Vapon läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2017/ Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

Vapon läntisen Suoen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2017/ Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alue Riina Ruususaari Hanna Alajoki Marika Paakkinen Harri Perälä Karri Reian Asta Laari Kaisa Valkonen RAPORTTI 2018 nro 590/18

Vapon läntisen Suoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2017 /Etelä- Pohjanaan ELY-keskuksen alue Tutkiusraportti nro 590/18, 31.8.2018 Ruususaari, R., Alajoki, H., Paakkinen M., Perälä, H., Reian K., Laari, A. ja Valkonen, K. 2018. Vapon läntisen Suoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2017 / Etelä-Pohjanaan ELYkeskuksen alue 2017. KVVY Tutkius Oy. Tutkiusraportti nro 590/18. 217 s. + liitteet. Tekijä: KVVY Tutkius Oy / Tapere Tilaaja: Vapo Oy KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA... 1 2.1 LÄMPÖTILA VUONNA 2017... 2 2.2 SADANTA... 2 2.3 LUMIPEITE VUONNA 2017... 3 3. KÄYTTÖ- JA HOITOTARKKAILU... 4 3.1 YLEISTÄ... 4 3.2 VESISTÖTARKKAILUN NÄYTTEENOTTO... 4 4. VESISTÖTARKKAILUT 2017... 5 4.1 YLEISTÄ... 5 4.2 VESISTÖTARKKAILUN TOTEUTUS ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA VUONNA 2017... 5 5. PERHONJOEN VESISTÖALUE (49)... 7 5.1 VENETJOEN VALUMA-ALUE (49.02)... 7 5.1.1. Kairinneva (Halsua)... 7 5.1.1.1 Yleistiedot... 7 5.1.1.2 Vesistötarkkailu... 8 5.2 ULLAVANJOEN VALUMA-ALUE (49.05)... 15 5.2.1. Tynnyrikallionsuo (Toholapi)... 15 5.2.1.1 Yleistiedot... 15 5.2.1.2 Vesistötarkkailu... 16 5.3 KÖYHÄJOEN VALUMA-ALUE (49.06)... 18 5.3.1. Jauhoneva (Veteli)... 18 5.3.1.1 Yleistiedot... 18 5.3.1.2 Vesistötarkkailu... 20 5.4 PERHONJOEN YLÄOSAN ALUE (49.09)... 24 5.4.1. Ristineva-Laurinneva-Pollarinneva ja Kapustaneva-Laukkulaineva- Sarvinevan tuotantoalue (Veteli)... 24 5.4.1.1 Yleistiedot... 24 5.4.1.2 Vesistötarkkailu... 26 5.5 PATANANJOEN VALUMA- ALUE (49.09)... 30 5.5.1. Ruissaarenneva (Vipeli)... 30 5.5.1.1 Yleistiedot... 30 5.5.1.2 Vesistötarkkailu... 32 6. ÄHTÄVÄN-, KRUUNUPYYN JA PURMONJOEN VESISTÖALUEET... 36 6.1 PURMO NORRA ÄN ALUE (46.05)... 36 6.1.1. Porrasneva (Evijärvi)... 36 6.1.1.1 Yleistiedot... 36 6.1.1.2 Vesistötarkkailu... 38 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

6.2 KUREJOEN ALUE (47.04)... 43 6.2.1. Paskoneva (Alajärvi)... 43 6.2.1.1 Yleistiedot... 43 6.2.1.2 Vesistötarkkailu... 44 6.2.2. Lainneva (Lappajärvi/Lapua)... 45 6.2.2.1 Yleistiedot... 45 6.2.2.2 Vesistötarkkailu... 47 6.3 KUNINKAANJOEN VALUMA-ALUE (47.05)... 49 6.3.1. Kuninkaansuo (Soini)... 49 6.3.1.1 Yleistiedot... 49 6.3.1.2 Vesistötarkkailu... 50 6.4 VIERESJOEN VALUMA-ALUE (47.07)... 52 6.4.1. Korpisalonneva-Pälvineva (Vipeli)... 52 6.4.1.1 Yleistiedot... 52 6.4.1.2 Vesistötarkkailu... 54 6.5 VIMPELINJOEN VALUMA-ALUE (47.08)... 58 6.5.1. Savonneva (Alajärvi/Soini/Karstula/Kyyjärvi)... 58 6.5.1.1 Yleistiedot... 58 6.5.1.2 Vesistötarkkailu... 60 6.6 LEVIJOEN VALUMA-ALUE (47.09)... 68 6.6.1. Pannuneva (Soini)... 68 6.6.1.1 Yleistiedot... 68 6.6.1.2 Vesistötarkkailu... 69 6.7 KRUUNUPYYNJOEN VESISTÖALUE (48)... 72 6.7.1. Pyyaanneva-Saapasneva-Iso Saapasneva (Evijärvi)... 72 6.7.1.1 Yleistiedot... 72 6.7.1.2 Vesistötarkkailu... 73 7. KYRÖNJOEN VESISTÖALUE (42)... 76 7.1 JALASJOEN ALUE (42.04)... 76 7.1.1. Kyrön-Koiraanneva (Kurikka/Ilajoki)... 76 7.1.1.1 Yleistiedot... 76 7.1.1.2 Vesistötarkkailu... 78 7.1.2. Kontio- ja Palloneva sekä Korvaneva (Kurikka, Kauhajoki)... 80 7.1.2.1 Yleistiedot... 80 7.1.2.2 Vesistötarkkailu... 82 7.2 MUSTAJOEN VALUMA-ALUE (42.05)... 87 7.2.1. Vasikkaneva (Jalasjärvi)... 87 7.2.1.1 Yleistiedot... 87 7.2.1.2 Vesistötarkkailu... 88 7.3 SEINÄJOEN VALUMA-ALUE (42.07)... 90 7.3.1. Haukineva (Seinäjoki/Jalasjärvi)... 90 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

7.3.1.1 Yleistä... 90 7.3.1.2 Vesistötarkkailu... 92 7.3.2. Näätäneva (Jalasjärvi)... 95 7.3.2.1 Yleistiedot... 95 7.3.2.2 Vesistötarkkailu... 96 7.3.3. Linnus-Lainesneva ja Valkianeva (Jalasjärvi)... 99 7.3.3.1 Yleistiedot... 99 7.3.3.2 Vesistötarkkailu... 100 7.3.4. Juupa-Jäkäläneva ja Pirjatanneva (Seinäjoki)... 101 7.3.4.1 Yleistiedot... 101 7.3.4.2 Vesistötarkkailu... 103 7.3.5. Aerikanneva (Seinäjoki)... 104 7.3.5.1 Yleistiedot... 104 7.3.5.2 Vesistötarkkailu... 104 7.3.6. Peurainneva ja Saatineva (Seinäjoki)... 105 7.3.6.1 Yleistiedot... 105 7.3.6.2 Vesistötarkkailu... 107 7.4 HIRVIJOEN VALUMA-ALUE (42.08)... 109 7.4.1. Madesneva ja Vähä-Hautaneva (Jalasjärvi)... 109 7.4.1.1 Yleistiedot... 109 7.4.1.2 Vesistötarkkailu... 110 7.4.2. Löyhinkineva ja Liikaneva (Jalasjärvi)... 113 7.4.2.1 Yleistiedot... 113 7.4.2.2 Vesistötarkkailu... 114 7.4.3. Pesäneva (Jalasjärvi)... 120 7.4.3.1 Yleistiedot... 120 7.4.3.2 Vesistötarkkailu... 121 7.5 KAINASTONJOEN VALUMA-ALUE (42.09)... 122 7.5.1. Isoneva (Kurikka)... 122 7.5.1.1 Yleistiedot... 122 7.5.1.2 Vesistötarkkailu... 123 7.5.2. Laasneva (Teuva)... 125 7.5.2.1 Yleistiedot... 125 7.5.2.2 Vesistötarkkailu... 126 8. KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (35)... 128 8.1 TOISVEDEN ALUE (35.42)... 128 8.1.1. Mäkikylänsuo (Ähtäri)... 128 8.1.1.1 Yleistiedot... 128 8.1.1.2 Vesistötarkkailu... 129 8.2 ÄHTÄRINJÄRVEN ALUE (35.43)... 131 8.2.1. Naarasneva ja Leväsuo (Soini/Alajärvi)... 131 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

8.2.1.1 Yleistä... 131 8.2.1.2 Vesistötarkkailu... 132 8.2.2. Riita- ja Mustasuo (Ähtäri)... 138 8.2.2.1 Yleistiedot... 138 8.2.2.2 Vesistötarkkailu... 139 8.3 KOLUNJOEN VALUMA-ALUE (35.46)... 144 8.3.1. Mato- Teeri- ja Syväjoensuo sekä Kurkisuo (Soini)... 144 8.3.1.1 Yleistiedot... 144 8.3.1.2 Vesistötarkkailu... 146 8.3.2. Kalliosuo (Soini)... 153 8.3.2.1 Yleistiedot... 153 8.3.2.2 Vesistötarkkailu... 155 8.4 NIEMISJOEN VALUMA-ALUE (35.47)... 159 8.4.1. Soidinsuo (Ähtäri)... 159 8.4.1.1 Yleistiedot... 159 8.4.1.2 Vesistötarkkailu... 160 8.4.2. Sarasuo ja Ruokosuo (Ähtäri)... 162 8.4.2.1 Yleistiedot... 162 8.4.2.2 Vesistötarkkailu... 163 8.4.3. Ulpassuo (Soini)... 167 8.4.3.1 Yleistiedot... 167 8.4.3.2 Vesistötarkkailu... 168 8.4.4. Puntari-Konttisuo ja Juuvinsuo (Soini/Karstula)... 169 8.4.4.1 Yleistiedot... 169 8.4.4.2 Vesistötarkkailu... 171 8.4.5. Mölynsuot (Soini)... 173 8.4.5.1 Yleistiedot... 173 8.4.5.2 Vesistötarkkailu... 174 8.5 PIHLAJAVEDEN REITIN VALUMA-ALUE (35.48)... 176 8.5.1. Loukku-, Tupa- ja Majasuo (Ähtäri)... 176 8.5.1.1 Yleistä... 176 8.5.1.2 Vesistötarkkailu... 178 9. KARVIANJOEN VESISTÖALUE (36)... 180 9.1 NUMMIJOEN VALUMA-ALUE (36.07)... 181 9.1.1. Viitalanneva ja Kapinkeidas (Kauhajoki)... 181 9.1.1.1 Yleistä... 181 9.1.1.2 Vesistötarkkailu... 182 9.1.2. Koihnanneva, Säkkineva, Lupikistonneva ja Horaneva (Kauhajoki)... 186 9.1.2.1 Yleistä... 186 9.1.2.2 Vesistötarkkailu... 189 10. NÄRPIÖNJOEN VESISTÖALUE (39)... 195 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

10.1 RACKARMOSSEN-ÖSTRAMOSSEN (NÄRPIÖ)... 195 10.1.1. Yleistä... 195 10.1.2. Vesistötarkkailu... 196 10.2 TAKANEVA (KURIKKA)... 199 10.2.1. Yleistä... 199 10.2.2. Vesistötarkkailu... 200 11. LAPVÄÄRTINJOEN VESISTÖALUE (37)... 201 11.1 KARIJOEN VALUMA-ALUE (37.04 )... 201 11.1.1. Mustaisneva (Kauhajoki)... 201 11.1.1.1 Yleistä... 201 11.1.1.2 Vesistötarkkailu... 202 11.2 KÄRJENJOEN VALUMA-ALUE (37.06)... 207 11.2.1. Helikäiskeidas/Tepakankeidas/Kotokeidas 2 (Isojoki)... 207 11.2.1.1 Vesistötarkkailu... 208 12. TEUVANJOEN VESISTÖALUE (38)... 211 12.1 PROFEETANNEVA (TEUVA)... 212 12.1.1. Yleistä... 212 12.1.2. Vesistötarkkailu... 213 12.2 SÄÄRINEVA (TEUVA)... 214 12.2.1. Yleistä... 214 12.2.2. Vesistötarkkailu... 215 13. YHTEENVETO... 217 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Turvetuotannon käsitteitä ja terinologiaa Liite 2. Veden laatuun liittyviä uuttujia Liite 3. Tuotantoalueiden sijaintikartta Liite 4. Analyysienetelien tiedot KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

Vapon läntisen Suoen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2017/Etelä- Pohjanaan ELY-keskuksen alue 1. Johdanto Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailut perustuvat ypäristölupapäätöksissä äärättyihin tarkkailuvelvoitteisiin. Tarkkailun pohjana olivat Pöyry Finland Oy:n 23.12.2013 laatiat Vapo Oy:n läntisen Suoen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelat vuosille 2014 2018. Vesistötarkkailuraportointi suoritetaan ELY-keskuksittain. Tässä raportissa käsitellään Etelä-Pohjanaan ELY:n alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden vesistötarkkailujen tulokset. Niiden turvetuotantoalueiden osalta, jotka kuuluvat useaan kuin yhden ELY-keskuksen alueelle (Etelä-Pohjanaan, Keski-Suoen, Pirkanaan tai Varsinais-Suoen ELY), tarkkailutulokset on sisällytetty vain päävastuullisen ELY-keskuksen raporttiin. Aiepaan verrattuna koko Läntisen Suoen alueen koosteraporttia ei enää laadita, vaan kuoritukset on koostettu ELYkeskuksittain. Näytteenoton ja analysoinnin suoritti vuonna 2017 Eurofins Aha Oy (entinen Aha Ypäristö Oy). Käyttötarkkailusta vastasi toiinnanharjoittaja. 2. Säätila tarkastelualueella Etelä-Pohjanaan päästötarkkailuraportin (Heikkilä ja Sundell 2017) ukaan Vapon Etelä- Pohjanaan alueen turvetuotantoalueet painottuvat aantieteellisesti Ilatieteen laitoksen Ähtärin säähavaintoasean alueelle, ja asean tietoja on hyödynnetty turvetuotantoalueiden sääolosuhteiden tarkasteluun. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

2 2.1 Läpötila vuonna 2017 Ähtärin säähavaintoasean vuoden 2017 keskiläpötila (3,7 ) oli hiean korkeapi kuin keskiäärin vuosina 1981 2010 (3,0 ). Kuukausittaiset keskiläpötilat olivat alku- ja loppuvuodesta tavanoaista läpiäät ja huhti toukokuun läpötilat olivat tavanoaista kyleät (kuva 2.1). Kylin kuukausi oli helikuu (keskiläpötila -5,8 ) ja läpiin heinäkuu (keskiläpötila 13,6 ). Turpeen nosto alkaa yleensä toukokuussa, joka oli vuonna 2017 koko aassa tavanoaista viileäpi ja kuivepi. Kuun puolivälissä saatiin vielä luisateitakin. Kesä- ja heinäkuu olivat keskiääräistä koleaat, ja sateet jakautuivat epätasaisesti. Helleraja ylittyi vain yksittäisinä päivinä eikä yhtenäistä hellejaksoa ollut. Elokuussa sää jatkui epävakaisena. Ähtäri 20 15 10 5 0-5 -10 Tai Heli Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2017 1981-2010 Kuva 2.1. Kuukausittainen keskiläpötila vuonna 2017 sekä vuosien 1981 2010 keskiarvo Ilatieteen laitoksen Ähtärin säähavaintoasealla (Ilatieteen laitos 2018). Terinen kasvukausi alkoi vuonna 2017 Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alueella 16.5. ja päättyi lähes koko tarkkailualueella 17.10. Vuosien 1981 2010 keskiääräisiin arvoihin verrattuna terinen kasvukausi alkoi viikkoa tavanoaista yöhein ja päättyi uutaaa viikkoa tavanoaista yöhein (Ilatieteen laitos 2018). Terinen kasvukausi alkaa kun luipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskiläpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terinen kasvukausi päättyy kun vuorokauden keskiläpötila pysyy syksyllä 5 10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. 2.2 Sadanta Vuoden 2017 kokonaissadanta oli Ähtärissä 628, kun piteän ajan (1981 2010) keskiarvo on 650. Eri kuukausista taikuu sekä touko-heinäkuu olivat tavallista niukkasateisepia vuosien 1981 2010 keskiarvosadantaan nähden (kuva 2.2). Elokuun sadeäärä oli suuressa osassa aata vähän tavanoaista suurepi ja tuotanto loppui onilla alueilla elokuussa. Syyskuussa sadanta oli tavanoaista niukepaa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

3 Lokakuun alussa runsaita sateita levisi suureen osaan aata. Eniten satoi aan etelä- ja länsiosassa, jossa vuorokausikertyät olivat useita kyeniä illietrejä. Lokakuun loppua kohden sää viileni selvästi ja yös Etelä-Suoeen saatiin kuun loppupuolella uutaaksi päiväksi luipeite. Sää jatkui keskiääräistä lauhepana ja sateisena arraskuussa. Joulukuu oli tavanoaista leudopi ja lähes koko aassa tavanoaista sateisepi. Paikoin sadeäärät rikkoivat paikkakuntakohtaisia ennätyksiä aan etelä- ja keskiosassa. 120 Ähtäri 100 80 60 40 20 0 Tai Heli Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2016 2017 1981-2010 Kuva 2.2. Sadanta vuosina 2016 2017 sekä vuosien 1981 2010 keskiarvona Ilatieteen laitoksen Ähtärin säähavaintoasealla (Ilatieteen laitos 2018). 2.3 Luipeite vuonna 2017 Luipeitteen paksuus Ähtärin säähavaintoasealla oli tai-huhtikuussa tavanoaista ohuepi (kuva 2.3). Maksiiarvo havaittiin aaliskuussa, jolloin luen syvyys oli 29 c. c 60 Ähtäri 50 40 30 20 10 0 Tai Heli Maalis Huhti Loka Marras Joulu 2017 1981-2010 Kuva 2.3. Luipeite vuonna 2017 sekä vuosien 1981 2010 keskiarvona Ilatieteen laitoksen Ähtärin säähavaintoasealla (Ilatieteen laitos 2018). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

4 3. Käyttö- ja hoitotarkkailu 3.1 Yleistä Käyttö- ja hoitotarkkailusta vastaa toiinnanharjoittaja ja se antaa tärkeää taustatietoa varsinaiselle päästötarkkailulle. Käyttö- ja hoitotarkkailu sisältää vuosittaiset tiedot pinta-aloista, tuotannon aloittaisesta ja loppuisesta, alueella suoritetuista toienpiteistä (ojitukset, altaiden puhdistukset y. hoitotoienpiteet) sekä uista tuotantoon tai vesistökuorituksen vaikuttaneista asioista (esi. rankkasateet ys.). Tilaaja on toiittanut konsultille e. tiedot vesistöraportointia varten. Konsultti käyttää käyttötarkkailuyhteenvetojen sekä poikkeustilanteiden tietoja apuna raportoinnissa. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla tulkitaan. poikkeuksellisten kuoritustilanteiden syytä. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjesteliin, käyttö- ja kuoritustarkkailuun jne. liittyy onia yleiskielelle vieraita terejä ja käsitteitä. Käsitteiden selventäiseksi liitteenä on lueteltu turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraaiseen liittyvää terinologiaa (liite 1). 3.2 Vesistötarkkailun näytteenotto Turvetuotantoalueiden alapuolisilta virtahavaintopaikoilta otetaan näytteitä kolasti vuodessa (15.03 15.05 välisenä aikana, 1.8 31.8 välisenä aikana sekä 1.9 31.10 välisenä aikana). Järvisyvänteiltä näytteet otetaan lopputalvella (15.2 1.4) ja loppukesällä (1.7 31.8) ellei erikseen ole uuta äärätty. Joki- ja puronäytteet otetaan pinnasta (0,1 ) tai kokonaissyvyyden salliessa 1 :n syvyydeltä ja niistä tehdään ohjelan ukaiset ääritykset (taulukko 3.1). Mahdollisuuksien ukana ääritetään yös virtaaat. Järvipisteiden näytteenottosyvyydet ääräytyvät kokonaissyvyyden ukaan. Vakiosyvyydet ovat 1 pinnasta ja 1 pohjasta. Kokonaissyvyyden ollessa yhtä suuri tai suurepi kuin 5 otetaan näyte yös vesipatsaan puolestavälistä tai syvyyden salliessa aina 5 :n välein. Syvänneaseilta kirjataan ylös yös näkösyvyydet (). Taulukko 3.1. Vesistöaseien näytesyvyydet ja niiltä tehtävät ääritykset. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

