180 Sepänkylä, Vanhankaupungintie Vanhankaupungintien asemakaava, korttelit 667 671 KAAVASELOSTUS Kaavoitusosasto Luonnos 10.4.2017 Ehdotus 15.1.2018 Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx
S i v u 1 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti 2 1.3 Kaavan tarkoitus 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 3 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 3 2.2 Asemakaava 3 2.3 Asemakaavan toteutus 3 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 4 3.1.2 Luonnonympäristö 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6 3.1.4 Palvelut 6 3.1.5 Liikenne 7 3.1.6 Virkistys 7 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 7 3.1.8 Tekniset palvelut 7 3.1.9 Maanomistus 7 3.2 Suunnittelutilanne 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen 14 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 14 4.2.1 Osalliset 14 4.2.2 Vireilletulo 14 4.2.3 Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus 15 4.2.4 Viranomaisyhteistyö 18 4.3 Asemakaavan tavoitteet 18 4.3.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 19 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 19 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...21 5.1 Kaavan rakenne 21 5.1.1 Mitoitus 21 5.2 Aluevaraukset 21 5.2.1 Korttelialueet 21 5.2.2 Muut alueet 22 5.3 Kaavan vaikutukset 22 5.3.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 22 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 23 5.3.3 Vaikutukset liikenteeseen 23 5.3.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 23 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 23 5.5 Nimistö 23 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...24 6.1 Toteutuksen seuranta 24
S i v u 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 180, Sepänkylä Kiinteistöt: Strömbro 1:394, Bro 1:393, Mellanäng 1:19, Öien 1:18, Lundströmsäng 1:766 ja Holmqvist 2:495 Kaavan nimi: Vanhankaupungintien asemakaava, korttelit 667 671 Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-661/17 1.2 Suunnittelualueen sijainti Asemakaava käsittää alueen, joka sijaitsee noin 1,5 kilometriä kunnan ydinkeskustasta Sepänkylästä itään. Alue sijaitsee Gäddan alueen vieressä, Vanhankaupungintien eteläpuolella. Alueen likimääräinen sijainti käy ilmi kuvasta 1. Kuva 1. Alueen likimääräinen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tavoitteena on luoda viihtyisä ja vetovoimainen alue, jolla on tontteja asumistarkoitukseen. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut.
S i v u 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Kartat vesi- ja viemärijohdoista Sepänkylän kulttuuriympäristöselvitys 2014, Ruusa Viljanen Rossi Maaperätutkimus 2015 Luontoinventointi 2016, Pesca Mare / Carina Rönn Niittylähteentien jatkeen kustannuslaskelma 2017 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Toukokuu 2012 Useat maanomistajat jättivät kuntaan yhteisen hakemuksen alueen asemakaavoittamisesta. 5.4. 4.5.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. 26.4.2017 81 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. 9.5. 7.6.2017 Asemakaavaluonnos oli nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. xx. xx.xx.2018 xx.xx.xxxx xx xx.xx.xxxx xx xx.xx.xxxx xx Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavan. Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla pyritään luomaan viihtyisä ja vetovoimainen asuinalue terveelliseen, viihtyisään ja turvalliseen ympäristöön käyttäjiensä tarpeisiin. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä ja luodaan edellytyksiä tulomuutolle. Alueen asemakaavoittaminen on luonnollinen tapa kehittää alueen asutusta, ja kaavoituksella tuetaan ja kehitetään olemassa olevia rakenteita ja tieverkkoa. 2.3 Asemakaavan toteutus Alue on osittain yksityisomistuksessa ja osittain kunnan omistuksessa. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää, että yksityisten maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimus. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa maankäyttösopimuksessa arvioidun kunnallistekniikan rakentamisaikataulun mukaan, hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti.
S i v u 4 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava käsittää noin 4,5 hehtaarin alueen, joka sijaitsee hieman Sepänkylän keskustan ulkopuolella. Alue rajautuu pohjoisessa asemakaavoitettuun alueeseen. Alue on alavaa ja tasaista, ja se käsittää pelkästään viljeltyä peltomaata lukuun ottamatta sitä osaa, jolle on rakennettu omakotitalo. Rakennetulle tontille johtaa kapea pihatie, jota matalat koivut reunustavat. Alueen eteläosan poikki kulkee suurehko ilmajohto. Alueen korkeustaso on noin +1,5 2,0 metriä. Kuva 2. Alueen likimääräinen rajaus.
