KATAJAHARJUN LÄNSIPÄÄN JA KOIVUSAAREN KATTAMINEN LIIKENNETUNNELEIDEN ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto KATAJAHARJUN LÄNSIPÄÄN JA KOIVUSAAREN KATTAMINEN LIIKENNETUNNELEIDEN ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA 3.1.2011 FUNDATEC Oy TRAFIX OY

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LÄHTÖAINEISTO...3 3 SUUNNITTELUALUE...3 4 LIIKENNESUUNNITTELU...4 5 GEO- JA KALLIOTEKNINEN TARKASTELU...4 6 RAKENTEIDEN TARKASTELU...4 6.1 Yleistä...4 6.2 Perustaminen ja alusrakenteet...5 6.3 Teräsbetonirakenteet...6 6.4 Rakenteellinen palosuojaus ja poistumistiet...6 6.5 Erikoiskuljetusreitit...7 6.6 rinnakkaistievaihtoehtojen rakennetekninen vertailu...7 7 TEKNISET JÄRJESTELMÄT...8 8 KUSTANNUKSET...9 9 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET...11 10 LIITTEET...12

3 1 YLEISTÄ Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta olemme tutkineet Länsiväylän kattamista Katajaharjun länsipään ja Koivusaaren kohdalla. Suunnitelma on tehty osayleiskaavatarkastelun tarkentamiseksi. Työssä tarkasteltiin liikenteellisesti kahta eri vaihtoehtoa, joista toisessa (VE1) Länsi-väylän rinnakkaistie kulkee Koivusaaren kohdalla Länsiväylän vieressä ja yhtyy Koivusaarenkatuun Metroaseman vieressä. Toisessa vaihtoehdossa (VE2) rinnakkaistie kulkee Koivusaaressa eteläisempää reittiä ja yhtyy Koivusaarenkadun kiertoliittymään. Tietunneleista tutkittiin Koivusaaren kohdalta molemmat yllämainitut vaihtoehdot ja Katajaharjun kohdalta yksi vaihtoehto Katajaharjuntien sillasta länteen. Rakennesuunnittelussa huomioitiin tarvittavat tekniset tilavaraukset sekä palo ja pelastustekniset tilavaraukset. Liikennesuunnitteluosuudessa tarkistettiin liikennetunneleiden liikennetekninen mitoitus sekä tunneleihin liittyvät ulkopuoliset liikennejärjestelyt. Tarkastelussa huomioitiin erikoiskuljetusten kulkureitit. Tilaajan puolelta työtä ovat ohjanneet KSV:n teknistaloudellisesta toimistosta Eija Kivilaakso ja Pekka Saarinen. Aku Varsamäki Fundatec Oy:stä on toiminut projektipäällikkönä ja vastannut suunnitteluryhmän johtamisesta sekä kohteen kat-, ja geosuunnittelusta. Rakennesuunnittelusta on vastannut, Pasi Loukonen, Fundatec Oy ja liikennesuunnittelusta Jouni Ikäheimo, Trafix Oy 2 LÄHTÖAINEISTO Kaupunkisuunnitteluvirasto (KSV) luovutti suunnitteluryhmälle työn lähtötiedoiksi seuraavan lähtöaineiston: - Maaperätiedot sekä FCG:n tekemän raportin Koivusaaren maarakennustöistä - Pohjakartan - Ramboll Oy:n tekemät Länsiväylän ja Koivusaaren liikennesuunnitelmat. Koivusaaren alustava aluesuunnitelma 29.10.2010. - KSV:n tiedot asemakaavasta ja liikennesuunnittelusta 3 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Koivusaaren ja Lauttasaaren alueella Katajaharjun sillasta länteen päin.

