AK 379 Mansikkaniemen ympäristö

Iisalmen kaupunki Kaavoitus Kaavaselostus 1 (43) Pvm muutettu Asianumero 18.6.2018 17.10.2018 IIS/561/10.02.03.00/2017 AK 379 Mansikkaniemen ympäristö ASEMAKAAVAN SELOSTUS EHDOTUSVAIHE ASEMAKAAVA, JOKA KOSKEE KIINTEISTÖJÄ 140-407-20-1046, 140-407-20-1149 ja 140-407-878-4 sekä osaa kiinteistöistä 140-407-18-285, 140-407-20-1218, 140-876-2-1, 140-895-0-27 ja 140-895-0-588. ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU (VE 1) Iisalmen kaupungin 8. kaupunginosan korttelit 70-73 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, pysäköinti-, muinaismuisto-, maisemallisesti arvokas pelto-, katu- ja vesialueet. Kaavan laatija Postiosoite: Iisalmen kaupunki, kaavoitus, Pohjolankatu 14, PL 10, 74101 IISALMI Hannele Kelavuori, asemakaava-arkkitehti Jyrki Könttä, kaupungininsinööri Sari Niemi, kaavoitusarkkitehti Heli Kärki, kaavavalmistelija puh. 040 830 2783 puh. 040 588 9022 puh. 040 830 4366 puh. 040 355 1886 hannele.kelavuori@iisalmi.fi jyrki.kontta@iisalmi.fi sari.niemi@iisalmi.fi heli.karki@iisalmi.fi Kaavan vireille tulo: 25.2.2017 Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaavaselostus 2 (43) 1.TIIVISTELMÄ 1.1.Asemakaavan muutosalue Kaava-alue sijaitsee Mansikkaniemellä, noin 4,5 km Iisalmen keskustasta pohjoiseen. Kuva 1 Sijainti 1.2.Asemakaava ja asemakaavan tavoitteet Mansikkaniemen alueella ei ole asemakaavaa. Alueella on historiallisia arvoja ja alueella on virkistyskäyttöä. Pääosa Mansikkaniemestä on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella sijaitsee mm. Juhanin Ahon museo sekä ulkoilmakatsomo. Alueella sijaitsee seurakunnan entinen leirikeskusrakennus, jossa toimii tällä hetkellä pitopalveluyritys. Kaavassa huomioidaan perusopetuksen palveluverkkoon liittyvä päätös, jossa uusi alakoulu sijoittuisi Mansikkaniemen ympäristöön. Kaava-alueen pinta-ala on noin 30 ha (VE 1) / 39 ha (VE 2).

Kaavaselostus 3 (43) 1.3.Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulo: Iisalmen Sanomat/ Kaavoituskatsaus 25.2.2017 OAS nähtävillä 5. - 30.6.2017 Kaavan käsittelyvaiheet: 3. - 27.4.2018 Tekninen lautakunta 19.6.2018 Kaavaluonnos nähtävillä 25.6. - 15.8.2018 Tekninen lautakunta 25.9.2018 141 Kaupunginhallitus 8.10.2018 222 Kaavaehdotus nähtävillä 22.10. 20.11.2018 Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaavaselostus 4 (43) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 2 1.1. Asemakaavan muutosalue... 2 1.2. Asemakaava ja asemakaavan tavoitteet... 2 1.3. Kaavaprosessin vaiheet... 3 2. Lähtökohdat ja alueen nykytilanne... 5 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 2.1.1. Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2. Luonnonympäristö... 5 2.1.3. Rakennettu ympäristö ja liikenne... 6 2.1.4. Kulttuuriympäristö... 9 2.1.5. Arkeologinen kulttuuriperintö... 13 2.1.6. Maanomistus... 16 2.2. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne... 16 3. Asemakaavan suunnittelu ja kaavaprosessi... 21 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 21 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 21 3.2.1. Osalliset... 21 3.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 21 3.2.3. Viranomaisyhteistyö... 22 3.3. Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen... 22 3.4. Asemakaavan tavoitteet... 23 3.4.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 23 3.4.2. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 24 3.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 25 4. Asemakaavan kuvaus... 27 4.1. Kaavan rakenne... 27 4.1.1. kaavaluonnosvaihe... 27 4.1.2. Kaavaehdotusvaihe... 31 4.1.3. Aluevaraukset... 33 4.1.4. Kaavamerkinnät - ja määräykset... 33 4.1.5. Nimistö... 33 4.1.6. Mitoitus... 34 4.2. Kaavaluonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen... 34 4.3. Kaavaehdotusvaiheessa tehty vaikutusten arviointi:... 37 4.4. Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 40 5. Asemakaavan toteutus... 43 Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Kaavakokousten ja viranomaisneuvottelujen muistiot 4. Yhteenvedot lausunnoista ja vastineet 5. Valokuvia alueesta 6. Johtokartta 7. Muinaisjäännösselvitys, 2018, alustavat tulokset 8. Ote meluselvitys, 2018 9. Melukaiteen vaikutus melutasoon Mansikkaniemellä, 2018 10. Liito-oravakartoitus, 2016 11. Luontoselvitys 12. Inventointitiedot (suluissa inventointikortin numero) a) Koljonvirta-Mansikkaniemi (288) b) Juhani Ahon museo (161) c) Metsäpirtti (340) d) Mäntylä 13. Mansikkaniemen alueen historiakooste 14. Havainnekuva- ja tontinkäyttöluonnosaineistoja, rakeisuuskuva (koulu sovitettuna)

Kaavaselostus 5 (43) 2. LÄHTÖKOHDAT JA ALUEEN NYKYTILANNE 2.1.Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1.Alueen yleiskuvaus Mansikkaniemi sijaitsee Pikku-Iin vesistön, Ouluntien ja Vanhan Kainuuntien välisellä alueella. Alue on Iisalmen keskusta-alueesta 4-5 km pohjoiseen. Lähiympäristössä on mm. Pihlajaharjun ja Jordanin asuinalueet sekä Koljonvirran leirintäalue. Alueen eteläpuolella, osittain kaava-alueella (Naulalammen ympäristö), on harvaa pientaloasutusta ja mm. vanha maatila. Kaava-alueen pintaala on noin 30 ha (luonnosvaiheen VE 1) / 39 ha (luonnosvaiheen VE 2). Alue on Mansikkaniemen alueen osalta rakennuskiellossa kaavan laatimista varten. Mansikkaniemen suunnittelualueen rakennuskanta lännestä päin katsottuna on 1. Juhani Ahon museo pihapiireineen 2. katsomoalue 3. Mäntylä 4. Metsäpirtin kurssi- ja leirikeskus. Leirikeskuksen majoitussiipi on purettu 2010- luvulla. Alue on pääosin mäntypuuvaltaista hiekkaharjua. Metsäpirtin keskuksen itäpuolisessa metsässä on Suomen sodan aikaisia korsuja. Liikennöinti Mansikkaniemen alueelle tapahtuu Vanhan Kainuuntien liittymästä (itä) sekä Ouluntieltä (etelästä). Lisäksi kaava-alueen pohjoisosassa on vanhaa istutettua peltoa ja eteläosassa alue on Naulalammen ympäristön peltoalueita. Kuva 2 Mansikkaniemi ja Naulalammen ympäristö 2.1.2.Luonnonympäristö Maisemarakenne ja jääkauden jälkeiset muodostumat Suomen kallioperä on vanhaa, yleensä arkeeista tai varhaisproterotsooista kiviainesta. Arkeeinen kallioperä on 3 100 2 500 miljoonan vuoden ikäistä ja varhaisproterotsooinen 1 930 1 800 miljoonan vuoden ikäistä. Suomen pohjois- ja itäosat kuuluvat arkeeiseen kallioperään. (Lehtinen & Nurmi 1998) Maamme kallioperä on kulunutta, eikä siinä ole vuoriksi luokiteltavia muodostumia. Viimeisimmän jääkauden merkit näkyvät usein luode-kaakko suuntaisina ruhjeina, jotka jään liike on puhdistanut irtaimesta maa-aineksesta tuoden jyrkänteet esiin. Muita merkkejä kallioperässä ovat hiidenkirnut

ja silokalliot. Jääkauden sulamisvaiheessa ovat syntyneet irtaimesta aineksesta koostuvat muodostumat, kuten moreenit, harjut ja savikot. (Ruokola & Niironen 1997) Kaavaselostus 6 (43) Koljonvirran ja sen lähialueiden kallioperässä esiintyy kaksi ruhjetta. Näistä toinen erottaa mantereesta Iisaaren ja siihen muodostuvat Iso-Iin syvänne, Käärmesalmi ja Pikku-Ii (Ruokola & Niironen 1997). Lisäksi aluetta halkoo harju Partalan kautta Lapiniemelle, josta se jatkuu Mansikkaniemen kautta kaupungin itäpuolelle (Saarelainen & Leino 2002). Kyseinen harjujakso jatkuu pitkälle Iisalmen ulkopuolelle. Harju on maaperältään hiekka- ja hietavaltaista (Saarelainen & Leino 2002). Muodoltaan se on loivapiirteinen ja kulunut. Topografialtaan alue on loivapiirteistä ja merkittäviä korkeuseroja ei esiinny. Maisema on kumpuilevaa mäkimaastoa, korkeuden vaihdellessa 80-130 m mpy välillä (Vuorinen & Hietaranta 2001). Kumpuilevuus näkyy Koljonvirran ja Mansikkaniemen alueella selvästi, korkeampien lakialueiden ja laaksojen sekä syvänteiden vuorotellessa. Koljonvirran alueen harjujakso kuuluu yhtenä haarana Suomen pisimpään harjujaksoon. Kuitenkin Iisalmen osuus on katkonaisempi, eikä niin yhtenäinen. Harju mahdollistaa kauniita näkymiä ympäröiville vesistöille ja luo kontrastia matalalle kesäteatterin juhlakentälle. Alueella on liito-oravan elinpiiri. Valokuvaliitteessä on kuvia alueen ympäristöstä. 2.1.3.Rakennettu ympäristö ja liikenne Mansikkaniemen puoleisella kaava-alueella ei ole asuinkiinteistöjä. Alueen läheisyydessä on asemakaavoitettuja asuinalueita (Jordan n. 200 asukasta, Pihlajaharju n. 520 as., Kirkonsalmen länsiranta n.120 as.). Kaava-alue on hyvin väljästi rakentunutta ja alueen rakennuskanta on iäkästä. Museoalue (ent. Pikku Pappilan pihapiiri) on alueen länsiosassa ja tämän alueen läheisyydessä sijaitsee myös ns. Mäntylän tilan päärakennus ja aitta. Mäntylän pohjoispuolella olevassa suppamaisessa muodostumassa sijaitsee katettu ulkoilmakatsomo. Seurakunnan leirikeskus on rakentunut 1970- luvun alussa ja siinä ollut siipiosa on purettu 2010-luvulla. Alueella on käytöstä poistunut rakennus ja talousrakennus leirikeskuksen pohjoispuolisella alueella rannan läheisyydessä. (valokuvat liitteessä). Ympäristöhäiriöt ja liikenne Alueella on taimikoitunut/osin umpeenkasvanut maa-aineisten ottoalue (yhteisomistuksessa) Vanha Kainuuntien varressa. Liikenteen osalta Mansikkaniemen alue sijoittuu vilkkaan Ouluntien pohjoispuolelle. Alueen tieverkon liikennemääriä on kuvattu seuraavissa kuvissa. Mansikkaniemelle on kaksi olemassa olevaa liittymää, toinen Ouluntieltä alueen länsiosassa ja toinen Vanha Kainuuntieltä alueen itäosasta.