5 4. Vesistötarkkailut 2017 4.1 Yleistä Vuoden 2017 Vapo Oy:n Läntisen Suoen vesistötarkkailuyhteenvedot on jaoteltu ELY-keskuksittain. Niiltä turvetuotantoalueilta, joiden alueet tai vesistöhavaintopaikat sijaitsevat useaan ELYkeskuksen alueella, vesistötuloksia on tarkasteltu vain päävastuullisen ELY-keskuksen raportissa. Vesistötarkkailussa ukana olevia tuotantoalueita on tarkasteltu havaintopaikkojen vedenlaadun osalta ja esitetty veden laatutulokset sekä taulukkona että kuvaajina siinä uodossa kuin ne on tätä varten saatu Vapo Oy:n toiittaana. Kuivatusvesien vesistövaikutuksia arvioidessa on hyödynnetty tietoja turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyrakenteilta poistuneiden vesien laadusta. Tarkastelun yhteydessä on esitetty vesistöaseien valua-alueen pinta-ala ja kullakin vesistöasean valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala, jos vesistöasean valua-alueella on turvetuotantoa. Tarkkailuaseien valua-alueita on koottu eri lähteistä sen ukaan, kun tietoa on saatu. Ensisijaisesti aseien valua-alueet on poiittu SYKE:n ylläpitäästä WSFSvesistöallijärjestelästä (VEMALA). Puuttuvia valua-alueita on arvioitu VALUE-valua-alueen työkalulla K10 (Syke) ja lisäksi arvioissa on hyödynnetty Vesi- ja ypäristöhallinnon julkaisussa 126 (Suoen vesistöalueet) esitettyjä tietoja. Raportissa esitetään yös kunkin turvetuotantoalueen bruttokuorituksen osuus vesistöalueen 3. jakovaiheen kokonaiskuorituksesta WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuustietoja hyödyntäen. Tällöin on huoattava, että kuoritusosuus koskee vain ko. osa-valua-aluetta, eikä esi. jokivesistössä välttäättä koko jokea, jonka kuoritus voi koostua useasta eri 3. jakovaiheen valua-alueesta. Kaikkien tuotantoalueiden vesistötarkkailuhavaintopaikkojen sijaintikartat löytyvät liitteestä 3. 4.2 Vesistötarkkailun toteutus Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alueella vuonna 2017 Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alueella on tai sinne sijoittuu osin yös turvetuotantoalueita, joiden kuoritus uodostuu jonkin uun ELY-keskuksen alueella (taulukko 4.1). Lapuanjoen vesistöalueen Vapon turvesoiden vesistötarkkailutulokset raportoidaan Lapuanjoen yhteistarkkailun puitteissa. Tässä raportissa käsitellään Vapo Oy:n Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien soiden vesistötarkkailutulokset. Tarkkailussa oli ukana 33 järvihavaintopistettä ja 95 virtavesipistettä. Alueella sijaitsi vuoden 2017 lopulla yhteensä 94 turvetuotantoaluetta, joilla oli tuotannossa 9416 ha, levossa 1602 ha ja valistelussa 441 ha. Tuotannosta on poistunut 2031 ha. Päästötarkkailun tulokset on raportoitu jo aiein. Turvetuotannon vesistövaikutuksia tarkkaillaan lähes jokaisella tuotantoalueella ottaen huoioon yös valuavesien eri purkusuunnat. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

6 Taulukko 4.1 Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alueella kokonaan tai osin sijaitsevat turvetuotantoalueet. Valvova Vesistö- Tuotantoalue/alueet Kunta/kaupunki ELY-keskus tarkkailu Kairinneva Halsua/Kokkola Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Tynnyrikallionsuo Toholapi/Kokkola Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Jauhoneva Veteli Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Ristineva-Pollarinneva-Laurinneva Veteli Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Sarvineva- Laukkulainneva-Kapustaneva Veteli/Perho Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Ruissaarenneva Vipeli Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Porrasneva Evijärvi/Kauhava Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Paskoneva Alajärvi Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Lainneva Lappajärvi/Lapua Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Kuninkaansuo Soini Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Korpisalonneva-Pälvineva Vipeli Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Savonneva *) Soini/Kyyjärvi/Alajärvi/Karstula Keski-Suoen ja Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Pannuneva Soini/Alajärvi Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Pyyaanneva-Saapasneva-Iso-Saapasneva Evijärvi/Lappajärvi Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Kyrön-Koiraanneva Kurikka/Ilajoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Kontioneva-Korvaneva-Palloneva Kurikka/Kauhajoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Alkkia-Sopaneva ***) Parkano/Karvia Pirkanaan ELY-keskus x Vasikkaneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Haukineva Seinäjoki/Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Näätäneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Linnus-Lainesneva, Valkianeva Kurikka/Seinäjoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Juupa-Jäkäläneva, Pirjatanneva Seinäjoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Aerikanneva Seinäjoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Hietasalon-Tuuranneva ***) Virrat Pirkanaan ELY-keskus x Peurainneva, Saatinneva Seinäjoki/Virrat Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Madesneva ja Vähä Hautaneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Löyhinkineva ja Liikaneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Pesäneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Isoneva Kurikka/Kauhajoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Laasneva Teuva/Kauhajoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Mäkikylänsuo Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Riihi-Peuraneva **) Keuruu/Ähtäri/Virrat Keski-Suoen ELY-keskus x Naarasneva, Leväsuo Soini/Alajärvi Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Riitasuo, Mustasuo Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Mato-, Teeri-, Syväjoensuo ja Kurkisuo Soini/Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Kalliosuo Soini Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Soidinsuo Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Sarasuo ja Ruokosuo Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Ulpassuo Soini Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Mölynsuot Saarijärvi/Karstula Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Puntarisuo-Konttisuo ja Juuvinsuo Soini/Karstula Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Loukkusuo, Tupasuo, Majasuo Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Koihnanneva, Säkkineva, Lupikistonneva ja Horaneva Kauhajoki/Karvia Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Viitalanneva ja Kapinkeidas Kauhajoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Rackarossen-Östra Mossen Närpiö Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Takaneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Mustaisneva Kauhajoki/Teuva Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Helikäiskeidas, Kotokeidas 2, Tepakankeidas Isojoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Profeetanneva Teuva Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Säärineva Teuva Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x *) osin Keski-Suoen, osin Etelä-Pohjanaan ELY:n toiialue (raportoidaan sekä Keski-Suoen että Etelä-Pohjanaan raportissa) **) Keski-Suoen toiialue, osia Keski-Suoen, Etelä-Pohjanaan ja Pirkanaan alueilla (raportoidaan Keski-Suoen raportissa) ***) Pirkanaan ELY:n toiialue (raportoidaan erikseen Pirkanaan raportissa) KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

7 5. Perhonjoen vesistöalue (49) 5.1 Venetjoen valua-alue (49.02) 5.1.1. Kairinneva (Halsua) 5.1.1.1 Yleistiedot Kairinneva sijaitsee osin Perhonjoen vesistöalueen Venetjoen alaosan valua-alueella (49.071) ja osin Ullavanjoen Latonevanojan valua-alueella (49.057). Kuivatusvesien käsittelyenetelänä ovat pintavalutuskentät (2 kpl) ja kosteikot (2 kpl). Kosteikkojen vedet johdetaan Venetjokeen, josta ne kulkeutuvat Halsuanjärveen. Pintavalutuskenttien vedet johdetaan Hanhisalonjoen kautta Ullavanjärven suuntaan. Vesistötarkkailupisteet (6 kpl) sijaitsevat Venetjoessa purkukohdan ylä- ja alapuolella sekä Venetjoen alaosalla ennen Halsuanjärveä (taulukko 5.1). Myös Halsuanjärvessä on havaintopaikka lähellä järven luusuaa. Vuonna 2011 tarkkailuun tulivat ukaan Hanhisalonjoki ja Ullavanjärvi. Taulukko 5.1. Kairinnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Kairinneva 49.071 Venetjoen alaosan a 4,13 - Venetjoki yläpuoli 360545 7047520 194,5 - Venetjoki, alapuoli 359655 7046051 204,3 - Venetjoki, alajuoksu 359221 7038524 336,4 49.033 Halsuanjärven alue - Halsuanjärvi 356345 7039496 673,0 49.057 Latonevanojan va 1,83 - Hanhisalonjoki 355127 7055943 18,0 49.054 Ullavanjärven a - Ullavanjärvi 353487 7060924 144,2 Kairinnevan tuotantoalueella on Etelä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös19/2010/3, dnro ESAVI/126/04.08/2010, yönnetty 26.5.2010). Kairinnevan turvetuotantoalueen valistelu on aloitettu 1977 ja tuotanto 1980. Vuonna 2017 Venetjoen alaosan alueella oli tuotannossa 280,2 ha ja tuotannosta poistunut 132,7 ha. Vastaavasti Latonevanojan vesistöalueella oli tuotannossa 138,5 ha ja tuotannosta poistunut 44,4 ha. Venetjokeen purkautuvista kuivatusvesistä (kosteikko 1) otettujen näytteiden (15 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 7,9 g/l, Kok.N 1157, Kok.P 43 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 25 g/l O2. Kosteikolta 2 purkautuvasta vedestä otettujen näytteiden (5 kpl) perusteella veden keskiääräiset pitoisuudet KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

8 olivat kiintoaineen osalta 9,8 g/l, Kok.N 1 036, Kok.P 58 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 36 g/l O2. Ullavanjärven suuntaan purkautuvista kuivatusvesistä (pintavalutuskenttä 2) otettujen näytteiden (6 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 0,8 g/l, Kok.N 875, Kok.P 17 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 29 g/l O2. Pintavalutuskentältä 3 otettujen näytteiden (7 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 0,8 g/l, Kok.N 556, Kok.P 12 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 24 g/l O2. Rakenteilta poistuvien kuivatusvesien kiintoaine- ja fosforipitoisuus oli varsin pieni. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Latonevanojan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen ja Venetjoen alaosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta suon kuoritus uodostaa 7,2 9,1 % (taulukko 5.2). Taulukko 5.2. Kairinnevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kairinneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 49.057 Latonevanojan va 702 518 11,0 19860 0,5 2,8 1,3 49.071 Venetjoen alaosan a 13192 2514 108,0 67710 7,2 9,1 7,8 Sua 13894 3032 119 87570 5.1.1.2 Vesistötarkkailu Hanhisalonjoen vesi on ollut vuosien 2011 2016 keskiääräisten tulosten perusteella väriltään hyvin tuaa, ravinteikasta ja voiakkaan huusleiaista (taulukko 5.3). Vuonna 2017 Hanhisalonjoen veden laatu oli keskiäärin saaa tasoa kuin aiein, joskin rautapitoisuus ja veden väriluku olivat pieneät. Veden -taso vaihteli välillä 6,0 7,1 vuoden aikana ja vedenlaatu oli usean vedenlaatuuuttujan osalta parhaiillaan kevään havaintokerralla. Hanhisalonjoelle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Venetjoki saa alkunsa suuresta (1620 ha), utta atalasta (keskisyvyys 1,9 ) Venetjoen tekojärvestä. Venetjoen alaosaan ja Halsuanjärveen tulee pistekuoritusta yös Halsuan kunnan jätevedenpuhdistaolta. Vedet ovat olleet ruskeita, happaia ja ravinteikkaita kaikilla havaintoaseilla (taulukko 5.4 - taulukko 5.6). Kairinevan purkuojan alapuolella Venetjoen vedenlaatu on ollut yläpuoliseen pisteeseen nähden heikopaa, sillä siinä on ollut eneän huusaineita ja ravinteita. Veden laadun heikkeneinen johtuu osittain jokieroosiosta ja osittain yös Kairinnevan kuivatusvesistä. Venetjoen alaosalle tulee vesiä yös Venetjoen sivu-uoista ja Halsuan jätevedenpuhdistaolta, ikä lisää vesistökuoritusta. Alajuoksulla onkin pitkän ajan keskiääräisten tulosten (1999 2016) perusteella korkeiat ravinne-, ja rautapitoisuudet sekä väriluku uihin aseiin verrattuna. Vuonna 2017 Venetjoen vesissä oli kaikkien havaintoaseien osalta havaittavissa pienepiä ravinne- ja rautapitoisuuksia vuosien 1999 2016 keskiääräiseen tasoon verrattuna. Ekologisen tilan fysi- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

9 kaalis-keiallisiin luokkarajoihin verrattaessa (Aroviita y. 2012) vedenlaatu oli ravinnepitoisuuksiltaan hyvää luokkaa kaikilla aseilla. Venetjoella sijaitsevien Kairinevan kuivatusvesien ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen ravinnepitoisuuksien ja -arvojen perusteella pitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet koholla alapuolisella havaintoasealla (taulukko 5.4 - taulukko 5.6). Yläpuolisella pisteellä on havaittavissa lievä nouseva trendi -arvoissa sekä kiintoaineen pitoisuuksissa, kun taas typen tasossa ei ole havaittavissa selkeää uutossuuntaa ja fosforipitoisuus on lievässä laskussa. Kairinevan kuivatusvesien alapuolisella pisteellä kyseisten vedenlaatuuuttujien pitoisuudet ovat vastaavasti lievässä laskussa kuten yös alajuoksun havaintoasealla fosforia lukuun ottaatta, jonka pitoisuuksissa ei alajuoksulla ole havaittavissa selkeää uutossuuntaa. Ullavanjärvi on suuri (1300 ha), atala ja rehevä järvi, jonka pintaveden laatu ollut vuosien 2011 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella rauta- ja ravinnepitoista sekä lievästi saeaa. Levätuotanto on ollut reheville järville tyypillisistä tasoa (taulukko 5.7) ja happitilanne hyvä. Vuonna 2017 Ullavanjärven vesi oli vuosien 2011 2016 keskiääräisiin pitoisuuksiin verrattaessa hiean vähäravinteisepaa ja rautapitoisepaa. Myös kiintoainepitoisuus (2,3 g/l) ja huusleia (20 g/l O2) oli tavanoaista alhaisealla tasolla. Halsuanjärvi on hyvin atala (alle 2 ) ja rehevä järvi viljelyaiden keskellä. Vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella järven vesi on laadultaan runsasravinteista, erittäin ruskeaa ja kiintoainepitoisuus on luonnontasosta koholla (7,4 g/l) (taulukko 5.8). Myös pitkän ajan klorofylli-a -pitoisuus indikoi rehevää vedenlaatua. Vedenlaatu on pitkälti saankaltainen kuin Venetjoen alajuoksulla. Vuonna 2017 Halsuanjärven vesi oli pääosin saanlaatuista kuin vuosina 1999 2016, joskin kiintoainepitoisuus oli tavanoaista pienepi ja korkeapi. Talvella 2017 Halsuanjärven vedessä oli suhteellisen vähän fosforia (31 ), utta elokuussa 2017 pitoisuus lähes kaksinkertaistui (55 ). Kesällä klorofylli-a -pitoisuus indikoi erittäin rehevää vedenlaatua. Halsuanjärvi on atala ja avonainen järvi, joten tuulet voivat sekoittaa vedet pohjia yöten, jolloin sedientistä vapautuu kiintoaineen ukana runsaasti yös fosforia veteen. Kairinevan kuivatusvesien vaikutus on ollut Halsuanjärven vedenlaatutuloksien perusteella varsin vähäinen. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

10 Taulukko 5.3. Hanhisalonjoen veden laatu vuosien 2011 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.057 Hanhisalonjoki Kairinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2011-2016 (n=16) 0,48 0,97 6,23 7,1 987 78 72 34 7,3 3121 34 315 6,6 4,5 10,1 553 Min 0,2 0,8 5,5 2,9 760 30 26 23 1,5 1300 26 175 2,3 3 3,5 270 Max 1 1,2 7,01 15 1400 120 150 49 14 5180 47 500 11 6 19,1 1500 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,47 1 6,24 4 927 77 72 32 6,8 2834 31 250 7 4,4 7,1 763 26.4.2017 0,6 1,3 5,98 4,8 1000 26 1300 27 190 3,4 3,1 0,1 28.8.2017 0,3 0,7 7,09 2,7 890 77 72 39 6,8 4900 29 260 13 6,1 11,7 175 18.9.2017 0,5 1 6,23 4,4 890 29 2300 37 300 4,5 4 9,3 1350 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

11 Taulukko 5.4. Venetjoen alapuolen veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.071 Venetjoki, alapuoli Kairinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=48) 0,34 0,33 0,69 6,03 6,2 780 96 49 36 6,3 1777 25 192 3 2,1 12,6 10 83 2782 Min 0,12 0,06 0,12 5,25 0,5 480 3 3 18 1,5 750 16 120 1,5 1,7 1,2 9 67 480 Max 0,7 1 1,5 6,8 14,7 2100 690 350 65 55 4600 39 300 6,4 2,6 21,4 11 89 5040 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 0,95 6,09 4 600 15 9 30 1,5 1400 19 180 2,7 1,9 7,8 15.5.2017 0,1 5,84 5,2 510 23 1600 21 190 2,4 1,8 4,4 28.8.2017 0,3 0,7 6,31 3,8 590 15 8,4 32 <3,0 1100 16 150 3,1 1,6 13 17.10.2017 0,3 1,2 6,31 3 700 33 1500 20 200 2,6 2,2 5,8 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

12 Taulukko 5.5. Venetjoen alajuoksun veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.071 Venetjoki, alajuoksu Kairinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=45) 0,57 0,82 2,64 5,89 7,1 849 60 85 46 9,1 2075 27 212 3,4 2,7 11,9 10 78 8017 Min 0,3 0,1 0,6 5,12 3,2 574 5 3 27 1,5 910 18 100 2,1 2 1,6 8 72 2900 Max 0,8 2 4,5 6,99 16 1630 230 402 110 22 4700 48 400 6,6 4,1 20,5 11 89 19040 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,7 4,1 6,16 4,4 694 53 31 35 3,7 1700 23 214 2,9 2,4 7,9 15.5.2017 0,1 5,98 4 610 22 1300 22 180 2,3 2,1 4 28.8.2017 1 3,7 6,34 6,4 700 53 31 42 3,7 2000 21 220 3,8 2,2 13,3 17.10.2017 1 4,5 6,25 2,8 770 40 1800 24 240 2,5 2,8 6,2 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

13 Taulukko 5.6 Venetjoen yläpuolen veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.071 Venetjoki yläpuoli Kairinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=47) 0,25 0,19 0,5 6,07 4,1 633 28 38 30 3,9 1261 20 150 2 1,9 12,8 11 89 3530 Min 0,05 0,01 0,07 5,36 1,2 460 3 3 15 1,5 600 15 100 1 1,6 1,3 9 83 450 Max 0,7 1 2,5 6,81 12 1300 140 210 56 14 4600 36 250 4,7 3,3 22,3 13 96 5400 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,75 6,02 3,4 560 11 5 26 1,5 1037 18 157 1,7 1,6 7,8 15.5.2017 0,1 5,75 3,2 440 14 1200 20 160 1,9 1,6 3,9 28.8.2017 0,2 0,7 6,29 3,6 580 11 5 31 <3,0 930 16 140 1,6 1,4 13,3 17.10.2017 0,2 0,8 6,22 3,2 660 31 980 18 170 1,4 1,7 6,2 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

14 Taulukko 5.7. Ullavanjärven veden laatu vuosien 2011 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.054 Ullavanjärvi Kairinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2011-2016 (n=13) 1,03 1 1,9 6,49 4,9 982 13 7 44 3,9 2257 24 197 3,8 4,1 9,5 10 81 7,8 Min 0,7 1 1,5 6,1 0,5 710 3 3 27 1,5 1700 16 125 1,6 3,1 1 8 55 0,5 Max 2 1 2,1 7 14 1200 36 22 64 7,6 2900 32 250 8,7 5,1 19 11 100 20 (pohja) 2011-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 1 1 1,95 6,65 2,3 905 3 3 42 6,9 2040 20 190 2,8 4,1 7 11 86 12 (pohja) 2017 (n=0) 21.3.2017 1 1 2 6,47 <2,0 1100 44 2180 23 230 2 5,1 1,5 11 78 28.8.2017 1 1 1,9 6,95 3,6 710 <5,0 <5,0 40 6,9 1900 16 150 3,6 3,1 12,5 9,9 93 12 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

15 Taulukko 5.8. Halsuanjärven veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.033 Halsuanjärvi Kairinneva Tynnyrikallionsuon tuotantoalue sijaitsee Toholain kunnan alueella noin 10 k kuntakeskuksesta lounaaseen. Tynnyrikallionsuo kuuluu Perhonjoen vesistöalueen Ullavanjoen valua-alueen Hongistonjoen valua-alueelle (49.056). Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan ypärivuotisesti pintavalutuskentän kautta reitille Pieni Hongistonjärvi-Hongistonoja-Vanhaoja- g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=36) 0,74 0,99 1,62 6,11 7,4 859 18 15 43 5,2 2329 27 225 3,3 2,9 9,1 10 79 10,3 Min 0,2 0,5 1 5,6 1 710 3 3 16 1,5 1490 20 125 1,2 2,3 0,1 7 60 0,5 Max 2 1 2 6,88 37 1200 41 65 82 9,8 3000 39 400 6,4 3,3 23 12 110 43 (pohja) 1999-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,6 0,95 1,65 6,54 4,5 820 12 65 43 4,5 2405 22 230 3,2 3 6,5 10 78 43 (pohja) 2017 (n=0) 8.3.2017 0,4 1 1,5 6,37 2,5 810 31 2410 24 240 3 3,3 0,1 9,2 63 28.8.2017 0,8 0,9 1,8 6,84 6,4 830 12 65 55 4,5 2400 20 220 3,4 2,7 12,8 9,7 92 43 5.2 Ullavanjoen valua-alue (49.05) 5.2.1. Tynnyrikallionsuo (Toholapi) 5.2.1.1 Yleistiedot KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

