Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Bryssel, 30. marraskuuta 2015 Otos: EU 28 (28 150 EU:n kansalaista) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Menetelmä: Tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut Tutkimusajankohta: 19. 29. syyskuuta 2015, toteutus: TNS Opinion Johdanto... 2 I. EUROOPPALAISET JA EUROOPAN UNIONI... 13 A.YLEINEN KIINNOSTUS EUROOPAN ASIOITA KOHTAAN... 13 B.EUROOPAN UNIONIA KOHTAAN TUNNETTU KIINTYMYS SEKÄ JÄSENYYS JA JÄSENYYDEN EDUT... 16 1. Kiintymys kotikaupunkiin / kotiseutuun / maahan / Euroopan unioniin... 16 2. Euroopan unionin jäsenyys... 19 3. Jäsenyyden hyödyt... 22 4. Maan hyötymisen syyt... 25 C.EUROOPAN UNIONISTA LISÄARVOA (VAI EI)... 28 D.EUROOPAN KANSALAISTEN ÄÄNI... 29 1. Äänelläni on merkitystä... 29 2. Maamme äänellä on merkitystä... 35 E.EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI JA KANSALAISUUS... 38 1. Identiteetti... 38 2. Kansalaisuus... 44 II. EUROOPAN PARLAMENTTI... 47 A.EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT... 47 1. Muistikuvat media-altistuksesta... 47 2. Mielikuva Euroopan parlamentista... 50 3. Tietoisuus Euroopan parlamentin toiminnasta... 53 B.EUROOPAN PARLAMENTIN IMAGO JA ROOLI SEKÄ LUOTTAMUS EUROOPAN PARLAMENTTIIN... 57 1. Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista... 57 2. Euroopan parlamentin rooli... 60 3. Luottamus Euroopan parlamenttiin... 66 C.TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA... 75 1. Euroopan parlamentin toimintatapa... 75 2. Euroopan parlamentin päätöksentekomenettely... 78 3. Yleiset tiedot Euroopan parlamentista... 81 D.POLIITTISESTI ENSISIJAISET ASIAT JA ARVOT... 85 1. Etusijalle asetettavat politiikat... 85 2. Euroopan parlamentin arvot... 90

Huomautus Lukijoiden on syytä muistaa, että mielipidetutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus määräytyy otoksen ja prosenttiosuuden suuruuden mukaan muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Noin tuhannen haastattelun otoksessa (jäsenvaltioissa tavallisesti käytetty otoksen koko) todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelevat seuraavien luottamusvälien puitteissa: Prosenttiosuudet 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % Virhemarginaali ± 1,9 %- yksikköä ±2,5 %- yksikköä ± 2,7 %- yksikköä ± 3,0 %- yksikköä ± 3,1 %- yksikköä 1

Johdanto Tämä on toinen osa vuotuisesta Parlametri-tutkimuksesta, joka tehtiin Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa ja jonka kenttätyön teki TNS opinion 19. 29. syyskuuta 2015. Eurooppa-neuvoston kokouksen aattona 14. lokakuuta 2015 julkaistussa ensimmäisessä osassa käsiteltiin muuttoliikeongelmia sekä taloudellista ja sosiaalista tilannetta. Tässä osassa käsitellään erityisesti Euroopan parlamenttia, kiinnostusta ja kuulumista Euroopan unioniin sekä identiteettiä, kansalaisuutta, ensisijaisia politiikkoja ja arvoja. Kuten kaikissa tällaisissa tutkimuksissa, tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon Euroopan unionin, jäsenvaltion ja kansainvälinen tilanne, jossa haastattelut tehtiin. EU:n tilannetta ovat hallinneet viime kuukausien muuttoaalto ja sen seuraukset Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa. Huomattavia tapahtumia jäsenvaltioissa ovat olleet muun muassa Kreikan vaalit 20. syyskuuta, vaaleja edeltäneet keskustelut Portugalissa ja Puolassa sekä aluevaalit Espanjassa ja Itävallassa. Maailmanlaajuisesti Lähi-idän tilanne ja varsinkin terrorismin torjunta 1 hallitsevat edelleen otsikoita. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että joillakin tapahtumilla on ollut erittäin suuri vaikutus haastateltujen antamiin vastauksiin. On syytä pitää mielessä, että unionin keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion osuus keskiarvosta on noin 70 prosenttia. 1 On muistettava, että tutkimus toteutettiin ennen Pariisissa 13. marraskuuta 2015 tehtyjä tuhoisia iskuja. 2

