21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1
21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut ovat bruttokansantuotteen poikkeamia pitkän ajan tasapainoisen kasvun uralta niihin liittyy myös se, että työttömyys ja hintataso tai sen muutosvauhti eli inflaatio poikkeavat pitkän ajan tasapainotasoiltaan Suhdannevaihteluja aiheuttavat muutokset kansantalouden kokonaiskysynnässä ja tarjonnassa edellä opitulla tavalla Raha- ja finanssipolitiikalla voidaan vaikuttaa tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntään ja siten tasoittaa suhdannevaihteluita 2 2
Lyhyt ja pitkä aikaväli Edellä luentojen luvussa 16.6 opimme, miten politiikalla voidaan vaikuttaa lainavarojen markkinoilla määräytyvään reaalisen korkokantaan ja sitä kautta taloudelliseen kasvuun Opimme myös luentojen luvussa 18.3, miten rahapolitiikka vaikuttaa hintatasoon pitkällä aikavälillä rahan kvantiteettiteoria Nyt tarkastelemme raha- ja finanssipolitiikan lyhyen ajan vaikutuksia kokonaiskysynnän kautta 3 3
Raha- ja finanssipolitiikka ovat suhdannepolitiikkaa eli stabilisaatiopolitiikkaa, jonka tavoitteena on tasata suhdannevaihteluita BKT aika 4 4
21.2 Rahapolitiikka Opimme edellä, että tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä on hintatason vähenevä funktio hintatason laskiessa kokonaiskysyntä kasvaa hintatason noustessa kokonaiskysyntä vähenee Sille, että kokonaiskysyntäkäyrä on hintatason vähenevä funktio, on kolme erilaista selitystä (luentojen luku 20) kulutuksen varallisuusvaikutus investointien korkotasovaikutus viennin valuuttakurssivaikutus Tarkastellaan seuraavassa korkovaikutusta se on tärkein 5 5
Rahan likviditeettipreferenssiteoria John Maynard Keynes The General Theory of Employment, Interest and Money (1936) Rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrää (nimellisen ja reaalisen) korkokannan tason Rahan tarjonnasta päättää keskuspankki Rahan kysynnästä päättää yleisö kotitaloudet ja yritykset Rahan kysyntä määräytyy likviditeettipreferenssien mukaan yleisö pitää hallussaan rahaa ostoksien maksamiseksi mitä korkeampi on korkokanta sitä suurempi on käteisen rahan vaihtoehtoiskustannus (eli menetetty korkotuotto) joten sitä pienempi on rahan kysyntä 6 6
Kaksi eri teoriaa? Opimme edellä (luku 16), että reaalinen korkokanta määräytyy lainavarojen (loanable funds) markkinoilla lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella Opimme edellä myös, että rahan kvantiteettiteorian mukaan rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrittelee kansantalouden hintatason Onko tässä nyt ristiriita, kun sanomme likviditeettipreferenssiteorian määrittelevän korkotason? Toinen teoriaa pätee lyhyellä, toinen pitkällä aikavälillä 7 7
Lyhyt ja pitkä aikaväli Pitkällä aikavälillä Tuotos määräytyy talouden perustekijöistä Lainavarojen markkinat määräävät reaalisen korkotason Hintataso sopeutuu siten, että rahan kysyntä ja tarjonta tasapainottuu (kvantiteettiteoria) Lyhyellä aikavälillä Kaikki hinnat eivät voi muuttua edellä kerrotuista syistä Hintataso ei voi tasapainottaa rahan kysyntää ja tarjontaa Korkotaso tasapainottaa rahamarkkinat Likviditeettiteoria määrittelee korkotason lyhyellä aikavälillä, kun hintataso ei voi muuttua Rahan tarjonta vaikuttaa korkoon ja tätä kautta kokonaiskysyntään ja siten bruttokansantuotteeseen. 8 8