16 Ullavanjoki-Isojärvi-Perhonjoki. Vesistöhavaintopaikat (2 kpl) sijaitsevat Hongistonojassa Tynnyrikallionnevan kuivatusvesien vaikutuspiirissä (taulukko 5.9). Taulukko 5.9. Tynnyrikallionsuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Tynnyrikallionsuo 49.056 Hongistonojan va 0,64 - Hongistonoja Hongistonjärvien alapuoli 357919 7067492 12,8 - Hongistonoja Norppa 349465 7071002 38,2 Tynnyrikallionnevan tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1988 ja tuotanto vuonna 1992. Vuonna 2017 tuotannossa oli 41,7 ha. Levossa oli 2,2 ha ja tuotannosta poistunut 20,2 ha. Länsi- Suoen ypäristölupavirasto on yöntänyt Vapo Oy:lle luvan Tynnyrikallionnevan turvetuotantoon 17.10.2007 (päätös nro 111/2007/4, dnro LSY-2005-Y-396). Vuonna 2017 Tynnyrikallionsuon pintavalutuskentältä lähtevistä kuivatusvesistä otettujen näytteiden (12 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,7 g/l, Kok.N 858, Kok.P 16 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 20 g/l O2. Tynnyrikallionsuon kuivatusvesien laatu vuonna 2017 oli typpeä lukuun ottaatta parepaa tai saaa tasoa kuin Hongistonojan veden laatu Hongistonjärven alapuolella, joten sen perusteella kuivatusvesivaikutukset olivat vähäiset. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Hongistonojan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen (taulukko 5.10). Taulukko 5.10. Tynnyrikallionsuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Tynnyrikallionsuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 kg kg kg 49.056 Hongistonojan va 467 221 4,0 4792 0,3 1,5 0,9 5.2.1.2 Vesistötarkkailu Hongistonojan Hongistonjärven alapuolella sijaitsevan havaintoasean vesi on vuosien 2004 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut väriltään erittäin ruskeaa, hapahkoa ja ravinne- sekä rautapitoista (taulukko 5.11). Edellä ainittujen vedenlaatuuuttujien pitoisuustrendit ovat kuitenkin olleet lievässä laskussa. Vuonna 2017 ravinne- ja rautapitoisuuksissa sekä kiintoainepitoisuudessa oli havaittavissa laskua pitkän ajan keskiääräisiin pitoisuuksiin verrattuna. Veden -arvo vaihteli välillä 6,57 5,25 ollen alhaisiillaan lopputalven havaintokerralla. Hongistonojalle ei ole tehty eko- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

17 logista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Hongistonojan Norpan vesi on ollut vuosien 2004 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut toisen Hongistonojan havaintoasean tavoin erittäin ruskeaa, hapahkoa sekä rautapitoista (taulukko 5.12). Vesistöasea sijaitsee viljelyaiden keskellä, joten sinne tulee yös aatalouden hajakuoritusta. Lisäksi Norpan havaintopaikkaan tulee yksityisten turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Vedenlaatu on Tynnyrikallionsuota lähepänä sijaitsevan havaintoasean laatuun verrattuna pääosin saankaltaista, joskin rauta- ja fosforipitoisuudet ovat keskiäärin olleet suureat ja typen pitoisuus pienepi. Vuonna 2017 Hongistonojan Norpan havaintoasean vedenlaatu koheni hiean vuosien 2004 2016 keskiääräisiin pitoisuuksiin nähden, sillä veden väriluku ja rauta- sekä typpipitoisuus olivat pieneät. Taulukko 5.11. Hongistonojan veden laatu Hongistonjärven alapuolella vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.056 Hongistonoja Hongistonjärvien alapuoli Tynnyrikallionsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=38) 0,31 0,15 0,33 5,59 3,5 808 97 30 28 5,1 2163 36 284 3,4 2,8 11,4 234 Min 0,1 0,05 0,1 4,9 0,5 490 23 3 18 1 1280 24 150 1 2 1,2 103 Max 0,6 0,3 0,7 6,9 6 1700 540 142 43 15 4800 58 450 8,8 4,5 21,9 390 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,34 5,56 2,8 704 45 27 24 1,5 1867 32 280 4,3 2,9 6,9 320 26.4.2017 0,1 0,5 5,25 2 720 18 1200 32 260 2,7 2,3 0,6 660 28.8.2017 0,1 0,2 6,57 3,4 610 45 27 29 <3,0 2400 21 210 7,3 2,9 10,7 75 18.9.2017 0,1 0,3 5,62 2,8 780 25 2000 41 370 2,7 3,4 9,3 225 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

18 Taulukko 5.12. Hongistonojan veden laatu Norpan havaintoasealla vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.056 Hongistonoja Norppa Tynnyrikallionsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=38) 0,33 0,23 0,5 5,58 4,6 775 44 46 37 9 2760 37 297 3,6 3,2 10,1 750 Min 0,07 0,07 0,07 4,75 0,5 570 3 3 19 1,5 1400 25 200 1,6 2,4 0,2 150 Max 0,5 0,5 1,2 6,9 13 1070 230 410 67 23 5300 57 480 8,3 4,7 19,1 1600 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,3 0,67 5,62 3,8 704 21 36 35 12 2500 33 290 4,9 7,2 6,6 1146 26.4.2017 0,6 1,2 5,42 2,8 690 25 1400 30 250 2,2 2,3 0,1 2400 28.8.2017 0,1 0,2 6,53 5 690 21 36 45 12 3600 27 260 9,2 4,1 10,3 138 18.9.2017 0,2 0,6 5,52 3,6 730 35 2500 42 360 3,2 15 9,2 900 g O2/l Virtaaa g/l 5.3 Köyhäjoen valua-alue (49.06) 5.3.1. Jauhoneva (Veteli) 5.3.1.1 Yleistiedot Jauhoneva sijaitsee osittain Vissaveden tekojärven valua-alueella (49.067) ja osittain Pollarinojan valua-alueella (49.025). Kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutuskenttä (5 kpl). Pääosa Jauhonevan kuivatusvesistä purkautuu Jauho-ojaa sekä Taviojaa pitkin Vissaveden tekojärveen ja pieneltä osin Pollarinojan kautta Perhonjokeen. Vesistöaseat sijaitsevat osin kuivatusvesien purkureiteillä (Tavinoja, Pollarinoja) ja Vissaveden tekojärvessä (taulukko 5.13). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

19 Taulukko 5.13. Jauhonevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Jauhoneva 49.067 Vissaveden tekojärven va 2,19 - Vissavesi tuleva 343482 7048073 22,5 - Tavioja 342468 7047599 - - Vissavesi 341211 7050364 39,3 49.025 Pollarinojan va 0,40 - Pollarinoja 345243 7040176 19,8 Jauhonevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 2010 ja tuotanto 2011. Tuotannossa oli Vissaveden tekojärven alueella 60,1 ha, levossa 111 ha ja valistelussa 47,7 ha vuonna 2017. Pollarinojan vesistöalueella tuotannossa oli 39,2 ha ja valistelussa 0,3 ha. Jauhonevalla on Länsi- Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös 13/2003/2, dnro 00040, yönnetty 27.3.2003). Lainvoian ypäristölupa sai Korkeian hallinto-oikeuden päätöksellä 30.12.2005 (taltio 3723, dnro 1755/1/04). Vuonna 2017 Jauhonevan pintavalutuskentältä 1 Pollarinojan suuntaan lähtevistä kuivatusvesistä otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,0 g/l, Kok.N 1320, Kok.P 18 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 32 g/l O2. Jauhonevan pintavalutuskentiltä 2-5 Vissaveteen kulkevista kuivatusvesistä otettujen näytteiden (15 28 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 0,9 2,0 g/l, Kok.N 1162 2319, Kok.P 27 48 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 39 61 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Pollarinojan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen (0,2 1,1 % eri jakeista) ja Vissaveden vesistöalueen kokonaiskuorituksesta suon kuoritus uodostaa eri jakeiden osalta 7,9 8,8 % (taulukko 5.14). Taulukko 5.14. Jauhonevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Jauhoneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 kg kg kg 49.025 Pollarinojan va 311 233 3,0 4436 0,2 1,1 0,3 49.067 Vissaveden tekojärven va 1387 1309 29,0 40811 8,8 9,0 7,9 Sua 1698 1542 32 45247 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

20 5.3.1.2 Vesistötarkkailu Pollarinojan havaintoasean vesi on vuosien 2015 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut väriltään erittäin ruskeaa, voiakkaan huusleiaista sekä ravinne- ja rautapitoista (taulukko 5.15). Veden -arvo on yös ollut hapan (vaihteluväli 4,8 5,81). Vuonna 2017 ravinne- ja rautapitoisuuksissa sekä väriluvussa oli havaittavissa lievää laskua vuosien 2015 2016 keskiääräisiin pitoisuuksiin verrattuna. Veden -arvo vaihteli välillä 6,26 4,76 ollen alhaisiillaan syyskuun havaintokerralla. Pollarinojalle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taviojan havaintoasean vesi on vuosien 2015 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut Pollarinojan kaltaista: hyvin rautapitoista, erittäin ruskeaa ja voiakkaan huusleiaista (taulukko 5.16). Ravinnepitoisuuksiltaan Taviojan vedenlaatu on ollut Pollarinojaa heikopaa (kok.n 1088, kok.p 76 ). Myös Taviojalla oli havaittavissa laskua ravinne- ja rautapitoisuuksissa sekä väriluvussa pitkän ajan keskiääräisiin pitoisuuksiin verrattuna vuonna 2017. Veden -arvo vaihteli välillä 4,9 6,3 ollen alhaisiillaan syyskuun havaintokerralla. Taviojalle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Vissaveteen tulevan veden laatu on vuosien 2015 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella hyvin saankaltaista kuin Taviojassa (taulukko 5.17). Vuonna 2017 yös täällä havaittiin laskua ravinne- ja rautapitoisuuksissa sekä väriluvussa. pitoisuus laski vuosien 2015 2016 keskiääräisestä tasosta jonkin verran (6,8 -> 2,1 g/l). Vissaveden tekojärven vedenlaatu oli vuosien 2015 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella niin ikään ravinne- ja rautapitoista, joskin huusleiaisuudeltaan ja väriluvultaan vesi on Pollarin- ja Tavinojaa laadullisesti parepaa (taulukko 5.18). Kohonnut ravinnetaso on näkynyt yös korkeana klorofylli-a -pitoisuutena (24,4 ). tilanne on ollut kokonaisuudessaan hyvä vuosina 2015 2016 veden ollessa pohjaan saakka hapellista, joskin pintaveden keskiääräinen hapen kyllästysaste on ollut 67 %. Vuonna 2017 happitilanne heikkeni (pintaveden kyllästysaste 53 %, pohjan lähellä 42 %) ja klorofyllia pitoisuus laski ylirehevästä rehevälle tasolle (15 ). Vissaveteen tulee Vapon Jauhonevan lisäksi runsaasti uiden turvetuottajien alueilta kuivatusvesiä. Tekojärvi on rakennettu pääosin suopohjalle, josta irtoaa aineita veteen kuivatusvesien kuorituksen lisäksi ja siitä johtuen Vissaveden veden laatu on ollut heikko. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

21 Taulukko 5.15. Pollarinnojan veden laatu vuosien 2015 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.025 Pollarinoja Jauhoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2015-2016 (n=5) 0,11 0,31 5,2 4,8 910 91 61 50 16 3190 45 444 3,2 3,9 9,6 199 Min 0,1 0,23 4,8 3 830 71 60 30 11 1790 35 370 2,4 2,3 3,4 76 Max 0,15 0,45 5,84 8 960 110 61 89 21 4950 62 600 4,5 10 13,7 360 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,11 0,32 5,1 3,8 870 39 130 46 28 2834 40 314 5,6 6,7 8,6 214 17.5.2017 0,1 0,45 5,23 <2,0 620 20 1300 30 210 2,8 2 4,5 400 23.8.2017 0,01 0,1 6,26 9,7 990 39 130 90 28 4900 44 410 11 3 12,7 40 19.9.2017 0,2 0,4 4,76 <1,0 1000 28 2300 45 320 2,9 15 8,5 200 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

22 Taulukko 5.16. Taviojan veden laatu vuosien 2015 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.067 Tavioja Jauhoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2015-2016 (n=5) 0,13 0,37 5,28 4,7 1088 79 61 76 32,5 3864 54 505 5,2 3,6 10,5 44 Min 0,1 0,3 4,72 2 750 76 54 39 17 1590 44 350 2,1 2,7 1,4 23 Max 0,15 0,5 6,23 8 1300 82 68 130 48 6740 62 625 11 4,8 16,2 75 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,4 5,2 13 1047 48 70 72 43 3500 53 420 6,3 3,2 8,4 98 4,6 17.5.2017 0,1 0,5 5,29 <2,0 640 30 1600 38 260 1,7 2,4 4,6 210 23.8.2017 0,1 0,3 6,28 17 1300 48 70 140 43 6000 59 550 15 3,8 12,3 3 19.9.2017 0,1 0,4 4,88 21 1200 44 2900 60 450 2,1 3,3 8,1 80 4,6 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

23 Taulukko 5.17. Vissaveden tekojärveen tulevan veden laatu vuosien 2015 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.067 Vissavesi tuleva Jauhoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2015-2016 (n=5) 0,12 0,3 5,19 6,8 922 72 39 69 35,5 3368 50 434 3,2 3,2 9,9 295 Min 0,1 0,2 4,67 1 830 63 36 32 16 1550 44 375 1,8 2,5 1,6 105 Max 0,15 0,35 6,11 18 1100 80 42 120 55 5520 55 500 4,1 4,6 15,6 560 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,37 4,89 2,1 830 36 42 56 36 2667 45 374 5,1 2,9 7,3 424 11.5.2017 0,1 0,4 4,87 <1,0 600 21 1100 30 250 2,1 2,2 1,4 650 23.8.2017 0,1 0,4 6,32 4 1000 36 42 110 36 4400 46 450 11 3,2 11,9 80 19.9.2017 0,1 0,3 4,61 1,8 890 36 2500 57 420 2 3,1 8,5 540 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

24 Taulukko 5.18. Vissaveden tekojärven vedenlaatu vuosien 2015 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.067 Vissavesi Jauhoneva Kapustaneva-Laukkulaineva-Sarvinevan tuotantokokonaisuus sijaitsee Perhonjoen yläosan Leppänieen valua-alueella (49.082). Tuotantoalueet ovat olleet pääosin tuotannossa jo vuodesta 2000 alkaen, Laukkulainneva kuitenkin vasta vuodesta 2007. Tuotantoalueen kuivatus- g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2015-2016 (n=5) 0,57 1 4,6 5,27 1,9 842 27 39 39 4,5 2020 32 336 2 2,3 10,1 8 67 24,4 Min 0,3 1 3,5 4,87 1 640 3 3 33 4 1390 23 270 1,6 1,7 0,6 4 26 14 Max 0,7 1 5,2 5,69 4,5 1100 51 60 49 5,4 3270 45 410 2,7 2,9 18,4 10 94 44 Keskiarvo (pohja) 2016-2016 (n=2) 0,7 3,7 4,9 5,05 1 915 36 2220 40 280 2,1 2,5 8,9 7 56 Min 0,7 3,5 4,9 4,84 1 730 36 1960 27 250 2,1 1,7 2,5 7 45 Max 0,7 3,9 4,9 5,45 1 1100 36 2480 52 310 2,1 3,2 15,3 7 67 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,5 1 4,2 5,51 1,4 915 51 60 45 5,4 2435 30 340 2 2,4 7,8 6 53 15 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 3 5,49 4,5 915 53 2020 32 270 2,4 2,4 9 5 42 21.3.2017 0,3 1 3,5 5,38 <2,0 1100 49 3270 36 410 1,7 2,9 0,6 3,7 26 21.3.2017 2 5,37 4,5 1100 65 2440 39 <5,0 2,6 3 3,7 1 7,7 28.8.2017 0,7 1 4,9 5,69 1,8 730 51 60 40 5,4 1600 23 270 2,3 1,8 15 8 80 15 28.8.2017 4 5,66 730 40 1600 24 270 2,1 1,8 14,2 7,8 76 g O2/l Virtaaa Hehkutushäviö g/l Klorofylli 5.4 Perhonjoen yläosan alue (49.09) 5.4.1. Ristineva-Laurinneva-Pollarinneva ja Kapustaneva-Laukkulaineva- Sarvinevan tuotantoalue (Veteli) 5.4.1.1 Yleistiedot Ristineva-Laurinneva-Pollarinnevan tuotantoalue sijaitsee osin Perhonjoen vesistöalueella Perhonjoen yläosan Leppänieen valua-alueella (49.082) ja osin yös Patananjoen alaosan valuaalueella (49.091). Kuivatusvesien käsittelyenetelänä on kaikilla alueilla ypärivuotinen pintavalutus. Ristineva-Pollarinnevan kuivatusvedet purkautuvat kahdelle reitille: Patananjoen kautta Perhonjokeen ja Kissahanojan kautta Perhonjokeen. Laurinnevan kuivatusvedet laskevat laskuojaa pitkin Perhonjokeen. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

25 vesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutus Kapustaneva-Laukkulainnevalla ja kasvillisuuskenttä Sarvinevalla. Kuivatusvedet johdetaan Kapusta- ja Laukkulainnevalta etsäojan kautta Perhonjokeen, Sarvinevalla purkureittejä Perhonjokeen on kaksi. Ristinevan havaintopaikka on Patanan tekojärven alapuolella Patananjoessa kuivatusvesien vaikutuspiirissä. Laurinnevan ja Pollarinnevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Perhonjoessa kuivatusvesien purkukohtien ylä- ja alapuolella. Pollarinnevan kuivatusvesiojan (Kissahanoja) ja Perhonjoen yhtyäkohdan alapuolella on yös havaintopaikka (taulukko 5.19). Kapustaneva-Laukkulaineva- Sarvinevan vesistötarkkailuhavaintopaikat ovat saat kuin Laurinnevan ja Polarinnevan Patananjoen havaintopaikkaa lukuun ottaatta. Perhonjoen yläpuoliselle pisteelle ei tule kualtakaan tuotantoaluekokonaisuudelta vesiä. Taulukko 5.19. Ristineva-Laurinneva-Pollarinnevan ja Kapustaneva-Laukkulaineva -Sarvinevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Risti-, Laurin-, Pollarinneva 49.082 Leppänieen a *2,87 - Perhonjoki yläpuoli 352242 7024565 8,56 - Perhonjoki alapuoli 348974 7027443 37,9 - Perhonjoki Kissahanoja alapuoli 348054 7030038 46,3 49.091 Patananjoen alaosan a *0,92 - Patananjoki, Pulkkisentien silta 345195 7029032 418,9 Kapusta-, Laukkulain-, Sarvineva 49.082 Leppänieen a *1,19 - Perhonjoki yläpuoli 352242 7024565 8,56 - Perhonjoki alapuoli 348974 7027443 37,9 - Perhonjoki Kissahanoja alapuoli 348054 7030038 46,3 *Vesienkäsittelyrakenteilta vesistöaseille (ei koske yläpuolista aseaa) kohdistuva turvetuotannon ala Ristineva-Laurinneva-Pollarinneva -tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös 30/2002/2, dnro 01076, yönnetty 13.6.2002). Lupaääräykset tarkistettiin Länsi- Suoen ypäristölupaviraston päätöksellä 18.12.2008 (päätös 135/2008/4, dnro LSY-2007-Y-413). Ristinevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1977 ja tuotanto 1981. Laurinnevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1977 ja tuotanto 1994. Tuotannossa vuonna 2017 oli 139,7 ha ja tuotannosta poistunut 1,4 ha. Pollarinnevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1976 ja tuotanto 1980. Ristineva-Pollarinnevan tuotannossa oli 218,8 ha vuonna 2017 ja levossa 6,6 ha. Kapustaneva-Laukkulaineva-Sarvinevalla on ypäristölupa (päätös129/2006/4, yönnetty 17.10.2006). Vuonna 2017 Kapustanevalla ja Laukkulainnevalla oli tuotannossa 67,2 ha, levossa 1,1 ha ja tuotannosta poistunut 0,9 ha. Sarvinevalla tuotantoa oli 49,6 ha alalla. Laurinnevan pintavalutuskentän alapuolelta otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,3 g/l, Kok.N 938, Kok.P 24 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 18 g/l O2. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

26 Ristineva-Pollarinnevan pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (7 kpl) perusteella pintavalutuksesta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,1 g/l, Kok.N 673, Kok.P 11 ja -arvo oli 11 g/l O2. Pintavalutuskentältä 2 poistuvan veden pitoisuudet (n= 8) olivat vastaavasti kiintoaineen osalta 4,0 g/l, Kok.N 1086, Kok.P 25 ja -arvo oli 32 g/l O2. Kapustaneva-Laukkulainnevan pintavalutuskentän alapuolelta otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella pintavalutuksesta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,0 g/l, Kok.N 1153, Kok.P 34 ja -arvo 31 g/l O2. Sarvinevan kasvillisuuskentän alapuolelta otettujen näytteiden (6 kpl) perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,3 g/l, Kok.N 749, Kok.P 19 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 23 g/l O2. Tuotantoalueiden kuorituksen osuus Leppänieen vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen (taulukko 5.20 - taulukko 5.21). Taulukko 5.20. Ristineva-Laurinneva-Pollarinneva -turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Ristineva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Laurinneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Pollarinneva kg kg kg kg O 2 % % % 49.082 Leppänieen a 3991 1588 34,0 28940 2,3 6,3 2,6 Taulukko 5.21. Kapustaneva-Laukkulaineva-Sarvineva - turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kapustaneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Laukkulainneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Sarvineva kg kg kg kg O 2 kg kg kg 49.082 Leppänieen a 3570 1101 33,0 24402 2,0 4,4 2,5 5.4.1.2 Vesistötarkkailu Perhonjoen vedet ovat olleet vuosien 1999 2016 (Kissahanojan vesistöasea 2003 2016) keskiääräisten pitoisuuksien perusteella kaikilla havaintoaseilla väriltään erittäin ruskeita, runsasravinteisia sekä rautapitoisia (taulukko 5.22 - taulukko 5.24). Vedenlaatu on ollut e. vedenlaatuuuttujien osalta pääosin heikointa Kissahanojan vesistöasealla ja laadukkainta yläpuolisella havaintoasealla, joskin erot pitoisuuksissa eivät ole olleet erkittäviä. Vuonna 2017 Perhonjoen kaikilla vesistöaseilla havaittiin edellisvuoden tavoin hiean väheän ravinteita ja kiintoainetta kuin vuosina 1999 2016 keskiäärin. Perhonjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