Tärkeimmät tulokset Kiinnostus Euroopan asioihin on selvästi virinnyt uudelleen Eurooppalaisista 54 prosenttia ilmoittaa olevansa yleisesti ottaen kiinnostunut Euroopan asioista. Kiinnostuneiden osuus on noussut 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2013. Vastaajista 45 prosenttia ( 11 prosenttiyksikköä) puolestaan ei ole kiinnostunut Euroopan asioista. Maakohtaisesti tarkasteltuna kiinnostuksen viriäminen uudelleen on havaittavissa 25 jäsenvaltiossa. Selvimmin kiinnostuksen lisääntyminen kesäkuusta 2013 näkyy Ruotsissa (+27 prosenttiyksikköä), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (+20 prosenttiyksikköä) ja Virossa (+19 prosenttiyksikköä). Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 13 Kiintymyksen tunne Euroopan unionia kohtaan on kasvussa Kiintymyksen tunne kotimaata, kotiseutua ja kotipaikkakuntaa kohtaan on huomattavasti suurempi kuin EU:ta kohtaan tunnettu kiintymys. Tuloksista selviää, että vastaajista 90 prosenttia on kiintynyt kotimaahansa, 88 prosenttia kotikaupunkiinsa tai kotikyläänsä ja 88 prosenttia kotiseutuunsa. Kiintymyksen tunne EU:ta kohtaan on edelleen vähäisempi, mutta nyt jo yli puolet vastaajista ilmoittaa olevansa kiintynyt unioniin (51 prosenttia, +6 prosenttiyksikköä marraskuusta 2014). Maakohtaisesti kiintymys on vuoden aikana lisääntynyt 23 jäsenvaltiossa, erityisesti Liettuassa (+14 prosenttiyksikköä), Suomessa (+13 prosenttiyksikköä), Alankomaissa (+12 prosenttiyksikköä) sekä Belgiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (+10 prosenttiyksikköä). Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 16 Euroopan unionin jäsenyyden kannatus on kasvanut, mutta jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja 55 prosenttia eurooppalaisista (+1 prosenttiyksikkö vuoden 2014 lopusta) pitää EUjäsenyyttä hyvänä asiana. Talous- ja rahoituskriisin ollessa pahimmillaan vuonna 2011 tätä mieltä oli vain 47 prosenttia vastaajista. 28 prosenttia eurooppalaisista ( 1 prosenttiyksikkö) katsoo, että se ei ole hyvä eikä huono asia. ja 15 prosenttia (+1 prosenttiyksikkö) on sitä mieltä, että se on huono asia. Maakohtaisesti jäsenvaltioiden välillä on eroa enimmillään 48 prosenttiyksikköä: Luxemburgissa 82 prosenttia vastaajista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja Tšekissä vain 34 prosenttia. 3

Marras-joulukuussa 2014 tehtyyn Parlametri-tutkimukseen verrattuna myönteisten vastausten osuus on lisääntynyt eniten Kreikassa (+12 prosenttiyksikköä), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (+8 prosenttiyksikköä) ja Suomessa (+6 prosenttiyksikköä). Muutosta kielteisempään suuntaan on havaittavissa 10 maassa: Tšekissä ja Virossa ( 6 prosenttiyksikköä), Itävallassa ja Romaniassa ( 4 prosenttiyksikköä), Bulgariassa ja Belgiassa ( 2 prosenttiyksikköä) sekä Espanjassa, Puolassa, Saksassa ja Luxemburgissa ( 1 prosenttiyksikkö). Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 19 Sama koskee jäsenyyden hyötyjä: EU:n tasolla suunta on ylöspäin, mutta kansalliset erot ovat huomattavat Keskimäärin 60 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että heidän kotimaansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä (+6 prosenttiyksikköä kesäkuusta 2013), kun taas lähes kolmasosa katsoo, ettei näin ole asian laita (31 prosenttia, 6 prosenttiyksikköä). Maakohtaisesti tarkasteltuna 24 jäsenvaltiossa vastaajista yli puolet ajattelee, että heidän kotimaansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Muissa neljässä maassa (Kyproksessa, Italiassa, Itävallassa ja Bulgariassa) myönteisesti vastanneita on alle 50 prosenttia. Tässäkin kohtaa jäsenvaltioiden väliset erot ovat huomattavat, enimmillään 51 prosenttiyksikköä (Kyproksen 34 prosentista Liettuan ja Luxemburgin 85 prosenttiin). Myönteistä kehitystä on tapahtunut 25 jäsenvaltiossa, eniten Portugalissa ja Unkarissa (+14 prosenttiyksikköä), Luxemburgissa ja Espanjassa (+13 prosenttiyksikköä) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (+10 prosenttiyksikköä). Toisaalta niiden vastaajien määrä, joiden mielestä jäsenyydestä ei ole ollut hyötyä, on noussut kolmessa maassa: Bulgariassa (+9 prosenttiyksikköä), Slovakiassa (+3 prosenttiyksikköä) ja Liettuassa (+1 prosenttiyksikkö). Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 22 Mistä syistä kotimaani on hyötynyt Euroopan unionin jäsenyydestä? Eurooppalaisten mielestä kolme tärkeintä syytä ovat seuraavat: 35 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että heidän kotimaansa on hyötynyt EUjäsenyydestä, koska EU edistää talouskasvua heidän kotimaassaan. Yleisimmin tämä syy mainitaan Alankomaissa (54 prosenttia), Irlannissa (51 prosenttia) sekä Liettuassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (46 prosenttia). 32 prosenttia mainitsee rauhan ylläpitämisen ja turvallisuuden vahvistamisen. Prosenttiosuudet ovat korkeimmat Kreikassa (51 prosenttia), Kyproksessa (50 prosenttia), Virossa ja Latviassa (42 prosenttia) ja Saksassa (40 prosenttia). 4