Kuvio 21.1: Rahamarkkinoiden tasapaino lyhyellä aikavälillä Korkokanta Rahan tarjonta r 1 Koron tasapaino arvo r 2 Rahan kysyntä 0 M d Keskuspankin asettama tarjonta M 2 d Rahan määrä 9 9
Laskeva kokonaiskysyntäkäyrä Sovelletaan ensiksi tätä uutta teoriaa sen ilmiön selittämiseen, jonka jo tunnemme laskeva kokonaiskysyntäkäyrä Oletetaan, että hintataso nousee tiedämme aiemmin opitusta kvantiteettiteoriasta että tämä lisää rahan kysyntää rahan kysyntä vahvistuu alla olevassa kuviossa joka esittää korkotason määräytymistä rahamarkkinoilla korkotaso siis nousee tämä vähentää kansantalouden kokonaiskysyntää mm investointien korkovaikutuksen vuoksi lopputuloksena on se että hintatason noustessa kokonaiskysyntä vähenee 10 10
Kuvio 21.2: Rahamarkkinat ja laskeva kokonaiskysyntäkäyrä (a) Rahamarkkinat (b) Kokonaiskysyntäkäyrä Korkokanta Rahan tarjonta 2.. lisää rahan kysyntää Hintataso Kokonaiskysyntä 3.... mikä nostaa korkokantaa... r 2 r 0 Keskuspankin asettama tarjonta Rahan kysyntä hinnoilla P, 2 MD 2 Rahan kysyntä hinnoilla P, MD Rahan määrä 1. Hintatason nousu... P 2 P 0 Y 2 Y Tuotannon määrä 4.... mikä puolestaan vähentää kokonaiskysyntää. 11 11
Rahapolitiikan vaikutus kokonaiskysyntään Lyhyellä aikavälillä hintataso on vakio Rahan tarjonnan lisäys siirtää rahan tarjontakäyrää oikealle kuviossa 21.3 korkotaso laskee Koron lasku lisää kokonaiskysyntää investointien korkotasovaikutuksen kautta kuviossa 21.3 tämä näkyy kokonaiskysyntäkäyrän siirtymänä oikealle kaikilla hintatasoilla kokonaiskysyntä on aiempaa suurempi matalamman korkotason vuoksi kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy koska se on esitetty koordinaatistossa, jonka akseleina ovat P ja Y, ei r 12 12
Kuvio 21.3: Rahan tarjonnan lisäyksen vaikutus (a) Rahamarkkinat (b) Kokonaiskysyntäkäyrä MS 1 MS 2 Korkokanta Hintataso r 1. Kun rahan tarjonta kasvaa.. P 2....niin korkokanta laskee... r 2 Rahan kysyntä hinnoilla P AD 2 Kokonaiskysyntä, AD 0 Rahan määrä 0 Y Y Tuotannon määrä 3....mikä lisää tavaroiden ja palvelujen kysyntää annetulla hintatasolla. 13 13
Rahapolitiikan vaikutus kokonaiskysyntään Rahan tarjonnan lisäyksellä on siis kokonaiskysyntää elvyttävä vaikutus Vastaavasti rahan tarjonnan supistaminen vähentäisi kokonaiskysyntää Rahapolitiikan vaikutuksia voidaan ajatella joko rahan tai korkokannan kautta Rahan tarjonnan kasvu laskee korkokantaa Rahan tarjonnan supistaminen nostaa korkokantaa Rahapolitiikalla voi näin vaikuttaa suhdannevaihteluihin paitsi jos syntyy likviditeettiloukku (liquidity trap): Kun korot ovat noin 0, rahan määrän lisääminen ei enää alenna korkokantaa eikä lisää kokonaiskysyntää Tästä syystä Keynes painotti finanssipolitiikkaa 14
21.3 Finanssipolitiikka Finanssipolitiikka muodostuu hallituksen niistä päätöksistä, jotka koskevat julkisia menoja ja veroja, siis julkisen sektorin budjettia Pitkällä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa säästämiseen, investointeihin ja siten kansantalouden kasvuun Lyhyellä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa kokonaiskysyntään kansantaloudessa Julkisia menoja koskevilla päätöksillä julkinen valta vaikuttaa kokonaiskysyntään suoraan...mutta verotusta koskevilla päätöksillä välillisesti vaikuttamalla kotitalouksien ja yritysten päätöksiin 15 15
Finanssipolitiikka Rahapolitiikka vaikuttaa myös samalla tavoin epäsuorasti Julkisia menoja koskevilla päätöksillä on kaksi makrotason vaikutusta kerroinvaikutus (multiplier effect) syrjäytysvaikutus (crowding-out effect) 16 16
