu vertaistukee ja apua. Ja se et on tienny Tarjan ja Susannan, et jos ois tiukka paikka tullu heille voi soittaa ja he kuuntelee vaikkei suoraan tää projektihomma oliskaan, heistä on tullu sellaisia tukihenkilöitä.
Hyviä toimintatapoja Ehkäisevä ja voimavarakeskeinen työote: tääl ei kaikki itke kuorossa vaan se keskustelu ohjataan hyviin asioihin. Vertaistuki: mulle oli tärkeetä että raskausaikana sai rakentaa verkostoo ja vertaistukee, sai rauhassa puhuu mahastaan sellaisten kanssa jotka oli samassa tilanteessa ja ymmärs. Vauvasta puhuminen: tääl koko ajan sitä painotettiin et mitä se vauva, vaikka se oli vasta mahassa Kotikäynti: Se oli mukava aatella et on mahollisuus siihen et ne tulee käymään kotona, et vaikka jaksaa skarpata kun menee johonkin niin kotona näkee sen todellisen tilanteen, siit tulee sellainen olo et nähdään vaivaa, et tulee erityisen huomioitu olo Työntekijöiden asiakaslähtöisyys: Ei oo koskaan ollu niin tärkee ja huomioitu olo kun täällä. Tuen riittävä kesto: Ja on tärkeetä et tää on niin pitkä aika, et vaikka olikin taukoo välissä.
Ristiriitaisia ajatuksia herättäneet toimintatavat Leiri: Ja siellä oppi sitä, niinku koko tän projektin aikana, et saa olla se tarvitseva itse, että ei tarvi pärjätä yksin kaikessa. ja tääl ryhmässä on ollut äidit ja vauvat, siellä tuli koko perhe mukaan, siel oli ihana yhteisöllinen fiilis ja isommatkin lapset oli huomioitu, siel oli pari isompaa poikaa järjestämässä majanrakennusta ja kaikkee mä jätin sen takia tulematta kun ajattelin et mulle tulee paha mieli kun siellä on äidit ja isät keskenään ja mä oon yksin Tutkimus: ensimmäiset haastattelut palveli tutkimuksen tarpeita, ohjaaja luki kysymykset paperista, et siinä ei ollu tilaa keskustelulle vaikka se ohjas ajattelua ihan hyvään suuntaan eka kerralla se oli vähän se kuvaus, mut ei siitä sit välittäny, kunhan ei tarvi kattoo ittee nauhalta, et se ois aika kiusallista, vaikka voishan se olla mielenkiintoistakin
Lapsinäkökulma ne tykkäs niistä lauluista mitä laulettiin, ne tykkää laulaa niitä kotona kyllä se nautti varmasti, näkee muitakin ihmisiä kun vaan minua ja muita vauvoja, leirilläkin se seuras hirveesti muita lapsia ja aikuisia ja ohjaajista tykkäsi tosi paljon et niille naureskeltiin ja hymyiltiin.
Isänäkökulma kun mullakin se masennustausta on ja mies on nähny millaista se on jos se tulee pahana, ni se syö molempien voimavaroja ja sit ku mä oon alkanu nousta ni mies on voinu romahtaa, et se kulkee mukana koko ajan se tasapainoilu mun mies oli neuvoton niiden mun maailmanloppujen kanssa, et oli helpottunut kun oli joku muu jakamassa hänen huoltaan on helpompi ymmärtää miehen tunteita ja olla empaattisempi kun on juteltu täällä sitä rupes enemmän ajatteleen ite et isä käy läpi samanlaista myllerrystä mut se ei oo yhtä konkreettista siinä raskausaikana kun ei tunne niitä vauvan liikkeitä ja muuta, mut samanlaista se on mä kävin sillä isätyöntekijällä kerran mut sit se jäi siihen, se peruuntu ja sit ei löytyny aikaa. Se oli sen verran kiva kokemus et oisin käyny kyl toisen ja kolmannen kerran, et ajatuksena se oli loistava
Yhteistyö ja vuorovaikutus Alueellinen epätasa-arvo ja työntekijäkohtaiset erot huolestuttivat se on huonoo jos se asettaa äidit eriarvoiseen asemaan et missä asuu et minkä verran neuvolan terkkaa kiinnostaa päihdeasiat kysellään isiltä tarkkaan, mut ei tällaisia asioita, mut se neuvolan täti on kyllä niin loistava et se näki vaikka ei sanonukaan mitään
Yhteenveto asiakasarvioinnista Yleisesti raskausajan ja vanhemmuuden koettiin olleen merkityksellisempiä saadun tuen kautta: raskaudesta ja äidiksi tulemisesta sai enemmän irti tän ryhmän kautta, koen että oon päässy syvemmälle äitiyteen kun tääl on tuettu ja keskusteltu
Tulokset: laajennettu ory Mukana terveydenhoitajia ja muita keskeisiä yhteistyökumppaneita. Menetelminä väittely kehitetystä toimintamallista ja tulevaisuuden muistelu.