31 prosentilla vastaajista syynä on oman kotimaan ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen yhteistyö. Alankomaat (60 prosenttia) erottuu muista maista selvästi, samoin kuin kolme Pohjoismaata: Ruotsi (59 prosenttia), Suomi (49 prosenttia) ja Tanska (48 prosenttia). Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 25 Euroopan unioni: lisäarvoa vai ei? Nyt toista kertaa Parlametrissa eurooppalaisilta kysyttiin, millainen heidän maansa tilanne olisi, jos se olisi EU:n ulkopuolella. Heille esitettiin eri aloja, ja heidän oli arvioitava, pärjäisikö heidän kotimaansa kyseisillä aloilla paremmin, huonommin vai ei kumpaakaan. Vuosien 2014 ja 2015 välillä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Eurooppalaisten enemmistö ei katso, että heidän kotimaansa pärjäisi millään ehdotetulla alalla paremmin, jos se olisi EU:n ulkopuolella. Suurin osa eurooppalaisista on sitä mieltä, että heidän kotimaansa ei pärjäisi paremmin ilman EU:ta seuraavilla aloilla: kauppa (51 prosenttia), teollisuus (47 prosenttia), talous (45 prosenttia), ulkopolitiikka (44 prosenttia), tieteellinen tutkimus (44 prosenttia), työllisyys (42 prosenttia), ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta (42 prosenttia), energia (39 prosenttia), maatalous (37 prosenttia), maahanmuutto (34 prosenttia), inflaatio ja elinkustannukset (34 prosenttia). Kolmen alan kohdalla suunnilleen yhtä moni kuitenkin vastaa paremmin ja huonommin, ja joissakin maissa enemmistö katsoo, että heidän kotimaansa pärjäisi paremmin EU:n ulkopuolella. 35 prosenttia vastaajista katsoo, että maatalouden alalla heidän kotimaansa pärjäisi paremmin, kun taas 37 prosenttia katsoo, että heidän kotimaansa pärjäisi tällä alalla huonommin ilman EU:ta. Yhdessätoista jäsenvaltiossa enemmistö on sitä mieltä, että heidän kotimaansa pärjäisi paremmin EU:n ulkopuolella. 32 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että maahanmuuton alalla heidän kotimaansa pärjäisi paremmin EU:n ulkopuolella, kun taas 34 prosenttia katsoo, että se pärjäisi huonommin. Yhdeksässä maassa enemmistö ajattelee, että heidän kotimaansa pärjäisi paremmin ilman EU:ta. 31 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että heidän kotimaansa pärjäisi paremmin inflaation ja elinkustannusten alalla, jos se olisi EU:n ulkopuolella, ja 34 prosenttia, että se pärjäisi huonommin. Paremmin on enemmistön vastaus kahdeksassa jäsenvaltiossa. Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 28 5