S i v u 5 Kuva 3. Näkymä kaava-alueen itäosasta. 3.1.2 Luonnonympäristö Koska alue on kokonaan viljelysmaata, kaava-alueella ei ole luonnontilaisia alueita. Kaava-alueen rajaus myötäilee lännessä Lågfjärdsbäckeniä. Alueella tehtiin luontoinventointi keväällä/kesällä 2016. Luontoinventoinnista käy ilmi, että alueella ei ole erityisen tärkeitä tai arvokkaita elinympäristöjä. Kuva 4. Näkymä kaava-alueen länsiosasta.
S i v u 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on yksi rakennettu tontti. Muilta osin kaava-alue on rakentamaton. Lähialueen asutus muodostuu iältään ja tyyliltään vaihtelevista pientaloista ja rivitaloista. Kuva 5. Rakennettua ympäristöä kaava-alueen pohjoispuolella. Kuva 6. Rakennettua ympäristöä kaava-alueen itäpuolella. 3.1.4 Palvelut Sepänkylän ydinkeskustassa noin 1,3 1,5 kilometrin päässä kaavaalueesta on laaja palvelutarjonta. Noin 1,1 1,4 kilometrin päässä kaavaalueesta on kouluja, päiväkoteja ja terveysasema. Laajempi palvelutarjonta löytyy seutukeskuksesta Vaasasta noin 2,5 4,5 kilometrin päässä kaava-alueesta.
S i v u 7 3.1.5 Liikenne Tällä hetkellä alueelle kuljetaan Vanhankaupungintieltä, joka johtaa lännessä Sepänkyläntielle ja idässä Vesilaitoksentielle. Vanhankaupungintiellä ei ole kevyen liikenteen väylää. Tien nopeusrajoitus on 40 km/h. Kuva 7. Vanhankaupungintien ja Sepänkyläntien risteys. Sepänkylän ja Vaasan keskustan välinen joukkoliikenne käsittää koulupäivisin 10 bussivuoroa. Koulujen loma-aikoina liikennöi päivittäin 6 7 bussivuoroa. Lähimmät näiden vuorojen bussipysäkit sijaitsevat noin 1,1 kilometrin päässä kaava-alueesta. 3.1.6 Virkistys Liikunta- ja urheilumahdollisuuksia on asemakaava-alueen ulkopuolella. 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei sijaitse seudullisesti tai valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurialueella tai valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa ympäristössä. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. Kaava-alueen länsi- ja itäpuolella noin 300 500 metrin päässä on vanhempaa asutusta, joka on mainittu Sepänkylän kulttuuriympäristöselvityksessä 2014. 3.1.8 Tekniset palvelut Kaava-aluetta halkovat vesi- ja viemärijohdot, ja Lågfjärdsbäckenin vieressä on pumppaamo. Kun alue toteutetaan, olemassa olevaa vesi- ja viemärijohtoverkkoa laajennetaan, ja alueelle rakennetaan uusi pumppaamo. 3.1.9 Maanomistus Kiinteistöt Strömbro RN:o 1:394, Bro RN:o 1:393, Mellanäng RN:o 1:19, Öien RN:o 1:18 ja Lundströmsäng RN:o 1:766 ovat kaikki yksityisomistuksessa. Kiinteistö Holmqvist RN:o 2:495 on Mustasaaren kunnan omistuksessa.
S i v u 8 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tavoitteita on osin tarkistettu, ja pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen yhteiskunnallemme asettamiin haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Selvitys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta asemakaavassa: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä, joka perustuu alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen yhtenä tärkeänä tekijänä on seudun kehittäminen hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Asemakaava-alue käsittää viljelysmaata tiheään rakennettujen asemakaava-alueiden ja avaran peltomaiseman taitepisteessä. Lähiympäristöä hallitsevat tiheä pientaloasutus, jonka joukossa on joitakin vanhempia asuintaloja Vanhankaupungintien varrella, ja avoin maisema kaava-alueesta etelään. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueen suunnittelu on alueen luontevaa kehittämistä. Suunnittelulla edistetään alueen maankäyttöä, ja asutuksen tiivistäminen tapahtuu olemassa olevien rakenteiden puitteissa. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Asemakaavaan tehdyt uudet asutuksen aluevaraukset eivät sijaitse tulvariskialueilla. Asemakaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio.
