Suunnitelmaselostus. Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelma. Sitowise Oy/Proxion Plan Oy Prosito

Suunnitelmaselostus Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelma Sitowise Oy/Proxion Plan Oy 1.0 27.4.2018 Prosito

1 (25) SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 2 3 HALLINNOLLINEN ASEMA JA VUOROVAIKUTUS... 3 4 LÄHTÖKOHDAT... 4 4.1 Nykytilanne... 4 4.2 Liikenteelliset ja toiminnalliset lähtökohdat... 5 5 AKAAN RAAKAPUUKUORMAUSALUE... 5 5.1 Raide- ja vaihdejärjestelyt... 5 5.2 Kuormausalue ja tiet... 6 5.3 Tieyhteydet... 6 5.4 Tasoristeykset... 6 5.5 Ratarakenteen kuivatus... 8 5.6 Geotekniikka... 8 5.7 Turvalaitetekniikka... 9 5.8 Sähköratatekniikka... 9 5.9 Vahvavirtatekniikka... 9 5.10 Aluevalaistus... 9 5.11 Johtotiet... 9 5.12 Läjitysalueet... 10 6 VAIKUTUKSET... 11 6.1 Rautatieliikenne... 11 6.2 Maankäyttö ja kaavoitus... 11 6.3 Kiinteistölunastus ja purettavat rakennukset... 12 6.4 Luontokohteet... 12 6.5 Pohjavesi ja luonnonsuojelualueet... 16 6.6 Pilaantunut maaperä... 18 6.7 Melu ja tärinä... 18 6.8 Ihmiset... 19 6.9 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 19 7 VAIHTOEHTOVERTAILU... 19 8 RISKIENHALLINTA... 20 9 KUSTANNUSARVIO... 21 10 JATKOTOIMENPITEET... 22 11 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT... 23 12 HYVÄKSYMISEHDOTUS... 24 12.1 Ratasuunnitelma... 24 12.2 Päätösehdotus... 24

2 (25) 1 Tausta ja tavoitteet Liikennevirasto teetti vuonna 2011 raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittämisestä selvityksen (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/2011). Selvityksessä määritettiin Suomen toimintaympäristöön sopivan terminaali- ja kuormauspaikkaverkon laajuus ja kuljetustaloudellisesti parhaimmat terminaalinen ja kuormauspaikkojen sijaintipaikat. Selvityksen mukaisesti raakapuun kuormaustoiminta keskitetään rataverkolla 14 terminaaliin ja niitä täydentäviin 32 kuormauspaikkaan. Akaan alueelle osoitettiin selvityksessä tarve kuormauspaikalle. Raakapuuterminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittämisen tärkeimpiä hyötyjä ovat rautatiekuljetusten kustannustehokkuuden ja raakapuun toimitusvarmuuden parantuminen. Kehitettävien terminaalien ja kuormauspaikkojen raiteiston tulee mahdollistaa vähintään 24 raakapuuvaunusta koostuvien kokojunien käyttö vaihtotöiden vähentämiseksi ja vaunukierron nopeuttamiseksi. Toijalan ratapihalla nykyisin sijaitsevan raakapuun kuormausraiteiston on tulevaisuudessa riittämätön alueen kasvaviin kuormaustarpeisiin nähden. Varastoalueita ei ole mahdollista laajentaa eikä kuormausraiteita pidentää kokojunakuljetusten edellyttämään 550 metrin kuormauspituuteen tilanahtauden ja ympäröivän maankäytön vuoksi. Liikennevirasto teetti vuonna 2016 sijaintiselvityksen, jonka tarkoituksena oli löytää kuormauspaikalle uusi, kuormaustoiminnan kehittämisen ja laajentamisen mahdollistava sijoituspaikka Akaan alueelta. Uuden kuormauspaikan paikaksi valittiin Toijala Valkeakoski-radan varressa noin kahden kilometrin etäisyydellä Toijalan ratapihasta sijaitseva Akaa Pointin teollisuusalue. Akaan raakapuukuormausalueen ratasuunnitelmassa suunnitellaan Liikenneviraston selvityksessä esitettyä vuoden 2018 tavoitetilaa vastaava kuormausalue, joka mitoitetaan 250 000 tonnin vuotuiselle kuljetusmäärälle. Suunnitelmassa varaudutaan myös kuljetusmäärän kasvuun aina 400 000 tonniin asti. Suunnitelma voidaan toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe sisältää yhden 550 metrin kuormauspituuden mahdollistavan kuormausraiteen ja varastokentän sen molemmille puolille. Toisessa vaiheessa toteutetaan toinen kuormausraide ja varaudutaan molempien raiteiden pidentämiseen 650 metrin kuormauspituudelle sekä varastokentän laajentamiseen. Suunnitelmassa tarkastellaan kuormauspaikan vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja maankäyttöön ratasuunnitelman edellyttämällä tarkkuudella. Lisäksi esitetään kuormauspaikan aluetarpeet ja kustannusarvio. 2 Liittyminen muihin hankkeisiin Akaa Pointin teollisuusalue ja tieyhteydet Akaan kaupunki on suunnitellut kuormauspaikan ympäristöön teollisuusaluetta. Alueella on voimassa asemakaava (Toijala 7003_20120620), jossa on varaus raakapuun kuormauspaikalle. Akaa Pointin tieyhteydet tukeutuvat aluetta halkovaan Täysperävaununtiehen. Raskaan liikenteen ajoyhteys raakapuun kuormauspaikalle toteutetaan seututieltä 303 kaupungin katuverkkoon kuuluvien Täysperävaununtien ja Vaunutien kautta. Raakapuun kuormausalueen rakentaminen edellyttää Akaa Pointin vielä rakentamattomien katuyhteyksien toteuttamista. Ratasuunnitelma sisältää tieyhteyden suunnittelun Vaunutien päästä kuormausalueelle. Ratasuunnitelmassa kuormausalueen paikka siirrettiin asemakaavavarausta pohjoisemmaksi maaperäolosuhteiden vuoksi. Ratasuunnitelmaa ei voi hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa, joten suunnitelman hyväksyminen edellyttää kaavamuutosta.