4 4 LIIKENNESUUNNITTELU Liikenteen osalta on arvioitu kahden liikenneverkkovaihtoehdon ominaisuuksia ja vaikutuksia. Verkkovaihtoehdot muodostuvat Koivusaaresta Lauttasaareen johtavan pää- ja kokoojakadun sijainnista. Verkkovaihtoehdot on laadittu Ramboll Oy:ssä. Vaihtoehdossa (A) VE1 yhteys on esitetty Koivusaaren eritasoliittymän ramppien väliin osin Länsiväylän päälle ja vaihtoehdossa (B) VE2 rannan kautta eteläisen ramppiliittymän kohdalle. Rambollin laatimien liikenneanalyysin mukaan molemmat vaihtoehdot ovat liikenteellisesti toimivia. Kyseisen kokoojakadun liikennemääräksi on ennustettu noin 1200 ajon./h (noin 13000 ajon/vrk). Muutamia huomioita vaihtoehdoista: - VE2; kokoojakatu sijoitettu ranta-alueen ja asutuksen väliin ja on pitkällä matkaa maankäytön sisällä mikä aiheuttaa haittaa alueen yhtenäisyydelle ja huonontaa liikenneturvallisuutta. VE2 rakennettavuudeltaan helpompi kuin VE1. - VE1; Koivusaaren ja Lauttasaaren välinen liikenne sijoittuu mahdollisimman lyhyellä matkaa Koivusaaren maankäytön sisään ja haitat maankäytölle jäävät varsin pieniksi. 5 GEO- JA KALLIOTEKNINEN TARKASTELU Lähtötiedoksi saatujen pohjatutkimusten (FCG) mukaan alue on kitkamaa-aluetta, jonne rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti. Katajaharjun puoleisen metroaseman kohdalla rinnakkaistien rakenteet on perustettava paaluille siten, että kadun pintakuorma ei rasita tulevan metroaseman rakenteita. Liikennetunnelien vierustäyttö on tehtävä routimattomalla, vettä hyvin läpäisevällä materiaalilla. 6 RAKENTEIDEN TARKASTELU 6.1 YLEISTÄ Tunneleiden rakenteelliset poikkileikkaukset on esitetty rakenneluonnoksissa. Ajoratojen mitoitukset perustuvat Ramboll Oy:n tekemiin Länsiväylän suunnitelmiin. Ajoratojen sivuilla on Ramboll Oy:n kuvissa esitetty 500mm paksuiset törmäyskaiteet. Tekemissämme leikkauksissa on esitetty törmäyskaiteen paksuudeksi 350mm ja asennusvaraksi 20mm. Kaidetta, jonka paksuus on 350mm, on käytetty mm. vallikallion tunnelissa Kehä ykkösellä. Mikäli törmäyskaide tehdään seinävalujen kanssa samana valuna, voidaan pinta muotoilla tielaitoksen tyyppipiirustuksen Ty3/81 mukaisesti. Tällöin törmäyskaiteen vaatima tila on vain 175mm. Törmäyskuormat on otettu sivuseinille. Avoimen tilan vaatimukset on esitetty poikkileikkauksissa. Katajaharjun tunnelissa on varauduttu tekniikka-asennuksiin ja savunpoistoon tunnelin kummallakin sivulla olevilla omilla tekniikkatunneleil-

5 laan, jotka ovat suorassa yhteydessä itse ajoratojen ilmatilaan. Tekniikka-/savunpoistotunnelien poikkileikkausten kokoa ei ole erikseen tarkasteltu, vaan koot on otettu Ramboll Oy:n suunnitelmista. Katajaharjun tunnelin pohjoisella sivulla on ristiriita lähtötiedoissa. Tekniikkatunnelin ulkoseinä, joka toimii myös tulevan rakennuksen kantavana seinänä, sijoittuu kaavaillun kevyen liikenteen väylän päälle ja siten katkaisee sen koko matkalta. Tunnelin rakennusalueen raja estää siirtämästä kevyen liikenteen väylää pohjoisemmaksi. Vaihtoehdoiksi jää länsiväylän linjauksia muuttamatta; tekniikkatunnelin ja rakennusmassan kaventaminen, tekniikkatunnelista luopuminen tai tekniikkatunnelin sijoittaminen ajoradan puolelle avoimen tilan ulottuman ulkopuolelle. Myös Katajaharjun tunnelin eteläisessä sivussa rakennusten seinälinjat ulottuvat tunnelirajan yli