Kaavaselostus 7 (43) Kuva 3 Alueen tiestö Kuva 4 liikennemääräkartta 2012-2017, ajoneuvoa/vuorokausi. Lähde: liikennevirasto / https://julkinen.liikennevirasto.fi/webgis-sovellukset/webgis/template.html?config=liikenne

Kaavaselostus 8 (43) Kuva 5 Tie- ja katuliikenteen liikennemäärät, nykytilanne. Lähde: WSP Finland oy / Meluselvitys, Iisalmen kaupunki Melu Iisalmen kaupunkiin on laadittu meluselvitys vuonna 2018 (Iisalmen kaupunki, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristönsuojeluyksikkö). Tarkemmat tiedot selvityksestä löytyvät liiteaineistosta. Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Oppilaitoksia palvelevat alueet, päiväajan (klo 7-22) keskiäänitason ohjearvo on 55 db. Sisällä opetustilojen osalta ohjearvo on 35 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.

Kaavaselostus 9 (43) Kuva 6 Ote. Tieliikenteen meluvyöhykkeet ennustetilanteessa vuonna 2035. Maastonmuotojen vuoksi Mansikkaniemen pohjoisosa on huomattavasti vähemmän meluisa eteläosaan verrattuna. Meluselvityksen mukaan ennustetilanteessa vuonna 2035 päiväajan keskiäänitaso on Mansikkaniemen Ouluntien pohjoispuolisella peltoalueella 55 db ja nykyisen pysäköintialueen kohdalla 50 db. Koulun piha-alueita on suunniteltu tälle 50 db vyöhykkeelle. Virkistys Alueella on runsaasti virkistyskäyttöä. Alue on ollut pitkään julkisessa käytössä ja alueella kulkee useita suosittuja polkumaisia reittejä. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella on seurakunnan entinen leirikeskus, jossa toimii vuokralla pitopalveluyritys juhlatiloineen. Alueella on myös museotoimintaa (Juhani Ahon museo) sekä ulkoilmakatsomo, jossa toimii kesäteatteri. 2.1.4.Kulttuuriympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Mansikkaniemen alue on pääosin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Valtakunnallisen RKY-inventoinnin kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttöja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi

Kaavaselostus 10 (43) inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva 14.12.2017 tehty päätös tuli voimaan 1.4.2018. Päätös edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kuva 7 RKY-alueen rajaus, sininen viivoitus RKY-alueen kuvaus: Koljonvirralla on keskeinen asema Suomen sodan taistelupaikkana sekä kirjailija Juhani Ahoon liittyvän henkilöhistorian vuoksi. Koljonvirran historiallinen alue käsittää Pikku-Iin järvestä Poroveden pohjoiseen ulokkeeseen, Kirkkosalmeen laskevan Koljonvirran rantamaisemat sekä Pikku-Iihin työntyvän Mansikkaniemen harjun. Maiseman katkaisee uudistettu tielinjaus ja silta levähdyspaikkoineen. Laajemman maisema-alueen osia ovat Pikku-Partalan entisen sotilasvirkatalon alue sekä virran länsipuolella Kauppilan kartanon rakennukset sekä vesistön rantamat viljelyksineen. Mansikkaniemessä on Iisalmen entinen kappalaisen pappila, Juhani Ahon lapsuudenkoti. Vanha Oulu -maantien linja kulkee itä-länsi -suuntaisesti Mansikkaniemen poikki. Mansikkaniemessä on venäläisten tykkipattereiden jäänteitä sekä loitommalla venäläisten joukkojen majoituskorsuja.

Pappilan pihapiirissä on päärakennus, väentupa, navetta, aittoja, lato, rannassa sauna, Ruotteenmäestä siirretty tuulimylly ja sota-aitta Koljonvirran rannalla. Pappilaan vievän koivukujan varrella on Koljonvirran taistelussa venäläisiä joukkoja komentaneen ruhtinas Dolgorukin valurautainen hautamuistomerkki. Kaavaselostus 11 (43) Historia Iisalmen Koljonvirralla lokakuussa 1808 käyty taistelu oli Suomen sodan viimeisimpiä taisteluita. Eversti Sandelsin komentamat suomalaiset estivät venäläisten joukkojen yrityksen ylittää Koljonvirran silta. Koljonvirran taistelua käytiin matalarantaisen virran varrella aina Iisalmen kirkolta Fredriksdalin kartanon alueelle saakka. Kirkkosalmen ylittävällä sillalla oli keskeinen asema taistelujen kulussa. Taistelusta Johan Ludvig Runeberg sai aiheen Sven Tuuva -sankarirunoon. Sotaa kuvaava vänrikki Stålin tarinoiden ensimmäinen osa julkaistiin 1848. Mansikkaniemen pappila on rakennettu 1840-luvun lopulla rovasti Laguksen aikana kappalaisen pappilaksi. Rakennus on ollut Juhani Ahon museona vuodesta 1958 lähtien; Juhani Aho asui pappilassa 1865-1876 isänsä toimiessa Iisalmen kappalaisena. lähde: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=929 Koljonvirran historiallinen maisema Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Sillan pohjoispuolella on Mansikkaniemi. Virran eteläpuolella avautuvan Kirkonsalmen rannalla on Iisalmen entisen maaseurakunnan kirkkomaisema. Virran länsipuolen Kauppilan (nykyisen Koljonvirran) tilan rakennukset sekä Iso- ja Pikku-Iin rantamat muodostavat laajemman maisema-alueen viljelysmaisemien sijoittuessa rantaviivan suuntaisesti. Aluetta halkoo vanhan Ouluntien sijoilla kulkeva valtatie, jonka varressa sijaitsee useita vanhoja maatilapihapiirejä, kuten entinen vänrikin sotilasvirkatalo Pienpartala sekä 1870-luvulla lukkarin talona toiminut Kattaala. Suomen sodasta tunnetun Koljonvirran maisema avautuu parhaiten virran ylittävältä sillalta. Silta, jolla saatiin Sandelsin johdolla eräs Suomen sodan maineikkaimmista voitoista (27.10 1808), sijaitsi nykyisen sillan eteläpuolella. lähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Mansikkaniemen pappila l. Pikkupappila 1840-luku Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Pappilan rakennutti 1840-luvun loppupuolella rovasti Johan Lorenz Lagus. Vuosina 1865-1876 pappilassa asui kirjailija Juhani Ahon isä Theodor Brofelt. Tällöin pappila oli vuoraamaton ja maalaamaton hirsirakennus, jossa oli neljä huonetta ja keittiö. Pihapiirin tuparakennus on rakennettu samoihin aikoihin kuin pappila, kaksi aittaa on 1840-luvulta. Pappila muutettiin museoksi v. 1958, jonka jälkeen lähistölle on siirretty tuulimylly Ruotaanmäestä ja ennen Suomen sotaa Koljonvirran tilalla sijainnut eloaitta. Aitan seinissä näkyy taistelun muistona luotien jälkiä. lähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2.

Kaavaselostus 12 (43) Dolgorukin muistomerkki 1848 Valintaperuste: H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Suomen sodassa kaatuneen venäläisen ruhtinas Dolgorukin muistomerkki on venäläisten v. 1848 pystyttämä ja Suomen vanhin rautainen muistomerkki. Ruhtinas Dolgoruk kaatui luultavasti lähellä nykyistä Mansikkaniemen tilaa virran itärannalla, johon muistomerkki on pystytetty. lähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Mäntylän tila Mahdollisesti 1840-1850 -luku, aitta v. 1890 Valintaperuste: R, M, kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen Mansikkaniemi ja sillä sijainneet Pienpappilan ja Mäntylän tilat on aikoinaan lohkottu Iisalmen pappilan maista. Pappilan tila on ensimmäisen kerran mainittu maarekisterissä v. 1798. Mäntylän pihassa oleva yksikerroksinen paritupamallien asuinrakennus on mahdollisesti rakennettu samoihin aikoihin kuin Mansikkaniemen kappalaisen virkatalo, mahdollisesti jo 1840-luvulla, mutta viimeistään rakennuksen eteisen seinähirteen kaiverretun vuosiluvun mukaan v. 1890. Iisalmen kaupunki osti v. 1981 pääosan Mäntylän tilan maista, pihapiirin vasta v. 2005. Asuinrakennuksessa toimi vuosina 1985-1987 Soitinmuseo, minkä jälkeen se on ollut tyhjillään. 1960- luvulle asti Ouluntie kulki Mäntylän asuinrakennuksen pohjoispuolella. Kun nykyinen tie rakennettiin, tie siirtyi Mäntylän pihan etelälaitaan ja rakennusryhmä jäi jyrkän tieleikkauksen reunalle. Tällä sivulla ollut navetta purettiin ja talliaittarakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen pihan länsilaitaan. lähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Alueella sijaitsee entinen seurakunnan leirikeskus (Metsäpirtti). Tästä rakennuksesta on inventointikortti liiteaineistossa. Entisen leirikeskusrakennuksen osalta voidaan todeta, että rakennuksessa ei kaavoittajan näkemyksen mukaan ole erityisiä rakennustaiteellisia arvoja suhteessa aikakautensa arkkitehtuuriin. Lisäksi rakennus on ollut kahdesta rakennusmassasta koostuva kokonaisuus, josta noin puolet on purettu majoitussiiven purkamisen yhteydessä. Tällöin kaavoituksen lausunnon mukaan majoitussiiven purkamiselle ei nähty esteitä. Alueella sijaitsee myös hirsirakennus, joka on kohtuullisen iäkäs (todennäköisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä), mutta ei myöskään edusta rakentamistavaltaan tai rakennushistorialtaan erityisiä arvoja. Rakennus on mahdollisesti ollut alun perin seurakunnan metsänhoitajan asuinkäyttöön toteutettu rakennus. Leirintä-alueen ollessa Mansikkaniemellä rakennuksessa oli siihen liittyviä aputiloja ja majoitustiloja, nykyisin rakennus on kerhotiloina. Kaavoittaja ei näe tarpeellisena esittää näitä rakennuksia paikallisesti arvokkaina.