3 (25) Kuva 1. Akaa Pointin teollisuusalueen sijainti ja asemakaava (Lähde: Akaan karttapalvelu). RITA-hanke: Riihimäki-Tampere turvalaitteiden uusiminen Tällä hetkellä käynnissä oleva (Riihimäki) (Tampere) turvalaitteiden uusimishanke vaikuttaa turvalaite- sekä sähköratasuunnitteluun. Toijalaan tulee uusi asetinlaite, johon raakapuuterminaali liitetään. Toijalassa turvalaitteiden numerointi uudistetaan ja raakapuuterminaalin numerointi toteutetaan RITA-hankkeen numeroinnin pohjalta. RITA-hankkeen yhteydessä on rakennettu kaapelikanavaa Toijala-Valkeakoski-radalle riittävän pitkälle matkalle, jotta sitä voidaan hyödyntää raakapuuterminaalin yhteydessä. Ratasuunnitelman turvalaitesuunnittelun lähtötiedot on hankittu suoraan RITA-hankkeelta. 3 Hallinnollinen asema ja vuorovaikutus Ratasuunnitelma laaditaan ratalain mukaisesti. Ratasuunnitelmasta tehtiin suunnittelupäätös 14.8.2017. Suunnitelman aloituskuulutus julkaistiin Akaan kaupungin internetsivuilla 23.8.2017 ja Akaan Seutu-lehdessä 30.8.2017. Maastokäynnit Akaa Pointiin ja Kurjenkallioon tehtiin yhdessä kaupungin edustajien kanssa 9.10.2017 ja 22.2.2018. Maaperätutkimukset toteutettiin joulukuussa 2017. Yleisötilaisuus pidettiin Akaan kaupungintalolla 15.1.2018. Kutsu tilaisuuteen julkaistiin kaupungin internetsivuilla 3.1.2018 ja Akaan Seutu-lehdessä 10.1.2018. Ennen hyväksymistä suunnitelma asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, jolloin siitä on mahdollisuus tehdä muistutuksia. Ratasuunnitelmasta pyydetään lausunnot kaikilta sidosryhmiltä. Suunnitelman toteuttamisesta ei ole päätöstä.

4 (25) 4 Lähtökohdat 4.1 Nykytilanne Toijalan ratapihalla sijaitsevat raakapuun kuormausraiteet (072 ja 073) ovat liian lyhyitä kokojunakuljetusten tarpeisiin nähden. Raiteiden pidentäminen ei ole mahdollista ympäröivän maankäytön ja tilanahtauden vuoksi. Raakapuurekat ajavat terminaaliin taajaman keskustassa sijaitsevan vilkkaan Hämeentien kautta. Kuormausraiteiden raideväli on nykyisellään 8,5 metriä, mikä mahdollistaa vaunujen kuormaamisen raiteiden välistä muttei varastopinojen sijoittamista. Puupinot sijoittuvat ahtaaseen tilaan Hämeentien ja kuormausraiteiston väliin eikä varastoaluetta ole mahdollista laajentaa. Kuormausraiteet ovat kokonaan sähköistämättömiä ja vaihteet käsikääntöisiä. Nykyinen kuormauspaikka Kuva 2. Raakapuun kuormauspaikka Toijalan ratapihalla.

5 (25) 4.2 Liikenteelliset ja toiminnalliset lähtökohdat Toijalan ratapihalla sijaitseva puunkuormauspaikka on riittämätön ennustettuihin puunkuormausvolyymeihin ja kuljetusten kustannustehokkuustavoitteisiin nähden. Nykyisen kuormauspaikan korvaava Akaa Pointiin sijoittuva uusi puunkuormausraiteisto suunnitellaan 550 metrin kuormauspituudelle, jotta se mahdollistaa 24 raakapuuvaunusta koostuvan kokojunan käytön. Kuormauspaikalle suunnitellaan yksi kuormausraide, varaus toiselle raiteelle ja molempien raiteiden pidentämiselle 650 metriin sekä tarkoituksenmukaiset varastokentät tieyhteyksineen. Kuva 3. Periaatekuva Akaa Pointin kuormausraiteistosta. Uusi kuormausraiteisto liitetään osaksi Toijalan liikennepaikkaa. Kuormauspaikan vaihtotyöt tukeutuvat Toijalan ratapihaan. Tyhjä raakapuujuna työnnetään Toijalasta Akaa Pointin kuormausraiteelle kuormausta varten. Raiteisto sähköistetään kuormausraiteen päähän asti, jotta operointi on mahdollista sähköveturilla. Raakapuuvaunujen kuormaus on mahdollista tehdä siten, että samanaikaisesti Toijala-Valkeakoski-radalla liikennöidään normaalisti. Täydet vaunut vaihdetaan tyhjiin arviolta kerran vuorokaudessa. Tyhjien vaunujen työntäminen kuormauspaikalle edellyttää vaikutusalueella sijaitsevien vartioimattomien tasoristeysten poistoa. Savikon tasoristeyksen (Toijalantie) puolipuomilaitos liitetään asetinlaitteeseen. Erikoiskuljetuksia ei alueella ole. 5 Akaan raakapuukuormausalue 5.1 Raide- ja vaihdejärjestelyt Kuormausraide erkanee Toijala Valkeakoski-radasta YV-300-1:9-vaihteella ratakilometriltä 149+395. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettava kuormausraide on suunniteltu käyttöpituudeltaan 550 metriseksi pistoraiteeksi. Toisessa vaiheessa toteutetaan kuormausraiteen viereen toinen kuormausraide käyttöpituudeltaan 650 metriseksi. Tässä vaiheessa myös ensimmäisessä vaiheessa toteutettu kuormausraide pidennetään 650 metriseksi. Toinen vaihe toteutetaan tarpeen vaatiessa. Kuormausraiteen keskimääräinen pituuskaltevuus on ratateknisten ohjeiden (RATO 7) mukaan enintään 1,5 promillea. Uuden kuormauspaikan raiteisto sijaitsee leikkauksessa. Raiteiden pituuskaltevuuden suunnitteluarvona käytetään maksimiarvoa 1,5 promillea kuivatuksen parantamiseksi ja leikkausmassojen vähentämiseksi. Kuormausraiteilla mitoitusnopeus on 20 km/h. Riittävät näkemät ja työturvallisuus vaihtotöissä varmistetaan kaarresäteiden mitoituksella ja valaistussuunnittelulla.