S i v u 9 Kuva 8. Väestön kehitys Sepänkylässä vuosina 2007 2016. Tulomuutto Sepänkylään on ollut voimakasta viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2007 asukkaita oli 5 250, ja vuonna 2016 asukkaita oli 5 725. Näin ollen väestönkasvu on vuosina 2007 2016 ollut noin 9 prosenttia. Kymmenen viime vuoden perusteella kuntakeskuksen väestönkehityksen ennustetaan olevan positiivista jatkossakin. Väestönkehitys on poikennut muutoin kasvavasta trendistä vuosina 2012 ja 2014. Asukasmäärän kasvaessa tarvitaan uusia asuinalueita, täydentävää palvelutarjontaa ja riittävästi päiväkoti- ja peruskoulupaikkoja, jotta kuntakeskukseen muuttaneiden tarpeisiin voidaan vastata. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden ja arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Asemakaava-alueella tehtiin luontoinventointi keväällä/kesällä 2016. Inventoinnin mukaan alueella ei ole erityisen tärkeitä tai arvokkaita elinympäristöjä. Ympäristön näkökulmasta alueelle ei ole annettu erityisiä maankäytön suosituksia. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikenneverkkoa suunnitellaan ja kehitetään asutusta ja toimintaedellytyksiä palvelevien liikennemuotojen kokonaisuutena. Hyvin suunnitellun yhteysverkon avulla halutaan myös vähentää henkilöautoliikennettä ja lisätä edellytyksiä ympäristöystävällisempien liikennemuotojen käytölle. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteystarpeiden tyydyttämiseksi pyritään ensisijaisesti kehittämään olemassa olevia pääliikenneväyliä ja -
S i v u 10 verkkoja. Alueidenkäytössä on myös varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen turvallisuutta ja laatua. Asemakaavan myötä ja kyseisen alueen länsipuolella olevan alueen tulevan asemakaavoittamisen myötä tehdään uusi tieyhteysvaraus, joka alkaa Niittylähteentien päästä. Yhteys ulottuu Vanhankaupungintielle saakka, vastapäätä Köyhäinmaidentietä. Yhteys on Sepänkylän osayleiskaavassa 2030 osoitetun tieyhteystarpeen mukainen. Tieyhteyden varrelle tulee tilaa kevyen liikenteen väylää varten. Uuden tieyhteyden tarkoituksena on vähentää Vanhankaupungintien kuormitusta sekä mahdollistaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvallisempi yhteys keskustaan ja koulualueelle. Alueidenkäytössä pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Asutusta tiivistämällä edistetään energian säästämistä. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettujen ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettujen alueiden taajamatoiminta-aluetta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä.
S i v u 11 Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Pyöräilyreitti Vanhankaupungintien varrella on varaus pyöräilyreitille.
S i v u 12 Kuva 9. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Yleiskaava Sepänkylän osayleiskaava 2030 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 1.9.2016 60. Osayleiskaava on tullut voimaan 15.12.2017. Sepänkylän osayleiskaavan 2030 mukaan alueella on seuraavat merkinnät: pientalovaltainen alue (AP), uudet alueet ja olennaisesti muuttuvat alueet (tässä tapauksessa pientalojen aluemerkintä AP), virkistysalue (V), tieliikenteen yhteystarve, uusi kevyen liikenteen reitti ja kuivatusalue. Alueen sijainti Lågfjärdsbäckenin kuivatusalueella on otettava huomioon asemakaavoituksessa. Strateginen yleiskaava Kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteiden ohjaamiseksi laadittu Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013 85. Asemakaava-alue sijaitsee asuntoalueella (A). Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Merkintää on käytetty kuvaamaan vahvoja palvelualueita, joihin suunnataan pääosa väestönkasvusta. Alueella on myös merkintä Alueen eheyttämis- tai tiivistämistarve.
S i v u 13 Kuva 10. Ote Sepänkylän osayleiskaavasta 2030. Kuva 11. Ote Mustasaaren kunnan strategisesta yleiskaavasta. Asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavaa. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 91 nojalla.