Kaavaselostus 13 (43) Kuva 8 Metsäpirtti, entinen leirikeskusrakennus Kuva 9 alueella sijaitseva hirsirakennus 2.1.5.Arkeologinen kulttuuriperintö Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunan kautta haettu kohdeluettelo kaava-alueella olevista kohteista: Tunnus Nimi Laji / tyyppi Kohteen tiedot 24416 patterikumpu Kiinteä muinaisjäännös/ puolustusvarustukset 24417 kuoppajäänteitä ja korsu kiinteä muinaisjäännös / ei määritelty Kuvaus: Sota-aitan länsipuolella sijaitsee halkaisijaltaan noin viisi metrinen maakumpu, jota nimitetään patterikummuksi. Kummun selitetään olleen osa venäläisen tykistön aseman suojavallia, mikä voi tietysti pitää paikkansa. Se tiedetään, että ruhtinas Dolgoruki sijoitti osan tykistöstään Oulun tien pohjoispuolelle, alueelle, missä kumpu sijaitsee. Kuvaus: Painauman pohjoispuolella on kaksi itä-länsisuuntaista, 3,5 metriä pitkää, yhden metrin levyistä ja 0,2 metriä syvää uraa. Urien koillispuolella sijaitsee mahdollisesti korsun pohja, joka on muodoltaan neliön muotoinen. Sivut ovat 3,5 metriä pitkät ja se on vajaan yhden metrin syvä. Tämän korsun pohjan luoteispuolella on vielä yksi 3,5 metriä pitkä ja yhden metrin leveä ura.

1000019452 Koljonvirta tykkipatteri 1 1000019453 Koljonvirta tykkipatteri 2 kiinteä muinaisjäännös / puolustusvarustukset kiinteä muinaisjäännös / puolustusvarustukset 24419 korsu kiinteä muinaisjäännös / ei määritetty 1000019454 Koljonvirta hauta-alue kiinteä muinaisjäännös / hautapaikat 24418 kuoppajäänteitä kiinteä muinaisjäännös / ei määritetty 1000019455 Koljonvirta korsualue Kiinteä muinaisjäännös / asuinpaikat Kaavaselostus 14 (43) Tykkipatteri 1 on Mansikkaniemen kärjen eteläpuolella korkealla harjanteella noin 12 m pitkä, noin kaksi metriä leveä ja noin 0,5 m pitkä venäläinen tykkipatterin valli. Se on hieman kaareva ja työntyy keskiosastaan länteen päin. Vallissa ovat olleet havaittavissa neljän tykin asemat. Vallin ja harjanteen etelärinteessä on ainakin neljä pyöreää kuopannetta, joiden halkaisija on noin metrin ja syvyys noin 0,3 metriä. Pohjoiseen laskevassa rinteessä on myös samanlaisia kuoppia. Tykkipatteri 2 on Mansikkaniemen kärjessä ja se on saman kokoinen kuin venäläisten tykkipatteri 1 eli noin 12 metriä pitkä ja kolme metriä leveä. Vallin korkeus vaihtelee 1-2 m. Vallin itäpuolella eteläpäässä vallio on mahdollinen majoituskorsun pohja. Se on nelikulmainen painanne, jonka kokko non noin 3 x 3 m ja syvyys on noin 0,5 m. Juhlakentän koillisrinteen yläosassa on yksi kuoppajäännös, jonka pituus on 5,2 metriä ja leveys 3,8 metriä. Syvyyttä kuopalla on yksi metri mitattuna kuopan länsireunasta ja kaksi metriä syvemmältä rinteestä mitattuna. Kyseessä lienee majoituskorsu Mansikkamäen juhlakentän koillispuolella sijaitsee hauta-alue, jossa ovat mahdolliset venäläisten sotilaiden haudat. Juhlakentän kaakkoisrinteen yläosassa on kuusi soikeaa painannetta, jotka ovat 1,8-3,5 metriä leveitä ja 2,5-4,5 metriä pitkiä. Painaumat voivat olla venäläisten tykkiasemia, jotka sijoitettiin tälle paikalle lokakuisen taistelun jälkeen. Juhlakentän länsipuoleisen ja itäpuoleisen rinteen yläosassa olevat painaumat ja vallitukset lienevät venäläisten, hieman, porrastettua tykistöasemaa. Se tiedetään, että venäläiset jäivät Mansikkaniemelle useaksi viikoksi taistelun jälkeen Hietamäessä Metsäpirtin leirikeskuksen itäpuolela sijaitsee korsualue, missä on korsujen jäänteitä. Alueella on rinteessä noin 30 maahan kaivettua neliön muotoista ja eri kokoista kuoppaa. Kuoppien koko vaihtelee noin 2x2 m kokoisista 7-8 x 5-6 metrin kokoisiin. Syvyydeltään ne ovat noin metrin ja kuoppien länsiosassa on noin metrin leveä aukko alarinteen puolella. Kuopat liittyvät todennäköisesti Hietamäkeen linnoittautuneiden joukkojen majoittumiseen. Korsualueen seudulla taisteltiin 10-11.11.1808 24421 mahdollisia kiinteä Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7052076 I: 508842

Kaavaselostus 15 (43) hautauksia muinaisjäännös / ei määritelty Kuvaus: Timo Ylimaunu 2000 lähde. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_list.aspx Kuva 10 Alueelta tiedossa olevat muinaisjäännökset (alue- ja pistemäiset kohteet). Muinaisjäännöksiin liittyviä selvityksiä alueelta on tehty: - Iisalmi Koljonvirta Taistelualueen arkeologinen tutkimus. Raportti. Hannu Poutiainen, Mikroliitti Oy 2005. - Iisalmen Koljonvirran taistelupaikan inventointi 2000. Timo Ylimaunu. Museovirasto, rakennushistorian osasto. - Iisalmen Koljonvirran taistelupaikka, sota-arkeologinen koekaivaus. Tiina Kuokkanen ja Sanna Marin. Arkeologian laboratorio 2003. Oulun yliopisto. - Iisalmi, Mansikkaniemen arkeologinen tutkimus 2018. Hannu Poutiainen, Mikroliitti Oy. Kaavaehdotusta laadittaessa ei ollut käytössä museoviraston lausuntoa koskien vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen tuloksia. Yllä esitetyt aineistot ovat Museoviraston paikkatietoaineistojen mukaisia kohteita ja niissä eivät näy uusimman selvityksen tulokset. Asuminen ja ikärakenne Mansikkaniemen puoleisella kaava-alueella (luonnosvaiheen VE 1 ja VE 2) ei ole asuinkiinteistöjä. VE 2:n alueelle sijoittuu yksi kiinteistö, jolla on asuinrakennuksia.

Kaavaselostus 16 (43) 2.1.6.Maanomistus IISALMEN KAUPUNKI YKSITYINEN / MUU IISALMEN KAUPUNKI Kaupunki vuokraajana IISALMEN KAUPUNKI Kaupunki vuokranantajana Kuva 11 Alueen maanomistus 2.2.Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää maakunta-, yleis- ja asemakaavojen ohella. Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Mansikkaniemen kaava-aluetta koskevia alueidenkäyttötavoitteita: - Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. - Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. - Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. - Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. - Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. - Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta.

Kaavaselostus 17 (43) Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030:ssa (Ym vahv. 7.12.2011) alue osoitettu: RM 21.330 Koljonvirta Matkailupalvelujen alue MA1-v 21.534 Koljonvirran historiallinen maisema Kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue tai kohde. Lisätieto: RKY 2009= valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Rakennushistoriallinen (R), Historiallinen (H) ja maisemallinen arvo (M) Kuva 12 Ote maakuntakaavasta Alueen tai kohteen suunnittelussa on otettava huomioon rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueen tai kohteen erityispiirteitä tulee vaalia. Valtakunnallisesti merkittävien alueiden (MA1-v, ma1-v) suunnittelussa on pyydettävä lausunto alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja museoviranomaisilta. Yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Iisalmen kaupunginvaltuuston 26.3.2007 hyväksymä Iisalmen keskustaseudun strateginen osayleiskaava. Kuva 13 Ote yleiskaavasta

Kaavaselostus 18 (43) sr-161 Juhani Ahon museo Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Kuva 14 Ote kaavoitustilanteesta ja ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 14.11.2011 114.