6 (25) 5.2 Kuormausalue ja tiet Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan pistoraiteen molemmille puolille sijoitetaan kaksi kuormausraiteen mittaista puupinoa mahdollistavaa 9 380 m2 varastoaluetta, jolloin varastoaluetta on yhteensä 18 760 m2. Kuormausraiteen ja varastoalueen välissä kulkevan kuormaustien leveys on 7,5 metriä, ja raiteisto on mahdollista ajaa HCT-rekalla ympäri. Toisessa vaiheessa toteutettavan toisen kuormausraiteen ja molempien raiteiden pidentämisen myötä myös ensimmäisessä vaiheessa toteutettu kuormausalue pitenee raidepituuden mukaiseksi sadalla metrillä (raiteen käyttöpituus 550 metriä muuttuu 650 metriksi). Toisessa vaiheessa toteutetaan myös kuormausraiteiden väliin sijoittuvan varastoalueen laajennus. Toisen kuormausraiteen eteläpuolelle toteutetaan lisäksi kuormaustie, joka mahdollistaa kuormaustoiminnan raiteen molemmin puolin. 5.3 Tieyhteydet Kuormausalueelle liikennöidään seututieltä 303 kaupungin katuverkkoon kuuluvien, vielä rakentamattomien Täysperävaununtien ja Vaunutien kautta. Katujen rakentamisesta huolehtii Akaan kaupunki, ja niiden toteuttaminen on edellytys raakapuun kuormaustoiminnalle. Tie- ja kulkuyhteyksissä mitoitusajoneuvona käytetään HCT-rekkoja, joille on suunniteltu ympäriajomahdollisuus kuormausalueella. Vaunutieltä on huoltotieyhteys Toijala Valkeakoski-radan vaihdealueelle kunnossapitoa varten. Kurjenkallion tasoristeyksen poistuessa alueelle on suunniteltu ajoneuvon kääntöpaikka tasoristeyksen itäpuolelle. Länsipuolella ei ole esitetty kääntöpaikkaa, vaan läpiajokielto ilmoitetaan liikennemerkein. 5.4 Tasoristeykset Suunnittelualueella on viisi tasoristeystä: Uotila km 148+602, Karo km 149+493, Kataja km 149+623, Savikko km 148+910 ja Kurjenkallio km 150+063. Karo ja Uotila ovat vartioimattomia tasoristeyksiä, Savikon tasoristeyksessä on puolipuomilaitos, Katajan ja Kurjenkallion tasoristeyksissä huomiolaite. Raakapuun kuormauspaikan rakentamisen yhteydessä tasoristeykset poistetaan Savikon tasoristeystä lukuun ottamatta. Kurjenkallion tasoristeys jää kevyen liikenteen käyttöön. Muiden tasoristeysten tasoristeyskannet puretaan ja radan molemmin puolin kaivetaan radan kuivatusta palvelevat ojakaivannot. Korvaavat tieyhteydet kiinteistöille toteutuvat nykyisen katuverkon ja Savikon tasoristeyksen kautta tai muodostuvat Akaa Pointin katuyhteyksien ja kuormausalueen rakentamisen myötä.

7 (25) Kuva 4. Suunnittelualueen nykyiset tasoristeykset (lähde: Liikenneviraston tasoristeyspalvelu) Kurjenkallion tasoristeys (km 150+063) on luokiteltu yhdeksi rataverkon vaarallisimmista tasoristeyksistä. Tasoristeys on mukana Liikenneviraston tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelmassa ja siihen kohdistettavat toimenpiteet on suunniteltu tässä ratasuunnitelmassa. Raakapuun kuormauspaikan liittäminen osaksi Toijalan liikennepaikkaa edellyttää Toijalan tuloopastimen siirtämistä Valkeakosken suuntaan. Opastin sijoittuu kuormausraiteiston erkanemisvaihteen pohjoispuolelle noin 300 metrin etäisyydelle Kurjenkallion tasoristeyksestä. Näin ollen Valkeakosken suunnasta tuleva juna saattaa opastimelle pysähtyessään estää radan ylittämisen tasoristeyksen kohdalla. Jotta yhteys Kurjenkallion asuinalueelle ei tukkeutuisi, tasoristeyksen korvaava tieyhteys toteutetaan jatkamalla Kurjenkalliontietä Täysperävaununtielle. Liikennevirasto vastaa korvaavan tieyhteyden rakentamisesta.

8 (25) Junaliikenne Valkeakoskelle on vähäistä ja riski tasoristeyksen tukkeutumiselle on varsin pieni. Pitkien kiertomatkojen välttämiseksi Kurjenkallion tasoristeys jää kevyen liikenteen käyttöön ja näkemät parannetaan vaatimusten mukaisiksi. Tämä edellyttää kallion louhintaa tasoristeyksen pohjoispuolella radan molemmin puolin. Tasoristeykseen sijoitetaan lukittavat puomit pelastus- ja huoltotieyhteyksiä varten. Kuva 5. Kurjenkallion tasoristeyksen poistumisen myötä korvaava yhteys. Raakapuun kuormauspaikan sisäiset tasoristeykset sijoittuvat kuormausraiteiden alkupäähän heti sähköistyksen päättymisen jälkeiselle osuudelle. 5.5 Ratarakenteen kuivatus Ratarakenne kuivatetaan salaojilla. Varasto- ja kuormausalueen kuivatus on haastavaa, sillä kenttä on varsin suuri ja alue sijaitsee leikkauksessa. Varastoalueen kuivatus toteutetaan noin 50 metrinvälein sijoitettavilla suoto-ojilla. Terminaalialueelta hulevedet johdetaan Toijala Valkeakoski-radan suuntaan 1% kaltevuudella erkanemisvaihteen eteläpuolella radan alittavaan rumpuun, jonka kautta ne valuvat radan kuivatuksessa jo käytössä olevaan laskuojaan. 5.6 Geotekniikka Kuormausraide ja kuormausalue sijoittuvat osittain pehmeikölle. Kuormausalue on kuitenkin enimmäkseen kallioleikkauksessa tai leikkaantuu kantavaan moreenikerrokseen. Pohjanvahvistuksina