S i v u 14 Mustasaaren, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin ympäristönsuojelumääräykset Mustasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset 22.9.2014 60, ja määräykset tulivat voimaan 3.11.2014. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Pohjakarttaa on täydennetty, ja Mustasaaren kunnan kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi täydennetyn kartan 29.4.2016. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kiinteistöjen Strömbro RN:o 1:394, Bro RN:o 1:393, Mellanäng RN:o 1:19, Öien RN:o 1:18, Östergård RN:o 4:324, Lillåkers RN:o 4:321, Pått RN:o 3:11 ja Bäckliden RN:o 4:263 omistajat ovat toukokuussa 2012 jättäneet kuntaan hakemuksen asemakaavoituksen käynnistämisestä kiinteistöillä. Alueen kaavoittaminen on ollut mukana Mustasaaren kunnan kaavoituskatsauksessa vuosina 2013 2016, ja alue on mukana myös kaavoituskatsauksessa 2017, joka on hyväksytty yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa 22.2.2017 42. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta ympäristöjaosto sivistyslautakunta sosiaalilautakunta vanhusneuvosto vammaisneuvosto Muut Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan kaupunki Vaasan Sähköverkko Oy Anvia 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivuilla www.mustasaaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa.
S i v u 15 4.2.3 Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 5.4. 4.5.2016. Nähtävilläoloaikana tuli kaksi lausuntoa, toinen Vaasan kaupungilta ja toinen Vaasan Sähköverkko Oy:ltä, sekä kolme mielipidettä yksityishenkilöiltä. Vaasan kaupunki on todennut lausunnossaan, että Söderbyn peltoalueen pohjoisreunan nykyinen rakennuskanta sijoittuu perinteen mukaisesti maastosta loivasti kohoavalle moreeniselänteelle. Suunniteltu kaava-alue sijoittuisi alavalle saviselle peltomaalle perinteisen asutus- ja maisemarakenteen vastaisesti. Mikäli alue asemakaavoitetaan, olisi kaavassa hyvä huomioida Karperönjärvestä alkunsa saavan Lågfjärdsbäckenin laakson jatkuminen ja hahmottuminen edes osittain avoimena alueena. Uuden asemakaava-alueen rakennustavan tulisi kunnioittaa ja tukea sk-alueen rakennuskantaa ja pihapiiriajattelua. Vaasan Sähköverkko Oy on huomauttanut lausunnossaan, että alueella olevat ilmajohdot kaapeloidaan maahan viimeistään alueen infrastruktuurin ja kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä, joten ilmajohtoja ei tarvitse huomioida kaavoitustyössä. Alueen läheisyydessä asuvien yksityishenkilöiden mielipiteissä on nostettu esiin se, että tonttien tulee olla riittävän suuria ja että alueen luonnonläheisyys ja avoin maisema tulee säilyttää. Teiden suunnittelussa tulee huomioida turvallisen ja toimivan kokonaisuuden muodostaminen, muun muassa Vanhankaupungintie pitäisi sulkea läpikulkuliikenteeltä, jos Niittylähteentien jatke toteutetaan Vaasan kaupungin rajalle saakka. Kuva 12. Peltoalue, joka rajautuu Vaasan kaupungin rajaan.