Kaavaselostus 19 (43) Rakennuskiellot Alue on rakennuskiellossa. Päätökset, sopimukset, suunnitelmat ja investoinnit ja muut suunnitelmat ja selvitykset Tehdyt selvitykset (melu, liito-oravat, historia) ovat kaavaselostuksen liitteinä. Kaavatyön yhteydessä on kartoitettu lisäksi alueen vanhoja karttoja ja ns. Vanhan Ouluntien historiaa saatavilla olleista lähteistä. Iisalmeen on keskustaseudun osayleiskaavatyötä varten laadittu viheraluejärjestelmä (Maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä Oy, 2004), jossa Mansikkaniemen alue on kultuurihistoriallisesti tai historiallisesti merkittävä viheralue. Keskeisiä kehitettäviä asioita ovat pääväylien ympäristön parantaminen Ouluntien liikenneympyrän luona ja viheryhteyden kehittäminen alueelle etelästä (Virran varsi).

Kaavaselostus 20 (43) 17 Koljonvirran museoalueen ympäristön parantaminen erillisen ympäristösuunnitelman mukaan. 2 Koljonvirran ja Naulalammen ympäristön maisemanhoito Kuva 15 Otteita Iisalmen viheraluejärjestelmästä. Maanmittauslaitos, lunastustoimitus: Kaava-alueen pohjoisosassa Vanha Kainuuntien varressa on vireillä lunastustoimitus koskien hiekkapalstaa 140-407-878-4. Kiinteistörekisteri Alue kuuluu kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Iisalmen kaupungin teknisen keskuksen kaupunkirakenneyksikkö on tarkastanut pohjakartan vuonna 2018.

Kaavaselostus 21 (43) 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU JA KAAVAPROSESSI 3.1.Asemakaavan suunnittelun tarve Ylä-Savon seurakuntayhtymä omistaa pääosan maa-alueista Mansikkaniemellä. Seurakuntayhtymä on tehnyt kaavamuutosaloitteen alueen maankäytöllisten ratkaisuiden selvittämiseksi (6.3.2017), etenkin leirikeskuksen alueen osalta. Alueella on lisäksi virkistyskäytöllisiä arvoja sekä historiallisia arvoja, mm. Suomen sodan aikaisia muinaisjäännöksiä sekä Juhani Ahon museo (ent. pappila). Alueella on mm. kesäteatterikäytössä oleva ulkoilmakatsomo sekä rantoja mukaileva kävelypolku. Iisalmen kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.2.2018 4 perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman, jonka yhteydessä päätettiin uuden alakoulun rakentamisesta Mansikkaniemen ympäristöön. Tällä asemakaavalla selvitetään mahdollisuus sijoittaa uusi alakoulu alueelle. Mahdollisia alakoulun sijoituspaikkoja on pohjoisessa Jordanin rannanpuoleisella alueella, Mansikkaniemellä ja Naulalammen ympäristössä. 3.2.Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1.Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ovat seuraavat tahot: Viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon liitto Museoviranomainen: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Liikennevirasto (vesiväylät) Pohjois-Savon pelastuslaitos Lautakunnat: tekninen lautakunta tekninen jaosto sivistys- ja hyvinvointilautakunta SOTE Kuntayhtymän ympäristölautakunta Asukkaat ja maanomistajat Järjestöt ja yhdistykset: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry nuorisoneuvosto ikäihmisten neuvosto vammaisneuvosto Sähkö-, vesi-, puhelinyhtiöt: puhelinyhtiöt: Kaisanet Oy, Telia Finland Oyj Savon Voima Verkko Oy Savon Voima Oyj/ Energiantuotanto ja kaukolämpö Iisalmen Vesi Ylä-Savon Vesi Oy Muut tarpeen mukaan 3.2.2.Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaava tuli vireille 2017 kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 5.-30.6.2017 ja esittelytilaisuus järjestettiin Mansikkaniemellä, Mäntylässä 15.6.2017. Kaavan laajennuttua koskemaan myös koulun sijoittamista alueelle, asetettiin oas uudelleen

Kaavaselostus 22 (43) nähtäville 3.-27.4.2018 ja järjestettiin esittelytilaisuus Mansikkaniemellä, Metsäpirtillä 11.4.2018. Kaavan luonnosvaihtoehdot asetettiin nähtäville 25.6.-15.8.2018 ja niitä esiteltiin 26.6.2018 järjestetyssä tilaisuudessa Koljonvirran kartanolla. Muistiot tilaisuuksista liitteenä. Myös ehdotusvaiheessa suunnitelmia esitellään osallisille yleisötilaisuudessa. Kaavan nähtävilläolosta ja yleisötilaisuuksista tiedotetaan kirjeillä kaava-alueen maanomistajia, toimijoita ja naapureita. Yleisötilaisuuksista sekä asemakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheiden nähtävilläolosta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustauluilla www.iisalmi.fi sekä Iisalmen Sanomissa. Asemakaava-aineisto on yleisön nähtävillä OAS-, luonnos- ja ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikoina Iisalmen kaupungintalolla, Pohjolankatu 14 (1. krs) sekä kaupungin internetsivuilla www.iisalmi.fi/ak370. Suurimman maanomistajan eli Ylä-Savon seurakuntayhtymän kanssa kaavatyötä on käsitelty yhteisissä palavereissa viranhaltijatasolla. Yhteistyötä on tehty kaupungin sivistys- ja hyvinvointitoimialan, toimitiloista vastaavien, liikenne- ja kunnallisteknisen suunnittelun, rakennusvalvonnan sekä mittausosaston kanssa. 3.2.3.Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeen alussa viranomaisyhteistyötä on tehty erityisesti alueen kulttuuriympäristöä koskien. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa 16.3.2018 järjestetyssä neuvottelussa käytiin läpi kaavan selvitystarpeita etenkin muinaisjäännösten osalta ja lähtökohtia kaavatyöhön, minkä lisäksi järjestettiin maastokäynnillä kaava-alueella. Syksyllä 2018 järjestettiin työneuvottelu, jonne kutsuttiin Pohjois-Savon ELY-keskus, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo ja Pohjois-Savon Liitto kaupungin edustajien lisäksi. 3.3.Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen 5.-30.6.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ilmoitustaululla ja internetissä. 15.6.2017 1. Yleisötilaisuus: osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely ja osallisten kuulemistilaisuus, joka pidettiin Mäntylässä. 3.-27.4.2018 Laajennetun kaava-alueen mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. 11.4.2018 2. Yleisötilaisuus: Suunnittelualueen laajenemisen ja uusien tarpeiden ilmaantumisen vuoksi järjestettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely ja osallisten kuulemistilaisuus, joka pidettiin Metsäpirtillä. 26.6.2018 3. Yleisötilaisuus: Kaavaluonnosvaihtoehtojen esittelytilaisuus pidettiin Koljonvirran kartanolla. 25.6.-15.8.2018 Kaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla. xx.xx.-xx.xx.2018 Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla. xx.xx.20xx 4. Yleisötilaisuus: Kaavaehdotuksen esittelytilaisuus pidettiin

Kaavaselostus 23 (43) 3.4. Asemakaavan tavoitteet 3.4.1.Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaupunginvaltuusto päätti 12.2.2018 4 perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmasta. Vaihtoehdoista kouluverkoksi valittiin vaihtoehto 2A, jossa kaikki nykyiset koulut säilyvät ja ne korvataan uudisrakennuksilla, mutta nykyisen Kirkonsalmen koulun sijainti siirtyy Mansikkaniemelle. Mikäli Mansikkaniemen koulun rakentaminen viivästyy kohtuuttomasti, toteutetaan vaihtoehto 2B, joka on vastaava kuin 2A, mutta Kirkonsalmen koulu rakennetaan entiselle paikalleen. Koulun tontin suunnittelun tavoitteet: Koulun tilantarve ja koulurakennuksen suunnittelun lähtökohtia asemakaavaan. Mitoitus on käyty läpi suunnitteluarkkitehti Katja Lintusen kanssa kaavaluonnosta laadittaessa. Kenttäalueiden osalta on käyty keskustelua liikuntapaikkamestarin kanssa. (03/2018). - Alakoulun tilantarpeen määrittelyn lähtökohtana on käytetty 9 perusopetusryhmän ja 2 esiopetusryhmän mitoitusta. Kirkonsalmen koululla on 237 oppilasta, joista osa siirtyisi Edvin Laineen kouluun lyhemmän koulumatkan vuoksi. Näin ollen uuteen kouluun tulisi noin 180-200 oppilasta. Tämä tarkoittaisi noin 3100 k-m2 kokoista rakennusta. Mikäli kouluun halutaan sisällyttää laajentamisvaraa, nousisi tarvittava rakennusoikeus noin 3500 k-m2:iin. - Koulurakennus voi olla kaksikerroksinen. - Liikuntasalin koko esimerkiksi Kauppis-Heikin koululla 160 k-m2 (10x16 m). - Välituntipihaa tulee olla sijoitettuna koulurakennuksen viereen. Mitoitusesimerkkinä pihaalueesta voidaan käyttää 10 m2 / lapsi. Tämä ei kuitenkaan ole määräystasoinen velvoite. - Pallokenttä (voisi olla hiekkatekonurmi), 40x60 m. - Monitoimiareena/jääkiekkokaukalo 20x40m. (reunan korkeus maksimissaan noin 2,7 m) - RT-kortiston ohjeiden (RT 96-0939) mukaan mm. o Esteettömyyden vaatimusten tulee toteutua koulusuunnittelussa. o Tontin ohjeellisena mitoitusperusteena voidaan pitää 1,5 ha perusalaa lisättynä 20 m2 / oppilas. Tontti sisältää tällöin liikunnan opetukseen tarvittavan kentän sekä koulun laajentamismahdollisuuden. (eli n. 1,9 ha ala 200 oppilaan mitoituksella). o Koulun liikunnanopetukseen käytettävän kentän enimmäisetäisyys koulusta on 200-400 m. Yhteyden tulee olla turvallinen. -> Mansikkaniemen vaihtoehdossa etäisyys noin 300m. o Pihat pyritään suuntamaan siten, että ne ovat aurinkoisia suurimman osan koulupäivästä ja mahdollisuuksien mukaan tuulelta suojassa. o Opetustilat pyritään suuntaamaan varjoisiin ilmansuuntiin. o Koulun tontille tulon ja rakennuksen sisäänkäyntien suuntauksessa ja sijoiteuksessa lähtökohtana ovat oppilaiden pääasialliset lähestymissuunnat. o Oppilaiden sisäänkäynnit sijoitetaan pihan puolelle. o Huoltoliikenne erotetaan henkilöliikenteestä. Oppilaiden oleskelualueet tulee rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä kokonaan. o Mahdollisuuksien mukaan osa koulun tontista on säilytettävä luonnontilaisena. Alueen voivat liittyä ympäröiviin puistoalueisiin tai metsiin. o Koulukuljetuksia varten on varattava riittävästi tilaa saattoliikenteelle. Oppilaskuljetusten ajoreitit on suunniteltava siten, etteivät ne risteä oleskelualueiden kanssa ja etteivät kuljetettavat joudu tarpeettomasti ylittämään ajorataa ajoneuvosta noustessaan. o Pihojen toiminnat tulee suunnitella siten, että moottoriliikenne ja kevytliikenne eivät risteä.