9 (25) käytetään muilta osin massanvaihtoa ja paalulaattaa. Leikkausmassoja alueelta tulee varsin merkittäviä määriä. Alueen massat läjitetään Akaan kaupungin osoittamaan ylijäämämaan sijoituspaikkaan. 5.7 Turvalaitetekniikka Raakapuuterminaali liitetään osaksi Toijalan liikennepaikkaa, jolloin Toijalan liikennepaikan raja ja tulo-opastin muine elementteineen siirretään Valkeakosken suuntaan. Raakapuuterminaalille johtava vaihde keskitetään ja raide varustetaan sivusuojaa varten sähkökääntöisellä raiteensululla. Savikon tasoristeyslaite liitetään asetinlaiteriippuvaiseksi. Raiteisto kuuluu kokonaisuudessaan 1. luokan liikenteenohjausalueeseen ja vapaana olon valvonta toteutetaan akselinlaskennalla. 5.8 Sähköratatekniikka Toijala Valkeakoski rata on nykyisellään sähköistämätön, joten sähköveturilla operointi edellyttää sähköradan rakentamista Toijalan liikennepaikalta kuormausraiteiden alkupäähän asti. Sähköratasuunnittelussa huomioidaan nykyiset rakenteet ja käytetään niitä mahdollisimman paljon hyväksi. Uutta sähkörataa tulee n. 1,6 km. 5.9 Vahvavirtatekniikka Kuormausalueelle vievä uusi vaihde varustetaan tukikisko-, kieli- ja tankokuoppalämmityksellä. Lämmitysmuotona käytetään erotusmuuntajakohtaista säätöjärjestelmää. Vaihteenlämmityksen syöttö otetaan ajolankasähköstä. Lämmitysmuuntajan mitoituksessa varaudutaan myös alueen laajennuksen myötä tulevan toisen vaihteen lämmityksen syöttöön. Vaihteelle suunnitellaan valaistus, jonka syöttö otetaan alueelle tulevasta uudesta aluevalaistukselle tarkoitetusta sähköliittymästä. 5.10 Aluevalaistus Kuormausalueelle hankitaan uusi sähköliittymä alueen valaistusta varten. Liittymää mitoitettaessa huomioidaan myös muut mahdolliset alueelle tulevat sähkönsyöttöä vaativat järjestelmät. Koko kuormausalue valaistaan. Valaistuksessa käytetään metallipylväisiin sijoitettuja heitintyyppisiä valaisimia. 5.11 Johtotiet Raiteisto risteää nykyisen ilmajohdon kanssa (kuva 6). Johto esitetään maakaapeliksi, ja linja siirretään etelään raiteiston rakentamisen alta.

10 (25) Kuva 6. Maakaapeleiksi esitetyt johdot. 5.12 Läjitysalueet Kuormaus- ja varastoalueen maamassoille on varattava läjitysalue. Läjitysalue esitetään sijoittuvan tulevan raiteiston eteläpuolelle (kuva 7). Alue on suuruudeltaan noin 6ha=60 000m2, mikä riittää 1. vaiheen massoille. 2. vaiheessa massojen sijoittaminen samaan paikkaan vaatii läjityksen huolellista suunnittelua.

11 (25) Kuva 7. Kuormausalueen läjitysmassoille varattu alue. 6 Vaikutukset 6.1 Rautatieliikenne Hankkeella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia raakapuukuljetusten tehokkuuteen, sillä hankkeen myötä Akaan alueen raakapuukuljetukset voidaan keskittää uudelle, kokojunakuljetukset ja riittävät varastoalueet mahdollistavalle kuormauspaikalle. Kuormauspaikan vaihtotöiden tukeutuessa Toijalan liikennepaikkaan toiminta vaatii ratakapasiteettia Toijalan ratapihalta sekä Toijalan ja kuormausraiteiston väliseltä linjaosuudelta. Kuormauspaikan toiminta ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta Valkeakoskelle suuntautuvaan junaliikenteeseen, sillä Toijala Valkeakoski-radan liikennemäärä on varsin vähäinen. Hanke ei muuta Toijala Valkeakoski-radan nykyistä nopeusrajoitusta 50 km/h. Hankkeella ei ole vaikutuksia henkilöliikenteeseen. 6.2 Maankäyttö ja kaavoitus Akaan kaupunki on kaavoittanut Akaa Pointin teollisuusalueelle rautatieliikennealueen (LR) kuormausraidetta varten ja lunastanut alueen maat yksityisiltä maanomistajilta itselleen. Vaihtoehto-

12 (25) vertailujen ja maaperätutkimuksien perusteella kaavoitetut rautatieliikennealueet (LR1 ja LR2) eivät kuitenkaan ole riittäviä kuormauspaikan tilantarpeisiin ja edellytettyihin pohjaolosuhteisiin nähden. Kuormausalue on suunniteltu sijoitettavan asemakaavan LR1 ja LR2-alueesta noin 200 metriä pohjoiseen, jossa maaperä on kovempaa ja kuormauspaikan rakentamiskustannukset siten merkittävästi alhaisemmat. Kuva 8. Asemakaavan Toijala 7003_20120620 LR1 ja LR2-alueet. Ratasuunnitelman hyväksyminen edellyttää kaavamuutosta, jossa rautatieliikennealue (LR) osoitetaan suunnitelmakarttojen mukaiseen paikkaan Vaunutien ja Kurjenkallion asuinalueen väliin. Raakapuun kuormaustoiminnan siirtyminen Toijalan ratapihalta Akaa Pointiin mahdollistaa uudenlaista maankäyttöä vapautuvalla kuormausalueella ja vähentää raskaan liikenteen määrää taajaman keskustassa. 6.3 Kiinteistölunastus ja purettavat rakennukset Liikennevirasto lunastaa kuormauspaikan tarpeisiin osoitettavan alueen. Rautatiealueeksi lunastettavaa aluetta on noin 180 000 m2. Alueella sijaitsee yksi kiinteistö (20-401-6-15), jolla sijaitseva rakennus on tarpeen purkaa ennen kuormauspaikan rakentamista. 6.4 Luontokohteet Kasvimaantieteellisessä jaottelussa selvitysalue sijoittuu eteläboreaaliselle vyöhykkeelle. Karut javiljavat metsätyypit vaihtelevat. Tuoreen kankaan mustikkatyypin (MT) ja lehtomaisen kankaan käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kuusisekametsät ovat yleisimpiä metsätyyppejä, mutta myös kuivahkot puolukkatyypin (VT) mäntykankaat ovat hyvin tavallisia. Harju- ja hiekkamailla on yleisesti myös kuivia kanervakankaita. Lehtoja ja lehtomaisia kankaita on varsinkin alueen eteläosassa sijaitsevan Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueella hyvin paljon (Asikkalasta Tampereen seudulle asti). (Hotanen ym. 2013)