kaventaen K3-kadun ja rakennusten väliin jäävää tilaa. Katajaharjun tunnelin poikkileikkaukset ja massat on määritelty tässä raportissa annettujen rakennusten ulkoseinälinjojen mukaan ottamatta erikseen huomioon edellä mainittuja lähtötietoristiriitoja. Koivusaaren tunnelissa päälle rakentamiseen on perustusrakenteille varattu kahden kantavan seinän rajoittama tila ajoratojen välissä. Koivusaaren metron ja siltakannen koroissa on ristiriita. Metron ylin taso on korossa +9.00, kun taas siltakannen valmis yläpinta on tasossa +11.5. Kuitenkin tasojen välille on suunniteltu yhteys. Tasolta +3.0 on yhteys metroon, joka voidaan tehdä siltakannen seinän läpi tarvittavan kokoisena läpimenona. Metrokuilun vieressä siltakansi perustetaan maata syrjäyttämättömille porapaaluperustuksille. 6.2 PERUSTAMINEN JA ALUSRAKENTEET Tunnelit perustetaan maanvaraisesti tiivistetyn routimattoman täytön varaan. Kaikki täytöt suoritetaan vettä läpäisevästä ja routimattomasta materiaalista. Salaojituskerrokset tehdään seulotusta RIL126 rakeisuuskäyrien ehdot täyttävästä materiaalista. Salaojituskerrokset ja putkistot routasuojataan. Metron kuilujen ja sisäänkäyntien läheisyydessä sekä Katajaharjussa että Koivusaaressa on käytettävä maata syrjäyttämätöntä porapaaluperustusta. Koivusaaressa tämä koskee kansilaatan reunan seinän perustamista ja Katajaharjussa K3-kadun siltarakenteiden perustamista. Koivusaaren ylittävän K1-kadun ja siltakannen rajakohdat varustetaan siirtymälaatoilla. Perustamistason kuormien oletetaan maaperässä siirtyvän kulmassa 3:1, jolloin viereisen anturan perustamistaso ei saa sijaita tätä alempana. Koivusaaren metroaseman läheisyyteen suunniteltu korkea rakennus sijoittuu Koivusaaren tunnelin päälle. Rakennus perustetaan omille pe-

6 rustuksilleen tunnelien väliseen rakenteille varattuun tilaan. Paalutus on vietävä Länsiväylän alittavan kanavan rakenteiden ulkopuolelle. 6.3 TERÄSBETONIRAKENTEET Kaikki tunnelirakenteisiin kohdistuvat kuormitukset johdetaan teräsbetonisten anturoiden kautta kantavalle maaperälle. Anturat ovat teräsbetonisia betoni K40-2. Anturoiden jäätyminen estetään. Seinät ovat teräsbetonista betoni ks. kuten anturat. Lisänä pakkasrasituskestävyys, luokka P40 ja/tai P50. Seinät vesieristetään tarpeen vaatiessa. Seinien paksuudeksi on arvioitu ulkoseinien osalta 800 mm ja sisäseinien osalta 500 mm. Kansirakenne on paikalla jännitetty moniaukkoinen teräsbetonirakenne, rakenteiden korkeudet ovat h ~ 1000...1300 mm Katajaharjun kohdalla, jossa K3-katu siirtyy kannen päälle tulee varautua laatan paksuuteen 1500 mm. Betoni K40...K45 luokka 1 pakkasenkestävää. Kansirakenteet vesieristetään. Vesieristys suojataan suojabetonilla. Kannen reunatuet varustetaan tarvittaessa siirtymälaattarakenteilla. Toteutuksessa huomioidaan vaiheittainen rakentaminen. Ajoratojen välit toteutetaan kaksoisseinä-rakenteella, jossa tunnelin ajoratojen väliin on mahdollista rakentaa jälkikäteen tukirakenteet tuleville toimisto- ja asuinrakennuksille. Vapaa rakentamiseen käytettävä tila vaihtelee ajoratojen sijainnista riippuen välillä 2.3-3.8m. Vaihtoehtoina on tutkittu myös tunnelien rakentamisen vaatima pienin tilantarve. Rakenteiden vahvuuksissa on huomioitu tavalliset puistoalueen hyöty-, lumi-, täyttö-, pelastus- ja huoltokuormat. Rakennusten alapohjien kuormien on oletettu olevan normaaleja toimisto- ja asuinrakennusten kuormia. 