S i v u 16 Lisäksi aluetta ei pitäisi hyödyntää rakentamiseen, vaan alue pitäisi jättää myös jatkossa maatalousalueeksi. Mielipiteiden mukaan alue on märkää ja alavaa, vanhaa merenpohjaa, minkä vuoksi infrastruktuurin rakentaminen tulee kalliiksi. Kaavaluonnos oli nähtävillä 9.5. 7.6.2017. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Vaasan Sähköverkko Oy:ltä, Anvia Telecom Oy:ltä, Pohjanmaan pelastuslaitokselta, rakennuslautakunnalta, Länsirannikon ympäristöyksiköltä ja Vaasan kaupungilta. Vaasan Sähköverkko Oy on antanut lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Tiedonantona todetaan, että alueen halki kulkee 20 kv:n ilmajohto, joka puretaan ja korvataan maakaapelilla vuonna 2017. Vastine-ehdotus: Otetaan huomioon, ei aiheuta toimenpiteitä. Anvia Telecom Oy on antanut lausuntonaan, että sillä on kaava-alueella maakaapeleita ja reitityksiä ja että se haluaa mahdollisimman pitkälti säilyttää nykyiset telerakenteet paikoillaan välttyäkseen haitoilta ja kustannuksilta, joita siirtämisestä mahdollisesti aiheutuu. Jos toimenpiteisiin on ryhdyttävä alueen hyödyntämisen seurauksena, Anvia edellyttää yleisesti, että toimenpiteet maksaa alulle paneva taho. Asemakaavassa tiealueille tulee myös varata tilaa kaapelikanavia, kaivoja ja kaappeja varten. Vastine-ehdotus: Tiealueiden ulkopuolella sijaitsevat johtoalueet merkitään asemakaavassa maanalaisten johtojen aluevarauksilla. Asemakaavassa on varattu riittävän leveät tiealueet, joille mahtuu kaapelikanavia, kaivoja ja kaappeja. Pohjanmaan pelastuslaitos on antanut lausuntonaan, että onnettomuustilanteessa tehtävän hätäilmoituksen yhteydessä on suuri väärinymmärrysten riski, kun Niittylähteentie jaetaan määrittelemättömäksi ajaksi kahdeksi eri tieosuudeksi. On vaarana, että pelastusyksiköt ajavat väärälle tieosuudelle, jolloin pelastustoimenpiteet viivästyvät turhaan. Vastine-ehdotus: Pelastuslaitoksen lausunnosta on keskusteltu Mustasaaren kunnan tiennimistöryhmässä. Tiennimistöryhmä on todennut, että asemakaavassa Niittylähteentien vieressä sijaitsevan ainoan kiinteistön, korttelin 671 tontin 1, osoitteeksi tulee Savimaantie. Näin ollen onnettomuustilanteen yhteydessä ei pitäisi olla väärinymmärrysten riskiä. Rakennuslautakunta on yhtynyt asemakaavaluonnokseen, mutta lausunnon mukaan tieverkoston suunnittelua ja teiden korkeusasemaa tulisi tarkastella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tulevien teiden korkeusasema tulisi sopeuttaa niin, että saadaan hyvä tasapaino suhteessa rakennuspaikkojen täyttämistarpeeseen. Lisäksi on tärkeää,