13 (25) Selvitysalue on esitetty kuvassa 9. Lähtötietoina tilattiin tiedot uhanalaisista ja rauhoitetuista lajeista ympäristöhallinnon Eliötiedot-tietojärjestelmästä. Muina lähtötietoina käytettiin Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja (OIVA-palvelu) sekä alueen ilmakuvia ja peruskarttoja. Lisäksi lähtöaineistona on käytetty aiemmin laadittuja hankealueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvia luontoselvitysraportteja. Hankealueen luoteispuoliselta alueelta on laadittu luontoselvitys vuonna 2011 (Ranta 2011), joka sisältää kasvillisuusselvityksen. Samassa luontoselvityksessä on tehty liito-oravaselvitys koko hankealueelta. Koko hankealueelta on vuonna 2008 (Ranta 2008) laadittu myös luontoselvitys, joka sisältää kasvillisuus- ja liito-oravaselvityksen. Savikon alueelta on selvitetty vuonna 2008 alueen luontoarvot asemakaavan laatimista varten eli alueelta on selvitetty, onko kyseisellä alueella luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luontodirektiivin mukaisia tärkeitä elinympäristöjä tai suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, jotka tulisi huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alue on osa Yritys-Konhon osayleiskaava-aluetta. Vuoden 2008 luontoselvityksessä ei löydetty luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luontodirektiivin mukaisia tärkeitä elinympäristöjä tai suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja. Alueen metsät ovat tavanomaisia talousmetsäkäytössä olevia metsiä, eikä erityisiä luontoarvoja ole havaittu tältä alueelta. Ympäristöhallinnon rekisterissä on aikaisempia havaintotietoja liito-oravasta selvitysalueen ulkopuolelta. Liito-oravan vanha reviiri sijoittuu noin 115 metrin etäisyydelle suunnitellun kuormausraiteen pohjoispuolelle. Suunnitellun kuormausraiteen pohjois- ja länsipuolelle sijoittuu noin 225-375 metrin etäisyydelle vanhoja liito-oravahavaintoja. Vuoden 2008 luontoselvityksessä Savikon alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Yritys-Konhon osayleiskaavatyöhön liittyen keväällä 2008 tehdyn liito-oravaselvityksen mukaan kaatopaikan itäpuolella vanhan liito-oravareviirin todettiin olevan edelleen asuttu. Vuoden 2011 Yritys-Konhon alueen luonto- ja liito-oravaselvityksessä todetaan, että kesäkuussa 2011 liito-oravan vanhan havaintopaikan metsä oli ennallaan ja käsittelemätön, mutta merkkejä liito-oravasta ei kuitenkaan havaittu. Raportissa todetaan, että todennäköisesti ympäröivät hakkuut ovat muuttaneet aluetta ja pienentäneet soveltuvan metsäalueen koon sellaiseksi, että liito-oravan lisääntymismahdollisuudet ovat heikentyneet merkittävästi. Selvitysalueen kasvillisuustyypit vaihtelevat mustikkatyypin tuoreesta kankaasta (MT) käenkaalimustikkatyypin lehtomaiseen kankaaseen (OMT). Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietokannan mukaan alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia kasvilajeja. Lähimmät uhanalaisten kasvilajien esiintymät sijaitsevat noin 700 750 metrin etäisyydellä suunnitellun kuormausraiteen eteläpuolella. Selvitysalueelle sijoittuu peltoa, metsää, hakkuuaukeaa sekä taimikkoa. Alueella on myös haja-asutusta, joka keskittyy peltojen läheisyyteen. Peltojen osuus on noin neljäsosa koko selvitysalueesta. Muutoin alue on rakentamatonta metsämaata paria tonttia lukuun ottamatta. Alueen keskiosaan sijoittuu sähkölinja. Alueelle sijoittuu pari kaivettua ojaa. Alueella ei ole vesistöjä eikä suoalueita. Myöskään kallioalueita ei sijoitu selvitysalueelle. Alueen pohjoisosassa on kivikkoisempaa ja mäkisempää maastoa. Selvitysalueelle ei sijoitu myöskään laajempia metsäisiä selänteitä. Jos liito-oravan osalta halutaan tarkistaa, löytyykö selvitysalueelta liito-oravan reviiri, niin asia suositellaan varmistettavan lajille sopivana selvitysajankohtana. Kevät ja alkukesä ovat ne ajat, jolloin liito-oravan esiintyminen voidaan luotettavimmin varmistaa. Maaliskuusta kesäkuuhun sijoittuva ajankohta on paras selvitysajankohta liito-oravaselvitykselle, koska tuolloin lajin ulostepapanat ovat kellertäviä johtuen liito-oravan syömien lehtipuiden hedenorkkojen sisältämästä siitepölystä.

Kuva 9. Selvitysalueen sijainti ilmakuvalla ja uudet kuormausraiteet. Prosito 14 (25)

Kuva 10. Selvitysalueen sijainti peruskartalla ja uudet kuormausraiteet. Prosito 15 (25)

16 (25) 6.5 Pohjavesi ja luonnonsuojelualueet Selvitysalueella ei ole pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat selvitysalueen lounaispuolelle noin kolmen kilometrin päähän sijoittuva Sontulan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (0431004) sekä kaakkoispuolelle noin neljän kilometrin päähän sijoittuva Nul-junkulman vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (0486451A). Selvitysalueella ei ole suojelu- tai rauhoitusalueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat selvitysalueen pohjoispuolelle noin kilometrin päähän sijoittuva Alhonlahden puronlehdon yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA045386) sekä selvitysalueen itäpuolelle noin kolmen kilometrin päähän sijoittuva Leppäjärven puronvarsilehdon yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA045392). Alhonlehdon puronlehdon yksityismaiden luonnonsuojelualueen lisäksi kyseiselle alueelle sijoittuu myös Alhonlahden Natura-alue (FI0346001, SAC).

17 (25) Kuva 11. Selvitysalueen (sininen rajaus) läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet.