6.4 RAKENTEELLINEN PALOSUOJAUS JA POISTUMISTIET Mikäli tunnelin päälle tulevat rakennukset perustetaan omille rakenteilleen tunnelin ulkopuolelle sekä sisäpuolelle osastoitujen seinien väliin ja rakennusten alapohjat tehdään vielä kantavina, niin tunnelin palonkestoaikana voidaan käyttää 180min. Mikäli rakenteita perustetaan tunnelin päälle, tulee palonkeston olla 240min. Lopullisten palonkestoaikojen määrittelyn tekevät kuitenkin pelastusviranomaiset. Rakenteiden palosuojaus tehdään palonkestoajalle R180/R240 ja palokuormana käytetään liikennetunnelissa Runehammarin palokokeiden määräävää palokäyrää HCM tietunneliohjeen mukaan. Liikennetunnelin rakenteellisessa palosuojauksessa voidaan käyttää esim. 80 mm paksua teräsbetonista elementtikuorta. Kuoren betoniin sekoitetaan

7 halkeilun rajoittamiseksi polypropyleenikuituja 4 kg/m3. 80 mm paksu betonikuori, joka on kiinteästi yhteydessä kantavan rakenteen betonirakenteeseen, rajoittaa betonin ja betoniterästen lämpötilan alle +500 celsius asteeseen (tietunnelin suunitteluohje sivu 52), jolloin suojabetonipaksuudet voivat olla RakMk B4:n paloteknisen taulukkomitoituksen mukaiset. Tunneleihin tehdään 100m välein ovet, joista pääsee onnettomuustilanteessa toiseen tunneliin. 6.5 ERIKOISKULJETUSREITIT Koivusaaren ja Katajaharjun yhdistävälle K3-erikoiskuljetusreitille on kaksi vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehdoista (VE1) nousee länsiväylän kyljessä Koivusaaren kohdalla suunnitellun tunnelikannen päälle ja liittyy risteyksellä länsiväylän päällä sen ylittävään K1-katuun. Toinen vaihtoehtoinen reitti (VE2) on kiertää Koivusaaren rannan kautta. VE1 linjaus lähtee Katajaharjun kannelta tasolta +18 ja laskee Katajaharjun tunnelin suuaukolle mennessä noin tasoon +7, josta se nousee Länsiväylän reunalinjalla Koivusaaren kannen tasolle +11.5. tämä tarkoittaa, että tällä koko osuudella K3-linjauksen on oltava siltamaisella rakenteella. Tässä tarkastelussa rakenne on esitetty maanvaraisten anturoiden ja pilareiden päällä olevana palkkilaattana. Kannen alle jää vapaata korkeutta n. 3m 7m. Metrokuilun vieressä kantavana rakenteena toimivat kallionvaraisen paalut. VE2 vaihtoehdossa K3-linjaus myös Katajaharjun kannelta tasolta +18 ja laskee Katajaharjun tunnelin suuaukolla noin korkoon +6.8, josta linjaus erkanee Länsiväylän viereltä ja laskee edelleen noin tasoon +3.7 paalulle pl 300 tultaessa. PL300 ja PL385 välisen matkan K3 on tässä esitetty perustettavaksi kahden maanvaraisen betonisen kulmatukimuurin väliin. Tässä tarkastelussa myös kustannuslaskenta on lopetettu paalulle +300. Paalujen 0 ja 300 välin kustannukset tulee arvioida tavallisena kadunrakennuskustannuksena. 6.6 RINNAKKAISTIEVAIHTOEHTOJEN RAKENNETEKNINEN VERTAILU VE1 Rinnakkaistie Länsiväylän vieressä: Tarvitaan pitkä siltarakenne, joka perustetaan pilareiden varaan. Korkeusasema Katajaharjun puoleisen metroaseman kohdalla hankala sovittaa metroaseman korkeuksiin. Mikäli erikoiskuljetusreitti kulkee Koivusaaren metroaseman vierestä, joudutaan tunnelin siltakantta vahventamaan. Länsiväylän viereisen kaavaillun rakennusmassan liittyminen siltarakenteeseen on ongelmallista. Rakenteiden pitäisi olla erillisiä, jotta