27 vastaavalla tasolla ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012) kaikilla aseilla. Taulukko 5.22. Perhonjoen yläpuolen laatu Hongistonjärven alapuolella vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.082 Perhonjoki yläpuoli Pollarinneva, Laurinneva, Sarvineva, Laukkulainneva, Kapustaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=48) 0,36 0,22 0,5 6,46 5,1 1063 55 206 80 29,9 2506 29 228 5,4 5,1 12 10 84 1893 Min 0,2 0,1 0,2 5,98 1,7 640 3 6 49 6 1000 15 55 3 3,6 0,1 9 78 675 Max 0,6 0,6 1,6 7,3 19 1800 690 894 160 57,6 5000 53 450 8,6 7,5 21,7 12 89 3200 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,5 6,61 3,2 964 10 270 67 24 1800 30 240 3,9 5 10,1 17.5.2017 0,1 6,57 2,6 790 39 1200 23 180 2,7 4 6,7 23.8.2017 0,1 0,5 6,87 3,4 1100 9,2 270 84 24 1900 33 280 4,4 4,8 14,4 19.9.2017 0,2 0,5 6,47 3,4 1000 76 2300 34 260 4,5 6,1 9,2 g O2/l Virtaaa g/l Ristinevan kuivatusvesien alapuolisen Patananjoen vesistöasean vesi on ollut vuosien 2015 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella hapahkoa, kiintoainepitoista ja runsasravinteista (taulukko 5.25). Vuonna 2017 Patananjoen veden laatu oli heikentynyt aiepien vuosien tasosta korkean KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

28 kiintoainepitoisuuden (vuositasolla 16,1 g/l, syksyllä havaittu pitoisuus 36 g/l) sekä kohonneiden fosfori- ja rautapitoisuuksien osalta. Havaintopaikan yläpuolella sijaitsevat Patanan voialaitos ja Patanan tekojärvi, joista vettä juoksutetaan ajoittain ja vedenlaatu vaihtelee virtaaien ukaan. Patananjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko 5.23. Perhonjoen veden laatu Kissahanojan alapuolella vuosien 2003 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.082 Perhonjoki Kissahanoja alapuoli Pollarinneva, Laurinneva, Sarvineva, Laukkulainneva, Kapustaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2003-2016 (n=40) 0,43 0,26 0,61 6,54 6,9 1110 56 202 78 28,4 2778 31 249 6 5,3 13,3 11 93 2322 Min 0,2 0,1 0,28 5,8 1 650 3 32 46 11 1200 16 85 3,2 0,3 1,4 10 90 1000 Max 0,6 0,6 1,5 7,4 38 1900 300 660 160 52,3 5163 54 450 11 7,6 20,8 11 96 4050 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,65 6,66 3,4 950 28 200 66 22 2034 29 237 4,4 4,7 10,3 17.5.2017 0,1 6,63 2,4 790 43 1300 24 190 2,9 4 7,7 23.8.2017 0,1 0,6 6,97 4,2 960 28 200 83 22 2200 26 260 5,8 5,3 14,3 19.9.2017 0,2 0,7 6,5 3,4 1100 70 2600 36 260 4,5 4,7 8,9 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

29 Ristineva-Laurinneva-Pollarinnevan ja Kapustanevan-Laukkulainnevan-Sarvinevan kuivatusvesien yhteisvaikutukset olivat vuonna 2017 vähäisiä Perhonjoen havaintopaikkojen veden laadun perusteella. Patananjoen vesistöasean tuloksista vaikutuksia ei ole eriteltävissä uiden kuoritustekijöiden joukosta. Taulukko 5.24. Perhonjoen alapuolen veden laatu Hongistonjärven alapuolella vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.082 Perhonjoki alapuoli Pollarinneva, Laurinneva, Sarvineva, Laukkulainneva, Kapustaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=47) 0,32 0,2 0,42 6,44 5,8 1081 63 206 76 27,8 2599 30 240 6,1 5,6 12,5 10 87 1989 Min 0,17 0,1 0,17 5,78 1 490 3 13 47 7 1000 16 100 3,2 3,5 1,3 9 78 720 Max 0,6 0,5 1,6 7,3 27 1800 360 862 160 56 5100 56 450 19 7,5 21,3 12 95 3000 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,55 6,62 3,8 954 14 220 61 21 1934 29 237 4,5 5,1 10,5 17.5.2017 0,1 6,51 3,6 780 41 1200 24 190 2,9 3,8 7,5 23.8.2017 0,1 0,5 6,92 3,2 980 14 220 75 21 2100 27 250 5,4 5,3 14,9 19.9.2017 0,2 0,6 6,54 4,4 1100 67 2500 36 270 5,2 6,2 9,1 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

30 Taulukko 5.25. Patananjoen veden laatu Pulkkistentien sillan havaintoasealla vuosien 2015 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.091 Patananjoki, Pulkkisentien silta Pollarinneva, Laurinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2015-2016 (n=6) 0,34 0,83 6,33 9,5 964 64 225 60 11,9 1914 26 254 3,5 4 12,2 4525 17 Min 0,2 0,4 5,86 1 820 52 180 49 5,7 1550 24 250 2 3,4 3 1400 17 Max 0,5 1,2 6,64 31 1300 76 270 70 18 2130 31 270 6,8 5,2 16,8 7600 17 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 1,1 6,57 16,1 947 33 170 77 12 2167 22 197 6,2 3,5 10 11 9.5.2017 0,1 1,2 6,42 7,5 1100 61 1800 22 190 4,8 4,2 2,9 23.8.2017 0,1 1,2 6,78 4,6 750 33 170 49 12 1200 20 200 2,8 3,7 15,9 19.9.2017 0,2 0,9 6,57 36 990 120 3500 24 200 11 2,6 11,2 11 5.5 Patananjoen valua- alue (49.09) 5.5.1. Ruissaarenneva (Vipeli) 5.5.1.1 Yleistiedot Ruissaarennevan turvetuotantoalue sijaitsee pääosin Kruunupyynjoen vesistöalueella (48), utta vähäisiltä osin yös Perhonjoen vesistöalueen Patananjoen yläosan valua-alueella (49.093). Perhonjoen suuntaan enevien vesien käsittelyenetelänä ovat laskeutusaltaat ja virtaaansäätö. Kruunupyynjoen suuntaan enevät vedet käsitellään pintavalutuskentillä (2 kpl). Ruissaarennevan kuivatusvedet purkautuvat Kalpekinpuron kautta Patananjokeen Patanan tekojärven yläpuolelle Patananjoen yläosan vesistöalueelle. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

31 Vesistöaseat (6 kpl) sijaitsevat Patananjoen yläosan vesistöalueella Kalpekinpurossa ja sen yhtyäkohdan alapuolella Patananojassa. Kruunupyynjoen vesistöalueella vesistöaseat sijaitsevat Sääksjärvellä sekä Porasenjoessa Sääksjärven alapuolella (taulukko 5.26). Porasenjoessa on yös turvetuotantoalueen yläpuolinen vesistöasea ja turvetuotantoalueen alapuolinen vesistöasea, jotka on käsitelty Korpisalonnevan osiossa (kappale 6.4.1). Taulukko 5.26. Ruissaarennevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Ruissaarenneva 48.006 Porasjoen yläosan va 1,59 - Porasenjoki turvetuotantoalue yp 355643 7009114 177,8 - Porasenjoki turvetuotantoalue ap 348894 7012472 - Sääksjärvi 346853 7013138 122,1 48.005 Porasjoen alaosan a - Porasenjoki Sääksjärven alapuoli silta 346418 7016003 122,4 49.093 Patananjoen yläosan va 0,20 - Kalpekinpuro 353198 7014500 - Patananoja Kalpekinpuron alapuoli 353281 7015061 55,6 Ruissaarennevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 135/2007/4, dnro LSY 2004-Y-173, yönnetty 7.12.2007). Ruissaarennevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1978 ja tuotanto 2004. Ruissaarennevalla ei ollut tuotantoa vuonna 2017, utta Patananjoen yläosan valua-alueella (49.093) oli 18,5 ha levossa sekä 1,7 ha valistelussa. Vastaavasti Porasjoen yläosan valua-alueella (48.006) oli 133,7 ha levossa, 24,6 ha valistelussa ja tuotannosta poistunut 0,5 ha. Ruissaarennevan pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (8 kpl) perusteella pintavalutuksesta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,6 g/l, Kok.N 1314, Kok.P 59 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 43 g/l O2. Vastaavasti pintavalutuskentän 2 pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,9 g/l, Kok.N 933, Kok.P 27 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 26 g/l O2. Perhonjoen suuntaan laskevien kuivatusvesien osalta ei toteutettu päästötarkkailua vuonna 2017. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Porasjoen yläosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen kuten yös Patanajoen yläosan valua-alueen kokonaiskuorituksesta typpeä lukuun ottaatta, jonka osuus on 10,8 % (taulukko 5.27). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

32 Taulukko 5.27. Ruissaarenneva -turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Ruissaarenneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 49.093 Patananjoen yläosan va 698 196 6,0 4016 0,4 10,8 0,7 48.006 Porasjoen yläosan va 3105 1025 31,0 27645 1,0 1,7 1,2 Sua 3803 1221 37 31661 5.5.1.2 Vesistötarkkailu Kalpekinpuron vesistäasea sijaitsee kuivatusvesien välittäättöällä vaikutusalueella, ja vesi on ollut vuosien 2010 ja 2015 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella laadultaan erittäin ruskeaa (väriluku 460 g Pt/l), voiakkaan saeaa sekä kiintoaine- ja rautapitoista (taulukko 5.28). Myös ravinnetaso on korkea. Vuonna 2017 typen taso ja -arvo kohosi tavanoaista korkeaaksi, utta fosforipitoisuus pysytteli saalla tasolla. Kalpekinpurolle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Patananojassa Kalpekinpuron alapuolella vesi on ollut vuosien 2002 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa (väriluku 315 g Pt/l), runsasravinteista ja hapahkoa (taulukko 5.29). en, ravinteiden sekä -arvon osalta vedenlaatutuloksissa on havaittavissa lievä nouseva trendi. Vuonna 2017 vedenlaatu kohentui Patananojan vesistöasealla niin rauta- ravinne- kuin kiintoainepitoisuuksienkin osalta. Kalpekinpuroon ja Patananjokeen kohdistuu aatalouden lannoitevaikutuksia, josta johtuen ravinteita niiden vesissä on runsaasti. Porasenjoki laskee suureen (303 ha) ja atalaan (alle 2 etriä) Sääksjärveen. Järven vesi on ollut vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella lievästi saeaa, kiintoainepitoista ja runsasravinteista (taulukko 5.30). Korkeaa rehevyystasoa indikoi yös keskiääräinen klorofylli-a - pitoisuus (30,9 ). tilanne on pintavedessä ollut hyvä. pitoisuus on vaihdellut elko voiakkaasti tarkkailujakson aikana. Vuonna 2017 Sääksjärven vedenlaatu oli pääosin yhtä heikkoa kuin vuosina 1999 2016 keskiäärin, joskin veden oli hiean kohonnut ja typen taso laskenut. Sääksjärven alapuolisen Porasenjoen vedenlaatu on vuosien 2002 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut hyvin saankaltaista kuin Sääksjärvessä (taulukko 5.31). - ja typpipitoisuus on ollut alapuolisella havaintoasealla hiean suurepi ja typen pitoisuus pienepi. Vuonna 2017 Sääksjärven alapuolisessa Porasenjoen vedessä oli aiepaa tasoa väheän ravinteita, utta silti veden laatu oli heikkoa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

33 Taulukko 5.28. Kalpekinpuron veden laatu vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.093 Kalpekinpuro Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=9) 0,15 0,39 6,56 20,2 1085 314 152 75 34,4 7567 28 460 38 8 10,9 80 21 Min 0,1 0,3 6,21 8,3 920 6 24 46 5,9 5100 18 313 26 5,8 9,1 24 21 Max 0,25 0,54 6,99 95 1300 690 510 130 48 12100 40 625 56 9,5 15,3 152 21 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,29 6,43 6,9 1334 290 120 73 30 4967 40 344 14,2 5,9 6,2 129 16.5.2017 0,1 0,2 6,37 5,5 1100 59 2100 33 250 6,5 4,1 2,7 112 23.8.2017 0,1 0,4 6,56 8 1300 290 120 77 30 7100 43 370 21 6,8 11,5 160 18.10.2017 0,1 0,25 6,39 7,2 1600 81 5700 43 410 15 6,8 4,4 113 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

34 Taulukko 5.29. Patananojan veden laatu Kalpekinpuron alapuolella vuosien 2002 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 49.093 Patananoja Kalpekinpuron alapuoli Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2002-2016 (n=43) 0,43 0,28 0,53 6,13 12,5 1250 140 148 73 21,9 3751 35 315 7,1 4,6 10,1 9 70 1140 Min 0,2 0,1 0,15 5,35 3,8 400 21 3 33 9,6 1700 10 175 2,4 3,2 0,4 7 55 200 Max 0,7 1 1,1 7 120 8700 820 584 180 55 7700 70 510 26 8,6 18 12 80 4500 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,87 6,23 4,7 1007 37 69 49 14 2834 39 304 5,3 4 7 994 16.5.2017 0,1 0,7 6,43 8,7 1100 41 2600 28 210 5,6 4 3,6 630 23.8.2017 0,1 1 6,16 4,8 920 71 69 54 14 3200 43 370 6,1 3,9 12,6 1000 18.10.2017 0,3 0,9 6,16 <1,0 1000 <5,0 52 2700 44 330 4 4,1 4,8 1350 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

35 Taulukko 5.30. Sääksjärven veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 48.006 Sääksjärvi Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=37) 0,7 0,98 1,56 6,14 8,9 1324 38 12 77 9,2 3637 37 320 6,9 5,2 10,2 9 73 30,9 Min 0,3 0,65 1,1 5,77 0,5 880 3 3 6 1,5 2200 26 125 1,6 3,5 0,2 1 4 0,5 Max 2 1 2 6,89 30 2200 300 60 140 15,4 7200 49 600 21 7,2 25,9 11 104 39,2 (pohja) 1999-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,45 0,9 1,7 6,44 5,5 1115 3 5 75 13 2895 35 335 5,2 5 8,5 10 79 33 (pohja) 2017 (n=0) 28.2.2017 0,5 0,8 1,6 6,25 <2,0 1300 54 3190 38 360 3,7 6 1 10 71 23.8.2017 0,4 1 1,8 6,77 10 930 <5,0 5 95 13 2600 31 310 6,6 3,9 15,9 8,6 87 33 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

36 Taulukko 5.31. Porasenjoen veden laatu Sääksjärven alapuolella vuosien 2002 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 48.005 Porasenjoki Sääksjärven alapuoli silta Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2002-2016 (n=43) 0,37 0,49 1,14 6,19 12 1274 109 86 95 17,3 3661 33 305 7,2 4,5 13,1 7 58 3085 23 Min 0,08 0,08 0,08 5,58 1,3 770 7 3 39 6 1090 2 175 3,4 3,3 1,1 3 29 450 23 Max 0,7 1,25 2,8 6,7 47 3100 460 687 480 86 6700 53 500 29 7,5 21,6 11 78 9360 23 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,44 1,7 6,42 5,8 860 19 8 74 22 3134 28 307 5,2 3,7 9,1 2265 16.5.2017 0,1 1,8 6,29 4 700 33 1400 21 200 3 2,9 4,7 1080 7.8.2017 0,2 0,8 6,49 10 1000 19 8 130 22 5300 30 400 7,5 4,1 17,2 18.10.2017 1 2,5 6,5 3,2 880 57 2700 33 320 4,9 4,1 5,2 3450 6. Ähtävän-, Kruunupyyn ja Puronjoen vesistöalueet 6.1 Puro norra än alue (46.05) 6.1.1. Porrasneva (Evijärvi) 6.1.1.1 Yleistiedot Porrasneva sijaitsee pääosin Puronjoen vesistöalueen Puro Norra ån Narsbäckenin valuaalueella (46.054). Kuivatusvesien käsittelyenetelinä ovat ypärivuotiset pintavalutuskentät (4 kpl). Kuivatusvedet kulkevat kahta laskuojaa Kerttuanjärven kautta Puronjokeen ja yhtä ojaa pitkin Narssjön kautta Puronjokeen. Purkureitit ovat: Kielisenpäkki - Narssjön-Puro södra å - Puro å, Särkinen - Seippispuro - Keskijoki - Särkisenjärvi - Särkisen-järven purku - Kerttuanjärvi - Norijoki-Puro norra å-puro å ja Kivijärvi - Tekolapi-Pietilänpäkki - Norijoki - Paalasenjärvi - Norijoki - Kerttuanjärvi - Norijoki-Puro norra å - Puro å. Vesistöaseia on viisi ja ne sijaitsevat kolella eri vesistöalueella (taulukko 6.1). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

37 Taulukko 6.1. Porrasnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Porrasneva 46.041 Purojärven a 0,53 -ei vesistöaseaa 46.062 Paalasenjärven a 0,39 - Tekolapi 315073 7028394 8,91 - Norijoki 316863 7029683 38,49 46.065 Särkisenjärven va 0,42 -ei vesistöaseaa 46.061 Kerttuanjärven a - Särkisenjärvi, purku-uoa 315433 7035521 19,14 - Kerttuanjärvi 316180 7035997 158,33 46.054 Narsbäckenin va 1,07 - Narssjö 308473 7037088 38,34 Porrasnevalla on Etelä-Suoen Aluehallintoviraston 12.3.2012 yöntää ypäristölupa (päätös nro 49/2012/2, Dnro ESAVI/291/04.08/2010). Porrasnevan turvetuotantoalueen valistelut on aloitettu 1982. Vuonna 2017 tuotannossa oli yhteensä 38,3 ha Paalasenjärven alueella (46.062) ja 106,5 ha Narsbäckenin alueella (46.054). Valistelussa Porrasnevalla oli yhteensä 52,9 2 ha Purojärven (46.041) ja 42 ha Särkisenjärven (46.065) alueella. Porrasnevan Narsbäckenin valua-alueelle (46.054) purkautuvan pintavalutuskentän PVK5 alapuolelta otettujen näytteiden (27 kpl) perusteella Porrasnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 5,4 g/l, Kok.N 1480, Kok.P 38 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 52 g/l O2. Paalasenjärven alueelle (46.062) purkautuvilta pintavalutuskentiltä PVK2 ja PVK3 lähtevien vesien pitoisuudet olivat vastaavasti kiintoaineen osalta 1,9 ja 7,8 g/l, Kok.N 1180 ja 2000, Kok.P 68 ja 125 sekä keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 53 ja 35 g/l O2.. Särkisenjärven alueelle (46.065) purkautuvalta pintavalutuskentältä PVK4 lähtevän veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 9,0 g/l, Kok.N 1833, Kok.P 69 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 50 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Purojärven, Narsbäckenin, Paalasenjärven ja Särkisenjärven vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on lähes kaikilta osin vähäinen (eri kuoritusjakeiden osuus 0,2-2,2 %) (taulukko 6.2). Särkisenjärven alueen typen kuoritus uodostaa 9,1 % ja fosforin kuoritus 6,1 % alueen kokonaiskuorituksesta. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

38 Taulukko 6.2. Porrasnevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Porrasneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 46.041 Purojärven a 620 338 7,0 9454 1,4 2,2 0,9 46.054 Narsbäckenin va 1331 724 16,0 20290 0,2 0,9 0,8 46.062 Paalasenjärven a 369 211 7,0 7684 0,4 1,1 0,7 46.065 Särkisenjärven va 1418 361 11,0 11042 2,0 9,1 6,1 Sua 3738 1634 41 48470 6.1.1.2 Vesistötarkkailu Narssjö on atala (ax. syv. 2 ), suurehko (197 ha) järvi Pedersören kunnan alueella. Vuosien 2004 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella järven vesi on ollut laadultaan hyvin rehevää, hapanta sekä rautapitoista (taulukko 6.3). tilanne on ollut keskiäärin tyydyttävä (pintaveden kylläisyysaste 59 %) ja rehevyystaso yös klorofylli-a -pitoisuuden perusteella erittäin rehevä (39,3 ). Ravinnepitoisuuksissa ja -arvoisssa on havaittavissa lievä nouseva trendi. Vuonna 2017 Narssjön vedenlaatu oli hiean heikentynyt kiintoaine-, rauta- ja ravinnepitoisuuksien sekä hapen kylläisyysasteen osalta, utta -taso oli hiean keskiääräistä parepi. Elokuussa 2017 levätuotanto indikoi lähes ylirehevää vedenlaatua (49,4 ). Kuivatusvedet laskevat pintavalutuskentältä 5 Narssjö-järveen, jonka veden laatuun nähden kuivatusvesien fosforipitoisuudet olivat vain noin puolet järven pintaveden pitoisuuksista, utta uun uassa korkeaan kokonaistypen pitoisuuksien ja -arvon perusteella kuivatusvedet lisäsivät Narssjön veden pitoisuuksia. Narssjö on tyypitelty atalaksi runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Särkisenjärven Kerttuanjärveen laskevassa purkuojassa veden laatu on ollut vuosien 2006 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella voiakkaan huusleiaista sekä rauta- ja ravinnepitoista (taulukko 6.5). Vuonna 2017 purkuojan veden laatu oli pääosin aiepien vuosien tasolla, joskin rauta- ja typpipitoisuuksissa havaittiin laskua ja fosforipitoisuuksissa nousua. Kerttuanjärvi on suuri (384 ha), utta atala (ax. syv. 2 ) järvi lähellä Evijärven taajaaa. Kerttuanjärven vesi on ollut vuosien 2004 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, kiintoaine- sekä ravinne- ja rautapitoista (taulukko 6.4). tilanne on ollut keskiäärin tyydyttävä (pintaveden kylläisyysaste 62 %). Narssjön tavoin yös keskiääräinen klorofylli-a -pitoisuus indikoi erittäin rehevää vedenlaatua. Tätä heijastavat yös pintaveden happivajeet, joita esiintyi yös talvella 2017 (happikyllästys 51 %). Vuonna 2017 Kerttuanjärven vedessä oli ravinteita eneän kuin vuosina 2004 2016 keskiäärin, utta -arvo nousi ja rautapitoisuus väheni. Kerttuanjärveen laskevissa vesissä typpiyhdisteiden ja veden huusleiaisuus on suuri, jota kuivatusvesien vaikutukset osaltaan lisäävät. Kerttuanjärvi on tyypitelty atalaksi runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