Kaavaselostus 24 (43) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kulttuuriympäristön säilyttämisen tavoitteet tulevat ylempiasteisesta maankäytön ohjauksesta (RKY). Maakunta- ja yleiskaava ohjaavat alueen suunnittelua lisäksi (kehittyvänä) matkailupalveluiden alueena. Alueella ei ole asemakaavaa. Alueen olemassa olevan rakennuskanta on toteutunut pääosin ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa. Alue on pääosaltaan valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on liito-oravien elinpiiri. Alue on historialliselta taustaltaan ollut julkisessa käytössä (seurakunnan leirikeskus, leirintäalue, museotoiminta). Koulun sijaintipaikkavaihtoehtoja tutkittiin Mansikkaniemen ympäristössä laajemmin OASvaiheessa keväällä 2018, joista kaavaluonnosvaiheeseen valikoitui 2 vaihtoehtoa. 3.4.2.Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kaavahanke käynnistyi alueen suurimman maanomistajan, Ylä-Savon seurakuntayhtymän aloitteesta. Seurakuntayhtymän omistamassa Metsäpirtin vanhassa leirikeskuksessa toimii tällä hetkellä pitopalvelu. Yrityksen tavoitteena on kehittää toimintaansa paikalla. Alueen virkistyskäyttötavoitteiden säilyttäminen ja kehittäminen ovat olleet keskeisiä yleisötilaisuudessa esille tulleita näkökulmia. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Koulun sijaintipaikkana Mansikkaniemen alue asettaa kaavoitukselle erityisiä laadullisia tavoitteita johtuen alueella olevista kulttuuriarvoista ja laadukkaasta maisemasta, joka on säilynyt ja kehittynyt kulttuurimaisemana vuosisatojen ajan. Kaavaluonnosvaihtoehto 1 (VE 1) mukaista koulun sijoittamispaikkaa varten selvitettiin tarve melunsuojaukseen koulun piha-alueiden osalta. Työn suoritti Sirpa Lappalainen / WSP Finland Oy:ltä. Tehty selvitys mahdollisesta melukaiteesta nykyisen Ouluntien kaiteen paikalle on liitteenä. Melukaide korvaisi nykyisen kaiteen siten, että kaide muuttuisi umpinaiseksi, korkeus pysyisi samana. Työn tekijä toteaa: Kaide toimii todella hyvin, koska molemmissa kohteissa tie on penkalla. Mansikkaniemessä koulun käyttöön suunniteltu alue saadaan suojattua kokonaisuudessaan päiväajan 55 db keskiäänitason ylittävältä melulta.

Kaavaselostus 25 (43) 3.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset OAS-vaiheessa tutkitut alustavat koulun sijaintipaikat Kaavaluonnosvaihetta edelsi neljän vaihtoehtoisen koulun sijaintipaikan tarkastelu Vanha Kainuuntien varsi Mansikkaniemi: leirikeskuksen sijaintipaikalla. Mansikkaniemi: peltoalueen reunassa Koljonvirrantien varsi Kuva 16 Koulun alustavat sijaintivaihtoehdot Tutkitut sijaintipaikkavaihtoehdot: Vanha Kainuuntien varsi Lähtökohdat ja vaikutusten arviointi Maapohja on yksityisomistuksessa, vaatisi maanhankintaa. (-) Sijainti ei aiheuta merkittäviä rajoitteita suunnittelulle. Ei sijaitse pääväylän varressa (saavutettavuus ei aivan

Kaavaselostus 26 (43) niin hyvä) (-) Melutason ohjearvot hallittavissa. (+) Mansikkaniemi: leirikeskuksen sijaintipaikalla. Mansikkaniemi: peltoalueen reunassa Maanomistus seurakuntayhtymän, vaatisi maanhankintaa. (-) Olemassa olevan rakennuskannan huomiointi estää koulun rakentamisen tavoiteaikataulussa. (-) Kulttuuriympäristön arvot asettavat rajoitteita suunnittelulle. Maanomistus peltoalueen osalta Iisalmen kaupungin. (+) Kulttuuriympäristön arvot asettavat rajoitteita suunnittelulle. Melutason ohjearvot ylittyvät (osalla) peltoaluetta. (-) Saavutettavuus hyvä. (+) Alueen korkeuserot ja maaperä (-/?) Koljonvirrantien varsi Kaupungin maanomistusta noin 2 ha. (+) Sijaintipaikka ei aiheuta merkittäviä rajoitteita suunnittelulle. (+) Ei sijaitse Ouluntien varressa, mutta kaupungin suunnassa- saavutettavuus hyvä. (+) Melutason ohjearvot todennäköisesti hallittavissa. (+/?) Alueen korkeuserot ja maaperä (-/?) Nykyisen ja tulevan Naulalammen ympäristön huomioon ottaminen osana suunnittelua. Vaikutusten arvioinnin perusteella päädyttiin laatimaan kaavaluonnokset Mansikkaniemen eteläisemmän vaihtoehdon ja Koljonvirrantien varren osalta. Koulun sijaintimahdollisuudesta leirikeskuksen paikalla sekä Vanhan Kainuuntien varressa luovuttiin. Mansikkaniemen leirikeskuksessa toimii tällä hetkellä pitopalveluyritys Metsäpirtti ja yrityksen toiminta soveltuu hyvin olemassa olevaan rakennukseen. Vanhan Kainuuntien varren peltoalue taas ei sijaintipaikaltaan ole niin keskeinen ja lisäksi peltoalue on yksityisen maanomistajan omistuksessa. Maanomistaja ei ole halukas luopumaan alueesta.

Kaavaselostus 27 (43) 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1.Kaavan rakenne 4.1.1.kaavaluonnosvaihe Asemakaavaluonnosvaihtoehto 1 (VE 1) kattaa Mansikkaniemen alueen Ouluntiehen ja Vanhaan Kainuuntiehen rajautuen. Kaavaluonnosvaihtoehto 2 (VE 2) on laajempi jatkuen Ouluntien eteläpuolelle, sisältäen Koljonvirrantien (katualue), peltoalueen (M-alue ja A-res merkintä), erillispientalojen korttelialueen (AO) (toteutunut asuinkiinteistö) sekä mahdollisen alakoulun tonttialueen (YO). Mansikkaniemen alueelle on kaavassa esitetty W, SM, VL/s, RM/s, YM, YO, LPA (VE 1), LP, MA, P ja katualueita. Pääosin alueet ovat rajattu toteutuneen ympäristön mukaisina ja osoitettu toteutuneen käyttötarkoituksen mukaisina. Keskeinen kaavassa esitetty muutos on uuden alakoulun kaavoittaminen alueelle, jonka suhteen on esitetty kaksi eri kaavaluonnosvaihtoehtoa. Kaavaluonnosvaihtoehto 1 (VE 1), koulun vaatimat tilavaraukset Vaihtoehto mahdollistaa uuden alakoulurakennuksen sijoittamisen Vanha Kainuuntien ja Ouluntien kulmaukseen, peltoalueen reunaan. Koulun tontti on 9000 m2 (YO k.73). Tämän lisäksi koulun käyttöön on osoitettu noin 2500m2 suuruinen metsäisenä säilytettävä piha-alue sekä pohjoisempana kenttäalue urheilukenttää varten n. 3200m2. YO-tontilla rakennusala sijoittuu tontin itäreunaan. Osa nykyisestä pysäköintialueesta muuttuu koulun piha-alueeksi. Kuva 17 VE 1 Kaavoittajan näkemys koulun tontin käytöstä (luonnos)

Kaavaselostus 28 (43) Maanpinnan korko tonttialueella Kuva 18 VE 1 Tontin suunniteltu korkomaailma, luonnos (Iisalmen kaupunki /kunnallistekniikan suunnittelu) Kuva 19 VE 1: Koulun tontin maanpinnan täyttö, luonnos (Iisalmen kaupunki /kunnallistekniikan suunnittelu)

Kaavaselostus 29 (43) Kaavaluonnosvaihtoehto 2 (VE 2), koulun vaatimat tilavaraukset (Käsitellään vaihtoehto 1:stä poikkeavilta osin) Mansikkaniemen osalta Ouluntien pohjoispuolinen peltoalue säilyy maisemallisesti arvokkaana peltoalueena. Pysäköintialueet (LP) ovat toteutuneiden alueiden mukaiset. Ns. seurakunnan leirikeskuksen / Metsäpirtin alue on kaavassa ulotettu katualueen rajaan. Ouluntie on LTmerkinnällä. Olemassa oleva asuinkiinteistö on osoitettu käyttötarkoituksen mukaisesti AOmerkinnällä. Peltoalue Ouluntien eteläpuolella on M-aluetta, jolla on A-res -merkintä. YO-tontilla Koljonvirrantien varressa rakentaminen sijoittuu Koljonvirrantien varren puoleiseen alueeseen, pääosion kadun suuntaisesti (rakennusala). Koulun piha-alue jää uudisrakennuksen ja Naulalammen välille. Liikennöintiin käytetään nykyisellä paikalla olevaa liittymää, jonka kautta rakennetaan tarvittava tonttiliittymä. Kuva 20 VE 2 Kaavoittajan näkemys koulun tontin käytöstä (luonnos) Oleva maanpinta on alueella useita metrejä Koljonvirrantien korkoa (n.+ 99) alempana (keskimäärin noin +95, laskien Naulalammen suuntaan noin korkoon (+87). Maaston muoto vaatii tontin tasoittamista pihatilan järjestämiseksi. Alla esitetyin koroin lähinnä Koljonvirrantietä olevaa aluetta nostetaan eniten kohti olemassa olevaa korkoa alueen koilliskulmassa. Piha-alueiden osalta korkoa nostetaan vähemmän. Piha-alueelle muodostuu näin ollen eritasoissa olevia alueita. Korkoja suunniteltaessa on huomioitu läheiset pientaloalueet ja niiden olemassa oleva korkomaailma.