8 lämmöneristys, kosteuden kulkeminen ja tärinöiden välittyminen voidaan hallita paremmin. Rakennusten alituksissa on huomioitava erikoiskuljetusten vaatima tilantarve. VE2 Rinnakkaistie rannan kautta: Katajaharjun metroaseman kohdalla tarvitaan lyhyt siltarakenne. Rakenne voidaan tehdä myös kaukalomaisena rakenteena. Pintakuorma ja maanpaine on johdettava paalutuksella kallioon niin, että ne eivät kuormita metroaseman seinärakenteita. Jotta vältytään tilaa vaativilta luiskilta, voidaan rinnakkaistien rakentamisessa käyttää kulmatukimuureja. Paaluvälillä pl 0...pl 300 rakentaminen on normaalia tienrakentamista. 7 TEKNISET JÄRJESTELMÄT Tunnelin poikkileikkauksessa on tiloja varattu seuraaville laitteille: puhaltimet valaisimet kaapelit viemärilaitteet opastinlaitteet Ilmanvaihdon ja savunpoiston lisäksi tunnelien suunnittelussa on huomioitava tekniset turvalaitteet Suositeltavana turvallisuustasona pidetään Suomen tietunneleiden suunnitteluohjeluonnoksessa esitettyä sekä viimeaikaisissa yleissuunnitelmissa käytettyä varustusta, jota suositeltiin myös Agroksenmäen tunneliin. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että: Liikennetunneli varustetaan kameravalvonnalla. Kamerayhteydet sijoitetaan kaupungin osoittamaan valvontakeskukseen. Tunneli varustetaan hätäkuulutusjärjestelmällä. Henkilöyhdystunnelit tehdään n. 100 m:n välein, Hätäasemat varustettuna hätäpuhelimella ja kahdella palosammuttimella ja palohälytyspainikkeella kaikkien suuaukkojen läheisyyteen ja tunnelien sisälle n. 100 metrin välein Sammutusveden saanti on turvattu. Puhelimien ja radion kuuluvuus tunnelissa varmistetaan. Tunneliin asennetaan antennilaitteet, jotka mahdollistavat viranomaisten puhelin-/dataverkon, pelastuslaitoksen kenttäpuhelimen ja GSM - puhelimien toiminnan. Turvallista poistumista ohjaamaan tarkoitetut merkkivalaisimet asennetaan n. 1 m korkeudelle ja n. 40 m välein tai asennetaan tarkoitukseen valmistettavaa yhtenäistä valoputkea koko poistumiskäytävän matkalle.

9 Energian syöttö varmennetaan esim. syöttö kahden erillisen muuntopiirin kautta Tekniset tilat varustetaan palovaroitinjärjestelmällä Liikenteen ohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan, että liikenne ei pysähdy tunnelissa normaalitilanteessa; järjestelmään kuuluu liikenteenseuranta- kaistaohjaus- ja liikenneinformaatiojärjestelmä, muuttuvien nopeusrajoitusten ja jonovaroitusten sekä poikkeustilanteiden liikenneohjausjärjestelmät Ohjattavissa oleva valaistus ja varavalaistus 8 KUSTANNUKSET Oheisiin kustannuksiin on laskettu vain tunneleiden, siltojen ja tukimuurien rakenteet. Kustannuksiin ei ole laskettu tien ja katujen rakennuskustannuksia, eikä niihin liittyvää tekniikkaa tunnelien teknisiä varusteita lukuun ottamatta. Kustannuksiin ei ole laskettu myöskään tarvittavia kaivu-, täyttö- ja muita maanrakennustöitä. Nimike Määrä Yksikkö /yks. YHT. Koivusaaren ajotunneli Paalut metrokuilun alue L=5m (keskipit.) 40 kpl 1500 60 000 Perustukset 6200 m3 600 3 720 000 Seinät d=500mm 6520 seinä m2 500 3 260 000 Seinät d=800mm 2200 seinä m2 800 1 760 000 Kansilaatta 1000mm 7040 m2 1200 8 448 000 Kansilaatta 1200mm 2160 m2 1440 3 110 400 Vesieristys ja suojabetoni 9200 m2 82 754 400 Kansirakenteen pintarakenteet 9200 m2 56 515 200 Törmäyskaiteet 795 jm 500 397 500 Tunnelin tekniset laitteet ja varusteet 500 jm 2600 1 300 000 Välisumma 23 325 500 varaukset 20 % 4 665 100 urakoitsijan yleiskulut 10 % 2 799 060 rakennuttajan kustannukset 12 % 3 694 759 YHTEENSÄ alv 0% 34 484 419 alv 23% 23 % 7 931 416 YHTEENSÄ alv 23% 42 415 836