Unionin kansalaisten mielestä heidän kotimaansa äänellä on EU:n tasolla enemmän merkitystä kuin heidän omalla äänellään Kuusi kymmenestä eurooppalaisesta katsoo, että heidän kotimaansa äänellä on merkitystä EU:ssa (61 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö kesäkuusta 2013). 34 prosenttia sen sijaan ei yhdy tähän väittämään. Vastaajista 39 prosenttia ( 2 prosenttiyksikköä vuoden 2014 lopusta) katsoo, että heidän omalla äänellään on merkitystä EU:ssa, kun taas 56 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä) on sitä mieltä, että heidän äänellään ei ole merkitystä. Maakohtaisesti tarkasteltuna tunne siitä, että omalla äänellä on merkitystä EU:ssa, on lisääntynyt seitsemässä maassa: Portugalissa (+5 prosenttiyksikköä), Espanjassa ja Italiassa (+4 prosenttiyksikköä), Kreikassa (+3 prosenttiyksikköä), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (+2 prosenttiyksikköä) sekä Irlannissa ja Suomessa (+1 prosenttiyksikkö). Toisaalta tunne siitä, että omalla äänellä on merkitystä EU:ssa, on heikentynyt 19 maassa, varsinkin Belgiassa ( 11 prosenttiyksikköä), Slovakiassa ja Puolassa ( 10 prosenttiyksikköä) sekä Tšekissä ja Ruotsissa ( 9 prosenttiyksikköä). Eurooppalaisista 63 prosenttia (+5 prosenttiyksikköä vuoden 2014 lopusta) on sitä mieltä, että heidän äänellään on merkitystä heidän kotimaassaan, kun taas 35 prosenttia ( 4 prosenttiyksikköä) katsoo, että näin ei ole. Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 29 Eurooppalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät Kaikista EU:n vastaajista 72 prosenttia on samaa mieltä tämän väittämän kanssa (= kesäkuu 2013), mutta jäsenvaltioiden välinen ero on enimmillään 27 prosenttiyksikköä (Espanjan 60 prosentista Ruotsin 87 prosenttiin). Ruotsissa, Liettuassa, Maltassa, Alankomaissa ja Suomessa vastaukset ovat myönteisimmät (84 87 prosenttia on samaa mieltä). Eurooppalaisista 21 prosenttia on eri mieltä tämän väittämän kanssa (+1 prosenttiyksikkö). Näin vastanneiden osuus on noussut 22 jäsenvaltiossa. Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 38 Eurooppalaisen identiteetin tärkein osatekijä: demokratian ja vapauden arvot Tuloksista ilmenee, että EU:n tasolla demokratian ja vapauden arvojen merkitys on kasvanut (49 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä vuoden 2014 lopusta). Kyseessä on edelleen vastaajien yleisimmin mainitsema eurooppalaisen identiteetin osatekijä. 6

Yhteisvaluutta (39 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö) on jälleen toiseksi eniten mainittu osatekijä. Kolmantena on kulttuuri (30 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä), ja sen jälkeen tulee historia (27 prosenttia, +3 prosenttiyksikköä). Maantiede (19 prosenttia, +1 prosenttiyksikkö) ja Euroopan talouden onnistumiset (19 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö) jakavat seuraavan sijan. Maakohtaisista tuloksista voidaan todeta, että vuoden 2014 loppuun verrattuna demokratian ja vapauden arvot ovat kasvattaneet merkitystään 12 jäsenvaltiossa (enimmillään +7 prosenttiyksikköä) ja niiden merkitys on vähentynyt 13 jäsenvaltiossa (enimmillään 7 prosenttiyksikköä). Yhteisvaluutta euro on laskussa 19 maassa, eniten Kyproksessa ( 8 prosenttiyksikköä), Unkarissa ( 7 prosenttiyksikköä) ja Tšekissä ( 6 prosenttiyksikköä). Muiden mainittujen identiteetin osatekijöiden painoarvo on muuttunut merkittävästi eri jäsenvaltioissa: kulttuuri on noussut listalla 20 jäsenvaltiossa, historia 16 jäsenvaltiossa ja maantiede 18 jäsenvaltiossa. Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 41 Unionin kansalaisuuden tärkein tekijä: yhdenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä EU:n tasolla vaihtoehdon yhdenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä (terveydenhoito, koulutus, eläkkeet jne.) eri jäsenvaltioissa on valinnut selvästi useampi haastateltu kuin syksyllä 2014 (45 prosenttia, +13 prosenttiyksikköä). Vuoden 2014 tapaan tämä tekijä on listan kärjessä, kun tarkastellaan kaikkien eurooppalaisten vastauksia. Toiseksi useimmin mainitaan eurooppalainen hätäapupalvelu eri puolilla maailmaa tapahtuvien luonnonkatastrofien varalta. Tämänkin tekijän merkitys on kasvussa (28 prosenttia, +6 prosenttiyksikköä). Kolmanneksi tärkein tekijä on mahdollisuus muuttaa eläkkeelle jäämisen jälkeen mihin tahansa EU-maahan ja saada eläke mukaansa (26 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö). Seuraavana on kansallisten henkilöllisyystodistusten lisäksi eurooppalainen henkilöllisyystodistus (21 prosenttia, +1 prosenttiyksikkö). Kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten suoralla vaalilla valitsema Euroopan unionin presidentti on noussut 4 prosenttiyksikköä, ja sen on nyt valinnut 20 prosenttia vastaajista. Muutoksia on tapahtunut myös kahden seuraavan vastauksen kohdalla: eurooppalaisten kansalaistaitojen kurssi alakoululaisille (18 prosenttia, +3 prosenttiyksikköä) ja osallistuminen kansallisiin keskusteluihin Euroopan tulevaisuudesta (18 prosenttia, +7 prosenttiyksikköä). Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 44 7