Toimintamallin kriittiset kohdat väittelyssä miten perheen arki, tausta ja taloudellinen tilanne tulevat esille kontaktissa palveluihin? ohjautuvatko perheet oikein palveluihin? toiminnan vaikuttavuus: talous ja lapsen turvallinen kasvu moniammatillisuus ja tiedon kulku hankemuotoisen toiminnan tulevaisuus ja jatkuvuus
Hyvä tulevaisuus selkeä, kaikki tietävät kuka menee minnekin, ei kriittisiä vaiheita osataan käyttää hyväksi palveluita malli on juurrutettu ja on kaikille itsestäänselvyys yhteistyö on joustavaa, nivelvaiheet ja jatkumot on huomioitu alkutilanteen kartoitukseen ja motivointiin on löydetty uusia keinoja ryhmiä toimii riittävästi, niiden hyöty nähty ja talous kunnossa pysyvä rahoitus on tullut monikanavaisena yhteistyönä järjestöiltä, kunnilta ja äitipolilta ympäristökuntien perheet ovat mukana toiminnassa perheryhmiä toimii, isät ovat mukana ja parisuhdetyötä on työntekijöitä on riittävästi perhetyö on mukana huoliäitejä on ohjattu ryhmiin: lievä ahdistus + synnytyspelot neuvolan terveydenhoitaja on ollut ryhmissä mukana omien asiakkaittensa kanssa esimiehet ovat ymmärtäväisiä jatkuvuus toimii
Mitä tein ja mistä sain apua? ohjasin aktiivisesti jatkoin asiakkaan rinnalla tiedotin hankkeesta ja aiheeseen liittyvästä tutkimuksesta yhteistyökumppaneille ja asiakkaille kerroin faktoja ja kävin neuvotteluja jotta saimme rahoitusta sote-alueemme sai julkisuutta erinomaisesta toiminnasta ja ylpeys siitä lisääntyi ohjausryhmä ja aktiiviset yhteistyökumppanit tärkeänä tukena
Mistä olin huolissani ja miten huoli hälveni? kriittiset kohdat mallin vakiintuminen selkiytyi poisputoajat kiinnitettiin enemmän huomiota motivointiin ja tehtiin moniammatillista yhteistyötä yhteistyön hankaluudet puhuttiin tarpeeksi paljon leimautuminen markkinointia muutettiin huoli isistä järjestöt ja kunnat yhdistivät voimavaroja, järjestettiin toimintailtoja parisuhteen tukemiseen ja perheryhmiä, aktiiviset isät liputtivat toimintaa raha hankkeen 2. vaihe toi näkyville vaikuttavuuden, ennaltaehkäisy tuli rakenteisiin
Tulokset: projektiryhmä Mukana hankkeen työntekijät. Menetelmänä projektimato : hankkeen huiput ja pohjakosketukset aikajanalla tarkasteltuna.
Huipuista ja pohjista opittua Yhteiskunta ja ilmiö, tutkimus ja tiedottaminen Alue, tarpeet ja yhteistyöstä sopiminen Työyhteisö, projektin kuljettaminen ja johtaminen Vauva, äiti, isä, ryhmät, vuorovaikutuksen tukeminen
Lopuksi Ei ole merkityksetöntä, miten sisällöllisesti erinomainen kehittämistoiminta prosessina toteutetaan. Taika: kiehtova, salaperäinen voima, lumous, tenho menettely(tapa) jollaisilla on uskottu saatavan luonnonvoimat tms. hallintaan
Vastaan mielelläni kysymyksiinne. minna.veistila@helsinki.fi 050 431 5528