Pacta sunt servanda! osapuolten täytyy kärsiä seuraukset siitä, että tapahtumat kehittyvät niiden kannalta epäedulliseen suuntaan Sopimushallinta periaatteet ja käytänteet Monna Alatalo 11.2.2015
Sopimushallinta Sopimusvalmistelu Tarjouskilpailuprosessi Sopimusneuvottelut Riskienhallinta kaikkea riskiä ei ole mahdollista vakuuttaa! Toiminta- tai tuotevastuuvakuutus ei korvaa ilman henkilö- tai esinevahinkoa Riski voi toteutuessaan vaarantaa koko yrityksen olemassaolon! Sopimuksen laatiminen Sopimuskauden aikainen toiminta Sopimusmateriaalin ja informaation hallinta Sopimuksellinen riskienhallinta esim. force majeure (ylivoimainen) / hardship (taloudellinen liikavaikeus) -lausekkeet Yhteistyö- ja kehitysmenettelyt Sopimuksen täydentyminen Olosuhteiden muutokset ja uudelleenneuvottelut Erimielisyyksien ja riitojen ratkaisukeinot
Yleisesti sopimuksista ja ennakoivasta sopimisesta Nykypäivän liiketoimintaosaaminen on vahvasti oikeudellisella aineksella höystettyä (Sorsa 2009) VALTAOSA YRITYSTEN VÄLISISTÄ KAUPOISTA TEHDÄÄN ASIAKIRJAKETJUILLA, PUHELIMITSE NEKIN OVAT SOPIMUKSIA! Sopimuksia tarvitaan käyttäjien käytännön tarpeita varten; Tavarat / palvelut Määrät Aikataulut Hinnat Maksuehdot Toimitukset Vaaranvastuu (KL 3.luku) Sopimukset ovat oleellinen osa yrityksen laatua Sopimusoikeudellinen lähestyminen: tarjoukseen saadaan hyväksyvä vastaus Yrityksen sopimusosaamisen ulottuvuudet: Sisällöllinen (osapuolten tahto ja liiketoiminnan tavoitteet, vakioehdot ja oman alan standardit) Sopimusprosessi (sopimus- ja liiketoimintaprosessin mallintaminen, valintamenettelyt sovellettavista laeista ja riitojen ratkaisumalleista) Yhteistoiminnallinen ulottuvuus (suhteet asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin)
Oikeudellinen näkemys sopimuksen sisältöön arvojärjestyksessä 1. Pakottavat normit (KSL; OikTL; kilpailulaki, tuotevastuulaki) 2. Osapuolten sopimat ehdot (=sopimus) 3. Kauppatapa, osapuolten omaksuma käytäntö 4. Tahdonvaltaiset, ei-pakottavat normit (KL, CISG) sekä oikeusperiaatteet KSL kuluttajansuojalaki (20.1.1978/38) OikTl laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (13.6.1929/228) Kilpailulaki (12.8.2011/948) Tuotevastuulaki (17.8.1990/694) KL kauppalaki (27.3.1987/355) CISG kv-kauppalaki (http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/sopimusoikeus/materiaali/kansainv%c3%a4lisen%20kauppalain% 20p%C3%A4%C3%A4kohdat%202009.pdf)
Oikeusperiaatteet Pacta sunt servanda Sopimusvapaus Yhdenvertaisuus (PL 2:6 ; KSL 2 ) Vilpittömän mielen suoja (OikTl 39) Heikomman suoja KSL Kohtuus sopimustasapaino, sovittelutilanteet (OikTl 36 ) Lojaliteetti- ja tiedonantovelvollisuus ja velvollisuus noudattaa hyvää tapaa sopimus hyödyttää kaikkia osapuolia vastavuoroisuuden kunnioittaminen moraalinen velvoite huomioida toisen etu tiedonantovelvollisuuden täyttäminen vahinkoriskien ennakointi, tuoteturvallisuustyö, vahinkoriskeihin liittyvä käyttäjien informointi ja sitoutuminen korvausvastuuseen hyvän tavan vastaisuuden kielto; oikeustoimien tulee olla sopusoinnussa oikeusjärjestyksen perustavien moraalisten periaatteiden kanssa Kansainväliset unidroit-periaatteet, INCOTERMS toimitustapalausekkeet, CISG
Milloin sopimus syntyy? Suullinen sopimus vastaus tarjoukseen annettava heti Kirjallinen sopimus vastaus kohtuullisessa ajassa Hyväksyvä vastaus, joka myöhästyy on uusi tarjous Vastaus, jossa tarjous hyväksytään ehdoin on kielteinen ja sisältää uuden tarjouksen Tarjouksen voi peruuttaa Konkludenttinen l. hiljainen sopimus tosiasiallinen toiminta l. osapuolten käyttäytyminen
Sopimuksen tulkinta Tahattomia ja tahallisia asiakirja-aukkoja Riski koetaan pieneksi Ei yhteisymmärrystä asiassa Käytetyt ilmaisut eivät ole yksiselitteisiä / halutaan ymmärtää eri tavalla Asiakirja-aukot täytetään Tulkitsemalla (mitä haluttiin tarkoittaa) ja Täydentämällä (sopimusasiakirjan lisäksi liiteaineisto, puitesopimukset, markkinointi-info, tuotetiedot, käyttösuositukset, kirjeenvaihto, valmisteluaineisto ja käydyt keskustelut) Toimitus? Tuotteen lähetys vai perillesaapuminen Toimitusaika? Tilauksesta vai tilausvahvistuksesta?