Euroopan parlamentti merkittävästi enemmän esillä tiedotusvälineissä Kaikista EU:n vastaajista 66 prosenttia on hiljattain kuullut puhuttavan Euroopan parlamentista (+8 prosenttiyksikköä vuoden 2014 lopusta). On muistettava, että kenttätyö tehtiin 19. 29. syyskuuta muuttovirran ollessa täydessä käynnissä ja pian sen jälkeen, kun Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli pitänyt Euroopan parlamentissa puheen unionin tilasta. Parlamentin esilläolo tiedotusvälineissä oli selvässä nousussa jo marras-joulukuussa 2014, jolloin Euroopan parlamentin vaaleista ja uuden komission virkaanastumisesta oli kulunut vain vähän aikaa. Vain 33 prosenttia eurooppalaisista ( 7 prosenttiyksikköä vuoden 2014 lopusta) ilmoittaakin, että he eivät muista kuulleensa viime aikoina Euroopan parlamentista. Maakohtaisesti tarkasteltuna Euroopan parlamentin esilläolo tiedotusvälineissä on lisääntynyt 25 jäsenvaltiossa. Lisäys on suurin Romaniassa (+27 prosenttiyksikköä), Kreikassa (+16 prosenttiyksikköä), Italiassa, Unkarissa ja Itävallassa (kaikissa kolmessa maassa 15 prosenttiyksikön lisäys) sekä Slovakiassa (+14 prosenttiyksikköä). Marrasjoulukuuhun 2014 verrattuna parlamentin esilläolo tiedotusvälineissä on vähentynyt 3 jäsenvaltiossa: Sloveniassa ( 12 prosenttiyksikköä), Bulgariassa ( 7 prosenttiyksikköä) ja Ranskassa ( 2 prosenttiyksikköä). Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 47 Vastaajat, jotka ilmoittivat kuulleensa hiljattain Euroopan parlamentista, ovat hyvin erimielisiä siitä, millaisen kuvan he ovat saaneet Niistä eurooppalaisista, jotka ovat nähneet, kuulleet tai lukeneet jotakin parlamentista tiedotusvälineissä (66 prosenttia), 35 prosenttia on saanut tämän perusteella yleisesti ottaen kielteisen kuvan parlamentista, 33 prosenttia ei ole saanut myönteistä eikä kielteistä kuvaa (spontaani vastaus) ja 30 prosenttia on saanut yleisesti ottaen myönteisen kuvan. Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 50 Eurooppalaisilla ei ole riittävästi tietoa Euroopan parlamentin toiminnasta Niiden eurooppalaisten osuus, jotka katsovat olevansa hyvin tietoisia Euroopan parlamentin toiminnasta, on kasvanut 5 prosenttiyksiköllä 35 prosenttiin vuoden 2014 loppuun verrattuna. Vastaavasti 63 prosenttia ( 4 prosenttiyksikköä) ilmoittaa olevansa huonosti tietoinen sen toiminnasta. 8

Maakohtaisesti tarkasteltuna niiden henkilöiden osuus, jotka tuntevat olevansa hyvin tietoisia parlamentin toiminnasta, on noussut 23 jäsenvaltiossa. Eniten se on noussut Ruotsissa (12 prosenttiyksikköä), Alankomaissa (+11 prosenttiyksikköä) sekä Suomessa ja Kreikassa (+10 prosenttiyksikköä). Samaan aikaan niiden osuus, jotka sanovat olevansa huonosti tietoisia parlamentin toiminnasta, on vähentynyt 23 jäsenvaltiossa. Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 53 Eurooppalaisten kuva Euroopan parlamentista on muuttumassa negatiivisempaan suuntaan erityisesti niissä valtioissa, joihin muuttoliikekriisin kärjistyminen on vaikuttanut eniten Parlamentin julkisuuskuva on heikentynyt marras-joulukuusta 2014; 24 prosentilla ( 6 prosenttiyksikköä) on positiivinen kuva ja 46 prosentilla (+3 prosenttiyksikköä) on neutraali kuva parlamentista. Niiden vastaajien osuus, joilla on negatiivinen kuva parlamentista, on noussut 4 prosenttiyksiköllä 27 prosenttiin. Maakohtaisesti tarkasteltuna neutraali kuva vallitsee 27:ssä 28 jäsenvaltiosta niiden vastaajien osuus, joilla on parlamentista positiivinen kuva, on laskenut 25 jäsenvaltiossa, Slovakiassa peräti 16 prosenttiyksikköä negatiivinen kuva on yleistynyt 21 jäsenvaltiossa, Itävallassa ja Tšekissä peräti 13 prosenttiyksikköä. Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 57 Eurooppalaisten mielestä Euroopan parlamentilla on nykyisin tärkeä rooli, mutta näkemykset siitä, millainen rooli sillä pitäisi olla tulevaisuudessa, eroavat toisistaan Kysyttäessä Euroopan parlamentin nykyisestä roolista 72 prosenttia eurooppalaisista ( 4 prosenttiyksikköä kesäkuusta 2013) on sitä mieltä, että sen rooli on tärkeä, kun taas 21 prosenttia on sitä mieltä, että sen rooli ei ole tärkeä (+3 prosenttiyksikköä). Siitä, millainen Euroopan parlamentin roolin pitäisi vastaajien mielestä olla tulevaisuudessa, eurooppalaiset ajattelevat seuraavasti: Enemmistö eurooppalaisista on edelleen tärkeämmän roolin kannalla (44 prosenttia, 3 prosenttiyksikköä vuoden 2014 lopusta), mutta tärkeämpää roolia halunneiden osuus on laskussa 23 jäsenvaltiossa (Puolassa 18 prosenttiyksikköä, Portugalissa ja Bulgariassa 17 prosenttiyksikköä, Slovakiassa 15 prosenttiyksikköä, Liettuassa 14 prosenttiyksikköä ja Unkarissa 13 prosenttiyksikköä). Tärkeämpää roolia haluavien osuus on kasvanut 5 jäsenvaltiossa, eniten Saksassa (46 prosenttia, +11 prosenttiyksikköä). 9

