HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 b 1 LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN POISTO POHJOISESPLANADIN JA MIKONKADUN RISTEYKSESTÄ Kslk 2008-7, Warras Anna 3.1.2008, Virtanen Antero 1.12.2007 Hankenro 871 Yhteenveto Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun risteyksen liikennevalot ovat olleet tilapäisesti peitettynä 26.9.2007 alkaen. Liikennesuunnitteluosastolle osoitetussa kolmessa kannanotossa on vastustettu liikennevalojen poistoa. Liikennesuunnitteluosaston havaintojen mukaan valoohjauksen poisto ei ole kuitenkaan aiheuttanut vaaraa tai hankaloittanut jalankulkijoiden kadunylitystä. Viereisen Kluuvikadun risteyksen liikennevalot purettiin vuonna 1996. Onnettomuustilastojen perusteella valo-ohjauksesta luopuminen ei ole huonontanut liikenneturvallisuutta. Edellisen perustella ehdotetaan, että Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun risteyksen liikennevalot poistetaan lopullisesti käytöstä ja puretaan. Taustaa Helsingissä on viime vuosina otettu käyttöön enää vähän uusia liikennevaloja. Uusien liikennevalojen rakentaminen liittyy yleensä väylän leventämiseen tai muihin liikennejärjestelyihin. Kuluvana vuonna uusia liikennevaloja rakennetaan Itäväylälle Riskutien, Länsimäentien ja Mellunmäentien risteyksiin, Mechelininkadulle Sibeliuksenkadun risteykseen sekä mahdollisesti Hermannin Rantatielle Verkkosaarenkadun risteykseen. Liikennevalojen poistot liittyvät uusiin liikennejärjestelyihin. Viime vuosina esimerkiksi Kampin liikennejärjestelyiden takia liikennevalot poistettiin Fredrikinkadulta Urho Kekkosen kadun ja Arkadiankadun risteyksistä sekä Annankadun ja Simonkadun risteyksestä, jossa liikennevalojen tilalle rakennetaan ratikkavalot. Usein liikennevalot korvataan liikenneympyrällä, kuten on tehty Käskynhaltijantien ja Siltavoudintien risteyksessä ja Runeberginkadun ja Malminrinteen risteyksessä sekä tänä vuonna Ruoholahdenkadun ja Malminrinteen risteyksessä, Ruoholahdenkadun ja Abrahaminkadun risteyksessä sekä Siltavoudintien ja Oulunkyläntien risteyksessä. Taulukko: Uusien liikennevalojen rakentaminen sekä liikennevalojen poistot vuosina 2003 2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 2 b Vuosi Uudet risteysliikennevalot Uudet suojatievalot Uudet ratikka-, jokeri- tai palokuntavalot yms. Liikennevalojen poistot 2003 7 5 2 4 2004 1 4 1 1 2005 2 3-1 2006 2 2 4 2 2007 - - 0-2008 (Arvio) (6) (-) (4) (1) Liikennevalojen poistaminen Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun risteyksestä Pohjois- ja Eteläesplanadin liikennevalot on rakennettu pääosin vuosina 1963 ja 1967. Unioninkadun ja Pohjoisesplanadin risteyksen valot ovat vanhemmat ja ne ovat peräisin vuodelta 1959. Kluuvikadun risteyksestä liikennevalot poistettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä 12.9.1996 Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun risteyksen liikennevalot poistettiin tilapäisesti käytöstä ja peitettiin 26.9.2007 alkaen. Tarkoitus oli kerätä objektiivisia havaintoja valo-ohjauksen poiston vaikutuksista. Samalla tavalla meneteltiin aikanaan Pohjoisesplanadin ja Kluuvikadun liikennevalojen poiston yhteydessä. Liikennesuunnitteluosasto on vastaanottanut kolme viestiä, joissa on pyydetty liikennevalojen palautusta. Antero Virtanen toteaa ylipormestarille osoittamassaan sähköpostissa seuraavaa: Nyt on sitten autoilijoille viritetty lisää tupla-ansa: Mikonkadun risteyksen valot on sammutettu. Kun Strindbergin kahvilan suojatiestä pääsee vihdoin yli, odottaa "yllättäen" n.25 metrin päässä autoilijoille huonosti näkyvä suojatie, josta on tullut auton eteen hyppäävän porukan kolmas kiusantekokohta. Jos siinä tapahtuu yliajoja - myös joku suunnittelijoista / päättäjistä taitaa olla moraalisesti osasyyllinen(?). Monien vain hyvinvoinnin hedelmistä nauttivien mielestä