39 Taulukko 6.3. Narssjön veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

40 Taulukko 6.4. Kerttuanjärven veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 46.061 Kerttuanjärvi Porrasneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=26) 0,71 0,98 1,6 5,85 8,5 1270 33 25 80 14,8 4149 37 334 8,5 9,4 9,6 7 62 35,4 Min 0,2 0,7 1,4 5,05 2,3 990 3 3 49 1,5 1774 22 125 2,9 5,7 0,4 4 27 19 Max 2 1 2 6,69 20 1600 120 110 130 28 6500 52 625 13 21,2 23,4 10 95 39,2 (pohja) 2004-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,45 0,85 1,55 6,43 5,2 1450 120 71 99 28 3805 33 335 10,3 8,4 8,2 8 65 19 (pohja) 2017 (n=0) 28.2.2017 0,55 0,7 1,5 6,27 4,7 1500 87 4110 32 250 13 10 0,6 7,3 51 23.8.2017 0,35 1 1,6 6,69 5,6 1400 120 71 110 28 3500 33 420 7,5 6,7 15,7 7,8 79 19 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

41 Taulukko 6.5. Särkisenjärven purkuojan veden laatu vuosien 2006 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 46.061 Särkisenjärvi, purku-uoa Porrasneva Tekolaen vesi on ollut vuosien 2006 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella pääosin kirkasta ja erittäin hapanta ( 3,8) pohjavettä (taulukko 6.7). Typpiyhdisteitä on ollut vedessä jonkin verran, utta sen sijaan fosforia ei juuri lainkaan. Myös raudan, kiintoaineen, -arvon ja väriluvun arvot ovat olleet hyvin pieniä. Typen pitoisuuksissa on havaittavissa laskeva trendi. Tekolaessa havaitut korkeat sähkönjohtokyvyn arvot johtuvat pohjavesille tyypillisistä suurista angaanitai kloridipitoisuuksista. Tekolaen alhainen voi puolestaan johtua aluiinin runsasta liukeneista aaperästä. Hyvin alhaisesta -arvosta huoliatta Tekolaessa on kuitenkin esiintynyt leväsaennusta keskiääräisen klorofylli-a -pitoisuuden perusteella (30,7 ). Vuonna 2017 Teko- g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2006-2016 (n=33) 0,39 0,24 0,6 5,84 6,2 1075 61 18 75 24,2 3639 43 343 5,2 5,4 13 403 Min 0,1 0,1 0,1 5,2 2 770 3 3 35 6,1 1730 28 225 1,9 4,2 2,6 30 Max 0,6 0,5 1,1 6,9 46,4 1800 370 101 124 49 6400 76 610 12 6,8 21 1365 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,52 6,11 5,5 1067 21 31 87 18 3167 40 350 7 4,9 7,2 206 26.4.2017 0,1 0,6 5,88 2 1000 46 2600 34 300 3,8 4,1 0,6 480 23.8.2017 0,2 0,5 6,57 5,5 1100 21 31 94 18 3000 36 370 8 5,7 13,6 20 3.10.2017 0,2 0,45 6,14 9 1100 120 3900 49 380 9 4,7 7,3 117 g O2/l Virtaaa Hehkutushäviö g/l Klorofylli KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

42 laen vedenlaatu oli hiean heikentynyt happitason osalta, ja typen taso oli laskenut lievästi ja fosforin vastaavasti kohonnut. Taulukko 6.6. Norijoen veden laatu vuosien 2006 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 46.062 Norijoki Porrasneva Norijoen havaintopaikka sijaitsee Tekolaesta tulevien vesien varrella, utta pääosin Norijoen vedet tulevat joen yläjuoksun laajalta valua-alueelta. Norijoen vesi on ollut laadultaan hapanta, erittäin ruskeaa, kiintoaine- sekä ravinne- ja rautapitoista (taulukko 6.6). Vuonna 2017 Norijoen vedenlaatu heikkeni aiepaan tasoon nähden fosfori- ja rautapitoisuuden osalta. Elokuun havaintokerralla saeus kohosi arvoon 46 jolloin yös kiintoaineen pitoisuudessa havaittiin piikki (52 g/l). Norijoen valua-alueella on varsin runsaasti peltoja, ikä näkyy veden korkeina fosforipitoisuuksina. g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2006-2016 (n=33) 0,41 0,36 0,81 5,44 10,1 1154 126 82 80 29,9 4544 40 347 9,5 7,7 12,3 1769 Min 0,2 0,1 0,38 4,5 2,4 800 3 6 26 7 1560 22 150 2 5,1 0,1 120 Max 0,6 1 1,1 6,89 30 2000 600 550 190 72 10288 69 670 31 14,4 20,4 6300 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,65 6,17 24,8 1167 180 180 109 39 5634 37 307 20,4 7,7 7,3 415 17 26.4.2017 0,1 0,65 6,01 6,4 1000 55 2800 30 240 5,6 5,6 1,1 23.8.2017 0,2 0,5 6,52 52 1400 180 180 180 39 9700 39 370 46 11 13,6 60 17 3.10.2017 0,3 0,8 6,13 16 1100 91 4400 40 310 9,4 6,5 7,2 770 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

43 Taulukko 6.7. Tekolaen veden laatu vuosien 2006 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 46.062 Tekolapi Porrasneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2006-2016 (n=24) 1,6 0,98 1,7 3,79 1,2 437 167 121 7 2,8 389 1 8 16,3 31,5 10,6 10 85 30,7 Min 0,9 0,45 0,9 3,6 0,5 110 7 3 3 1,5 100 1 3 0,3 16 1,1 8 59 0,5 Max 2,1 1 2,1 4,52 3,6 1030 680 320 13 6,4 900 4 30 58 47,7 24,4 14 104 39,2 (pohja) 2006-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 1,9 1 1,9 4,43 0,8 250 14 3 12 6,4 175 1 23 1,2 18,5 8,7 9 74 1,9 (pohja) 2017 (n=0) 28.2.2017 1,7 1 1,7 4,36 <2,0 330 12 250 0,71 23 1,4 21 1,4 8,6 61 23.8.2017 2,1 1 2,1 4,52 <1,0 170 14 <5,0 11 6,4 <200 0,63 23 0,85 16 16 8,5 86 1,9 6.2 Kurejoen alue (47.04) 6.2.1. Paskoneva (Alajärvi) 6.2.1.1 Yleistiedot Paskonevan tuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungissa. Turvetuotantoalue sijoittuu Ähtävänjoen vesistöalueen Kurejoen vesistöalueen Vähäjoen valua-alueelle (47.048). Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisesti pintavalutuskentällä. Paskonevan kuivatusvedet johdetaan reitille laskuoja Isonevanpuro Mertapuro - Vähäjoki - Kurejoki - Lappajärvi. Vesistöasea sijaitsee Mertapurossa (taulukko 6.8). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

44 Taulukko 6.8. Paskonevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Paskoneva 47.048 Vähäjoen va 0,53 - Mertapuro 329426 6991731 60,0 Länsi-Suoen ypäristölupavirasto on yöntänyt Vapo Oy:lle luvan Paskonevan turvetuotantoon 21.12.2007 (päätös nro 151/2007/4, dnro LSY-2004-Y-321). Paskoneva on ojitettu vuonna 1984, utta tuotantoa ei aloitettu tuolloin. Paskonevan alueen kuntoonpano turvetuotantoa varten alkoi vuonna 2010 ja tuotanto vuonna 2011. Tuotannossa oli 52,7 ha vuonna 2017. Vuonna 2017 Paskonevan pintavalutuskentältä lähtevistä kuivatusvesistä otettujen näytteiden (16 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 5,0 g/l, Kok.N 2144, Kok.P 43 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 26 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Vähäjoen vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on sekin vähäinen (eri kuoritusjakeiden osuus 0,4-1,5 % (taulukko 6.9). Taulukko 6.9. Paskonevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Paskoneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 47.048 Vähäjoen va 904 476 9,0 5542 0,4 1,5 0,6 6.2.1.2 Vesistötarkkailu Mertapuron vesi on ollut vuosien 2004 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella heikkolaatuista, sillä veden ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet korkeat ja huusleia voiakas (taulukko 6.10). Vuoden 2017 lokakuussa havaittiin erityisen voiakas piikki kiintoainepitoisuudessa (540 g/l), jolloin yös ravinteiden ja raudan pitoisuudet olivat hyvin suuret (kok. N 2200, kok. P 250, 10 000 ). Tästä johtuen vuosittaiset keskiarvot olivat tavanoaista heikkolaatuiseat. Mertapurolle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

45 Taulukko 6.10. Mertapuron veden laatu vuosien 2006 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 47.048 Mertapuro Paskoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=31) 0,28 0,14 0,31 5,78 13,9 1310 170 174 79 29,1 3635 37 286 9 5,8 9,3 274 9 Min 0,1 0,06 0,1 5,02 2,8 850 3 29 37 11 1090 23 150 3,2 3,9 0,2 32 7 Max 0,45 0,4 0,5 6,9 34 2680 310 790 140 54 7200 55 550 24 8 18,1 1000 11 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,25 5,99 187,7 1364 130 120 129 24 5134 44 247 15,3 4,5 8,1 309 80 16.5.2017 0,1 0,3 6,13 13 790 52 1900 29 180 7,8 3,9 5,6 225 10.8.2017 0,1 0,2 6,3 10 1100 130 120 83 24 3500 39 300 11 4,9 13 300 18.10.2017 0,1 0,25 5,74 540 2200 250 10000 63 260 27 4,7 5,5 400 80 6.2.2. Lainneva (Lappajärvi/Lapua) 6.2.2.1 Yleistiedot Lainnevan turvetuotantoalue sijaitsee osittain Ähtävänjoen valua-alueen Vähäjoen valuaalueella (47.048) ja osittain Lapuanjoen vesistöalueen Kauhajärven valua-alueella (44.063). Kuivatusvedet käsitellään kosteikkojen (2 kpl) ja pintavalutuskenttien (2kpl) avulla. Kuivatusvedet johdetaan Kauhajärveen ja laskuojaa pitkin reitille Kivipuro Vähäjoki Kurejoki Lappajärvi. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutuspiirissä Kauhajärvessä ja Kivipurossa (taulukko 6.11). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

46 Taulukko 6.11. Lainnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Lainneva 47.048 Vähäjoen va 2,09 - Kivipuro 326227 6993121 64,0 44.063 Kauhajärven va 0,67 - Kauhajärvi 320538 6993487 64,6 Länsi-Suoen ypäristölupavirasto on yöntänyt Vapo Oy:lle luvan Lainnevan turvetuotantoon 21.12.2007 (päätös nro 150/2007/4, dnro LSY-2004-Y-295). Lohkon 9 lisäalueelle on Länsi- ja Sisä- Suoen aluehallintovirasto yöntänyt ypäristöluvan 28.8.2013 (päätös LSSAVI/230/04.08/2011). Lainnevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1981 ja tuotanto vuonna 1986. Tuotannossa vuonna 2017 oli Vähäjoen vesistöalueella 113,2 ha ja valistelussa 63 ha. Tuotannosta oli poistunut 32,3 ha. Kauhajoen vesistöalueella tuotannossa oli 66,8 ha ja tuotannosta poistunut 0,3 ha. Lainnevan Vähäjoen valua-alueelle (47.048) purkautuvan kosteikon 2 alapuolelta otettujen näytteiden (9kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 11,9 g/l, Kok.N 1134, Kok.P 23 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 10 g/l O2. Vastaavasti purkautuvan pintavalutuskentän 4 alapuolelta otettujen näytteiden (24 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,0 g/l, Kok.N 952, Kok.P 36 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 69 g/l O2. Lainnevan Kauhajärven valua-alueelle (44.063) purkautuvan kosteikon 1 alapuolelta otettujen näytteiden (8 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 8,7 g/l, Kok.N 1613, Kok.P 116 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 60 g/l O2. Vastaavasti purkautuvan pintavalutuskentän 3 alapuolelta otettujen näytteiden (6 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 0,9 g/l, Kok.N 860, Kok.P 34 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 67 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Vähäjoen vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on pieni (eri kuoritusjakeiden osuus 1,8 4,3 % ja Kauhajärven vesistöalueen kuorituksesta vielä pienepi (0,3 1,8 %) (taulukko 6.12). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

47 Taulukko 6.12. Lainevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Lainneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 47.048 Vähäjoen va 9490 987 26,0 21737 4,3 3,1 1,8 44.063 Kauhajärven va 1008 277 16,0 12832 0,3 0,8 1,8 Sua 10498 1264 42 34569 6.2.2.2 Vesistötarkkailu Kivipuron vesi on ollut vuosien 2004 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, ravinne- ja rautapitoista sekä hapanta (taulukko 6.13). Veden -arvoissa ja typen pitoisuuksissa on kuitenkin havaittavissa laskeva trendi. Aiepaan tasoon verrattuna Kivipuron vesi oli laadullisesti parepaa tasoa vuonna 2017, ikä ileni niin pienepinä ravinne- ja rautapitoisuuksina kuin huusleiaisuuden väheneisenä. Kivipurolle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Kauhajärven vesi on ollut vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella hapahkoa, voiakkaan huusleiaista ja runsasravinteista (taulukko 6.14). - ja fosforipitoisuuksissa on havaittavissa e. ajanjaksolla laskeva trendi. Klorofylli-a -pitoisuus indikoi sekin rehevää vedenlaatua (13 ), ja happitilanne on ollut kokonaisuutena hyvä ajoittaisesta pohjanalusveden happivajeesta huoliatta. Vuonna 2017 veden -taso kohosi edellisvuosiin nähden, utta lievää vaihtelua ravinnepitoisuudessa ja tavanoaista pienepää klorofylli-a -pitoisuutta (5,6 ) lukuun ottaatta vesi oli laadultaan pääosin saankaltaista vuosien 1999 2016 keskiääräisiin pitoisuuksiin nähden. Kauhajärvi on tyypitelty runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

48 Taulukko 6.13. Kivipuron veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 47.048 Kivipuro Lainneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=32) 0,23 0,14 0,33 4,85 6,7 1109 111 7 89 26,7 3265 57 408 5,4 6,5 10,7 1003 Min 0,1 0,07 0,12 4,2 0,5 550 8 3 27 8 880 26 175 1,7 3,6 0,3 36 Max 0,5 0,5 1,2 6,9 18 1500 350 21 640 110 6900 87 900 15 16,1 18,6 5500 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,34 4,54 2,9 834 49 23 42 22 2067 45 360 3,5 6,5 8,4 145 16.5.2017 0,1 0,2 5,15 2,5 730 28 1600 37 290 2,5 3,7 6,2 160 10.8.2017 0,1 0,3 5,03 4,6 930 49 23 66 22 2700 54 480 3,5 4,7 13,6 54 18.10.2017 0,2 0,5 4,15 1,6 840 32 1900 44 310 4,5 11 5,2 220 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

49 Taulukko 6.14. Kauhajärven vesistöasean veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 44.063 Kauhajärvi Lainneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=37) 1,05 1 13,2 6,09 2,7 1265 28 238 50 9,7 1752 31 232 5,6 7,1 10,3 10 79 13 Min 0,5 1 12 5,25 0,5 820 3 69 9 1,5 1183 22 100 0,8 5,8 0,2 6 63 5,1 Max 2 1 14,2 7 10 1900 70 550 86 17 2400 44 400 9,5 8,7 27,1 12 107 15,1 Keskiarvo (pohja) 1999-2016 (n=33) 2 12,37 6,09 1436 65 2836 31 247 10,5 9 9 5 39 Min 2 11 5,67 1200 11 1243 24 100 2,7 5,9 2,1 1 7 Max 2 13,5 7,11 1600 120 6600 35 450 52 13,5 22,8 13 122 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,65 1 13,6 6,53 5,5 1060 61 69 58 9,8 1695 30 250 3,6 6,5 8,8 10 80 5,6 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 12,6 6,32 1300 72 2785 29 275 10,6 7,5 6,8 4 32 27.2.2017 0,5 1 13 6,35 <2,0 1300 50 1790 35 270 1,3 6,9 0,6 11 80 27.2.2017 5 6,34 1400 51 1780 33 260 1,4 6,2 0,7 11 80 27.2.2017 10 6,26 1400 56 1920 33 250 2,4 7,2 2 9,7 70 27.2.2017 12 6,21 1400 71 2570 31 260 8,2 7,9 2,5 6,2 46 23.8.2017 0,8 1 14,2 6,86 10 820 61 69 65 9,8 1600 25 230 5,8 6,1 16,9 7,6 79 5,6 23.8.2017 5 6,82 840 48 1200 25 220 2,8 6,1 16,9 7,9 81 23.8.2017 10 6,82 840 48 1100 23 220 3 6,1 16,7 7,8 80 23.8.2017 13,2 6,48 1200 72 3000 27 290 13 7,1 11,1 1,8 17 6.3 Kuninkaanjoen valua-alue (47.05) 6.3.1. Kuninkaansuo (Soini) 6.3.1.1 Yleistiedot Kuninkaansuon turvetuotantoalue sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueella Kuninkaanjoen yläosan alueella (47.053). Kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisella pintavalutuskentällä (2 kpl). Kuninkaansuon kuivatusvedet purkautuvat Kuninkaanlapeen ja edelleen Kuninkaanjokeen Alajärveen ja KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

50 sieltä Kurejoen kautta Lappajärveen. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutuspiirissä Kuninkaanlaessa ja Kuninkaanjoessa (taulukko 6.15). Taulukko 6.15. Kuninkaansuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Kuninkaansuo 47.053 Kuninkaanjoen yläosan a 0,99 - Kuninkaanlapi 361367 6973073 3,40 - Kuninkaanjoki 359393 6975607 17,1 Länsi-Suoen ypäristölupavirasto on yöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kuninkaansuolle turvetuotantoon 16.11.2006 (päätös nro 147/2006/4, dnro LSY-2004-Y-404). Luvasta valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka osittain hyväksyi valitukset päätöksellään 12.9.2007 (Nro 07/0527/3). Kuninkaansuon tuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1978 ja tuotanto vuonna 1984. Vuonna 2017 tuotannossa oli 90,1 ha ja tuotannosta poistunut 8,6 ha. Kuninkaansuon Kuninkaanjoen yläosan valua-alueelle (47.053) purkautuvan pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (6kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,9 g/l, Kok.N 805, Kok.P 21 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 24 g/l O2. Vastaavasti pintavalutuskentältä 2 purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,9 g/l, Kok.N 738, Kok.P 18 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 33 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Kuninkaanjoen yläosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on hyvin pieni (eri kuoritusjakeiden osuus 0,6 1,9 % (taulukko 6.16). Taulukko 6.16. Kuninkaansuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kuninkaansuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 47.053 Kuninkaanjoen yläosan a 1103 435 11,0 14701 0,6 1,9 1,2 6.3.1.2 Vesistötarkkailu Kuninkaanlapi sijaitsee aivan Kuninkaansuon tuntuassa. Lapi on pinta-alaltaan noin 3 ha ja syvyydeltään noin 4 oleva suolapi. Kuninkaanlaen vesi on ollut vuosien 2004 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, rauta- ja ravinnepitoista sekä hyvin niukkahappista (taulukko 6.17). Myös klorofylli-a -pitoisuus on ollut erittäin rehevällä tasolla (29,9 ). Vuonna 2017 veden heikko laatu kohentui hiean uun uassa ravinne-, rauta-, ja happipitoisuuden osalta, ja yös kiintoainepitoisuudessa havaittiin laskua. Kuninkaanlaelle ei ole tehty eko- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