Sovellettavaa lainsäädäntöä Kauppalaki (27.3.1987/355) Irtain omaisuus Ei sellaiseen sopimukseen, jossa tavarantoimittajan myös suoritettava työtä tai muu palvelus, jos palvelus muodostaa pääosan hänen velvollisuuksistaan Tavara on luovutettu, kun ostaja on ottanut sen hallintaansa CISG (1980) YK:n kansainvälinen kauppalaki 2/3 maailmankaupan valtiosta allekirjoittajina Sovellettava silloin, kun osapuolet edustavat sopimusmaita Pohjoismaiden välisessä kaupassa sovelletaan pohjoismaisia kauppalakeja Tahdonvaltainen osapuolet voivat sopia toisinkin Kuluttajansuojalaki (20.1.1978/38) Suurelta osin pakottavaa lainsäädäntöä Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista l. oikeustoimilaki (13.6.1929/228)
Kohti parempaa sopimusosaamista MITÄ MISSÄ MILLOIN MITEN ENTÄ ELLEI KUKA/KUMPI KENEN VASTUULLA KENEN KUSTANNUKSELLA Sopimuslukutaito: ymmärrys siitä mitä on sovittu, miten sovittu ymmärretään (ehdot ja mitä EI ole sovittu ja miten lukematon ymmärretään ( oletussäännöt ja sopimuksen tulkinta)
Lähiruokatoimijoiden sopimusopas 2014 Sopimuksen perusrunko 1. Sopimuksen osapuolet (nimet, Y-tunnukset ja osoitteet) 2. Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet (esim. yhteisosto) i. Omistus- ja käyttöoikeudet ii. Käyttöön liittyvät vastuut, kustannukset ja työt 3. Sopimuksen kohde (esim. myynti- ja muut tehtävät, kustannusten ja tuottojen jako) i. Tuotantomäärät ja hinnoitteluperiaatteet ii. Laatu (määrittely ja valvonta, virhetilanteet, laadun parantaminen) iii. Pakkaus ja merkinnät (miten pakataan, pakkauskoot ja tavat) iv. Myynti ja markkinointi (kuka, miten, kenelle ja missä myydään, markkinointitoimenpiteet ja niiden kustannusten jakaminen) v. Myynnit tukitoiminnot (tilausten käsittely, laskutus ym.) vi. Tuotteiden jakelu ja kuljetukset (myydäänkö itse? Kuljetetaanko?) 4. Tiedonkulku, yhteydenpito ja toiminnan kehittäminen 5. Sopimuksen voimassaolo ja päättyminen 6. Sopimusrikkomukset, vahingonkorvaukset ja ristiriitojen ratkaisu 7. Allekirjoitukset ja päiväys
Esimerkkejä ja ongelmia KKO:2014:61 Rakennusliike A oli tilannut rakennustarvikeliike B:ltä ovia urakkakohteeseensa. B viivästyi ovien toimittamisessa ja sen takia myös A viivästyi urakan suorittamisessa. Sen johdosta A joutui maksamaan viivästyssakkoa urakan tilaajalle. A vaati vahvistettavaksi, että B oli velvollinen korvaamaan A:n urakan tilaajalle maksaman viivästyssakon määrän ovitoimituksen viivästymisen aiheuttamana vahinkona. Ovikaupassa noudatettavien vakiosopimusehtojen mukaan B ei vastannut toimituksen viivästymisen aiheuttamasta välillisestä vahingosta. Viivästyssakko katsottiin välilliseksi vahingoksi ja A:n vaatimus hylättiin. Yleiset sopimusehdot ovat oikein sovellettuna sopimusten tekoa helpottava väline, mutta keskeiset sopimusehdot on syytä tarkastaa ja täsmentää tapauskohtaisesti! Ristiriitatilanteessa yksilölliset ehdot syrjäyttävät aina yleiset ehdot! YSE-ehdot liitteeksi!!