Vastaajia, jotka kannattavat spontaanisti samaa roolia, on yhä enemmän (25 prosenttia, +13 prosenttiyksikköä). Eniten näin vastanneiden osuus on kasvanut Puolassa (+28 prosenttiyksikköä), Slovakiassa (+27 prosenttiyksikköä) ja Virossa (+25 prosenttiyksikköä). Niiden vastaajien osuus, jotka haluavat parlamentin roolin olevan vähemmän tärkeä, on 21 prosenttia ( 6 prosenttiyksikköä). Maakohtaisesti tarkasteltuna näin vastanneiden osuus on myös vähentynyt 24 jäsenvaltiossa, Ruotsissa peräti 20 prosenttiyksikköä (29 prosenttiin) vuodesta 2014. Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 60 Luottamus Euroopan parlamenttiin Kaikista eurooppalaisista 40 prosenttia on taipuvaisia luottamaan Euroopan parlamenttiin ja 45 prosenttia ilmoittaa, ettei yleisesti ottaen luota siihen. Ne 40 prosenttia eurooppalaisista, jotka luottavat parlamenttiin, ilmoittavat luottamuksen syiksi useimmiten seuraavat: Euroopan parlamentin päätökset tehdään demokraattisesti (32 prosenttia) Europarlamentaarikot ovat parhaita päättämään koko Euroopan unionin asioista (26 prosenttia) Euroopan parlamentti puolustaa hyvin kaikkien unionin kansalaisten etuja (23 prosenttia) Kannatatte yleisesti ottaen EU:ta (spontaani) (23 prosenttia) Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 66 Vastaajat, jotka eivät yleisesti ottaen luota Euroopan parlamenttiin (45 prosenttia kaikista vastaajista), mainitsevat pääasiassa seuraavat syyt: Euroopan parlamentti on liian kaukana tavallisista kansalaisista (39 prosenttia) Ette luota Euroopan parlamentin jäseniin (21 prosenttia) Teillä ei ole riittävästi tietoa Euroopan parlamentista (20 prosenttia) Euroopan parlamentti ei edusta hyvin näkemystänne Euroopasta (17 prosenttia) Euroopan parlamentissa tehdyillä päätöksillä on kielteinen vaikutus kotimaani taloudelliseen kasvuun (17 prosenttia) Lisäksi 17 prosenttia vastasi spontaanisti, etteivät he luota poliittiseen järjestelmään / politiikkoihin. Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 72 10