Julkisten menojen kerroinvaikutus Tämä tarkoittaa sitä, että julkiset menot lisäävät kokonaiskysyntää suuremmalla määrällä kuin mikä on julkisten menojen alkuperäisen lisäys Julkiset menot ovat tuloa joillekin kotitalouksille, jotka kuluttavat osan kasvaneista tuloistaan. Tämä lisää kokonaiskysyntää. Yksityisen kulutuksen kasvu on tuloa joillekin kotitalouksille, jotka käyttävät osan kasvaneista tuloistaan kulutukseen. Tämä lisää kokonaiskysyntää. Ja niin edelleen... Olkoon rajakulutusalttius (marginal propensity to consume, MPC) vakio c (0 < c < 1) Kerroin (multiplier) on silloin m = 1/(1-c) m on ykköstä suurempi koska c < 1 17 17
Kertoimen laskeminen Olkoon julkisten menojen alkuperäinen lisäys G Kokonaiskysynnän Y välitön lisäys on silloin Y 1 = G Tulojen kasvu lisää kulutusta määrällä C 1 = c Y 1 = c G Tämä on tuloa joillekin, jotka puolestaan käyttävät tulojen kasvusta osan c kulutukseen: C 2 = c Y 2 = c C 1 = c 2 G ja niin edelleen... Kokonaiskysynnän kasvu on siten lopulta: Y = G + C 1 + C 2 +... = G + c Y 1 + c Y 2 +... = G + c G + c 2 G +... = (1+c+ c 2 +...) G = (1/(1-c)) G (päättymättömän geometrisen sarjan summa) = m G jossa m = 1/(1-c) 18 18
Yksinkertainen keynesiläinen malli Edellä kuvatun tuloksen voi laskea muodostamalla yksinkertaisen taloudellisen mallin kokonaiskysynnästä Oletetaan että kokonaiskysyntä muodostuu vain yksityisestä ja julkisesta kulutuksesta Y = C + G...ja että yksityinen kulutus on tulojen kasvava, lineaarinen funktio C = a + cy (a >0, 0<c<1, a ja c ovat vakiota) Nyt kokonaiskysynnäksi saadaan Y = C + G = a + cy + G josta voidaan laskea Y julkisten menojen funktiona Y = (a + G)/(1-c) = m (a+g) => Y = m G Keynesiläisessä teoriassa kokonaiskysynnän ei oleteta riippuvan hintatasosta 19 19
Esimerkki kerroinvaikutuksen laskemisesta Oletetaan että julkisten menojen lisäys on 20 Sen välitön vaikutus kokonaiskysyntään on siis G = 20 Lopullinen vaikutus lasketaan kertoimen avulla jos c = 3/4, niin m = 1/(1-3/4) = 1/(1/4) = 4 kun G = 20 niin kokonaiskysynnän lopullinen kasvu on Y = m G = 4 x 20 = 80 euroa 20 20
Julkisten menojen syrjäytysvaikutus Julkisten menojen lisäyksen todellinen vaikutus ei ole niin suuri kuin mitä kertoimesta voisi päätellä Tämä johtuu siitä, että julkisten menojen kasvu johtaa yleensä korkotason nousuun, kuten opimme luentojen luvuissa 16 ja 19 Korkojen nousu vähentää puolestaan yksityisiä investointeja Osa julkisten menojen kokonaiskysyntää lisäävästä vaikutuksesta syrjäytyy (crowds out) näin investointien vähenemisen kautta Ks kuvio 21.4 21 21
Kuvio 21.4: Syrjäytysvaikutus (a) Rahamarkkinat (b) Kokonaiskysyntäkäyrän siirtymä Korkokanta Rahan tarjonta 2....mikä lisää rahan kysyntää.. Hintataso 20 4..mikä lopulta syrjäyttää osan kok.kysynnän lisäyksestä. r 2 3...mikä nostaa korkotasoa r MD 2 AD 3 AD 2 Rahan kysyntä MD 1 Kokonaiskysyntä, AD 1 0 Rahan määrä 0 1. Julkisten menojen lisäys kasvattaa kokonaiskysyntää kerroinvaikutuksen mukaisesti.. Tuotannon määrä 22 22
Tuloverotuksen kerroinvaikutus Julkinen valta voi vaikuttaa kokonaiskysyntään epäsuorasti verotuksen kautta Tuloverotuksen muuttaminen vaikuttaa kotitalouksien tulojen kautta niiden kulutuskysyntään, joka on kokonaiskysynnän komponentti Kerroinvaikutus toimii myös verotuksen kohdalla, mutta se on pienempi kuin julkisten menojen kerroinvaikutus, sillä verotuksella ei ole suoraa vaikutusta kokonaiskysyntään Kotitalouksien kulutus C on funktio käteen jäävästä tulosta = tulot Y verot T 23 23