näille keskustassa autoileville, halveksittaville nettoveronmaksajille, pitääkin laittaa kapuloita rattaisiin. Toivottavasti kohtuus kaikessa kuitenkin voittaa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 3 b Antero Virtanen arvostelee myös Kluuvikadun valo-ohjaamatonta suojatietä Kun ajaa Pohjoisespaa ns. vihreässä aallossa, voi "ulkopaikkakuntalainen" ajaa Kämpin yllättäen valottomassa risteyksessä "ylirohkean" jalankulkijan päälle. Aika jännä ansa autoilijoille. Espalla kun on niin vaikea muutenkin keskittyä turvalliseen ajamiseen monenlaisten upeiden häiriötekijöiden johdosta. Anna Varras, joka ilmoittaa työpaikkansa olevan Korkeavuorenkadulla, toteaa liikennesuunnitteluosastolle osoittamassaan sähköpostissa seuraavaa: Toivottavasti liikennevaloja ei tosiaankaan poisteta tästä vilkkaasta risteyksestä, kuten kuulemma suunnitellaan?! Nyt kun ne ovat tahallisesti olleet pois toiminnasta, todistan päivittäin jalankulkijoiden vaaratilanteita, kun autot kiitävät kuuttakymppiä Kauppatorin suunnasta. Siinä on pitkä suora, jolla saa hyvät vauhdit. Suoralla ei ole myöskään minkäänlaisia töyssyjä tai muita hidasteita. Vanhuksia ja lapsia ei uskalla kohta päästää Espalle ollenkaan, kun autot hallitsevat tätä kohtaa. Jos yrittää astua suojatielle, autot sen kuin painavat kaasua, kuten Suomessa on tapana. Eikö Espan seudun pitäisi olla kaikkien kaupunkilaisten viihtyisä keidas, ei autojen kiihdytyskenttä? Autoton Pohjois-Esplanadi olisi luonnollisesti paras ratkaisu, mutta niin kauan kuin sitä ei toteuteta, täytyy ainakin huolehtia kaupunkilaisten turvallisuudesta En ole ainoa, joka on tästä tilanteesta kärsinyt. Kolmas liikennesuunnitteluosaston vastaanottama kannanotto on jäänyt nimettömäksi. Siinä todetaan seuraavaa: Liikennevalojen poistaminen Esplanadilta on järjestön ratkaisu!. Autot ajavat huomattavasti kovempaa, eivätkä jalankulkijat pääse ylittämään mitenkään katua. Liikenneturvallisuus Esplanadilla
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 4 b Onnettomuudet Liikenneturvallisuutta on tarkasteltu poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien perustella. Mikonkadun, Korkeavuorenkadun, Kasarminkadun ja Kluuvikadun risteysten rajaamalla alueella on tapahtunut vuosina 2002 2006 yhteensä 58 onnettomuutta. Näistä neljä on ollut jalankulkijaonnettomuuksia. Loput ovat pääasiassa autojen kylkikolareita, peräänajoja sekä muutamia suistumisia. Pohjoisesplanadin ja Kluuvikadun risteyksessä tapahtui yksi jalankulkijaonnettomuus kesäkuussa 2003 keskellä päivää. Ajoneuvo törmäsi suojatiellä jalankulkijaan. Onnettomuus oli lievä eikä johtanut loukkaantumiseen. Ajoneuvojen välisiä onnettomuuksia tapahtui kaksi, toinen peräänajo ja toinen suistuminen. Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun risteyksessä ei tapahtunut yhtään jalankulkijaonnettomuutta. Ajoneuvojen välisiä onnettomuuksia tapahtui neljä, joista kaksi peräänajoa, yksi peruuttaminen ja yksi ajoneuvon ja polkupyörän välinen kylkikolari. Eteläesplanadin ja Korkeavuorenkadun risteyksessä tapahtui kymmenen ajoneuvo-onnettomuutta, näistä peräti kahdeksan liikennevalojen ollessa toiminnassa. Yksi onnettomuus oli peräänajo ja yksi suistuminen ja loput erilaisia kylkikolareita. Eteläesplanadin ja Kasarminkadun risteyksessä tapahtui kaksi jalankulkijaonnettomuutta ja seitsemän ajoneuvo-onnettomuutta. Molemmat jalankulkijaonnettomuudet tapahtuivat risteyksen menosuunnan puoleisella suojatiellä, joista toisessa ajoneuvo kääntyi Kasarminkadulta ja laiminlöi väistämisvelvollisuutensa suojatiellä kulkeneeseen jalankulkijaan. Toisessa onnettomuudessa joko auto tai jalankulkija kulki vasten punaista valoa. Ajoneuvo-onnettomuuksista kahdessa valot olivat keltavilkulla ja kaksi tapahtui valojen ollessa toiminnassa. Näistä toinen oli peräänajo ja toinen kääntymisonnettomuus. Loput