51 logista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Kuninkaanjoen vesi on ollut vuosien 2004 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa sekä rauta- ja ravinnepitoista, joskin pitoisuudet ovat Kuninkaanlapeen verrattuna pienepiä esierkiksi rautapitoisuus on täällä enää kolasosa Kuninkaanlaen keskiääräisistä pitoisuuksista (taulukko 6.18). Vuonna 2017 veden laatu kohentui jonkin verran rauta- ja typpipitoisuuden osalta, utta uutoin vesi oli laadultaan edellisvuosien tasolla. Kuninkaanjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko 6.17. Kuninkaanlaen veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 47.053 Kuninkaanlapi Kuninkaansuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=29) 0,67 1,29 3,22 5,91 6,9 1477 140 41 66 10,4 5426 44 418 12,7 5,2 8,1 4 30 29,9 Min 0,2 1 1,2 5,36 1,6 970 12 3 31 1,5 1590 22 170 2,5 3,1 0,5 1 1 1,8 Max 2 3,1 4,1 6,7 18,4 2400 395 154 150 24 11000 77 900 76 9,8 16,5 9 68 89,5 Keskiarvo (pohja) 2005-2016 (n=16) 0,69 2,49 3,5 5,97 1350 64 6712 43 484 16,4 5,5 7,1 2 12 Min 0,4 2 3 5,6 1300 32 3600 36 275 3,2 3,5 1,8 1 1 Max 2 3,1 4,1 6,4 1400 150 12000 50 900 75,9 8,2 13,7 3 26 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,38 1 3,3 6,31 2,6 1050 49 12 43 1,5 2685 29 235 5 4,2 8,1 7 52 22 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 0,6 2,3 3,6 6,03 930 44 3185 32 255 5,5 4 5,6 2 11 20.3.2017 0,2 1 3 6,22 3,5 1100 42 1970 22 170 5,5 4,7 0,9 8,7 61 20.3.2017 2 6,07 1100 50 3070 29 250 6,1 4,6 1,6 1,6 11 11.7.2017 0,55 1 3,6 6,42 1,6 1000 49 12 44 <3,0 3400 36 300 4,5 3,7 15,3 4,2 42 22 11.7.2017 0,6 2,6 3,6 6 760 38 3300 34 260 4,8 3,3 9,5 <0,20 <1,0 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

52 Taulukko 6.18. Kuninkaanjoen veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 47.053 Kuninkaanjoki Kuninkaansuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=37) 0,29 0,15 0,31 5,87 3,5 1072 47 49 49 15,6 2677 47 351 3,4 3,8 10,2 257 Min 0,15 0,07 0,15 4,92 1 630 7 11 24 4 780 27 160 0,1 2,5 3 1 Max 0,5 0,5 1 6,91 9,3 1520 130 192 98 31 4700 67 625 7,6 6 17,3 1250 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,09 0,22 6,3 3,7 830 14 77 42 18 2034 41 340 4,5 3,1 8,4 103 17.5.2017 0,1 0,3 6,08 4,5 680 26 1100 29 260 2,1 2,5 4,7 240 22.8.2017 0,05 0,15 6,83 3,2 890 14 77 56 18 2300 43 340 8,2 3,2 12,2 22,5 20.9.2017 0,1 0,2 6,27 3,4 920 42 2700 49 420 3,1 3,4 8,1 45 g O2/l Virtaaa g/l 6.4 Vieresjoen valua-alue (47.07) 6.4.1. Korpisalonneva-Pälvineva (Vipeli) 6.4.1.1 Yleistiedot Korpisalon- ja Pälvineva sijaitsevat pääosin Ähtävänjoen vesistöalueen Vipelinjoen Savonjoen alaosan (47.081) ja Poikkijoen valua-alueella (47.084) sekä Vieresjoen Pankarinpuron valuaalueella (47.075). Osia tuotantoalueista sijaitsee yös Kruunupyynjoen vesistöalueella Porasjoen valua-alueella (48.006). Saaten Porasjoen ja Perhonjoen valua-alueilla sijaitseva Ruissaarenneva on käsitelty oana kappaleenaan (kappale 5.5.1). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

53 Korpisalonnevalla kuivatusvesien käsittelyenetelänä on pintavalutuskenttä (8 kpl) sekä kasvillisuuskenttä. Kuivatusvedet purkautuvat niin Poikkijokea, Reipakanpuroa kuin Kelpäkinpuroa pitkin Lappajärveen, inkä lisäksi vesiä kulkeutuu Ruunuojan kautta Sääksjärveen, Porasenjoen kautta Sääksjärveen ja Sääksjärven kautta Porasenjokeen. Pälvinevalla kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutus. Pälvinevan kuivatusvedet purkautuvat kahta laskuojaa pitkin Porasenjokeen hiean Korpisalonnevan purkuojaa yleäs. Pälvinevan tuotantoalueen kuivatusvesien vesistötarkkailupisteet ovat Porasenjoessa saat kuin Korpisalonevalla (taulukko 6.19) Poikkijoen vesistöaseaa lukuun ottaatta. Porasenjoen turvetuotannon yläpuoliselle pisteelle ei tule vesiä kualtakaan suolta. Taulukko 6.19. Korpisalonneva-Pälvinevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Korpisalonneva, Pälvineva 47.081 Savonjoen alaosan a 1,35 -ei vesistöaseaa 48.006 Porasjoen yläosan va *5,47 - Porasenjoki turvetuotantoalue yp 355643 7009114 177,8 - Porasenjoki turvetuotantoalue ap 348894 7012472 90,18 47.075 Pankarinpuron va 0,34 - Kelpäkinpuro 344236 7012610 4,1 47.084 Poikkijoen va 2,53 - Poikkijoki 345052 7003707 106,6 *Korpisalonneva 5,053 k 2, Pälvineva 0,412 k 2 Korpisalonnevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös 134/2007/4, dnro LSY 2004-Y-401, yönnetty 7.12.2007). Korpisalonnevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1975 ja tuotanto 1977. Tuotannossa vuonna 2017 oli 107,7 ha ja tuotannosta poistunut 27,7 Savonjoen alaosan alueella, Porasjoen yläosan vesistöalueella tuotannossa oli 354,5 ha, levossa 150, 3 ha ja tuotannosta poistunut 0,5 ha, Poikkijoen vesistöalueella tuotannossa oli 205,4 ha ja tuotannosta poistunut 47,2 ha ja Pankarinpuron vesistöalueella tuotannossa oli 33,8 ha. Pälvinevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös 136/2007/4, dnro LSY 2005-Y-173, yönnetty 7.12.2007). Pälvinevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna 2004. Vuonna 2017 Porasjoen yläosan alueella ei ollut tuotantoa, 41 ha oli levossa ja 0,2 ha poistunut tuotannosta. Korpisalonnevan ja Pälvinevan Porasjoen yläosan valua-alueelle (48.006) purkautuvien rakenteiden alapuolelta otettujen näytteiden (7-27 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,5 7,0 g/l, Kok.N 850 1427, Kok.P 24 58 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 37 78 g/l O2. Pankarinpuron valua-alueelle (47.075) purkautuvan pintavalutuskentän 4 alapuolelta otettujen näytteiden (8 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

54 osalta 9,7 g/l, Kok.N 1299 /l, Kok.P 158 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 36 g/l O2. Poikkijoen valua-alueelle (47.084) purkautuvan pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,7 g/l, Kok.N 1000 /l, Kok.P 27 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 35 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus on vähäisintä Poikkijoen alueen kokonaiskuorituksesta (eri jakeiden osuus 2,2 2,8 %) ja suurin Pankarinpuron valua-alueen kokonaiskuorituksesta (eri jakeiden osuus 3,8 14,5 %). Savonjoen alaosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta kuoritusjakeiden osuus on 1,3 8,9 % eri kuoritusjakeista ja Porasjoen yläosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta 3,3 5,4 %) (taulukko 6.20). Suuriat osuudet olivat kiintoaineen kuorituksesta. Taulukko 6.20. Korpisalonneva-Pälvineva -turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Korpisalonneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Pälvineva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 47.075 Pankarinpuron va 5296 230 22,0 5296 14,5 3,8 7,9 47.081 Savonjoen alaosan a 5232 576 39,0 20076 8,9 1,3 2,0 47.084 Poikkijoen va 2519 1186 28,0 35204 2,7 2,8 2,2 48.006 Porasjoen yläosan va 10871 3219 83,0 96116 3,4 5,4 3,3 Sua 23918 5211 172 156692 6.4.1.2 Vesistötarkkailu Kelpäkinpuron vesi on ollut vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa (väriluku 707 g Pt/l), ravinne- ja rautapitoista sekä hapanta. Typen taso on vuosia 2009 ja 2010 lukuun ottaatta pysytellyt varsin tasaisena, utta uissa vedenlaatuuuttujissa on havaittu suurtakin vuosittaista vaihtelua (taulukko 6.21). Hajakuoritusvaikutuksia esiintyy purossa, sillä korkeat fosfaattifosforipitoisuudet indikoivat lannoitevaikutuksia. Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua ja -tasossa nousua vuonna 2017, utta vedenlaatu oli edelleen heikkoa. Kelpäkinpurolle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Poikkijoen vesi on ollut vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin erittäin ruskeaa (väriluku 284 g Pt/l), ravinne- ja rautapitoista sekä hapahkoa, utta vesi on laadultaan selkeästi Kelpäkinpuron vedenlaatua parepaa usean vedenlaatuuuttujan osalta. pitoisuudessa on pitkällä aikavälillä havaittavissa selkeä nouseva trendi (taulukko 6.22). Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua ja -tasossa nousua vuonna 2017. Poikkijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoi- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

55 don toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko 6.21. Kelpäkinpuron veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 47.075 Kelpäkinpuro Korpisalonneva 1, Pälvineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=48) 0,23 0,14 0,3 5,54 9 1567 363 159 148 74 5799 58 707 8,4 5,1 9,7 9 67 81 Min 0,05 0,05 0,05 4,58 1,4 1100 6 3 37 21 1240 25 220 1,6 3,7 0,6 7 56 17 Max 0,4 0,5 0,8 7,2 23,5 3100 910 778 434 190 16567 100 9475 34 8,9 19,9 10 74 284 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,27 6,27 5,5 1367 99 230 102 75 4767 45 374 13,8 5,9 7,3 38 16.5.2017 0,1 0,45 6,6 8,5 1600 55 4700 28 220 12 6,3 5,2 87,75 23.8.2017 0,1 0,1 7,1 6,9 1300 99 230 180 75 6500 44 430 25 7 12,1 0,2 18.10.2017 0,1 0,25 5,89 1 1200 70 3100 61 470 4,3 4,3 4,4 26 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

56 Taulukko 6.22. Poikkijoen veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 47.084 Poikkijoki Korpisalonneva 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=48) 0,39 0,21 0,45 6,04 8 782 54 79 36 10,2 3053 35 284 5,5 4,4 9,8 11 85 3368 Min 0,2 0,1 0,2 4,97 1 370 3 3 17 1,5 970 11 105 1,6 2,4 0,1 10 82 282 Max 0,6 0,5 1 7,75 21 1590 430 238 81 34 7000 62 500 21,6 9,8 19 12 89 14400 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,47 6,31 6,1 677 15 57 29 3,1 2267 33 297 3,9 3,4 6,9 1467 16.5.2017 0,1 0,5 6,24 4,5 590 18 1400 25 210 2,6 2,6 3 1600 10.8.2017 0,1 0,5 6,38 10 730 15 57 39 3,1 3100 36 340 6,1 2,9 12,6 1200 18.10.2017 0,2 0,4 6,33 3,8 710 28 2300 37 340 2,9 4,5 5,1 1600 g O2/l Virtaaa g/l Porasenjoen turvetuotannon yläpuolisen vesistöasean vesi on ollut vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin erittäin ruskeaa (väriluku 256 g Pt/l), ravinne- ja rautapitoista sekä hapahkoa, utta vesi on laadultaan selkeästi Kelpäkinpuron vedenlaatua parepaa usean vedenlaatuuuttujan osalta. Ravinnepitoisuuksissa on pitkällä aikavälillä havaittavissa lievä laskeva trendi (taulukko 6.23). Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua ja -tasossa nousua vuonna 2017. Porasenjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

57 tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Porasenjoen turvetuotannon alapuolisen vesistöasean vesi on ollut vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella selkeästi yläpuolista aseaa heikopaa (taulukko 6.24). Havaintopaikkojen välille tulee jonkin verran yös aa- ja etsätalouden haja-kuoritusta, utta pääosin kuoritus on peräisin turvetuotantoalueilta. Ravinnepitoisuuksissa on pitkällä aikavälillä havaittavissa lievä laskeva trendi. Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua ja -tasossa nousua vuonna 2017. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko 6.23. Porasenjoen turvetuotannon yläpuolisenasean vedenlaatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 48.006 Porasenjoki turvetuotantoalue yläpuoli Korpisalonneva 1, Pälvineva, Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2002-2016 (n=43) 0,47 0,24 0,53 6,03 6,2 794 58 53 47 13,3 2640 30 256 3,6 2,8 10,2 10 75 2306 Min 0,2 0,1 0,2 5,22 2,4 420 3 3 25 1,5 880 2 120 1,8 2,1 0,1 5 49 232 Max 0,7 0,5 1,3 7,01 14 1550 260 356 100 38 6800 60 450 6 3,7 18 12 84 9900 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,59 6,16 3,5 684 18 76 30 7,7 1767 29 260 2,3 8,5 7,5 955 16.5.2017 0,1 0,45 6,15 3,5 500 22 1100 21 190 1,8 20 3,9 708,75 7.8.2017 0,2 0,6 6,27 5 830 18 76 37 7,7 2400 34 300 3,1 2,7 13,5 18.10.2017 0,3 0,7 6,09 1,8 720 31 1800 30 290 1,8 2,7 5 1200 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

58 Taulukko 6.24. Porasenjoen turvetuotannon alapuolisen asean vedenlaatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 48.006 Porasenjoki turvetuotantoalue alapuoli Korpisalonneva 1, Pälvineva, Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2002-2016 (n=43) 0,49 0,29 0,71 6,04 11,8 1042 137 90 58 16,8 3757 38 324 5,7 4 10,3 8 63 1759 61 Min 0,2 0,1 0,25 5,3 2,8 620 41 3 30 3,3 990 20 200 3,2 2,7 0,1 5 48 525 61 Max 0,8 1 1,3 6,9 110 1920 580 486 110 34 7495 77 500 11 5,7 18,7 12 82 5500 61 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,67 6,39 6,8 820 35 89 41 13 2500 32 317 4,9 3,4 7,7 1296 16.5.2017 0,1 0,8 6,35 4,4 710 27 1600 24 230 2,9 2,8 4,1 960 7.8.2017 0,2 0,5 6,73 13 860 35 89 59 13 3500 35 360 8,2 3,6 13,9 1440 18.10.2017 0,3 0,7 6,23 3 890 36 2400 36 360 3,5 3,6 5 1488 6.5 Vipelinjoen valua-alue (47.08) 6.5.1. Savonneva (Alajärvi/Soini/Karstula/Kyyjärvi) 6.5.1.1 Yleistiedot Savonnevan tuotantokokonaisuus on suuri ja siitä kuuluu osia eri vesistö- ja valua-alueisiin. Savonnevan tuotantoalueesta kuuluu osia uun uassa Saarijärven reitin Mustapuron valua-alueelle (14.674) ja Nopolanjoen valua-alueelle (14.645). Osia tuotantoalueesta kuuluu yös Kuninkaanjoen Toraspuron valua-alueelle (47.057) sekä Savonjoen yläosan valua-alueelle (47.083). Kuivatusvedet käsitellään kolella erityyppisellä vesienkäsittelyrakenteella (8 pintavalutuskenttää, 2 kosteikkoa, 2 kasvillisuuskenttää). Tuotantoalueen kuivatusvesiä virtaa neljää eri reittiä Vahankaan, Lappajärveen Kuninkaanjoen sekä Savonjoen kautta ja lisäksi Kyyjärvellä sijaitsevilta lohkoilta kuivatusvedet ohjataan pintavalutuskäsittelyn jälkeen Hirvijärveen ja edelleen Keskisen ja Talasjärven kautta Vorspakanjokea pitkin Nopolanjokeen ja Kyyjärveen. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

59 Savonnevan turvetuontantoalueella on yhteensä 7 vesistöaseaa eri valua-alueilla (taulukko 6.25). Vesistöaseista Vahanka 1 B kuuluu yös Keski-Suoen toiialueeseen kuuluvan Kaijansuon vesistötarkkailuun ja Nopolanjoki laskussa Kyyjärveen puolestaan kuuluu yös vastaavasti Keski- Suoen toiialueella sijaitsevan Peuralinnannevan vesistötarkkailuun. Vahankaan tulee vesiä yös Kaijansuolta yhteensä 4,80 k 2 alalta. Taulukko 6.25. Savonnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä vesistöasealle kohdistuvan tuotantoalueen pinta-ala sekä sen osuus vesistöaseien yläpuolisen valua-alueen pinta-alasta. Turvetuotantoalueeseen on laskettu Savonnevan tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue Turvesuon osuus - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 % Savonneva 14.645 Nopolanjoen va - Hirvijärvi 365165 6990551 8,7 0,84 9,6 - Vorspakanjoki 371746 6993007 50,3 0,84 1,7 - Nopolanjoki laskussa Kyyjärveen 376771 6994121 175,2 0,84 0,5 14.674 Mustapuron va - Iso-Punsa 366278 6977556 87,3 2,03 2,3 - Mustapuro 370040 6978775 55,0 3,67 6,7 - Kortejärvi 1B 371271 6977352 171,3 5,70 3,3 14.672 Vahangan a - Vahanka 1 B 374176 6975129 346,6 5,70 1,6 Savonneva käsittää useita suoalueita, joista on annettu erilliset lupapäätökset. Näitä alueita ovat Savonneva (LSY-2004-Y-402), Heiniahonneva (LSY-2005-Y-303), Lypsinneva (LSY-2005-Y-304) ja Koirasuo (LSY-2005-Y-305) sekä lohkot 1-4, jolla on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston 5.11.2013 tarkistaa ypäristölupa (dnro LSSAVI/231/0.08/2011). Savonnevan tuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto vuonna 1980. Savonnevalla oli vuonna 2017 Mustapuron valua-alueella (14.674) 480 ha tuotannossa, levossa 49,6 ha ja tuotannosta poistunut 40 ha (sis. Koirasuo). Iso-Punsaan vesiä kulkeutuu ainoastaan Koirasuon osalta 202,6 ha alalta. Nopolanjoen valua-alueella (14.645) oli tuotannossa 5,3 ha, levossa 58,9 ha, valistelussa 8,3 ha ja tuotannosta poistunut 11,3 ha. Savonjoen yläosan valua-alueella (47.083) oli puolestaan tuotannossa 93,3 ha, levossa 66,2 ha ja tuotannosta poistunut 43,8 ha (sis. Heiniahonnevan ja Lypsinnevan). Toraspuron valua-alueella (47.057) tuotannossa oli 46 ha Koirasuon tuotantoalueella. Nopolanjoen valua-alueelle (14.645) purkautuvan pintavalutuskentän 12 alapuolelta otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,8 g/l, Kok.N 1353, Kok.P 73 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 49 g/l O2. Mustapuron valua-alueelle (14.674) purkautuvien rakenteiden alapuolelta otettujen näytteiden (7-26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,7 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

60 3,8 g/l, Kok.N 857 1428, Kok.P 19 36 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 29 61 g/l O2. Toraspuron valua-alueelle (47.057) purkautuvan pintavalutuskentän 7 alapuolelta otettujen näytteiden (3 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 0,8 g/l, Kok.N 1333, Kok.P 33 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 51 g/l O2. Savonjoen yläosan valua-alueelle (47.083) purkautuvien kosteikon 1 ja pintavalutuskentän 11 alapuolelta otettujen näytteiden (24 ja 1 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,6 ja 11,0 g/l, Kok.N 1144 ja 1500, Kok.P 39 ja 33 sekä keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 35 ja 28g/l O2. Savonnevan tuotantoalueen osuus on Nopolanjoen valua-alueella sijaitsevien vesistöaseien valua-alueesta vaihteleva, 0,5-9,6 %. (taulukko 6.25). Vastaavasti tuotantoalueen osuus on Mustapuron valua-alueella sijaitsevien vesistöaseien valua-alueesta 2,3 6,7 %. Tuotantoalueen kuorituksen osuus on vähäisintä Nopolanjoen valua-alueen kokonaiskuorituksesta (eri jakeiden osuus 0,6 1,3 %) ja suurin Savonjoen yläosan valua-alueen kokonaiskuorituksesta (eri jakeiden osuus 4,5 7,2 %) (taulukko 6.26). Taulukko 6.26. Savonnevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Savonneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Savonneva lohkot 1-4 K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Heinahonneva, Koirasuo, Lypsinneva kg kg kg kg O 2 % % % 14.645 Napolanjoen va 5547 877 39,0 28517 0,6 1,2 1,3 14.674 Mustapuron va 7429 3526 70,0 90040 1,3 7,2 4,2 47.057 Toraspuron va 483 271 5,0 6629 0,8 3,4 2,0 47.083 Savonjoen yläosan va 4919 1763 50,0 48180 7,2 7,2 4,5 6.5.1.2 Vesistötarkkailu Hirvijärvi sijaitsee aivan Savonnevan tuntuassa. Se on kooltaan pieni (syvyys 0,4, pinta-ala 14,9 ha), soistunut etsäjärvi. Hirvijärven vesi on ollut vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, rauta- ja ravinnepitoista sekä hyvin niukkahappista (taulukko 6.27). Myös klorofylli-a -pitoisuus on ollut rehevällä tasolla (13,9 ). Vuonna 2017 veden heikko laatu kohentui hiean kokonaistyppi- ja happipitoisuuden osalta, utta kiintoainepitoisuudessa ja saeudessa havaittiin lievää nousua. Turvetuotannon tarkkailuohjeen liitteessä 3 esitetyn luokittelun ukaan (Ypäristöhallinnon ohjeita 4/2017) vedenlaatu oli fosforipitoisuuksiltaan välttävää ja typpipitoisuuksiltaan tyydyttävää luokkaa. Vorspakanjoen vesi on ollut vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin erittäin ruskeaa, ravinne- ja rautapitoista sekä hapanta, utta vesi on laadultaan Hirvijärven vedenlaatua parepaa rauta- ja ravinnepitoisuuksien osalta. pitoisuus on Vorspakanjoessa ollut hiean suurepi ja -arvot alhaisepia (taulukko 6.28). Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua vuonna 2017. Turvetuotannon tarkkailuohjeen liitteessä 3 esitetyn luokitte- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