Eurooppalaisilla on edelleen hyvät tiedot Euroopan parlamentista 48 prosenttia (=) vastaajista tietää, että europarlamentaarikot istuvat parlamentissa poliittisen suuntauksensa mukaan; oikein vastanneiden osuus on kasvanut 12 jäsenvaltiossa marras-joulukuusta 2014. 38 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä) uskoo, että jäsenet istuvat kansallisuutensa mukaisessa järjestyksessä. Niiden vastaajien osuus, jotka eivät osaa sanoa, miten parlamentin jäsenet istuvat, on laskenut 14 prosenttiin ( 3 prosenttiyksikköä). Eurooppalaisista 38 prosenttia ( 2 prosenttiyksikköä vuoden 2014 lopusta) on sitä mieltä, että Euroopan parlamentin päätökset tehdään sen jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan. Tämä on enemmistön vastaus 18 jäsenvaltiossa. 32 prosenttia ( 6 prosenttiyksikköä) puolestaan katsoo, että parlamentin päätökset tehdään niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista europarlamentaarikot tulevat. Tämä on enemmistön vastaus 7 jäsenvaltiossa. On mielenkiintoista huomata, että spontaani vastaus, jonka mukaan päätökset tehdään sekä europarlamentaarikkojen poliittisen suuntauksen että kansallisten etujen mukaan, on kasvattanut yleisesti suosiotaan: 20 prosenttia (+12 prosenttiyksikköä) vastaa molempien. Tämän vastauksen osuus on noussut 26 jäsenvaltiossa, ja eniten eli 33 prosenttiyksikköä se on noussut Virossa (38 prosenttiin). Eurooppalaisten objektiivinen tietämys Euroopan parlamentista on edelleen korkea. Sitä mitataan neljään kysymykseen annettujen vastausten perusteella. Nämä kysymykset koskevat Euroopan parlamentin suoria vaaleja, kunkin jäsenvaltion edustajien määrää sekä tapaa, jolla Euroopan unionin talousarvio ja unionin lait hyväksytään. EU:n tasolla oikeiden vastausten keskiarvo on 58 prosenttia ( 1 prosenttiyksikkö marras-joulukuusta 2014) ja väärien vastausten keskiarvo puolestaan on 20 prosenttia (+1 prosenttiyksikkö). Niiden vastaajien osuus, jotka ilmoittavat, että eivät osaa vastata näihin kysymyksiin, on pysynyt muuttumattomana 22 prosentissa vuodesta 2014. Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 75 Lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen jatkaa vahvaa nousuaan niiden politiikkojen listalla, jotka Euroopan parlamentin olisi asetettava etusijalle Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on edelleen vastaajien mielestä selvästi tärkein politiikka, mutta sen osuus on hieman laskenut (51 prosenttia, 3 prosenttiyksikköä marras-joulukuusta 2014). Tapahtumat unionissa ja kansainvälinen tilanne vaikuttavat edelleen merkittävästi siihen, mitä politiikkoja Euroopan parlamentin halutaan asettavan etusijalle, ja siihen, mihin järjestykseen vastaajat nämä politiikat asettavat. Eurooppalaiset asettavatkin lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttamisen tärkeysjärjestyksessä toiselle sijalle: sen on valinnut 38 prosenttia eurooppalaisista vuonna 2015 (+13 prosenttiyksikköä vuodessa). 11

Maahanmuuttopolitiikan valinneiden vastaajien osuuden kasvu on merkittävä Virossa ja Unkarissa (+29 prosenttiyksikköä), Slovakiassa (+26 prosenttiyksikköä), Itävallassa ja Tšekissä (+23 prosenttiyksikköä) sekä Kreikassa ja Latviassa (+20 prosenttiyksikköä). Myös kaksi muuta politiikkaa on noussut listalla: yksilön vapauksia kunnioittava terrorismin torjunta (+5 prosenttiyksikköä) ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä (+1 prosenttiyksikkö). Esimerkiksi talouspolitiikan koordinointi, kuluttajan ja kansanterveyden suojan parantaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat puolestaan laskeneet tärkeysjärjestyksessä. Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 85 Ensisijaisesti puolustettavista arvoista listalla ovat nousseet EU:n jäsenmaiden välinen solidaarisuus, EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus sekä kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu Ihmisoikeuksien suojelu (59 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö marrasjoulukuusta 2014) on edelleen tärkein arvo unionin tasolla. Toisella sijalla on sananvapaus (edelleen 34 prosenttia). Seuraavina ovat samalla 32 prosentin osuudella miesten ja naisten välinen tasaarvo ( 4 prosenttiyksikköä) ja EU:n jäsenmaiden välinen solidaarisuus (+2 prosenttiyksikköä). Sitten tulevat EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus (23 prosenttia, +1 prosenttiyksikkö), kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu (21 prosenttia, +1 prosenttiyksikkö), vähemmistöjen suojeleminen (18 prosenttia, =) ja kuolemanrangaistuksen poistaminen kaikkialla maailmassa (11 prosenttia, 2 prosenttiyksikköä). Ks. taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 90 Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy +32 2 284 24 85 EPEurobarometer@europarl.europa.eu 12

I. EUROOPPALAISET JA EUROOPAN UNIONI A. YLEINEN KIINNOSTUS EUROOPAN ASIOITA KOHTAAN 1) EU-keskiarvo 13

2) Kansalliset tulokset 14

3) Kansalliset tapahtumat 15

B. EUROOPAN UNIONIA KOHTAAN TUNNETTU KIINTYMYS SEKÄ JÄSENYYS JA JÄSENYYDEN EDUT 1. Kiintymys kotikaupunkiin / kotiseutuun / maahan / Euroopan unioniin 1) EU-keskiarvo 16

3) Kansalliset tapahtumat Hierarkia on luotu (MAAHAMME) -kohdan muutoksen perusteella 18

2. Euroopan unionin jäsenyys 1) EU-keskiarvo 19

3. Jäsenyyden hyödyt 1) EU-keskiarvo 22

4. Maan hyötymisen syyt 1) EU-keskiarvo Vastaajat: ne jotka sanoivat maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä. (60 % koko otoksesta EU-tasolla) 25

2) Kansalliset tulokset Vastaajat: ne jotka sanoivat maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä. (60 % koko otoksesta EU-tasolla) 26