S i v u 17 että pinta- ja kuivatusvesille asennetaan johtoverkko helpottamaan rakentamista ja varmistamaan asuintalojen laatu alueen luonnetta ajatellen. Lisäksi rakennuslautakunta kehottaa käymään alueen liikenneväylät läpi mahdollisimman pian. Vastine-ehdotus: Tulevien teiden korkeusasemat tulee suunnitella niin, että korkeusasemaa koskevat vaatimukset täyttyvät, sillä osa alueesta sijaitsee Lågfjärdsbäckenin kuivatusalueella. Asemakaavamääräyksissä on myös osoitettu, että rakennusten sokkelikorkeudet tulee yhtenäistää kortteleittain rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Vesivahingoille alttiit rakennelmat tulee sijoittaa vähintään korkeudelle 2,0 metriä N60. Suunniteltu Savimaantie yhdistyy Niittylähteentien jatkeeseen. Kun Savimaantie ja Niittylähteentien jatke rakennetaan, teiden varsille on tarkoitus rakentaa kevyen liikenteen väylä. Niittylähteentien ja Savimaantien on tarkoitus toimia uusina kokoojateinä Gäddan alueelle. Länsirannikon ympäristöyksikkö on antanut lausuntonaan, että kaavaalue tulee liittää yleiseen viemäriverkkoon. Muilta osin ympäristöyksiköllä ei ole huomautettavaa. Vastine-ehdotus: Alue sijaitsee vesihuollon kehittämissuunnitelmassa viemäriverkon laajentamisen tavoitealueella. Kun alue toteutetaan, alueen kaikille tonteille rakennetaan kunnan vesi- ja viemärijohdot. Vaasan kaupunki on lausunnossaan huomauttanut, että alue on voimassa olevassa osayleiskaavassa varattu maa- ja metsätalousalueeksi (M) ja Sepänkylän osayleiskaavassa 2030, joka ei ole vielä tullut voimaan, uudeksi pientalovaltaiseksi alueeksi (AP). Lisäksi Vaasan kaupunki toteaa, että kaava-alue rajautuu osittain alueeseen, joka on osayleiskaavassa osoitettu merkinnällä sk kyläkuvallisesti arvokas alue. Vaasan kaupunki huomauttaa myös, että lähes koko alue sijaitsee Lågfjärdsbäckenin kuivatusalueella. Lopuksi Vaasan kaupunki toteaa, että alueen suunnittelu erittäin alavalle ja saviselle maalle on maisemarakenteen ja perinteisen asutusrakenteen vastaista. Kaavan mukainen rakentaminen estää Vanhankaupungintieltä nykyisellään 200 metrin matkalta avautuvan peltonäkymän ja katkaisee entistä voimakkaammin Lågfjärdsbäckenin laakson toiminnallisen ja visuaalisen jatkumisen. Vastine-ehdotus: Sepänkylän osayleiskaava 2030 on tullut voimaan 15.12.2017, ja se on näin ollen alueella voimassa oleva yleiskaava. Alue on osoitettu kaavassa uudeksi pientalovaltaiseksi alueeksi (AP). Lågfjärdsbäckenin länsipuolelle on osoitettu sk-alue etenkin Vanhankaupungintien varrella olevan vanhemman rakennuskannan vuoksi. Asemakaavamääräysten mukaan uudisrakennukset tulee rakentaa julkisivumateriaalin, värityksen ja muodon suhteen yhtenäistä, ympäristöön sopeutuvaa rakennustapaa noudattaen.