61 lun ukaan (Ypäristöhallinnon ohjeita 4/2017) vedenlaatu oli fosforipitoisuuksiltaan tyydyttävää ja typpipitoisuuksiltaan hyvää luokkaa. Nopolanjoen Kyyjärveen laskevan vesistöasean vesi on ollut vuosien 2009 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, ravinne- ja rautapitoista sekä hapahkoa, utta vesi on laadultaan Vorspakanjoen vedenlaatua parepaa väriluvultaan sekä typpipitoisuuksiltaan. pitoisuus ja -arvot ovat Nopolanjoen vesistöasealla olleet suurepia (taulukko 6.29). Veden laatuun vaikuttavat yös Peuralinnannevan kuivatusvedet sekä uutaien yksityisten turvetuotantoalueiden vedet. Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin täälläkin laskua vuonna 2017. Turvetuotannon tarkkailuohjeen liitteessä 3 esitetyn luokittelun ukaan (Ypäristöhallinnon ohjeita 4/2017) vedenlaatu oli fosforipitoisuuksiltaan tyydyttävää ja typpipitoisuuksiltaan hyvää luokkaa. Taulukko 6.27. Hirvijärven vedenlaatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 14.645 Hirvijärvi Savonneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=39) 0,53 0,7 1,04 6,28 6 1421 40 32 81 20,4 3846 45 381 7,1 7,5 9,2 7 57 12,8 Min 0,25 0,1 0,4 5,67 1 1066 6 3 28 1,5 1000 8 160 2,2 4 0,1 1 1 4,3 Max 1 1 1,5 7,11 41 4670 150 269 370 47 16000 85 675 28 24 24,9 11 85 71 (pohja) 1999-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,5 0,45 0,9 6,72 7,9 1150 16 42 81 25 3380 38 355 8,4 6,9 7 8 64 8 (pohja) 2017 (n=0) 9.3.2017 0,5 0,5 1 6,55 13 1200 75 3760 31 240 13 8,2 0,2 8 55 24.8.2017 0,5 0,4 0,8 7 2,8 1100 16 42 87 25 3000 45 470 3,7 5,6 13,7 7,5 73 8 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

62 Taulukko 6.28. Vorspakanjoen vedenlaatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 14.645 Vorspakanjoki Savonneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=51) 0,39 0,19 0,46 5,75 7,8 1033 43 88 59 19,1 2635 47 347 6,8 4,5 10,2 9 75 372 Min 0,1 0,05 0,1 4,75 1 688 3 3 29 1,5 1100 28 175 1,9 2,8 0,1 8 59 14 Max 0,8 0,5 1 7 88 1810 260 293 140 65 4500 77 625 58,4 7,3 19,5 11 81 1120 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,27 0,54 5,78 5 877 11 46 51 26 2500 48 420 3,1 4,1 8,3 614 15.5.2017 0,3 0,7 5,72 7 730 31 1300 33 280 2,9 2,9 3,4 1120 22.8.2017 0,3 0,5 5,81 4,3 1000 11 46 70 26 3600 57 530 3,4 5,7 12,7 600 21.9.2017 0,2 0,4 5,83 3,6 900 51 2600 53 450 2,8 3,6 8,7 120 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

63 Taulukko 6.29. Nopolanjoen Kyyjärveen laskevan asean vedenlaatu vuosien 2009 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 14.645 Nopolanjoki laskussa Kyyjärveen Savonneva, Peuralinnanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2009-2016 (n=18) 0,36 0,2 0,45 6,1 12,2 867 78 72 59 15,5 4278 34 306 11,7 4,2 10,6 2252 Min 0,22 0,1 0,22 5,4 6,1 626 8 3 34 3,5 1780 22 100 3,3 2,7 0,2 30 Max 0,5 0,5 0,9 6,8 20 1116 190 280 99 30 7900 45 580 47 6,2 19,3 5400 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,34 0,97 5,87 8,6 810 13 45 43 17 2800 39 347 4,2 2,9 8,7 6750 15.5.2017 0,3 0,7 5,82 7 620 26 1500 27 250 2,5 2,3 4,5 22.8.2017 0,4 1,2 5,88 10 890 13 45 54 17 4000 47 400 6,5 3,1 13,1 9000 21.9.2017 0,3 1 5,9 8,6 920 47 2900 43 390 3,6 3,2 8,3 4500 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

64 Iso-Punsa on atala järvi, jonka vesi on ollut vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, hapahkoa ja ravinnepitoista (taulukko 6.30). Myös klorofylli-a -pitoisuus on ollut rehevällä tasolla (13,4 ). tilanne on ollut tyydyttävä (keski. kyllästysaste 76 %). Vuonna 2017 veden laatu kohentui hiean rauta- ja kokonaistyppipitoisuuden sekä -arvon osalta, joskin kesän klorofylli-a -pitoisuus oli keskiääräistä korkeapi (18 ). Iso-Punsa on tyypiltään atala runsashuuksinen järvi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen ja fosforin osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko 6.30. Iso-Punsan veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 14.674 Iso-Punsa Savonneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=40) 0,75 1 2,1 5,7 2,6 768 12 5 31 2,7 1566 32 242 2 2,8 9,7 9 72 13,4 Min 0,4 1 1,4 5,15 0,5 550 3 3 19 1,5 930 21 100 0,6 2 0,2 4 22 6,8 Max 2 1 3,1 6,81 7,6 1500 43 9 48 7 4500 51 450 8,9 5,3 24,1 11 96 36 (pohja) 1999-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,58 1 2,45 5,95 3 680 7 7 31 3,9 1075 27 260 2,3 3,4 8,6 9 71 18 (pohja) 2017 (n=0) 22.3.2017 0,45 1 2,2 5,77 <2,0 740 26 1220 32 300 1,6 4,6 1,9 7,9 57 24.8.2017 0,7 1 2,7 6,27 5 620 7 6,7 35 3,9 930 21 220 3 2,1 15,3 8,5 85 18 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

65 Savonnevalta tulevan Mustapuron vesi on ollut vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin erittäin ruskeaa, ravinne- ja rautapitoista sekä hapanta (taulukko 6.31). ja ravinnetasossa on ollut havaittavissa selkeää vaihtelua eri vuosien välillä. Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua vuonna 2017. Taulukko 6.31. Mustapuron veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 14.674 Mustapuro Savonneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=58) 0,36 0,22 0,53 5,81 8,3 962 86 73 56 18,5 3204 43 333 8,8 4,1 9,4 10 80 707 9,2 Min 0,2 0,1 0,2 4,93 2,1 530 3 3 26 3,5 1420 17 160 2,3 2,5 0,2 8 70 60 9,2 Max 0,7 1 1,5 7,29 28 3530 660 204 136 40,5 7500 75 625 34,4 6,7 19,5 13 93 1500 9,2 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,4 1,1 5,73 4,4 804 7 38 40 20 2534 48 374 3,5 4 10,3 1560 22.5.2017 0,4 0,8 5,8 3,2 740 30 1600 39 310 3 2,6 9,4 22.8.2017 0,3 1,5 5,7 5 860 6,7 38 49 20 3200 54 410 5 6,2 13,7 3000 20.9.2017 0,5 1 5,7 4,8 810 41 2800 49 400 2,5 3 7,7 120 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

66 Mustapuro laskee Kortejärveen, jonka keskisyvyys on 2,9, aksiisyvyys 8 etriä ja pinta-ala 50,4 ha. Vesi on ollut vuosien 2010 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, hapahkoa ja ravinnepitoista (taulukko 6.32). Klorofylli-a -pitoisuus on ollut rehevällä tasolla (13,2 ). tilanne on ollut tyydyttävä. Vuonna 2017 veden -arvo nousi hiean, ja ravinne- sekä a- klorofyllitasossa havaittiin laskua. Kortejärvi on tyypiltään atala runsashuuksinen järvi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012) ja fosforin osalta hyvän ja tyydyttävän tilaluokan rajalla. Taulukko 6.32. Kortejärven vesistöasean 1B veden laatu vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 14.674 Kortejärvi 1B Savonneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=15) 1,26 1 8,15 5,86 3,1 786 15 6 35 4 1826 34 257 2,2 2,9 9,5 9 75 13,2 Min 0,42 1 7,9 5,4 0,5 580 3 3 20 1,5 1200 27 200 1 2,1 0,1 6 60 8,4 Max 2 1 8,6 6,5 9,2 1100 41 16 48 6,4 2500 43 375 5,1 3,5 21,3 12 88 60 Keskiarvo (pohja) 2010-2016 (n=14) 2 7,09 5,75 8,3 1073 92 4383 38 371 16 3,1 6,6 4 25 Min 2 6,9 5,45 0,5 720 14 1800 27 150 1,6 2,7 0,3 1 1 Max 2 7,4 6,1 19 1700 290 9500 46 600 88 4,3 13 12 77 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,65 1 8,1 6,34 2,1 620 3 16 37 6,4 1845 31 285 2,8 3 8,6 10 77 8,8 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 7,1 6,01 815 64 4055 31 385 13,2 3 7,8 2 11 28.2.2017 0,5 1 8,2 6,33 <2,0 580 28 1590 31 270 2,4 3,2 0,5 11 75 28.2.2017 4,1 5,92 590 28 1430 33 270 1,1 2,8 2,2 8,6 63 28.2.2017 7,2 5,99 910 66 4710 37 460 18 3,2 4,4 0,77 5,9 9.8.2017 0,8 1 8 6,36 3,2 660 <5,0 16 45 6,4 2100 30 300 3,2 2,8 16,6 7,6 78 8,8 9.8.2017 4 6,12 740 53 2500 33 320 3,5 2,8 14,3 5,4 52 9.8.2017 7 6,04 720 62 3400 25 310 8,3 2,7 11,1 1,7 15 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

67 Vahanka on suuri järvi (477 ha) jonka keskisyvyys on vain 1,6 etriä ja aksiisyvyys 6,7 etriä. Vahankajärveä kuorittavat Savonnevan, Kaijansuon, Heposoiden, Juuvinsuon ja Puntari-Konttisuon turvetuotantoalueiden kuivatusvedet. Vahangan vesi on ollut vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, hapahkoa ja ravinnepitoista (taulukko 6.33). tilanne on ollut tyydyttävä. Myös klorofylli-a -pitoisuus on ollut erittäin rehevällä tasolla (22,2 ). Vuonna 2017 veden heikko laatu kohentui hiean kokonaistyppipitoisuuden ja -arvon osalta, utta fosforipitoisuuksissa havaittiin lievää nousua. Vahanka on tyypiltään atala runsashuuksinen järvi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta erinoaista tilaluokkaa (Aroviita y. 2012) ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla. Taulukko 6.33. Vahankajärven veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 14.672 Vahanka 1B Savonneva, Kaijansuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=46) 0,84 1,32 6,43 6,08 2,9 753 13 10 37 7,6 1827 32 240 2,8 3 9,9 9 72 22,2 Min 0,4 1 4,6 5,5 0,5 520 3 3 20 1,5 890 20 150 0,9 2,3 0,2 2 9 8,2 Max 2 3,35 6,9 6,67 8 1030 54 57 72 29 4600 43 325 8,8 4,3 24,2 12 94 86,8 Keskiarvo (pohja) 1999-2016 (n=42) 1,16 5,56 6,3 6,07 10,3 953 61 4623 36 338 12 3,6 11 5 40 Min 0,5 3,5 6 5,5 3,6 570 25 1200 24 150 2 2,3 3,4 1 1 Max 2 6 6,8 6,66 22 1400 210 18000 56 800 49,2 5,6 20,9 11 86 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,78 1 6,45 6,37 2,4 560 3 3 40 6 1335 27 280 1,9 2,8 9,3 10 83 21 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 5,45 6,31 700 44 3840 28 245 7,2 3,2 10,5 5 45 28.2.2017 0,55 1 6,5 6,29 <2,0 600 29 1570 33 280 1,4 3,2 1,6 11 77 28.2.2017 3,25 6,13 680 40 2290 32 300 2,8 3,4 4,1 4 30 28.2.2017 5,5 6,25 940 53 6480 35 310 12 4 4,5 1,2 9,4 27.7.2017 1 1 6,4 6,46 3,8 520 <5,0 <5,0 50 6 1100 20 280 2,4 2,3 16,9 8,6 88 21 27.7.2017 3,2 6,44 500 39 1100 21 190 2,7 2,3 16,6 8,4 86 27.7.2017 5,4 6,38 460 35 1200 20 180 2,4 2,4 16,5 7,7 79 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

68 6.6 Levijoen valua-alue (47.09) 6.6.1. Pannuneva (Soini) 6.6.1.1 Yleistiedot Pannunevan turvetuotantoalue sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueen Levijoen valua-alueen Latojoen osavalua-alueella (47.092). Pintavalutuskentältä kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Latojokeen ja edelleen Levijoen kautta Alajärveen. Vesistöaseat sijaitsevat Latojoessa turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolella sekä Levijoessa (taulukko 6.34). Taulukko 6.34. Pannunevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Pannuneva 47.092 Latojoen va 0,77 - Latojoki yp 346771 6976864 - Latojoki ap 346611 6979663 38,1 47.091 Levijoen alaosan a - Levijoki alajuoksu 344958 6986622 121,8 Pannunevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 51/2009/4, dnro LSY-2008-Y-291, yönnetty 17.6.2009). Pannunevalla aloitettiin kuntoonpano vuonna 2011 ja valistelu tapahtui vuosina 2012 2013. Vuonna 2017 alueella ei ollut tuotantoa, levossa oli 77,1 ha. Vuonna 2017 Pannunevan pintavalutuskentän alapuolelta otettujen näytteiden (5 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,7 g/l, Kok.N 1356, Kok.P 27 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 36 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Latojoen vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen, eri kuoritusjakeiden osuus on 0,4-3,0 % (taulukko 6.35). Taulukko 6.35. Pannunevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Pannuneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 47.092 Latojoen va 657 420 8,0 12417 0,4 3,0 1,4 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

69 6.6.1.2 Vesistötarkkailu Latojoen yläpuolisen vesistöasean vesi on ollut vuosien 2008 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella voiakkaan huusleiaista, ravinnepitoista sekä hapahkoa (taulukko 6.36). Kuivatusvesien vaikutusalueella sijaitsevaan alapuoliseen pisteeseen verrattuna veden laatu on ollut selkeästi heikopaa (taulukko 6.37). Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin oleilla aseilla laskua ja -arvossa nousua vuonna 2017. Latojokeen purkautuvien kuivatusvesien pitoisuudet olivat typen pitoisuuksia lukuun ottaatta alapuolisen pisteen pitoisuuksia alhaiseat, joten kuivatusvesien vaikutukset lienevät olleet vähäisiä. Taulukko 6.36. Latojoen yläpuolisen vesistöasean veden laatu vuosien 2008 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 47.092 Latojoki yp Pannuneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2008-2016 (n=29) 0,5 0,22 0,59 6,35 6,2 986 27 26 82 27,4 2723 36 283 7,3 5,4 9,4 127 Min 0,2 0,1 0,2 5,77 0,5 710 3 5 24 4 830 21 150 1,4 3,8 0,3 1 Max 0,9 0,5 1,2 7,04 29,2 1429 62 83 280 54 5700 53 500 24 8,3 19,7 450 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,3 0,87 6,72 3,4 847 37 110 61 31 2334 28 224 6,8 4,2 8,8 148 17.5.2017 0,1 0,6 6,58 <2,0 840 29 1200 24 200 3 4,2 5,8 120 22.8.2017 0,3 1 6,85 4 890 37 110 79 31 3400 31 260 10 2,8 12,8 250 5.10.2017 0,5 1 6,78 5 810 74 2400 29 210 7,3 5,4 7,7 72 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

70 Taulukko 6.37. Latojoen alapuolisen vesistöasean veden laatu vuosien 2008 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 47.092 Latojoki ap Pannuneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2008-2016 (n=28) 0,45 0,21 0,52 6,41 2,7 851 10 28 43 15,1 1913 35 267 4 4,9 9,4 603 Min 0,2 0,1 0,2 5,8 1 650 3 5 23 6,4 680 22 150 1,3 3,5 0,1 12 Max 0,7 0,5 1 7,23 6 1139 24 92 115 25 4000 52 500 7,7 6,7 18 2000 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,3 0,82 6,71 2,5 774 25 100 38 19 1727 28 224 4,3 3,7 8,8 213 17.5.2017 0,1 0,45 6,54 2,4 850 19 880 25 190 1,7 3,8 5,8 162 22.8.2017 0,3 1 6,82 2,4 810 25 100 52 19 2500 31 270 6,8 2,4 13 400 5.10.2017 0,5 1 6,84 2,6 660 42 1800 28 210 4,2 4,9 7,6 75 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

71 Levijoen alajuoksulla sijaitsevan vesistöasean vesi on ollut vuosien 2008 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin voiakkaan huusleiaista, ravinnepitoista sekä lievästi hapanta, ja vesi on ollut laadultaan Latojoen alapuolisen pisteen vedenlaatua heikopaa kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien osalta (taulukko 6.38). Rautapitoisuuksissa havaittiin lievää laskua vuonna 2017, utta vesi oli laadultaan pääosin edellisvuosien kaltaista. Levijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko 6.38. Levijoen alajuoksun vesistöasean veden laatu vuosien 2009 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 47.091 Levijoki alajuoksu Pannuneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2008-2016 (n=26) 0,54 0,38 1,32 6,59 5,7 989 32 63 51 8,9 1837 31 242 4,6 4,2 10,9 4928 Min 0,23 0,1 0,7 5,99 2 680 3 7 32 4 1050 23 160 2 3,2 2,6 400 Max 0,7 1 2,2 7,1 12,4 1600 110 190 89 26 2400 42 375 9,7 5,5 17,5 22500 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,4 0,9 6,73 5,8 887 32 150 62 30 1730 27 214 4,8 4,6 9,6 860 17.5.2017 0,5 1 6,6 4,4 720 31 990 22 180 2,9 3,1 7,1 1800 22.8.2017 0,4 1 6,91 4,6 960 32 150 82 30 2400 31 260 5,9 5,8 13,7 220 5.10.2017 0,3 0,7 6,72 8,4 980 73 1800 27 200 5,5 4,8 7,8 560 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

72 6.7 Kruunupyynjoen vesistöalue (48) 6.7.1. Pyyaanneva-Saapasneva-Iso Saapasneva (Evijärvi) 6.7.1.1 Yleistiedot Pyyaannevan, Saapasnevan sekä Iso-Saapasnevan uodostaa turvetuotantoalue sijaitsee Kruunupyynjoen vesistöalueella Raisjoen valua-alueella (48.007). Alueen kuivatusvedet käsitellään sulanaan aikaisella ja ypärivuotisella pintavalutuskentällä Pyyaannevalla, kosteikkorakenteella Saapasnevalla ja Iso Saapasnevalla pintavalutuskentällä. Pyyaanneva-Saapasnevojen tuotantokokonaisuuden kuivatusvedet purkautuvat laskuojia pitkin sekä Vallinpuron kautta Raisjokeen että Saalojan kautta Raisjokeen ja edelleen Peckassjön kautta Kruunupyynjokeen. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien purkureitillä Saalojassa, Vallinpurossa ja Raisjoessa (taulukko 6.39). Taulukko 6.39. Pyyaanneva-Saapasnevojen turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Pyyaanneva, Saapasneva, Iso Saapasneva 48.007 Raisjoen va *3,83 - Saaloja 333959 7029797 13,3 - Vallinpuro 333312 7028387 18,7 - Raisjoki 332684 7032931 59,57 *Pyyaanneva 2,80 k 2, Saapasneva 0,48 k 2, Iso Saapasneva 0,54 k 2 Pyyaannevan tuotantoalueella on Etelä-Suoen aluehallintoviraston ypäristölupa (päätös 75/2010/3, dnro ESAVI 369/04.08/2010, yönnetty 9.12.2010). Turvetuotantoalueen valistelut on aloitettu 1980 ja tuotanto 1981, ja vuonna 2017 tuotannossa oli 185 ha, valistelussa 78,4 ha sekä tuotannosta poistunut 17,1 ha. Saapasnevan tuotantoalueella on Etelä-Suoen aluehallintoviraston ypäristölupa (päätös 76/2010/3). Saapasnevan turvetuotantoalueen valistelut on aloitettu 1980 ja tuotanto 1981. Vuonna 2017 tuotannossa oli 17,5 ha, levossa 2,7 ha sekä tuotannosta poistunut 28 ha. Iso-Saapasnevan pohjoisosan tuotantoalueella on Etelä-Suoen aluehallintoviraston ypäristölupa (päätös 77/2010/3). Iso-Saapasnevalla oli tuotannossa 22,4 ha ja levossa 31,6 ha vuonna 2017. Vuonna 2017 Pyynaannevan-Saapasnevojen vesienkäsittelyrakenteiden alapuolelta otettujen näytteiden (2-26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,3 7,0 g/l, Kok.N 835 1873, Kok.P 29 77 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 19 61 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Hongistonojan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on pieni, eri kuoritusjakeiden osuus 2,2 5,6 % (taulukko 6.40). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