Tuloverotuksen kerroinvaikutus Johdetaan kerroinvaikutus edellä esitetyllä yksinkertaisella keynesiläisellä mallilla: Y = C + G C = a + c (Y-T), => Y = a + cy ct+ G => Y = (a+g-ct)/(1-c) => Y = (-c/(1-c)) T T = verot Verotuksen kerroinvaikutus on siten c/(1-c) negatiivinen koska verotuksen kiristäminen vähentää ja keventäminen lisää kokonaiskysyntää pienempi kuin julkisten menojen kerroinvaikutus Verotukseen liittyy myös syrjäytysvaikutus 24 24
Avoimen kansantalouden kerroin Lisätään malliin vienti ja tuonti Vienti määräytyy ulkomailta, mutta tuonti riippuu kotimaan tulotasosta Y: Y = C + G + X - M C = a + c (Y-T), M = d + ey T = verot X on annettu (oletetaan X = 0) Oletetaan mallin yksinkertaistamiseksi, että T = 0 => Y = a + cy + G d e Y => Y = (a-d+g)/(1-c+e) => Y = (1/(1-c+e)) G 25 25
Kuinka suuri julkisten menojen kerroin voisi olla? Avotaloudessa kerroin on m = 1/(1-c+e) Se on sitä suurempi mitä enemmän kulutetaan eli mitä suurempi on rajakulutusalttius c mitä pienempi on tuonnin osuus kansantuotteesta e Keynes: kerroin 2-3 Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa 1930-luvun laman aikana. Paul Krugman: Euroopan maissa kerroin on noin 0,7 Nykytutkimus: kerroin on positiivinen mutta ei ykköstä suurempi Yksinkertainen laskelma Suomelle: yksityisen kulutuksen bkt-osuus on 0,5 ja tuonnin 0,4 => m = 1/(1-0,5+0,4) = 1/0,9 = 1,1 26
21.4 Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Suhdannepolitiikan tavoitteena on tasata suhdannevaihteluita Käytännön ongelmana on ajoitus rahapolitiikassa koron muutokset vaikuttavat 6-9 kuukauden viiveellä finanssipolitiikassa viiveet ovat vieläkin pitempiä, koska monet toimet edellyttävät eduskunnan päätöksiä suhdannevaihtelut pitäisi siksi osata ennakoida, mutta kuten luvussa 20 todettiin ne eivät ole ennustettavissa päätösten vaikutukset voivat siksi osua väärään suhdannevaiheeseen elvytys vaikuttaa vasta korkeasuhdanteessa kokonaiskysynnän hillitseminen osuu laskusuhdanteeseen kuten EKP:n päätös nostaa korkoja heinäkuussa 2008 27 27
Milton Friedman ehdotti siksi, että on rahapolitiikassa on parempi käyttää yksinkertaisia sääntöjä eikä reagoida ollenkaan suhdanteisiin sääntö määrittelisi rahavarannon kasvun vakiovauhdilla Ns. Taylorin sääntö (Taylor rule) on modernin rahapolitiikan perusta: keskuspankin ohjauskorko = pitkän ajan reaalikorko + inflaation tavoitetaso + a (inflaatiovauhti tavoitetaso) + b tuotantokuilu jossa a ja b ovat vakiokertoimia (a > 1, b >0) 28 28
Jos inflaatiotavoite = 2 % ja pitkän ajan reaalikorko = 2 %, tulisi ohjauskoron olla 4 %, kun kansantalous on vakaan kasvun uralla, jolloin inflaatio vastaa tavoitetta ja tuotantokuilu = 0 inflaation kiihtyessä korkoa nostetaan taantumassa (negatiivinen tuotantokuilu) korkoa lasketaan Myös finanssipolitiikassa korostetaan päätösperäisen (discretionary) politiikan asemasta automaattisia vakauttajia (stabilaattoreita) ne ovat mekanismeja, jotka vaikuttavat ilman erillistä päätöstä suhdanteita tasaavasti progressiivinen tuloverotus kiristää verotusta korkeasuhdanteessa ja hillitsee siten kokonaiskysynnän kasvua työttömyyskorvaukset lisäävät julkisia menoja matalasuhdanteessa ja elvyttävät siten kokonaiskysyntää 29 29