Kaavaselostus 30 (43) Kuva 21 VE 2 Koulun tontin maanpinnan täyttö, luonnos (Iisalmen kaupunki /kunnallistekniikan suunnittelu) Kuva 22 VE 2 Koulun tontin maanpinnan täyttö, luonnos (Iisalmen kaupunki /kunnallistekniikan suunnittelu)

Kaavaselostus 31 (43) 4.1.2.Kaavaehdotusvaihe Kaavaehdotuksessa uusi koulu sijoitetaan Mansikkaniemelle Ouluntien ja Vanha Kainuuntien risteysalueen tuntumaan kaavaluonnosvaihtoehdon 1 pohjalta. Ratkaisuun päädyttiin vaikutusten arvioinnin perusteella. Pääosin kaava on nykyistä toteutunutta rakennetta säilyttävä: mm. Juhani Ahon museo pihapiireineen, Mäntylä, ulkoilmanäyttämö ja -katsomo alueet, vanha Ouluntien ajoväylä, pysäköintialueet, julkiseen käyttöön osoitetut viher- ja ranta-alueet sekä muinaisjäännösalueet. Suurin muutos alueelle on esitetty uuden koulun tontti. Entisen leirikeskuksen alueesta muodostuu erillinen palvelurakennusten/matkailua palvelevien rakennusten korttelialue/tontti. Mansikkaniemen länsiosan suhteen kaava on pääosin nykytilaa toteava. Alueella sijaitsevat mm. Juhani Ahon museo, Mäntylän tilan pihapiiri ja Mansikkaniemen ulkoilmakatsomo. Koulurakennuksen massoittelun soveltuvuutta ja tontin käyttöä sekä suhdetta ympäröivän maanpinnan korkoihin on tutkittu tontinkäyttöluonnoksilla ja havainnekuva-sovituksilla. Nämä aineistot löytyvät liiteasiakirjasta. Koulun tontin suunniteltua maanpinnan tasausta on tutkittu kuvan 18 mukaisesti.

Kaavaselostus Kuva 23 Rakeisuuskartta Mansikkaniemen alueelta. Liikenneympyrän luoteispuolella kuvan oikean reunan läheisyydessä esitettynä mahdollisen koulun rakennusmassa (yksi vaihtoehtoinen toteutustapa). Kuva 24 Rakeisuuskartta Mansikkaniemen alueelta. Liikenneympyrän luoteispuolella kuvan oikean reunan läheisyydessä esitettynä mahdollisen koulun rakennusmassa (yksi vaihtoehtoinen toteutustapa). 32 (43)

Kaavaselostus 33 (43) 4.1.3.Aluevaraukset Aluevaraukset ovat luettavissa kaavakartoilta. Alla on esitelty osa: YM Museotoimintaa varten varattu alue. Alueella toimii Juhani Ahon museo. RM/s Merkinnällä on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Kyseisellä alueella sijaitsee Mansikkaniemen ulkoilmakatsomo. Alueen suojeltavia kohteita ovat mm. arvokas mäntypuusto sekä muistomerkki. LP Yleistä pysäköintiä varten varatut alueet ovat pääosin käytössä kesäaikaan, kun Mansikkaniemellä on kesäteatterinäytöksiä tai muita tapahtumia. Talvella 2018 esimerkiksi osa pysäköintialueista on ollut auraamattomia. Näin ollen mahdollinen koulun käyttö ja alueen keskiosan LP-alueiden käyttö painottuvat osittain eri vuodenaikoihin. P/RM Palvelurakennusten korttelialue/matkailua palvelevien rakennusten korttelialue kattaa entisen leirikeskuksen rakennuksen pihapiirin. Pihapiirissä oleva hirsirakennus on mahdollista korjata ja säilyttää, vaikka se ei sijaitse rakennusalalla (yleismääräys). VL/s Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa puistoiksi. YO Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialueet sisältävät koulun tarvitsemat liikennöinti- ja piha-alueet sekä pääosin myös tarvittavat kenttäalueet, lukuun ottamatta laajempaa liikuntakenttää (vu). Koulun henkilökunnan pysäköintiä voidaan osoittaa jo rakennetulle pysäköintialueelle, ensisijaisesti ulkoilmakatsomon itäpuolella sijaitsevalle (LP). SM-1 Alueella sijaitsee Suomen Sodan aikaisia muinaisjäännöksiä. vu (kenttäalue) VL/s alueella. Kentän sijoittaminen alueelle vaatii mahdollisesti kentän koosta riippuen harjun leikkaamista tasatun alueen (entinen kenttäalue) lounaiskulmassa. Maasto on alueelle hyvin jyrkkäpiirteistä. Toisaalta alueelta on historian saatossa otettu maa-aineksia, eikä alue ole siten luonnontilainen tälläkään hetkellä. Leikkauskohta on pyritty minimoimaan olemassa oleva topografia huomioiden. Ratkaisuun on päädytty, koska tällä alueella kentän sijoittaminen muuttaa alueen maisemaa vähiten eikä alueella ole muita vastaavia maastoltaan tasaisia alueita. 4.1.4.Kaavamerkinnät - ja määräykset Kaavamääräykset ovat luettavissa kaavakartalta. Yleismääräyksillä ohjataan mm. alueen mahdollista uudisrakentamisen rakentamistapaa ja sen sovittamista olevaan ympäristöön. Määräyksillä turvataan alueen arvokkaan ympäristön säilyminen. Yleismääräyksillä velvoitetaan lisäksi mm. huomioimaan alueella oleva liito-oravan elinpiiri, RKY-alueen arvot ja velvoitetaan laatimaan RM/s alueelle suunnitelma, joka huomioi alueen kulttuurihistorialliset arvot ja julkisen luonteen. 4.1.5.Nimistö Alueelle muodostuu uusi katualue, Mansikkaniementie (osa Vanhaa Ouluntietä). Asiaa on käsitelty nimistötyöryhmässä.

Kaavaselostus 34 (43) 4.1.6.Mitoitus Rakennusoikeudet kortteleittain: Kaavaehdotuksessa esitetty rakennusoikeus (k-m²) Toteutunut rakennusoikeus (km²) alueella ei ole asemakaavaa) (lähde: paikkatietoaineisto) Kortteli 70 (RM/s) Kortteli 70 (YM) Kortteli 70 (YM/RM) Rakentamisen määrää ohjataan yleismääräyksellä. 400 Kortteli 71 (P/RM) 1250 + t50+ olemassa oleva hirsirakennus sallitaan kunnostettavan yleismääräyksellä Kortteli 73 (YO) 150 + t 25 100 + 50 3500 0 VL/s t150 (vu kenttäalueeseen liittyvä talousrakentaminen sa 24, sa 37 (viheralueella olevat saunat nykyisen kokoisina) Alueelle saa rakentaa esim. laavuja yleismääräyksellä. 29k-m2, katsomo, 48 (toimitilojen pintaala 120) + 70 + 48 +34 + 63 +22 + 11 = n. 300 (370) 649 + 91 (hirsirakennus). Aiemmin paikalla oli myös majoitussiipiosa, on ollut kooltaan noin 600 k-m2 (587m2).. sa 24, sa 37 4.2.Kaavaluonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Arvioitava tekijä Sisältö Ihmisten elinolot ja ympäristö Mansikkaniemen alue on merkittävä virkistys- ja matkailualue lähellä vesistöä. Alue tuo lisäarvoa Iisalmen alueen julkisiin viheralueisiin ja toimii kaupunkilaisten yhteisenä tapahtumapaikkana reitistöjensä, kulttuuritarjontansa ja julkisten kaupunkitilojensa ansiosta. Tätä ominaisuutta kaavaluonnosvaihtoehdoissa 1 ja 2 halutaan korostaa. Erityisesti kaavaluonnosvaihtoehdossa 1, jossa koulu sijoittuu Mansikkaniemen alueelle, antaa koulun ympäristö lisäarvoa pedagogisena ympäristönä koululaisille. Kaavaluonnosvaihtoehto 2 lähtee siitä, että nykyinen käyttö entisen seurakunnan leirikeskuksen osalta säilyy Mansikkaniemen alueella ja siten käyttöaste jää vähäisemmäksi kuin jos koulu sijoittuisi alueelle kuten kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 on esitetty.