Vastaajat: ne jotka sanoivat maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä. (60 % koko otoksesta EU-tasolla) 27

C. EUROOPAN UNIONISTA LISÄARVOA (VAI EI) 1) EU-keskiarvo 28

D. EUROOPAN KANSALAISTEN ÄÄNI 1. Äänelläni on merkitystä 1.1. Äänelläni on merkitystä maassamme 1) EU-keskiarvo 29

1.2. Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa 1) EU-keskiarvo 32

2. Maamme äänellä on merkitystä 1) EU-keskiarvo 35

E. EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI JA KANSALAISUUS 1. Identiteetti 1.1. Eurooppalaisia yhdistävät/erottavat tekijät 1) EU-keskiarvo 38

1.2. Eurooppalaisen identiteetin elementit 1) EU-keskiarvo 41

3) Kansalliset tapahtumat Ensimmäiset neljä kohtaa 43

2. Kansalaisuus 2.1. Tunnetta Euroopan kansalaisuudesta vahvistavat tekijät 1) EU-keskiarvo 44

3) Kansalliset tapahtumat Ensimmäiset neljä kohtaa 46

II. EUROOPAN PARLAMENTTI A. EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT 1. Muistikuvat media-altistuksesta 1) EU-keskiarvo 47

2. Mielikuva Euroopan parlamentista 1) EU-keskiarvo Vastaajat: ne jotka ovat lukeneet, nähneet tai kuulleet jotakin EP:stä (66 % koko otoksesta EU-tasolla) 50

2) Kansalliset tulokset Vastaajat: ne jotka ovat lukeneet, nähneet tai kuulleet jotakin EP:stä (66 % koko otoksesta EU-tasolla) 51

3) Kansalliset tapahtumat * EK = ei kysytty. Kysymystä ei kysytty tässä maassa aikaisemman kyselyn aikana. Vastaajat: ne jotka ovat lukeneet, nähneet tai kuulleet jotakin EP:stä (66 % koko otoksesta EU-tasolla) 52

3. Tietoisuus Euroopan parlamentin toiminnasta 1) EU-keskiarvo 53

B. EUROOPAN PARLAMENTIN IMAGO JA ROOLI SEKÄ LUOTTAMUS EUROOPAN PARLAMENTTIIN 1. Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista 1) EU-keskiarvo 57

2. Euroopan parlamentin rooli 2.1. Asioiden tila (nyt) 1) EU-keskiarvo 60

2.2. Toive (tulevaisuus) 1) EU-keskiarvo 63

3. Luottamus Euroopan parlamenttiin 3.1. Luottamus Euroopan parlamenttiin 1) EU-keskiarvo 66

3.2. Syyt luottaa Euroopan parlamenttiin 1) EU-keskiarvo Vastaajat: ne jotka luottavat Euroopan parlamenttiin. (40 % koko otoksesta EU-tasolla) 69

2) Kansalliset tulokset Vastaajat: ne jotka luottavat Euroopan parlamenttiin. (40 % koko otoksesta EU-tasolla) 70

3) Kansalliset tapahtumat * EK = ei kysytty. Kysymystä ei kysytty tässä maassa aikaisemman kyselyn aikana. Vastaajat: ne jotka luottavat Euroopan parlamenttiin. (40 % koko otoksesta EU-tasolla) Ensimmäiset neljä kohtaa 71

3.3. Syyt olla luottamatta Euroopan parlamenttiin 1) EU-keskiarvo Vastaajat: ne jotka eivät luota Euroopan parlamenttiin. (45 % koko otoksesta EU-tasolla) 72

2) Kansalliset tulokset Vastaajat: ne jotka eivät luota Euroopan parlamenttiin. (45 % koko otoksesta EU-tasolla) 73

3) Kansalliset tapahtumat * EK = ei kysytty. Kysymystä ei kysytty tässä maassa aikaisemman kyselyn aikana. Vastaajat: ne jotka eivät luota Euroopan parlamenttiin. (45 % koko otoksesta EU-tasolla) Ensimmäiset viisi kohtaa 74

C. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA 1. Euroopan parlamentin toimintatapa 1) EU-keskiarvo 75

2. Euroopan parlamentin päätöksentekomenettely 1) EU-keskiarvo 78

3. Yleiset tiedot Euroopan parlamentista 1) EU-keskiarvo 81

D. POLIITTISESTI ENSISIJAISET ASIAT JA ARVOT 1. Etusijalle asetettavat politiikat 1) EU-keskiarvo 85

Ensimmäiset kuusi kohtaa 86

Viimeiset kuusi kohtaa 87

3) Kansalliset tapahtumat Ensimmäiset kuusi kohtaa 89

2. Euroopan parlamentin arvot 1) EU-keskiarvo 90

3) Kansalliset tapahtumat Ensimmäiset kuusi kohtaa 93