10 Nimike Määrä Yksikkö /yks. YHT. Katajaharjun ajotunneli Perustukset 9360 m3 600 5 616 000 Seinät d=500mm 9270 seinä m2 500 4 635 000 Seinät d=800mm 3620 seinä m2 800 2 896 000 Kansilaatta 1200mm 10130 m2 1200 12 156 000 Kansilaatta 1500mm 1400 m2 1440 2 016 000 Vesieristys ja suojabetoni 11530 m2 82 945 460 Kansirakenteen pintarakenteet 11530 m2 56 645 680 Törmäyskaiteet 880 jm 500 440 000 Tunnelin tekniset laitteet ja varusteet 440 jm 2600 1 144 000 Välisumma 30 494 140 varaukset 20 % 6 098 828 urakoitsijan yleiskulut 10 % 3 659 297 rakennuttajan kustannukset 12 % 4 830 272 YHTEENSÄ alv 0% 45 082 537 alv 23% 23 % 10 368 983 YHTEENSÄ alv 23% 55 451 520 Nimike Määrä Yksikkö /yks. YHT. Rinnakkaistie koivusaaren kohdalla VE1 Länsiväylän vieressä Paalut metrokuilun alue L=5,6m (keskipit.) 48 kpl 1680 80 640 Perustukset 493 m3 600 295 800 Pilarit 38 kpl 6000 228 000 Palkit 600x500 166 m 360 59 760 Kansilaatta 3579 m2 1200 4 294 800 Vesieristys ja suojabetoni 3579 m2 82 293 478 Kansirakenteen pintarakenteet 3579 m2 56 200 424 Välisumma 5 452 902 varaukset 20 % 1 090 580 urakoitsijan yleiskulut 10 % 654 348 rakennuttajan kustannukset 12 % 863 740 YHTEENSÄ alv 0% 8 061 570 alv 23% 23 % 1 854 161 YHTEENSÄ alv 23% 9 915 731

11 Nimike Määrä Yksikkö /yks. YHT. Rinnakkaistie koivusaaren kohdalla VE2 Rannan kautta Paalut metrokuilun alue L=5,6m (keskipit.) 48 kpl 1680 80 640 Perustukset 262 m3 600 157 200 Pilarit 20 kpl 500 10 000 Palkit 600x500 26 m 360 9 360 Kansilaatta 1200mm 1292 m2 800 1 033 600 Vesieristys ja suojabetoni 1090 m2 82 89 380 Kansirakenteen pintarakenteet 1090 m2 56 61 040 Tkimuuri 140 m2 3200 448 000 Välisumma 1 889 220 varaukset 20 % 377 844 urakoitsijan yleiskulut 10 % 226 706 rakennuttajan kustannukset 12 % 299 252 YHTEENSÄ alv 0% 2 793 023 alv 23% 23 % 642 395 YHTEENSÄ alv 23% 3 435 418 9 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Piirrettyjen poikkileikkausten mitoitus on otettu Ramboll Oy:n suunnitelmista siten, että ajoradat ja ajokaistat on pidetty paikoillaan. Näin poikkileikkausten mitat ovat vaihtuvia, eivätkä ole kaikilta osin esitettyjen poikkileikkausten mukaisia. Rakenteet mahtuvat kuitenkin hyvin niille varattuihin mittoihin ja tunneleiden rakenneleikkauksia voidaan jopa kaventaa n. 2...2,5m Kavennettujen tunneleiden poikkileikkausten mitoitus on esitetty liitepiirustuksissa FT217/011 ja 012. Rakennusten sijoittelua ajotunneleiden päälle tulee tarkentaa. Rakennukset voidaan perustaa vain tunnelien välitilaan ja tunnelien ulkopuolelle tulevien perustusrakenteiden varaan. Rinnakkaiskadun sijainniksi vaihtoehto VE1, joka kulkee Länsiväylän vieressä, on liikenteellisesti parempi vaihtoehto. Rakenteellisesti vaihtoehto on raskaampi ja kalliimpi. Vaihtoehdossa joudutaan rakentamaan Länsiväylän viereen pitkä siltarakenne. Myös Länsiväylän viereisen rakennusmassan liittyminen siltarakenteeseen ongelmallista, jos käytetään yhteisiä tukirakenteita. Ongelmaksi muodostuvat mm. lämpö- ja kosteustekniikka, tärinä sekä erikoiskuljetuksen vaatima tilatarve.