Kaavaselostus 35 (43) Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Koljonvirran alueen harjujakso kuuluu yhtenä haarana Suomen pisimpään harjujaksoon. Molemmat kaavaluonnosvaihtoehdot säilyttävät tärkeimmät harjualueet koskemattomina. Nehän ovat säilyneet satoja vuosia nykyisessä muodossaan. Tätä turvaa virkistysalueille osoitettu VL/s merkintä. Luonnonolot Alueen puusto on pääosin havupuuvaltaista harjun lakialueilla ja lehtipuuvaltaista vesistöjen rantavyöhykkeillä ja laaksojen pohjassa. Alueella sijaitseekin liito-oravan elinpiiri. Luonnonolojen osalta kaavassa otetaan kantaa havupuuvyöhykkeiden pääasialliseen säilyttämisen ja säilytetään liito-oravan elinpiiri. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 koulu sijoittuu peltoalueelle mukaillen vanhan Ouluntien linjausta ja sijoittuen lähelle vanhaa Kainuuntietä säilyttäen luontoa mahdollisimman paljon. Kaavaluonnosvaihtoehto 2 ei vaikutu luonnonoloihin, sillä siinä koulu sijoittuu kokonaan nykyiselle peltoalueelle. Koulun sijoittuminen Mansikkaniemen ympäristöön takaa molemmissa vaihtoehdoissa yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisen paikan pohjoiselle koululle asuntoalueiden sijainnin näkökulmasta. Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous sekä liikenne Molemmissa vaihtoehdoissa koulut ovat saavutettavuuden näkökulmasta hyvin kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen saavutettavissa. Molempien kaavaluonnosten osalta joukkoliikenteen pysäkkeihin on tehtävä muutoksia mahdollisimman turvallisen liikkumisen mahdollistamiseksi. Kaavaluonnosvaihtoehdoissa esitetyt sijaintipaikat sijoittuvat lähelle toisiaan (etäisyys noin 400m). Näin ollen niiden saavutettavuudessa etäisyyden näkökulmasta ei ole merkittäviä eroja. Etäisyys nykyiseen Kirkonsalmen kouluun, joka uudisrakentamisella on tarkoitus korvata, on noin 2,2 km pohjoiseen. Mansikkaniemen alueella sijaitseva harju mahdollistaa kauniita näkymiä ympäröiville vesistöille ja luo kontrastia matalalle kesäteatterin juhlakentälle. Molemmissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa tätä on vaalittu ja säilytetty harjumaisema mahdollisimman alkuperäisenä. Kaavamerkintä VL/s tukee tätä tavoitetta. Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Maisemallisesti molemmat esitetyistä koulujen sijaintivaihtoehdoista sijoittuvat osittain avoimen peltomaiseman yhteyteen. Ouluntien rakentaminen nykyiselle sijaintipaikalleen on katkaissut Mansikkaniemen ja Naulalammen välisen alavan viljelymaiseman jo aikaisemmin ja siten muokannut kulttuurimaisemaa vahvasti. Sekä Ouluntie että Koljonvirrantie ovat korkeusasemaltaan suhteellisen korkealla mahdollisiin koulun rakentamispaikkoihin nähden Vaihtoehdoissa 1 ja 2. Kaupunkikuvaa uusi rakennettava koulu kehittää etenkin, jos sen suunnittelussa huomioidaan arvokas kulttuuriympäristö. Parhaimmillaan ratkaisu antaa arvokkaan lisän kaupunkikuvaan. Erityisesti tämä seikka tulee esiin, jos uusi koulu rakennetaan Vaihtoehdon 1 mukaisesti Mansikkaniemen alueelle. Se on

Kaavaselostus 36 (43) ajallinen jatkumo alueen monelta aikakaudelta peräisin olevaan rakennuskantaan. Molemmat vaihtoehdot huomioivat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset Mansikkaniemen alueella ja säilyttävät niitä. Alueella on arvokkaita muinaisjäännöksiä ja molemmat kaavaluonnosvaihtoehdot säilyttävät niitä. Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntatalous Koulun sijainti keskeisellä paikalla pohjoisella kaupunkialueella mahdollistaa sen toimimisen sosiaalisena keskuksena pohjoisen Iisalmen asukkaille. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 tontin täyttökulut ovat noin 90 000 e ja Kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 noin 270 000. Tonttialueiden ulkopuolelle sijoittuvan infran rakentamiskuluista vaihtoehdot ovat tasavahvoja. Joitain julkisen liikenteen pysäkkien paikkoja on tarpeen uudelleen sijoittaa molemmissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa. Toimiva kaupunkiympäristö ja rakentaminen Iisalmen kaupunkiympäristö on viihtyisä, turvallinen liikkua ja esteetön Iisalmen yhdyskuntarakenne on tiivis ja toimiva palveluverkko on hyvin saavutettavissa. Peruopetuksen palveluverkkosuunnitelmassa ja sen kytkennässä koko kunnan yleiskaavaan harkittiin, että sijaintivaihtoehto on hyvä yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta. Liikenteellisesti alueet ovat hyvin saavutettavissa ja ne ovat olemassa olevien kevyenliikenteen väylien ja alikulkujen varrella. Iisalmen liikuntareitit ja puistot houkuttelevat ihmiset liikkumaan Mansikkaniemen alueella on runsaasti virkistyskäyttöä. Alue on ollut pääosin julkisessa käytössä useita vuosikymmeniä. Kaavaluonnoksessa nämä puustoiset alueet ja ranta-alueet on osoitettu julkiseen käyttöön. Strategiset tavoitteet Iisalmi tunnetaan kulttuuriympäristöstään, historiastaan ja tarinoistaan sekä viihtyisästä keskustastaan vesistöjen keskellä Kaavaluonnoksissa on esitetty alueelta tiedossa olevat kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaat kohteet ja alueet suojeltavina kohteina tai ohjataan ympäristön muutoksia muiden kaavamerkintöjen avulla. Näin alueen kulttuurihistorialliset arvot, jotka palvelevat myös alueen matkailupalveluiden kehittämistä, voidaan turvata. Perusopetuksenyksikön sijainti osana kulttuuriympäristöä palvelee myös pedagogisia tavoitteita. Yritysvaikutusten arviointi: Molemmissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa on huomioitu alueella toimivien toimijoiden / yrittäjien edellytykset nykyisen kaltaisen toiminnan jatkamiselle. Kaavaluonnokset eivät kaavoittajan näkemyksen mukaan heikennä toiminnan jatkamisen edellytyksiä. Kaavaluonnosvaihtoehto 1 tuo Mansikkaniemen alueen itäosaan enemmän muutoksia alueelle mahdollisen koulun sijoittamisen osalta sekä suunniteltujen pysäköintipaikkojen siirtämisen osalta. Osa nykyisistä pysäköintialueen paikoista on esitetty siirrettäväksi

Kaavaselostus 37 (43) muodostettavalle tontille, lähemmäs entisen leirikeskuksen/ Metsäpirtinrakennusta. Toisaalta mahdollinen koulun rakentaminen alueelle voisi tuoda uusia yhteistyö- ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia ja vilkastuttaa etenkin talvikaudella hiljaista Mansikkaniemen aluetta. Kaavaluonnosvaihtoehto 2 ei tuo muutoksia nykytilanteeseen Mansikkaniemen osalle. Palvelurakennusten korttelialueella oleva ns. entinen leirikeskusrakennus on mahdollisuus säilyttää ja laajentaa noin 150 k-m2 verran tai korvata uudisrakennuksella (800 k-m2). 4.3.Kaavaehdotusvaiheessa tehty vaikutusten arviointi: Arvioitava tekijä Ihmisten elinolot ja ympäristö - Pedagoginen oppimisympäristö Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Luonnonolot, virkistysalueet VE 1 (Koulu Mansikkaniemellä) Mansikkaniemen alueen käyttöaste nousee ja useammat kaupunkilaiset hyödyntävät aluetta. Lähiympäristö lisäarvona pedagogisena ympäristönä koululaisille: monipuolinen luonto, kulttuuriympäristö ja historia (+) Koljonvirran alueen harjujakso kuuluu yhtenä haarana Suomen pisimpään harjujaksoon. Molemmat kaavaluonnosvaihtoehdot säilyttävät tärkeimmät harjualueet koskemattomina. (0) Koulun rakentamisalueet sijoittuvat pelto- ja pysäköintialueille. (0) Peltoalue ei ole perinnebiotooppi eikä peltoalueen nykyinen käyttö ja hoito tue luontoarvoja. Mansikkaniemen alueella olevat virkistysalueet säilyvät. (0) Liikkuminen alueella lisääntynee jonkin verran. Tämä voi rasittaa maanpinnan kasvillisuutta paikoitellen. Pääosin liikkuminen alueella tapahtuu toteutuneita polkumaisia reittejä pitkin. (0/-) Koulun aiheuttama kulutus alueelle keskittyy syys-, talvi- ja kevätaikoihin, jolloin alueella ei ole merkittävästi muuta käyttöä ja kulutusta. Koulun lähiympäristössä on metsäisiä alueita. (+) VE 2 (Koulu Koljonvirrantien varressa) Mansikkaniemen alueen käyttöaste jää vähäisemmäksi ve 1 verrattuna (vastaa nykytilaa). Koulun tontin vieressä olevaa pientaloasutusta. Koulun välitön lähiympäristö ei ole monipuolinen. (-) Koljonvirran alueen harjujakso kuuluu yhtenä haarana Suomen pisimpään harjujaksoon. Molemmat kaavaluonnosvaihtoehdot säilyttävät tärkeimmät harjualueet koskemattomina. (0) Koulun rakentamisalueet sijoittuvat peltoalueelle. (0) Peltoalue on viljelykäytössä. Koulun lähiympäristössä ei ole metsäisiä alueita. (-) Mansikkaniemen alueella olevat virkistysalueet säilyvät. (0) Koulun rakentaminen alueelle ei heikennä liito-oravan elinolosuhteita Mansikkaniemellä. (0)