18 (25) 6.6 Pilaantunut maaperä Selvitysalueelle ei sijoitu tiedossa olevaa maaperän pilaantumista. Akaan kunnan ympäristöasioista vastaavan Valkeakosken kaupungin ympäristöpäälliköltä saadun tiedon (sähköposti 22.12.2017) mukaan kaupungilla ei ole tiedossa alueella olleen maaperän pilaantumista aiheuttavaa toimintaa. Selvitysalueen läheisyydessä sijaitsee kolme maaperän tilan tietojärjestelmään (ns. Matti-rekisteri) merkittyä kohdetta (Ympäristöhallinnon karttapalvelu 22.12.2017). Kohderaportit näistä kohteista pyydettiin Pirkanmaan ELY-keskukselta. Kohteesta noin 400 m etäisyydellä luoteeseen, vt9 varrella, sijaitsee Hirsikankaan ampumarata sekä Hirsikankaan kaatopaikka. Hirsikankaan ampumaradan toiminta on loppunut vuonna 1970. Ampumarata sijaitsee nykyään osittain Hirsikankaan kaatopaikan alla. Alueen maaperän arvioidaan olevan lyijyllä pilaantunutta. Hirsikankaan kaatopaikka on ollut toiminnassa vuosina 1974-1997. Jätteen läjitys on lopetettu ja kaatopaikka on peitetty. Maaperän pilaantuneisuudesta ei ole tietoa. Kohteen eteläpuolella, noin 600 m etäisyydellä sijaitsee toiminnassa oleva puutarha. Mahdollisia maaperän pilaantumista aiheuttavia toimintoja puutarhalla ovat torjunta-aineiden käyttö ja polttonesteiden varastointi ja käsittely. Maaperän pilaantuneisuudesta ei ole tietoa. Saatavilla olevan tiedon perusteella arvioidaan, ettei läheisistä Matti-kohteista aiheudu sellaista maaperän pilaantumista, joka vaikuttaisi raakapuukuormausalueen rakentamiseen. 6.7 Melu ja tärinä Kuormaustoiminnan aiheuttamista meluvaikutuksista tehtiin selvitys ratasuunnitelman yhteydessä. Kuormausmelua mallinnettaessa käytettiin seuraavia menetelmiä ja lähtötietoja: Käytettiin samaa lähtömelutasoa ja meluspektriä kuin Parkanon raakapuuterminaalin melulaskennoissa. Tätä on käytetty yleisesti raakapuun kuormausmelua mallinnettaessa. Melulähteen korkeus on +2m kiskon pinnasta. Tuloksissa on mukana + 5 db korjaus melun impulssimaisesta luonteesta johtuen. Liikennemääräoletus on 25-30 ajoneuvoa/vrk ja kuormausta 25-30 min/ajoneuvo molemmilla raiteilla. Käytettiin ylimpiä lukuja, jolloin saatiin laskennallinen pahin tilanne. Laskennoissa kuormausta tapahtuu 15 h/vrk/raide. Kuormaus tapahtuu tasaisesti ympäri vuorokauden, eli keskimäärin 37,5 min toimintaa joka tunti molemmilla raiteilla. Laskettiin kaksi tilannetta, kuormausmelun jakautuminen tasaisesti raiteen pituudelle, sekä kaiken kuormauksen sijoittuminen yhteen pisteeseen kummallakin raiteella, eli teoreettinen pahin tilanne. Kuormaustoiminnan on oletettu jakautuvan tasaisesti vuorokaudelle, eli meluvyöhykkeet ovat samat päivällä ja yöllä. Erona on se, että päivällä sovelletaan ohjearvoa 55 db ja yöllä ohjearvoa 50 db, eli yöajan tilanne on melun osalta mitoittava. Kuormausalue sijoittuu leikkaukseen, mikä rajoittaa melun leviämistä, ja näin ollen suojaa nykyistä asutusta. Tilanteessa, jossa kuormaustoiminta jakautuu tasaisesti raiteelle, sekä päivä- että yöajan ohjearvot alittuvat. Teoreettisessa pahimmassa tilanteessa, jossa kaikki kuormaus tapahtuu yhdessä pisteessä mahdollisimman lähellä lähintä asuinrakennusta, päiväajan ohjearvo alittuu. Yöajan 50 db vyöhyke ulottuu lähimpien asuinrakennusten pihoille. Rataliikenteestä aiheutuva tärinä ei alueella kasva. Junien nopeudet ovat pieniä (nykyisellään 50km/h). Junista ei aiheudu nykytasoon nähden merkittävämpää tärinää. HCT-rekkojen liikennöinti