S i v u 18 Suurin osa asemakaava-alueesta sijaitsee Lågfjärdsbäckenin kuivatusalueen ulkopuolella. Kuivatusalueella sijaitsevat ainoastaan Lågfjärdsbäckenin varrella oleva kapea alue ja kaava-alueen itäosaa myötäilevä kapea alue. Alueen kehittäminen ja rakentaminen tapahtuu noin 140 metrin matkalla Vanhankaupungintieltä katsottuna. Etelämpänä olevat alavammat alueet Lågfjärdsbäckenin varrella jäävät rakentamattomiksi. Maisema säilyy avoimena Savimaantien ja Niittylähteentien risteyksestä etelään katsottuna. Kuva 13. Kaava-alue on rajattu punaisella ja kuivatusalue on merkitty vaaleansinisellä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä xx. xx.xx.xxxx. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot xxxx. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja tarvittaessa myös kaavaehdotuksesta. Tarvittaessa voidaan pitää työkokouksia/viranomaisneuvotteluja. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla pyritään luomaan terveellinen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö käyttäjiensä tarpeisiin.
S i v u 19 4.3.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 4.3.1.1 Strategisen yleiskaavan mukaiset tavoitteet Strategisen yleiskaavan tavoitteena on, että Mustasaaren kunnassa on 10 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteena on, että Sepänkylään ja sen pohjoispuolelle (Böle, Karperö ja Singsby) tulee 5 000 uutta asukasta. Kaava-alue sijaitsee strategisen yleiskaavan mukaan asuntoalueella (A). Alueella on myös merkintä muuttuvan maankäytön alue. Asemakaavan mahdollistama asutuksen tiivistäminen on näin ollen strategisen yleiskaavan tavoitteiden mukaista, sillä olemassa olevia rakenteita tuetaan ja kehitetään strategisesti tärkeällä palvelualueella, jossa tavoitteena on kunnan suurin kasvu vuoteen 2040 mennessä. 4.3.1.2 Sepänkylän osayleiskaavan mukaiset tavoitteet Tarkistettu Sepänkylän osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa syyskuussa 2016. Kunnan tavoitteena on, että Sepänkylän osayleiskaava 2030 toimii pohjana tulevalle asemakaavoitukselle perustuen kestävään kehitykseen ja ottaen huomioon etenkin kuntakeskuksen erityispiirteet. Kaupunkimainen keskusta ja selkeä ja puoleensavetävä kuntakeskus, joka on vetovoimainen asukkaiden ja yrittäjien kannalta, ovat muutamia osayleiskaavan tarkistamisen lähtökohtia. Suunnittelulla valmistellaan mahdollisuudet vielä noin 1 500 uudelle asukkaalle vuoteen 2040 mennessä (osayleiskaavan tavoitevuosi on 2030). Sepänkylän osayleiskaavan 2030 mukaan alueella on seuraavat merkinnät: pientalovaltainen alue (AP), uudet alueet ja olennaisesti muuttuvat alueet (tässä tapauksessa pientalojen aluemerkintä AP), virkistysalue (V), tieliikenteen yhteystarve sekä uusi kevyen liikenteen reitti. Osa kaava-alueesta sijaitsee myös kuivatusalueella, mikä on otettava huomioon asemakaavoituksessa. Voidaan todeta, että asemakaavoitus noudattaa näin ollen Sepänkylän osayleiskaavan 2030 tavoitteita sekä osayleiskaavassa osoitettuja aluevarauksia. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Luonnosvaiheessa esitellään yksi asemakaavaluonnos. Kaavaluonnos on laadittu useiden hahmotelmien pohjalta. Hahmotelmat eroavat toisistaan suunnittelualueen rajauksen, kortteli- ja tonttirajojen jäsentelyn, vaihtoehtoisten tielinjausten sekä viheralueiden laajuuden osalta. Asemakaavaluonnoksen laatimisessa on otettu huomioon liikenneturvallisuus, olemassa oleva asutus sekä talvella 2017 laadittu teiden ja kunnallistekniikan toteuttamisen kustannuslaskelma. Suunnittelualueen rajausta, joka esiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa keväällä 2016, on muutettu niin, että alueen pinta-ala on pienentynyt noin 2 hehtaaria. Aiemman rajauksen mukaisen
S i v u 20 alueen itäosa jätetään nyt suunnittelualueen rajauksen ulkopuolelle. Tässä vaiheessa asemakaava keskitetään alueelle, joka sijoittuu Vanhankaupungintietä ja Lågfjärdsbäckeniä vasten. Alueen rajaukseen sisällytetään rakennettu kiinteistö RN:o 1:766, jotta suunnittelualueesta saadaan yhtenäisempi. Kuva 14. Suunnittelualueen alustava rajaus osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa (sinisellä) ja luonnosvaiheessa (punaisella). Asemakaavaluonnoksessa on varattu riittävän suuri tiealue Vanhankaupungintien ja Köyhäinmaidentien risteyksen eteläpuolelle. Varauksella mahdollistetaan kiertoliittymän rakentaminen risteysalueelle. Kaava-alueella on vanha jätevesipumppaamo. Asemakaavaratkaisussa ET-aluevaraus mahdollistaa olemassa olevan pumppaamon korvaamisen uudella pumppaamolla. Vaasan Sähköverkko Oy suunnittelee parhaillaan ilmajohtojen saneerausta Gäddan alueella. Suurehko sähköjohto halkoo kaavaalueen eteläosaa. Koska saneerausta tehdään yhtä aikaa asemakaavan laatimisen kanssa, on mahdollista tarkistaa ratkaisuja ja sovittaa yhteen kunnan ja Vaasan Sähköverkko Oy:n intressit. Luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen siirryttäessä kaavaratkaisuihin ei ole tehty mitään suurempia muutoksia, ainoastaan maanalaisten johtojen varauksia on tarkistettu.
S i v u 21 Kuva 15. Asemakaavaehdotus 15.1.2018, ilmakuva. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava käsittää erillispientalojen (AO) ja asuinpientalojen (AP) rakennuspaikkoja. Lisäksi asemakaavassa on lähivirkistysalueita (VL), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET), tie- ja katualueita sekä ajoyhteys (ajo). 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Asemakaavaluonnos sisältää yhteensä 15 erillispientalon rakennuspaikkaa, joista yksi on rakennettu, korttelin 671 tontti 1.