Kaavaselostus 38 (43) Alue- ja yhdyskuntarakenne Liikenne, kevytliikenne Liikenne, ajoneuvoliikenne Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Koulun rakentaminen alueelle ei heikennä liito-oravan elinolosuhteita Mansikkaniemellä. (0) Koulun sijoittuminen Mansikkaniemen ympäristöön takaa molemmissa vaihtoehdoissa yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisen paikan pohjoiselle koululle asuntoalueiden sijainnin näkökulmasta. (0) Kaavaluonnosvaihtoehdoissa esitetyt sijaintipaikat sijoittuvat lähelle toisiaan (etäisyys noin 400m). Näin ollen niiden saavutettavuudessa etäisyyden näkökulmasta ei ole merkittäviä eroja. Etäisyys nykyiseen Kirkonsalmen kouluun, joka uudisrakentamisella on tarkoitus korvata, on noin 2,6 km pohjoiseen. (0) Molemmissa vaihtoehdoissa koulut ovat saavutettavuuden näkökulmasta hyvin kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen saavutettavissa. Molempien kaavaluonnosten osalta joukkoliikenteen pysäkkeihin on tehtävä muutoksia mahdollisimman turvallisen liikkumisen mahdollistamiseksi. Vanhan Kainuuntien liikennemäärä noin 1571 ajoneuvoa/vuorokaudessa, joka on vähäinen Koljonvirrantien liikennemäärään verrattuna. Koulun ajoneuvoliittymän liikennöinti on turvallisempaa ja sujuvampaa. (+) Maisemallisesti molemmat esitetyistä koulujen sijaintivaihtoehdoista sijoittuvat osittain avoimen peltomaiseman yhteyteen ja ovat maanpinnan Koulun sijoittuminen Mansikkaniemen ympäristöön takaa molemmissa vaihtoehdoissa yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisen paikan pohjoiselle koululle asuntoalueiden sijainnin näkökulmasta. (0) Kaavaluonnosvaihtoehdoissa esitetyt sijaintipaikat sijoittuvat lähelle toisiaan (etäisyys noin 400m). Näin ollen niiden saavutettavuudessa etäisyyden näkökulmasta ei ole merkittäviä eroja. Etäisyys nykyiseen Kirkonsalmen kouluun, joka uudisrakentamisella on tarkoitus korvata, on noin 2,2 km pohjoiseen. (0) Molemmissa vaihtoehdoissa koulut ovat saavutettavuuden näkökulmasta hyvin kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen saavutettavissa. Molempien kaavaluonnosten osalta joukkoliikenteen pysäkkeihin on tehtävä muutoksia mahdollisimman turvallisen liikkumisen mahdollistamiseksi. Riski Koljonvirrantien ylitykseen Pihlajaharjun suunnasta: vaatisi käytännössä uuden alikulun Koljonvirrantielle koulun kohdalle. Koljonvirrantien nykyinen liikennemäärä noin 8500 ajoneuvoa/vuorokaudessa, joka on yli viisinkertainen Vanhan kainuuntien liikennemäärään verrattuna. Koulun ajoneuvoliittymän liikennöinnin järjestäminen on haasteellisempaa. (-) Maisemallisesti molemmat esitetyistä koulujen sijaintivaihtoehdoista sijoittuvat osittain avoimen peltomaiseman yhteyteen ja ovat maanpinnan

Kaavaselostus 39 (43) korkeudeltaan katualueita alempana. Vaatii tontin täyttöä ja tasausta. Rakentamispaikka vaatii erityistä ympäristön huomiointia sekä rakennuksen ulkoasun että tontin suhteen. (RKY-alue) korkeudeltaan katualueita alempana. Vaatii tontin täyttöä ja tasausta (ve 2 täyttöjä joudutaan tekemään määrällisesti enemmän). Parhaimmillaan koulu antaa arvokkaan lisän kaupunkikuvaan. Yhdyskuntatalous ja tekniset verkostot Sosiaaliset vaikutukset Parhaimmillaan koulu antaa arvokkaan lisän kaupunkikuvaan. Erityisesti tämä seikka tulee esiin, jos uusi koulu rakennetaan Vaihtoehdon 1 mukaisesti Mansikkaniemen alueelle. Se on ajallinen jatkumo alueen monelta aikakaudelta peräisin olevaan rakennuskantaan. Näkyvä rakennuspaikka risteysalueen tuntumassa. Tontin täyttökustannukset, arvio 90 000e Melukaide (mahdollisesti) arvio 50 000 e Mahdollisuus liittää olevaan kaukolämpöverkostoon. (+) Tonttialueiden ulkopuolelle sijoittuvan infran rakentamiskulut ovat vähäisemmät (voidaan hyödyntää olevia rakenteita). (+) Joitain julkisen liikenteen pysäkkien paikkoja on tarpeen uudelleen sijoittaa molemmissa vaihtoehdoissa. (0) Koulun sijoittaminen Mansikkaniemelle aiheuttaa lyhyellä aikavälillä huolta kulttuuriympäristön tuhoutumisesta. (-) Koulun sijoittaminen Mansikkaniemelle aiheuttaa huolta alueella toimivassa yrittäjässä. Koulun sijoittaminen alueelle tukee pitkällä aikavälillä alueen julkista käyttöä. (+) Tontin täyttökustannukset, arvio 270 000e Ei ole mahdollisuutta liittää olevaan kaukolämpöverkostoon. (-) Tonttialueiden ulkopuolelle sijoittuvan infran rakentamiskulut ovat suuremmat (mm. alikulku). (- ) Joitain julkisen liikenteen pysäkkien paikkoja on tarpeen uudelleen sijoittaa molemmissa vaihtoehdoissa. (0) Rajanaapureina pientalokiinteistöjä, joille koulun sijoittaminen alueelle aiheuttaa huolta. Strategiset tavoitteet Toimiva kaupunkiympäristö ja rakentaminen Iisalmen kaupunkiympäristö on viihtyisä, turvallinen liikkua ja esteetön Iisalmen yhdyskuntarakenne on tiivis ja toimiva palveluverkko on hyvin saavutettavissa. Peruopetuksen palveluverkkosuunnitelmassa ja sen kytkennässä koko kunnan yleiskaavaan harkittiin, että sijaintivaihtoehto on hyvä yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta. Liikenteellisesti alueet

ovat hyvin saavutettavissa ja ne ovat olemassa olevien kevyenliikenteen väylien ja alikulkujen varrella. Kaavaselostus 40 (43) Iisalmen liikuntareitit ja puistot houkuttelevat ihmiset liikkumaan Mansikkaniemen alueella on runsaasti virkistyskäyttöä. Alue on ollut pääosin julkisessa käytössä useita vuosikymmeniä. Kaavaluonnoksessa nämä puustoiset alueet ja ranta-alueet on osoitettu julkiseen käyttöön. Iisalmi tunnetaan kulttuuriympäristöstään, historiastaan ja tarinoistaan sekä viihtyisästä keskustastaan vesistöjen keskellä Kaavaehdotuksessa on esitetty alueelta tiedossa olevat kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaat kohteet ja alueet suojeltavina kohteina tai ohjataan ympäristön muutoksia muiden kaavamerkintöjen avulla. Näin alueen kulttuurihistorialliset arvot, jotka palvelevat myös alueen matkailupalveluiden kehittämistä, voidaan turvata. Perusopetuksenyksikön sijainti osana kulttuuriympäristöä palvelee myös pedagogisia tavoitteita. Yritysvaikutusten arviointi: Kaavaehdotuksessa on huomioitu alueella toimivien toimijoiden / yrittäjien edellytykset nykyisen kaltaisen toiminnan jatkamiselle ja entisen leirikeskuksen alueella myös laajentamiselle tonttialueella. Kyseisen tontin käyttömahdollisuuksia on väljennetty ja osa pysäköintialueen pysäköintipaikoista on esitetty toteutettavaksi muodostettavan tontin eteläosaan. Kaavaehdotus ei kaavoittajan näkemyksen mukaan heikennä toiminnan jatkamisen edellytyksiä alueella. Kaavalla mahdollistetaan yritystoiminnan jatkaminen ja kehittäminen Mansikkaniemellä kulttuuriympäristön ja yleisen virkistyskäytön ehdoilla. 4.4.Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Melu Kaavaluonnos VE 1 ja kaavaehdotuksen mukainen koulu sijoittuu Ouluntien läheisyyteen. Meluselvityksen täydennyksen mukaan (ote alla) melukaide rakentamalla alla esitetyn mukaisesti, melutason ohjearvot alittuisivat selvästi.

Kaavaselostus 41 (43) Kuva 25 Melukaiteen osoitettu paikka Ouluntien ajoradan viereen, nykyisen metallikaiteen paikalle ja nykyisen kaiteen korkuisena (70cm) toteutettava umpinainen melukaide kuvan mukaiselle paikalle (kirkkaan vihreällä osoitetulle alueelle) laskisi pihamelutason n. 45-50 db. Meluselvityksen mukaan ennustetilanteessa vuonna 2035 päiväajan keskiäänitaso on Mansikkaniemen Ouluntien pohjoispuolisella peltoalueella 55 db ja nykyisen pysäköintialueen kohdalla 50 db. Koulun piha-alueita on suunniteltu tälle 50 db vyöhykkeelle. Näin ollen Valtioneuvoston päätöksen mukaiseen melutason ohjearvoon oppilaitosten ulkomelutason osalta on mahdollista päästä ilman melukaidettakin. Melukaiteella melutasoa saataisiin kuitenkin madallettua alle ohjearvon salliman tason. Mikäli melukaiteen toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi, asiasta tulee neuvotella Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Kaavaluonnos VE 2 sijoittuu Koljonvirrantien varteen, jossa meluselvityksen ennustevuoden 2035 osalta koulun piha-alue sijoittuisi alle 55 db alueelle. Tulvan huomioiminen Tulvavaaran alaisille alueille ei ole kaavassa osoitettu merkittävää rakentamista. Saunan rakentamisalaa (sa 37) Mansikkaniemen itäosassa on laajennettu ylärinteen suuntaan tulvakorkeuden huomioimisen vuoksi.

Kaavaselostus 42 (43) Kuva 26 tulvavaaravyöhyke, 1/100a Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva (avovesi) Määritetty tulva-alue koostuu tulvavaaravyöhykkeistä, jotka kuvaavat tietyn vedenkorkeuden aiheuttamaa tulvan peittämää aluetta ja vaaran astetta tietyllä todennäköisyydellä (toistuvuusaika). Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esim. todennäköisyys kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan (1/100a) esiintymiselle jonakin valittuna vuonna on 1 %. Kuva 27 tulvavaaravyöhyke, 1/100a Lähde: Suomen ympäristökeskus / aineisto päivitetty vuonna 2016 Hulevesien hallinta Hulevesien hallinnan osalta kaavakartalla on määräys hulevesien hallintasuunnitelman liittämisestä rakennuslupa-asiakirjoihin uudisrakentamishankkeissa. Alueella on rajoittava määräys asfaltinpintojen käytöstä: Ainoastaan tonttialueilla (YO ja P/RM) tarvittavat huolto- ja ajoväylät voidaan asfaltoida. Näin ollen hulevesien imeytymisen näkökulmasta suurin muutos kohdistuu koulun tonttialueeseen, jolta on mahdollisuus johtaa hulevesiä viivyttäen Naulalampeen. Ouluntien alitse on olemassa rumpuputki, joka laskee Naulalampeen (avo-oja). Kokonais hulevesien vesimäärä ei merkittävästi muutu, mutta päällystettyjen pintojen vuoksi hetkellinen virtaama voi suurentua purkuojassa.