6.8 Ihmiset Prosito 19 (25) alueelle tapahtuu Täysperävaununtien kautta. Täysperävaununtien suunnittelun yhteydessä on tärinä huomioitava tien rakenteiden suunnittelussa. Meluselvityksessä todettiin, ettei raakapuuterminaalista aiheudu häiritsevää desibelirajojen ulkopuolella tapahtuvaa melua. Kurjenkalliontien asutuksen ja kuormausraiteiston välissä on puustoa, jolla on myös psykologinen vaikutus melu- ja näkemäesteenä asuinaluetta suojaamaan. Hankkeella on vaikutuksia kulkuyhteyksiin, sillä hankkeen myötä poistuu useita tasoristeyksiä ja kiertohaitat lisääntyvät. Toisaalta vartioimattomien tasoristeysten poistuessa tasoristeysturvallisuus paranee. 6.9 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Kuormausterminaalialue sijaitsee erillään Toijala Valkeakoski-radasta, joten työvaiheistuksen kannalta raiteiston rakentaminen on mahdollista tehdä syrjässä ilman häiriötä asukkaille ja Toijala Valkeakoskiradan liikenteelle. Alueen työt on mahdollista ajoittaa päiväsaikaan ja töiden aloittamisesta ja vaiheistuksesta tiedotetaan rakentamisvaiheessa Kurjenkallion asukkaita. Radalla tehtävät työt ovat erkanemisvaihteen asentaminen Toijala Valkeakoski-radalle, sähkörataja turvalaitetyöt. Ratatyöt jakautuvat seuraaviin vaiheisiin: 1) maanrakennustyöt (paalulaatan tekeminen vaihteelle sekä sähköratapylväsperustusten asentaminen paikoilleen, 2) vaihteen asennus radalle ja 3) sähkörata- ja turvalaitetyöt. Töitä on mahdollista tehdä sekä päivä- että yötöinä. Mahdollisesti tarvitaan joitakin pidempiä viikonloppukatkoja. Radalla liikennöi nykyisellään noin 6 junaa vuorokaudessa. Nykyisen aikataulurakenteen puitteissa on liikenteen ehdoilla saatavissa päivittäin 5 7 tunnin katkoja rakennustöiden käyttöön. Kurjenkallion tasoristeyksen osalta joudutaan tekemään louhintatöitä, joille on varattava tarpeeksi aikaa esimerkiksi viikonloppukatkoina. Louhintatyö on rakentamisvaiheessa suunniteltava huolellisesti, jotta lohkareita ei jää radalle liikenne-esteeksi. Maaston muoto mahdollistaa pääsyn kuormaautoilla radan läheisyyteen. Tasoristeystä on mahdollista käyttää rakennustöissä. Työvaiheistuksen osalta tieyhteydet (Vaunutie ja Täysperävaununtie) terminaalialueelle tulee olla valmiita ennen terminaalin rakentamista, jotta työkoneet on mahdollista viedä alueelle rakentamista varten. Myös Kurjenkallion tasoristeyksen korvaava yhteys tulee olla valmis ennen kuin tasoristeyksen poistoon liittyviä louhintatöitä on mahdollista tehdä. 7 Vaihtoehtovertailu Pohjaolosuhteiden vaihtoehtovertailu Kuormausraiteiston tarkkaa sijaintia määriteltäessä toteutettiin vaihtoehtovertailu kahden sijaintipaikan välillä. Kaavoitetulla alueella pohjaolosuhteet ovat suhteellisen huonot raiteen perustamiseen, sillä raiteet tulisi perustaa paalulaatalle. Kustannussyistä nähtiin tarpeelliseksi tarkastella raiteistolle uutta sijoituspaikkaa kaavoitetun alueen pohjoispuolelle, jossa pohjaolosuhteet ovat hieman paremmat ja rakentamiskustannukset siten edullisemmat. Tarkastelussa nousi kuitenkin esiin mahdollinen meluvaikutus Kurjenkalliontien asutukseen, ja huoli vuorostaan meluntorjunnan kustannuksista. Työn aikana tehtiin siis kustannusvertailu näiden kahden vaihtoehdon välillä: 1) raiteisto kaavoitetulle alueelle, jolloin raiteisto perustetaan paalulaatalle (osittain syvästabiloinnilla) tai 2) raiteisto kaavamerkintää pohjoisemmaksi, jolloin meluntorjuntaratkaisut huomioitava Kaavoitetulle alueelle pohjanvahvistuskustannukset ovat karkeasti seuraavat: Radan pohjanvahvistuskustannukset 810 000

20 (25) Kuormausteiden ja varastokentän pohjanvahvistuskustannukset 690 000 Yhteensä pohjanvahvistuskustannukset kaavoitetulla alueella ovat 1 500 000. Uudelle, kaavamerkinnästä noin 200 metriä pohjoisemmalle sijoituspaikkavaihtoehdolle tehtiin melumallinnus, jossa tutkittiin kuormausraiteiston melun jakautumista alueella. Mallinnuksen johtopäätös oli, että meluntorjuntaratkaisuja ei tarvittaisikaan alueelle, koska suunniteltu raiteisto sijoittuu olosuhteiden mukaan leikkaukseen. Melusta on kerrottu lisää kohdassa 6.4. Melumallinnuksen tulosten perusteella päädyttiin viemään eteenpäin kustannusmielessä edullisempaa vaihtoehtoa eli vaihtoehtoa 2, jolloin kalliita paalulaattaratkaisuja ei tarvita koko alueella. Raiteiston vaihtoehtovertailu Kuormausraiteiston suunnittelun yhteydessä tarkasteltiin myös vaihtoehtoa, jossa kuormauspaikalle toteutettaisiin kahden pistoraiteen sijaan yksi kuormausraide ja veturin ympäriajoraide. Tällöin tyhjiä vaunuja ei tarvitsisi työntää Toijalasta terminaaliin vaan operointi onnistuisi aina veturi edellä. Kuormausraidetta ei kuitenkaan voi sähköistää, koska ajolangan alla ei voi kuormata vaunuja. Veturi edellä liikennöitäessä olisi näin ollen käytettävä dieselkalustoa tyhjiä vaunuja vietäessä. Täyden raakapuujunan lähtö olisi kuitenkin mahdollista sähkövedolla. Ympäriajettavan raiteistomallin haasteena on myös varastokenttien sijoittelu. Raiteiden päähän sijoitettava ympäriajon mahdollistava vaihde kaventaisi raideväliä ja lyhentäisi raidepituuksia niin, että varastokentän sijoittaminen raiteiden väliin ei olisi mahdollista. Suunnittelun edetessä kuitenkin päädyttiin kahden pistoraiteen raiteistomalliin, jossa varastokenttien sijoittelu ja terminaalin sisäiset tieyhteydet voidaan toteuttaa optimaalisesti ja sähköveturilla operointi on mahdollista. Tyhjien vaunujen työntäminen terminaaliin ei osoittautunut riskienhallinnassa ongelmalliseksi, kun vartioimattomat tasoristeykset poistetaan hankkeen vaikutusalueelta. Kurjenkalliontien vaihtoehdot Kurjenkallion tielinjauksesta laadittiin kaksi vaihtoehtoa, joista päädyttiin viemään eteenpäin pohjoista vaihtoehtoa maastomuotojen ja olosuhteiden vuoksi. Eteläinen linjaus olisi ollut korkeuden puolesta haastavampi toteuttaa. 8 Riskienhallinta Ratasuunnitelman riskienhallinta on toteutettu Liikenneviraston riskienhallinnan ohjeistuksen mukaan. Riskienhallinta toteutettiin asiantuntijoiden kesken järjestetyllä riskityöpajalla, jossa on tunnistettu uusia riskejä sekä käyty läpi edellisessä suunnitteluvaiheessa tunnistetut riskit. Riskit on kirjattu erilliseen riskienhallintasuunnitelmaan. Riskienhallinnan toteutuksesta on laadittu erillinen riskiraportti. Riskienhallinnan kautta päädyttiin siihen, että kun pistoraiteelle/pistoraiteille operoidaan peruuttamalla, Toijalan ja raakapuukuormausraiteiston välillä sijaitsevat vartioimattomat tasoristeykset on syytä poistaa. Kurjenkallion tasoristeys muutetaan kevyen liikenteen tasoristeykseksi, ja asukkaille järjestetään vaihtoehtoinen ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu tieyhteys Täysperävaununtien kautta.