S i v u 22 Kaikkien rakentamattomien AO-tonttien rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,30. Rakennetun tontin tehokkuusluvuksi on osoitettu 0,10 tontin koon vuoksi. Kaikkien tonttien kerrosluvuksi on osoitettu kaksi kerrosta. Rakennetun tontin pinta-ala on 5 517 m². Rakentamattomat tontit ovat pinta-alaltaan 1 082 1 538 m², keskimäärin noin 1 250 m². AO-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 2,3002 hehtaaria. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Asemakaavaluonnos sisältää yhteensä kaksi asuinpientalon rakennuspaikkaa. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, joissa on korkeintaan kolme asuntoa/rakennus, kytkettyjä pientaloja ja erillispientaloja asumistarkoituksiin. Rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. AP-tonttien rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,30. Kerrosluvuksi on osoitettu 1½-kerrosta. AP-tonttien yhteenlaskettu pintaala on noin 0,5656 hehtaaria. 5.2.2 Muut alueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi 0,0639 hehtaarin alue Niittylähteentien viereen. Alueelle voidaan sijoittaa pumppaamo. ET-alueen poikki kulkee ajo-oikeus korttelin 671 rakennetulle tontille. Lähivirkistysalue (VL) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 0,3298 hehtaaria. Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia yhdyskuntateknisiä, korkeintaan 10 m²:n suuruisia laitteita. Laitteet tulee sijoittaa vähintään 5 metrin etäisyydelle asuintonttien rajoista. Tie- ja katualueet Asemakaavaan on sisällytetty Niittylähteentien jatke sekä leveämpi tievaraus, joka yhtyy Vanhankaupungintiehen. Näitä varten on osoitettu 20 metriä leveä tiealue, mikä mahdollistaa kevyen liikenteen väylän rakentamisen tien varrelle. Näiden pääkatujen lisäksi asemakaavaan on varattu myös kolme muuta asemakaavakatua, joiden leveys on 14 metriä. Katujen kokonaispituus on noin 600 metriä. Tie- ja katualueisiin on varattu asemakaavassa yhteensä 1,1982 hehtaaria. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on rakentamaton yhtä tonttia lukuun ottamatta, ja rakentamisella on luonnollisesti tietty vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön. Koska alue on viljelysmaata, ihmisen toiminnan vaikutus näkyy jo alueella. Kaavaalueella ei ole luonnontilaisia alueita.
S i v u 23 Hulevesien hallinnan on tapahduttava niin, ettei sillä ole haitallista vaikutusta ympäristöön. Hulevedet suodatetaan ensisijaisesti tonteilla ja johdetaan kaava-alueen pienempiä ojia pitkin suurempiin laskuojiin. 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen toteuttaminen on luonnollinen tapa laajentaa ja tiivistää lähialueen asutusta. Tonteille on varattu kaava-alueen itäpuolella olevia rakennettuja tontteja vasten istutusvyöhyke. Lisäksi asemakaava-alueen ja rakennettujen tonttien välistä kulkee ajotie Vanhankaupungintieltä alas maatalousalueelle. Ajotie toimii samalla alueiden erottajana. Vanhankaupungintien voidaan katsoa erottavan tien pohjoispuolella olevat rakennetut alueet uusista asuintonteista. 5.3.3 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan toteuttaminen lisää henkilöautoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä Sepänkylän keskustan suuntaan. Alueen sisäisen liikenteen ei pitäisi vaikuttaa jo rakennettuun ympäristöön. Asemakaavassa varataan suuri tiealue Köyhäinmaidentien ja Vanhankaupungintien risteyksen eteläpuolelle. Aluevarauksella mahdollistetaan kiertoliittymän rakentaminen risteysalueelle. Kiertoliittymän rakentaminen parantaa merkittävästi liikenneturvallisuutta risteysalueella. Asemakaavassa varataan myös riittävän leveä tiealue Niittylähteentien jatkeeseen yhdistyvää katua varten. Leveä katualue mahdollistaa kevyen liikenteen väylän rakentamisen, minkä ansiosta asemakaava lisää myös jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden liikenneturvallisuutta Sepänkylän keskustaan kuljettaessa. 5.3.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Tulomuuton lisääntyminen lisää automaattisesti myös muun muassa päiväkoti- ja peruskoulupaikkojen tarvetta, mikä on otettava huomioon. Pitkällä aikavälillä alueen toteuttamisen toivotaan kuitenkin tuovan alueelle lisää asukkaita ja lisää veronmaksajia kuntaan. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.2 Aluevaraukset. 5.5 Nimistö Alueen kaavoittaminen merkitsee, että alueelle rakennetaan useita uusia katuja. Mustasaaren kunnan tiennimistöryhmä on ehdottanut, että alueelle muodostettavat uudet kadut ovat nimeltään Vadelmalaakso, Viinimarjalaakso ja Savimaantie.
S i v u 24 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Asemakaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa edellyttää, että yksityisten maanomistajien kanssa on tehty maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksessa kunnallistekniikan laajentamiselle esitetään alustava aikataulu. Kunnallistekniikan laajentaminen aloitetaan kunnanvaltuuston hyväksymän investointiohjelman mukaisesti. Mustasaaressa 10.4.2017, 15.1.2018 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Kaavoittaja Barbara Påfs Martina Bäckman