12 Vaihtoehto VE2 on liikenteellisesti huonompi, koska raskas liikenne joudutaan kierrättämään asuintalojen vierestä, mutta rakenteellisesti vaihtoehto on vaihtoehtoa VE1 kevyempi. Jatkossa on suunnittelulla sovitettava yhteen metroasemien, katujen ja aukioiden suunnitelmat. Metroasemien rakentaminen olisi hyvä vaiheistaa siten, että ne tehdään samanaikaisesti viereisten katujen ja aukioiden rakenteiden kanssa. Uusi erikoiskuljetusreitti pitää olla valmis siinä vaiheessa, kun Länsiväylää ei enää voida käyttää erikoiskuljetuksiin. 10 LIITTEET KSV: - Koivusaaren osayleiskaavan havainnekuva, luonnos 1:3000 RAKENNEPIIRUSTUKSET: - FT201/001 VE2 rinnakkaistie rannan kautta tasopiirustus pl840...pl980 - FT201/002 VE2 rinnakkaistie rannan kautta tasopiirustus pl1100...pl13200 - FT201/003 VE2 rinnakkaistie rannan kautta pituusleikkaus - FT201/004 VE2 rinnakkaistie rannan kautta poikkileikkaus pl935 - FT201/005 VE2 rinnakkaistie rannan kautta poikkileikkaus pl1175.5 - FT201/006 VE2 rinnakkaistie rannan kautta poikkileikkaus pl1183 - FT201/007 VE2 rinnakkaistie rannan kautta poikkileikkaus pl916 - FT201/008 VE2 rinnakkaistie rannan kautta leikkaus B-B - FT201/009 VE2 rinnakkaistie rannan kautta poikkileikkaus pl886 - FT201/010 VE2 rinnakkaistie rannan kautta poikkileikkaus pl1110.9 - FT201/011 Koivusaaren tunneli, madallettu ja kavennettu poikkileikkaus pl886 - FT201/012 Katajaharjun tunneli, madallettu ja kavennettu poikkileikkaus pl1175.5 - FT217/101 VE1 rinnakkaistie LV:n vieressä tasopiirustus pl840...pl1000 - FT217/102 VE1 rinnakkaistie LV:n vieressä tasopiirustus pl1080...pl1320 - FT217/103 VE1 rinnakkaistie LV:n vieressä pituusleikkaus - FT217/104 VE1 rinnakkaistie LV:n vieressä poikkileikkaus pl935 - FT217/105 VE1 rinnakkaistie LV:n vieressä poikkileikkaus pl1175.5 - FT217/106 VE1 rinnakkaistie LV:n vieressä poikkileikkaus pl1183 - FT217/107 VE1 rinnakkaistie LV:n vieressä leikkaus A-A - FT217/108 VE1 rinnakkaistie LV:n vieressä poikkileikkaus pl886 - FT217/109 VE1 rinnakkaistie LV:n vieressä poikkileikkaus pl916 - FT217/110 VE1 rinnakkaistie LV:n vieressä poikkileikkaus pl1110.9 LIIKENNESUUNNITTELUN LIITTEET: - Liikennekaaviot 2 sivua