Esimerkkejä ja ongelmia KKO:2009:61 Eläinlääkäri oli hevosen myyjän ja ostajan läsnäollessa neljä kuukautta kaupanteon jälkeen todennut hevosen jalassa nivelrikon. Ostajan katsottiin tällä tavalla täyttäneen kuluttajansuojalain mukaisen reklamointivelvollisuutensa ja ilmoittaneen virheestä siten, että hän oli säilyttänyt oikeutensa vaatia myöhemmin kaupan purkamista. Kysymys myös siitä, oliko ostaja sittemmin menettänyt oikeutensa kaupan purkamiseen. (Ään.) Siinä kunnossa kuin se on käyttötarkoitus! (KSL 5:6 )
Esimerkkejä ja ongelmia KKO:1996:7 Kaupunginhallituksen hyväksymää aiesopimukseksi nimettyä asiakirjaa erään yhtiön osakekannan kaupan osalta pidettiin sitovana esisopimuksena, vaikka kaupunginvaltuusto ei ollut varannut hankkeeseen määrärahaa. Aiesopimukseksi otsikoidun asiakirjan 1. kohta (kauppakirjan allekirjoitusajankohta) ja sopimuksen liitteeksi otettu kauppakirjaluonnos ovat sanamuodoltaan yksiselitteisiä. Aiesopimuksen 1. kohdassa on myös määrätty ajankohta, johon mennessä osakkeita koskeva kauppakirja on allekirjoitettava. Kauppakirjaluonnokseen on otettu kaikki sopimuksen olennaiset ainesosat täsmällisesti määriteltyinä eikä asianosaisten kesken ole ollut erimielisyyttä ehtojen sisällöstä. Aiesopimuksen on kaupungin puolelta allekirjoittanut muun muassa kaupunginjohtaja ja yhtiöiden puolelta niiden lakimies. Sopimus on allekirjoitettu kaupunginhallituksen hyväksyttyä sen. Tämän vuoksi aiesopimus on sen otsikosta huolimatta 1. kohdan osalta osakekannan kauppaa koskeva sitova esisopimus. Aiesopimus (letter of intent) EI lähtökohtaisesti velvoita varsinaisen sopimuksen tekoon, mutta sen sisältö voi tehdä siitä velvoittavan..
Riidanratkaisu Kotipaikan käräjäoikeus? Välimiesmenettely? Nopea nopeutettujen sääntöjen mukaisissa menettelyissä käsittelyaika vain km. 3 kk Kalliimpi? Ei valitusmahdollisuutta lopullinen ratkaisu Luottamuksellinen (salassapitovelvoite) Alan asiantuntijat ratkaisemassa Välimiesmenettelyyn viittaava välityslauseke on tarkoituksenmukainen ja lähes välttämätön kansainvälisissä liikesuhteissa
Lähteitä TIEVA, A. 2009. Sopimushallinta ja pitkäkestoiset liikesopimukset. Defensor Legis N:o 1/2009 POHJONEN, S. (toim.) 2002. Ennakoiva sopiminen. WSOY CARLSSON, M. YM. 2014. Sopimusriskit Sanomapro SORSA, K. 2009. Elinkeinoelämä tarvitsee ennakoivaa sopimista. Defensor Legis N:o 1/2009 Keskuskauppakamari. N.d. Välimiesmenettely. http://arbitration.fi/fi/valimiesmenettely/