21 (25) 9 Kustannusarvio Kustannusarvio on laskettu FORE-järjestelmässä rakennusosalaskentaa (ROLA) hyödyntäen. Kustannusindeksinä on käytetty MAKU-indeksiä 130 (2010=100). Kustannusarvio: 1.vaihe Raakapuuterminaali ja tasoristeyksen parantaminen Rata 2 236 324 Valaistus 357 517 Vaihteenlämmitys 29 941 Sähkörata 283 906 Turvalaitteet 790 698 Kuormaustiet 232 679 Kurjenkallion tasoristeys 60 950 SUMMA 3 992 015 2.vaihe Raakapuuterminaalin laajennus Rata 1 987 596 Valaistus 255 672 Vaihteenlämmitys 9 425 Sähkörata 58 140 Turvalaitteet 116 279 Kuormaustiet 220 555 SUMMA 2 647 667 Työmaatehtävät 1 038 598 Tilaajatehtävät 590 116 Koko hanke yhteensä (ALV 0%) 8 329 300 Koko hanke yhteensä (ALV 24%) 10 328 400 Työmaa- ja tilaajatehtävät on laskettu koko hankkeelle yhteissummana. Näiden kustannusten arvioidaan jakautuvan seuraavasti: 1. vaihe 1 085 809 (alv 0%) ja 2.vaiheessa 542 904 (alv 0%). Koko hankkeen kustannusarvio rakennusosineen, työmaa- ja tilaajatehtävineen on yhteensä noin 8 329 300 (alv 0%). Tähän summaan sisällytetään kolmen prosentin riskivaraus %, jolloin hanke on yhteensä 8 579 200 (alv 0%). Hanke riskivarauksella 10 638 200 (alv 24%).

22 (25) 10 Jatkotoimenpiteet Raidemittaukset Toijala-Valkeakoski-radalla ennen rakentamissuunnittelua tai sitten rakentamissuunnittelun yhteydessä Maastomallin laatiminen Kurjenkallion tasoristeyksen läheisyydestä, jotta tiesuunnittelu ja louhintasuunnitelma tulee täydennettyä Mittausohjelman mukaisesti toteutettavat raide- ja maastomallimittaukset Kustannusarvioiden tarkentaminen mittausten ja mallinnusten perusteella Pilaantuneiden maiden tarkemmat tutkimukset vähintään vaihteiden kohdalta

24 (25) 12 Hyväksymisehdotus 12.1 Ratasuunnitelma Ratasuunnitelma käsittää uuden raakapuuterminaalin rakentamisen Akaa Pointin teollisuusalueelle sisältäen kaksi kuormausraidetta varastoalueineen ja tieyhteyksineen. Hankkeen yhteydessä poistetaan kolme tasoristeystä ja parannetaan yhden tasoristeyksen turvallisuutta. Hankkeesta ei ole tehty yleissuunnitelmaa eikä erillistä ympäristövaikutusten arviointia, koska hankkeen vaikutukset ovat vähäiset 12.2 Päätösehdotus Rautatie Liikennevirasto ehdottaa ratasuunnitelman hyväksyttäväksi seuraavasti: Ratasuunnitelma sijoittuu rataosalle Toijala Valkeakoski yleiskartan 3600 72 2065 ja suunnitelmakartan 3600 72 2067 mukaisesti. Rata-km Pituus [km] Raiteisuus Huom/Piirustus 149+400 150+500 1,1 Yksiraiteinen 3600 72 2067 Rautatien poikkileikkaukset tyyppipoikkileikkauksien 3600 72 2071 ja 3600 72 2072 mukaisesti. Rautatien korkeusasema pituusleikkauksien 3600 72 2068, 3600 72 2069 ja 3600 72 2070 mukaisesti. Liikennepaikat Liikennepaikat Rata-km Liikennepaikka Toimenpide Piirustus km 147+339 Toijala Turvalaite- ja sähköratamuutoksia, uuden kuormausraiteiston liittäminen osaksi liikennepaikkaa 3600 72 2065 3600 72 2067 Rautatiealue Rautatiealue suunnitelmakartan 3600 72 2067 mukaisesti. Rautatiealueen ulkopuoliset maankäyttörajoitukset Suoja-alue ulotetaan 30 metriä radan keskilinjasta radan molemmin puolin suunnitelmakartan 3600 72 2067 mukaisesti.

25 (25) Tasoristeykset Rata-km Tasoristeys Tunnus/tie 150+063 Kurjenkallio Kurjenkalliontie 149+623 Kataja Haudanniementie Toimenpide Huom. Piirustus Muuttaminen kevyen liikenteen tasoristeykseksi, näkemien parantaminen, korvaavan tieyhteyden rakentaminen Poistetaan Korvaava tieyhteys rakentuu Täysperävaunutien ja Vaunutien kautta 3600 72 2065 3600 72 2067 3600 73 675 3600 73 676 3600 73 677 3600 72 2065 3600 72 2067 149+493 Karo Poistetaan 3600 72 2065 3600 72 2067 148+602 Uotila Poistetaan 3600 72 2065 Yksityisteitä koskevat muut järjestelyt Rata-km Tasoristeys Tunnus/tie Toimenpide Päällyste Piirustus 150+063 Kurjenkallio Kurjenkalliontie 149+623 Kataja Haudanniementie tr = tasoristeys Y-tie = yksityistie Tie katkaistaan radan kohdalla, kevyen liikenteen yhteys radan yli säilyy. Ajoneuvoille uusi yhteys jatkamalla tietä Täysperävaunutielle Tie katkaistaan radan kohdalla. Korvaava tieyhteys rakentuu Täysperävaunutien ja Vaunutien kautta sora 3600 72 2065 3600 72 2067 3600 73 675 3600 73 676 3600 73 677 sora 3600 72 2065 3600 72 2067 Valtio rakentaa liittymät ja korvaavat yksityiset tiet sekä katkaisee päätöksen vastaiset liittymät kustannuksellaan. Liittymät katkaistaan, kun korvaavat yhteydet on järjestetty.