kaksi onnettomuutta olivat peräänajoja. Kaikkiaan alueella tapahtui 58 onnettomuutta, joista 26 risteyksissä ja 32 risteysten ulkopuolella. Onnettomuudet ovat olleet pääasiassa lieviä peltikolareita, koska vain kaksi onnettomuutta johti henkilövahinkoihin - toinen jalankulkijaonnettomuus risteysten ulkopuolella yöllä klo 4 ja toinen alkoholin vaikutuksen alaisena ajettu peräänajo keskiyöllä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 5 b Esplanadien liikenneturvallisuutta ei onnettomuustilastojen mukaan voi pitää jalankulkijoiden näkökulmasta huonona. Tähän lienee suurin syy se, että alueen liikenteessä on jatkuvasti erilaista pysäköintiin ja kaistanvaihtoihin liittyvää toimintaa, joka omalla tavallaan pitää ajonopeudet kohtuullisina. Myös alueen nykyinen nopeusrajoitus 30 km/h on alentanut nopeuksia verrattuna aiempaan, jolloin nopeusrajoitus oli 50 km/h. Turvallisuuden tunne Tapahtuneet liikenneonnettomuudet eivät kuitenkaan kuvaa liikenneturvallisuutta kattavasti. Yhtä tärkeää on subjektiivinen liikenneturvallisuus eli liikenneturvallisuuden tunne, johon Anna Varraskin viestissään viittaa. Liikenneturvallisuuden tunne on vaikeasti arvioitavissa oleva suure. Sen mittaaminen muuten kuin haastatteluiden avulla on epävarmaa. Ja silloinkin kyse on paljolti suhteellisesta tilanteesta esimerkiksi liikenneturvallisuuden tunnetta voidaan verrata eri kohteissa ja eri aikoina, mutta absoluuttista mittakeppiä on vaikea osoittaa. Liikenneturvallisuuden tunteen voidaan olettaa Esplanadilla parantuneen seuraavista syistä: Esplanadien nopeusrajoitus on alennettu 50 km/h:sta 30 km/h:iin Esplanadien kaistalukua on osittain vähennetty, esimerkiksi aikaisemmin osalla Pohjoisesplanadia oli iltaruuhka-aikana kolme ajokaistaa suuntaansa, nyt enää kaksi kaistaa. Eräät Esplanadin ylittävät suojatiet on rakennettu tavallista leveämpinä, mikä lisää niiden havaitsemismahdollisuutta. Esplanadin valaistusta on parannettu ja katuympäristöä selkeytetty Liikennesuunnitteluosaston havaintojen mukaan Pohjoisesplanadin ylittäminen Mikonkadun tai Kluuvikadun risteyksissä ei ole jalankulkijan kannalta ongelmallista. Viimeistään se, että Fabianinkadun risteyksen liikennevalot katkovat aika ajoin Pohjoisesplanadin liikennevirtaa, antaa
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 6 b jalankulkijoille mahdollisuuden ylittää katu häiriöttä. Liikennevalojen poiston jälkeen jalankulkijoiden kadunylityksen odotusaika on vähentynyt ennen odotusaika punaisen valon takana oli 20 25 sekuntia ja enimmillään 55 70 sekuntia. Nykyisin jalankulkijan tarvitsee harvoin odottaa yli 15 sekuntia päästäkseen kadun ylitse. Liikennevalojen poisto Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun risteyksestä Liikennesuunnitteluosaston käsityksen mukaan Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun risteyksen liikennevalojen peittämisen jälkeen ei ole havaittu syitä, joiden takia valo-ohjaus tulisi palauttaa. Huolimatta saaduista kolmesta kielteisestä mielipiteestä suurin osa jalankulkijoista ei pidä liikennevalojen poistoa ongelmallisena. Viereisen Kluuvikadun risteyksen onnettomuustilastot ovat osoittaneet, että jalankulkijoiden liikenneturvallisuus ei ole huonontunut liikennevalojen poistamisen jälkeen. Jos liikennevalojen poisto ennakko-odotuksista huolimatta lisää liikenteen ajonopeuksia, on myös mahdollista rakentaa nykyinen risteysalue korotettuna, jolloin ajoneuvojen nopeus pysyy enintään nopeusrajoituksen tasolla. EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä selvityksen valoohjauksen poistosta tiedoksi sekä päättänee, että Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun risteyksestä poistetaan liikennevalot. Pöytäkirjanote liikennesuunnitteluosastolle ja rakennusvirastolle. Lisätiedot: Sane Kari, apulaisosastopäällikkö, puhelin 310 37107