73 Taulukko 6.40. Pyyaanneva-Saapasneva-Iso Saapasneva -turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Pyyaanneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Saapasneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Iso-Saapasneva kg kg kg kg O 2 % % % 48.007 Raisjoen va 4899 1934 71,0 59408 2,2 5,6 4,0 6.7.1.2 Vesistötarkkailu Raisjokeen laskevan Saalojan vesi on ollut vuosien 2005 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa (väriluku 517 g Pt/l), ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoista sekä hapanta (taulukko 6.41). Raisjokeen yös laskevan Vallinpuron vedenlaatu on ollut saankaltaista vuosina 2005 2016, utta ainittujen vedenlaatuuuttujien arvot ja pitoisuudet ovat olleet Saaljokea alhaiseat (taulukko 6.42). Vedenlaatu oli oleilla aseilla aiepiin vuosiin nähden pääosin saankaltaista vuonna 2017, joskin kiintoainepitoisuus oli hiean laskenut. Raisjoen veden laatu on vuosien 2005 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin erittäin ruskeaa (väriluku 520 g Pt/l), ravinnepitoista sekä hapanta. Vesi on ollut laadultaan saankaltaista kuin Saalojan (). en sekä fosforin pitoisuuksissa havaittiin lievää nousua vuonna 2017, -tasossa selkeää nousua ja rauta- sekä typpipitoisuuksissa lievää laskua, utta uilta osin vesi oli laadultaan pääosin edellisvuosien kaltaista. Raisjoki on tyypitelty pieneksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella huonoksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012) ja fosforin osalta taso vastasi huonoa tilaa. Veden oli keskiäärin erinoaista tasoa vastaava. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

74 Taulukko 6.41. Saalojan vesistöasean veden laatu vuosien 2005 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 48.007 Saaloja Saapasneva, Pyyaanneva, Iso-Saapasneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2005-2016 (n=33) 0,28 0,17 0,34 5,24 13,4 1437 246 64 80 28 6049 66 517 9,3 5,5 9,8 137 21 Min 0,1 0,05 0,12 4,3 2,1 1000 3 3 28 10 1890 35 200 1,4 4 0,3 7 19 Max 0,4 0,4 0,9 7 93 2600 760 510 320 56 15000 130 1200 55,6 7,6 21,4 448 23 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,35 5,92 10,7 1300 210 170 84 39 6834 56 507 15,6 5,5 6,9 99 11.5.2017 0,1 0,4 5,55 4 1000 33 2600 36 360 3,7 3,9 1,8 180 23.8.2017 0,4 0,4 6,74 10 1600 210 170 120 39 12000 74 760 30 7,1 11,8 40 3.10.2017 0,1 0,25 6,2 18 1300 98 5900 57 400 13 5,3 7 75 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

75 Taulukko 6.42. Vallinpuron vesistöasean veden laatu vuosien 2005 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 48.007 Vallinpuro Pyyaanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2005-2016 (n=32) 0,31 0,22 0,44 5,49 7,4 1290 132 91 73 30,7 4164 55 443 7 5,8 9,5 159 Min 0,1 0,05 0,1 4,7 1,7 900 3 3 31 6,4 1420 35 250 1,6 4,2 0,2 4 Max 0,4 0,5 1 7,4 20,5 2080 620 570 180 80 9400 87 1000 36,2 10,1 20,6 500 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,07 0,2 6,04 7 1234 53 210 82 43 4367 48 407 9,2 5,6 6,5 128 11.5.2017 0,1 0,33 5,67 <2,0 1100 25 1700 37 300 2,5 3,9 1,6 300 23.8.2017 0,01 0,1 6,84 11 1400 53 210 140 43 7600 57 570 18 7,4 11,1 10 3.10.2017 0,1 0,15 6,37 9 1200 81 3800 49 350 6,9 5,3 6,8 72 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

76 Taulukko 6.43. Raisjoen vesistöasean veden laatu vuosien 2005 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 48.007 Raisjoki Saapasneva, Pyyaanneva, Iso-Saapasneva Kyrön-Koiraanneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella pääosin Matoluoan (42.045) ja osin Ohoonluoan (42.044) valua-alueella. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyenetelänä on kasvillisuus- ja pintavalutuskenttä, joilta kuivatusvedet johdetaan laskuojia pitkin Matoluoan kautta Jalasjokeen ja Ohoonluoan kautta Jalasjokeen. Vesistöaseista Järviluoa sijaitsee kuivatusvesi- g/l Keskiarvo (pinta) 2005-2016 (n=33) 0,38 0,39 0,89 5,36 13,9 1480 148 86 124 50,2 6881 62 520 12 8,6 10,3 1891 15 Min 0,2 0,1 0,3 4,4 3,2 1100 3 3 49 14 2020 35 250 2,6 5,2 0,1 46 15 Max 0,6 1 1,7 6,84 65 2420 620 540 304 110 17000 94 1000 46,3 13 20,7 6300 15 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,84 6,11 15 1434 180 170 131 69 6067 48 434 18,7 8,5 7,7 703 11.5.2017 0,1 1,3 5,82 10 1200 62 3000 35 320 7,1 6 3,6 1500 23.8.2017 0,1 0,4 6,84 17 1800 180 170 210 69 10000 64 580 33 12 12,7 8 3.10.2017 0,3 0,8 6,19 18 1300 120 5200 44 400 16 7,3 6,8 600 g/l g Pt/l Saeus S/ Läpötila g O2/l Virtaaa g/l 7. Kyrönjoen vesistöalue (42) 7.1 Jalasjoen alue (42.04) 7.1.1. Kyrön-Koiraanneva (Kurikka/Ilajoki) 7.1.1.1 Yleistiedot KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

77 en purkukohdan yläpuolella ja Matoluoa sekä Ohoonluoa kuivatusvesien vaikutuspiirissä (taulukko 7.1). Taulukko 7.1. Kyrön-Koiraannevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Kyrön-Koiraanneva 42.044 Ohoonluoan va 0,34 - Ohoonluoa 275399 6948055 11,4 42.045 Matoluoan va 0,69 - Järviluoa 281503 6945159 53,0 - Matoluoa 276454 6942510 89,4 Kyrön-Koiraannevalle on yönnetty ypäristölupa 8.2.2017 (LSSAVI/6295/2014). Turvetuotantoalueen ojitukset käynnistettiin vuonna 1984 ja tuotanto aloitettiin vuonna 1997. Tuotannossa oli Ohoonluoan vesistöalueella 33,2 ha ja levossa 0,5 ha. Matoluoan vesistöalueella tuotannossa oli 68,8 ha ja levossa 0,1 ha vuonna 2017. Vuonna 2017 Kyrön-Koiraannevalta Ohoonluoan (42.044) valua-alueelle purkautuvan pintavalutuskentän 2 alapuolelta otettujen näytteiden (4 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,9 g/l, Kok.N 1575, Kok.P 53 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 61 g/l O2. Matoluoan (42.045) valua-alueelle purkautuvan kasvillisuuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (5 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,8 g/l, Kok.N 2040, Kok.P 65 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 61 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Ohoonluoan ja Matoluoan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on hyvin vähäinen, eri kuoritusjakeiden osuus oli 0,2-1,4 % (taulukko 7.2). Taulukko 7.2. Kyrön-Koiraannevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kyrön-Koiraanneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.044 Ohoonluoan va 538 214 7,0 9749 0,6 1,4 1,4 42.045 Matoluoan va 630 600 14,0 18944 0,2 0,7 0,5 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

78 7.1.1.2 Vesistötarkkailu Kuivatusvesien purkukohdan yläpuolella sijaitsevan Järviluoan veden laatu on vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella saeaa, erittäin ravinnepitoista (keskiäärin kok. P 300, kok. N 3925 ) ja kiintoainepitoista. Myös sähkönjohtavuus on ollut luonnontasosta koholla, ikä viittaa hajakuorituksen vaikutukseen. Vesi oli laadultaan heikkoa yös vuonna 2017 keskiääräistä alhaiseista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista huoliatta (taulukko 7.3). Taulukko 7.3. Järviluoan vesistöasean veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.045 Järviluoa Kyrön-Koiraanneva g/l g/l g Pt/l g O2/l Saeus Läpötila S/ Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=47) 0,41 0,34 0,75 6,38 23,1 3925 769 1430 300 127,1 3153 34 237 15,3 28,3 10,1 9 73 158 Min 0,2 0,02 0,2 5,75 2,3 1500 3 3 19 1,5 100 5 20 3,7 4,8 1,4 8 63 2 Max 0,6 1 1,5 7,2 91 11000 5700 3869 1900 960 13576 68 455 44 60 17,5 12 87 750 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 0,64 5,76 18,4 3600 480 78 109 26 3567 32 211 15,9 17,9 7 112 9 6.4.2017 0,2 0,4 5,37 50 2800 210 2100 29 210 33 8,5 0,7 320 9 17.8.2017 0,1 0,7 6,84 2,8 3900 480 78 100 26 8500 59 390 12 34 12,6 13,3 3.10.2017 0,4 0,8 6,09 2,2 4100 17 <200 6,2 33 2,7 11 7,6 2 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

79 Purkukohdan alapuolella sijaitsevan Matoluoan veden laatu on sekin vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella saeaa, erittäin ravinnepitoista (keskiäärin kok. P 263, kok. N 3046 ) ja kiintoainepitoista. Vesi on kuitenkin ollut ravinnepitoisuuksiltaan ja sähkönjohtavuudeltaan hiean Järviluoan vedenlaatua parepaa, kun taas huusleiaisuus on voiakkaapaa (taulukko 7.4). Vuonna 2017 veden laatu heikkeni keskiääräisestä tasosta ravinne- ja rautapitoisuuden sekä saeuden ja kiintoainepitoisuuden osalta. Matoluoa on tyypitelty pieneksi kangasaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli keskiäärin hyvää tasoa vastaava. Taulukko 7.4. Matoluoan vesistöasean veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.045 Matoluoa Kyrön-Koiraanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=48) 0,32 0,16 0,36 6,51 18,9 3046 425 1404 263 110,2 3764 43 316 17,6 16,1 11,4 7 57 344 14 Min 0,1 0,05 0,1 5,98 4,2 1190 3 3 42 28 1100 21 180 7,4 10 3 3 24 18 14 Max 0,5 1 0,6 7,53 80 5780 2500 4932 640 308 21000 78 500 59 22,5 18,5 10 83 1200 14 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,4 5,7 24 3700 2100 8 321 170 4767 41 304 24,7 12,7 7,8 306 8 6.4.2017 0,3 0,6 5,25 49 3700 230 2100 26 180 44 11 0,4 720 8 17.8.2017 0,1 0,18 6,96 14 4600 2100 7,7 700 170 9400 57 440 17 21 15,2 16,2 3.10.2017 0,1 0,4 6,68 8,8 2800 31 2800 39 290 13 6 7,7 180 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

80 Ohoonluoan veden laatu on vuosien 2015 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa (556 g Pt/l), saeaa, ravinnepitoista (keskiäärin kok. P 109, kok. N 1784 ) ja kiintoainepitoista. Kahteen uuhun vesistöaseaan verrattuna Ohoonluoan havaintoasean vesi on selkeästi vähäravinteisepaa, utta huusleia on voiakkaapi (taulukko 7.5). Vuonna 2017 veden laatu heikkeni keskiääräisestä tasosta kiintoaine- ja typpipitoisuuden osalta, utta veden väriluku oli noin puolet tavanoaisesta ja fosforin pitoisuustaso laski hiean. Taulukko 7.5. Ohoonluoan vesistöasean veden laatu vuosien 2015 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.044 Ohoonluoa Kyrön-Koiraanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2015-2016 (n=6) 0,2 0,37 5,45 17,8 1784 142 265 109 48,5 4064 65 565 14,4 9,8 9,1 66 29 Min 0,1 0,15 4,95 6,7 1500 3 200 60 46 2040 53 350 6,7 8 2,5 4 29 Max 0,3 0,66 6,76 56 2100 280 330 150 51 5840 82 730 43 12 16,4 281 29 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,75 4,66 29,7 2134 500 160 97 53 3700 55 301 19,4 8,6 9,8 11 48 18.5.2017 0,1 0,8 4,98 16 1800 63 2500 42 240 16 1,5 7 6,4 14.8.2017 0,1 0,45 5,88 13 2200 500 160 130 53 3700 79 610 8,2 15 14,7 0,00026 3.10.2017 0,3 1 4,27 60 2400 97 4900 44 53 34 9,1 7,6 24 48 7.1.2. Kontio- ja Palloneva sekä Korvaneva (Kurikka, Kauhajoki) 7.1.2.1 Yleistiedot Kontioneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Jukaluoan (42.046) ja Pettuluoan (42.047) valua-alueilla. Palloneva sijaitsee osittain Pettuluoan ja osittain Ikkelänjoen valua-alueella (42.093). Korvanevan tuotantoalue puolestaan sijaitsee Jukaluoan (42.046), Koronojan (42.058) ja Vasikka- Liikaluoan (42.057) valua-alueilla. Vesienkäsittelyenetelinä ovat Kontionevalla kasvillisuuskentät (2 kpl) ja kosteikot (2kpl), Pallonevalla pintavalutuskenttä ja kosteikot (2 kpl) sekä Korvanevalla pintavalutuskenttä ja kosteikko. Kontionevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojien kautta reitille Jukaluoa- Jalasjärvi ja edelleen Jalasjoen kautta Kyrönjokeen sekä Pettuluoan kautta Jalasjokeen ja edelleen Kyrönjokeen. Pallonevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahta reittiä pitkin Kyrönjokeen: Pettuluoan kautta Jalasjokeen sekä etsäojasta Ikkelänjokeen ja edelleen Kyrönjokeen. Korvanevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kolelle reitille: Jukaluoa-Jalasjärvi- Jalasjoki-Kyrönjoki, Koronoja-Mustajoki-Jalasjoki-Jalasjärvi-Jalasjoki-Kyrönjoki, Korvaluoa Liikaluoa Ilvesjoki Mustajoki Jalasjoki-Jalasjärvi-Jalasjoki-Kyrönjoki. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutusalueella Ikkelänjoen yläpuolista aseaa lukuun ottaatta (taulukko 7.6). Koronojan valua-alueella ei ole vesistöaseaa. Jalasjärven vesistöaseaa seurataan yös osana Löyhinkinevan ja Liikanevan vesistötarkkailua. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

81 Taulukko 7.6. Kontio-, Pallo- ja Korvanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Kontio-, Korva- ja Palloneva 42.046 Jukaluoan va *0,99 - Jukaluoa, Jalasjärvi 277599 6935701 8,93 42.047 Pettuluoan va **1,58 - Pettuluoa, Jalasjärvi 273431 6936041 11,7 42.043 Jalasjärven a - Jalasjärvi 278939 6937928 689,1 42.058 Koronojan va 2,13 (Korvaneva) -ei vesistöaseaa 42.057 Vasikkaluoan - Liikaluoan va 0,12 (Korvaneva) -ei vesistöaseaa 42.052 Ilvesjoen alaosan a - Ilvesjoki 280258 6923135 698,5 42.093 Ikkelänjoen a 3,18 (Palloneva) - Ikkelänjoki alapuoli 265825 6931325 122,1 - Ikkelänjoki yläpuoli 266164 6930108 107,8 *Kontioneva 0,59 k 2, Korvaneva 0,39 k 2 **Kontioneva 0,05 k 2, Palloneva 1,54 k 2, Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintovirasto on yöntänyt Kontionevalle ypäristöluvan 18.10.2011 (Dnro LSSAVI/190/04.08/2010) ja Pallonevalle 25.9.2017 (Dnro LSSAVI/4936/2014). Korvanevalle on 14.8.2014 yönnetty ypäristölupa (Dnro LSSAVI/5124/04.08/2014) jota on 5.7.2017 tarkennettu (päätösnro VHO 17/0281/1). Kontionevan ojitukset aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1978. Tuotannossa oli 63,8 ha vuonna 2017 ja levossa 0,1 ha. Pallonevan ojitukset aloitettiin vuonna 1973 ja tuotanto vuonna 1976. Vuonna 2017 oli 248,6 ha tuotannossa ja 223,1 ha poistunut tuotannosta. Korvanevan ojitukset aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna 1978. Tuotannossa oli 234,1 ha ja tuotannosta poistunut 30,4 ha. Vuonna 2017 Kontio- ja Korvanevalta Jukaluoan (42.046) valua-alueelle purkautuvien rakenteiden alapuolelta otettujen näytteiden (1-9 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,1 4,2 g/l, Kok.N 540 1132, Kok.P 26 40 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 11 49 g/l O2. Pallonevalta Pettuluoan (42.047) valua-alueelle purkautuvien rakenteiden alapuolelta otettujen näytteiden (5-6 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,4 4,9 g/l, Kok.N 850 1198, Kok.P 27 56 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 29 38 g/l O2. Korvanevalta Vasikkaluoan ja Liikaluoan (42.057) valua-alueelle purkautuvan kasvillisuuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (13 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,0 g/l, Kok.N 935, Kok.P 75 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 29 g/l O2. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

82 Korvanevalta Koronojan (42.058) valua-alueelle purkautuvan kosteikon 2 alapuolelta otettujen näytteiden (27kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 7,5 g/l, Kok.N 2075, Kok.P 64 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 95 g/l O2. Pallonevalta Ikkelänjoen (42.093) valua-alueelle purkautuvan kosteikon 3 alapuolelta otettujen näytteiden (27 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 6,1 g/l, Kok.N 1074, Kok.P 60 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 34 g/l O2. Tuotantoaluekokonaisuuden kuorituksen osuus on vähäinen (eri kuoritusjakeiden osuus 0,9-4,2 %) uiden paitsi Pettuluoan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (eri kuoritusjakeiden osuus 2,9 6,8 %) ja Koronojan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (eri kuoritusjakeiden osuus 9,1 13,0 %) (taulukko 7.7). Taulukko 7.7. Kontio-, Pallo- ja Korvanevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kontionneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Palloneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Korvaneva kg kg kg kg O 2 % % % 42.046 Jukaluoan va 1109 504 15,0 23142 1,1 4,2 3,9 42.047 Pettuluoan va 3139 674 27,0 23117 2,9 5,7 6,8 42.057 Vasikka-, Liikaluoan va 1989 414 15,0 8854 1,6 2,7 3,1 42.058 Koronojan va 5902 1220 45,0 30404 9,1 13,0 12,7 42.093 Ikkelänjoen a 5231 1011 47,0 30472 0,9 1,3 2,1 Sua 11468 2603 104 85585 7.1.2.2 Vesistötarkkailu Pallonevan kuivatusvesien yläpuolisen Ikkelänjoen veden laatu on vuosien 2004 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella lievästi saeaa, ravinnepitoista ja hapahkoa (taulukko 7.8). Vesi on ollut vastaavana ajanjaksona yös kuivatusvesien alapuolisella Ikkelänjoen vesistöasealla saankaltaista, joskin rauta- ja typpipitoisuudet ovat olleet hiean korkeaat alapuolisella pisteellä (taulukko 7.9). Vuonna 2017 veden laatu koheni oleilla aseilla keskiääräisestä tasosta typpi- ja rautapitoisuuden sekä -tason ja huusleiaisuuden osalta. Ikkelänjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset typen pitoisuudet olivat oleilla aseilla hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012) ja fosforin tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla. Veden oli keskiäärin erinoaista tasoa vastaava. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

83 Taulukko 7.8. Ikkelänjoen yläpuolisen vesistöasean veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.093 Ikkelänjoki yläpuoli Palloneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=38) 0,37 0,2 0,51 6,31 5,5 769 48 66 43 9,7 2048 26 199 4,5 3,9 10,6 630 Min 0,17 0,1 0,17 5,5 1,8 440 5 6 26 3 1160 15 130 2,7 3,2 1,6 203 Max 0,6 0,5 1,1 7,1 18,1 1140 150 200 67 20 3280 47 370 7,5 4,9 16,8 1290 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,42 6,65 6,2 597 45 130 46 16 1934 19 157 7,2 7,7 7,9 255 17.5.2017 0,1 0,35 6,54 9,2 460 35 1700 18 150 9,3 2,8 4,9 140 31.8.2017 0,1 0,45 6,94 3,4 630 45 130 50 16 2500 18 160 7,1 4,2 11,2 263 3.10.2017 0,1 0,45 6,56 5,8 700 51 1600 21 160 5 16 7,6 360 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

84 Taulukko 7.9. Ikkelänjoen alapuolisen vesistöasean veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.093 Ikkelänjoki Alapuoli Palloneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=38) 0,39 0,18 0,45 6,16 5,8 814 57 63 45 10,5 2111 27 208 4,7 3,9 10,6 698 Min 0,2 0,1 0,2 5,1 1,6 520 16 11 24 3 1230 5 150 2,2 3,2 1,6 176 Max 0,7 0,5 0,9 7 23 1220 150 230 72 18 3410 50 340 10 4,7 16,5 1600 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,44 6,64 4,3 647 41 100 45 16 1867 20 160 5,6 17,2 8,2 270 17.5.2017 0,1 0,4 6,56 5,2 620 33 1400 20 160 5,1 3,3 5,1 80 31.8.2017 0,1 0,4 6,92 3,2 610 41 100 51 16 2500 18 160 6,5 4,3 11,8 280 3.10.2017 0,1 0,5 6,54 4,4 710 51 1700 21 160 5,1 44 7,6 450 g O2/l Virtaaa g/l Korvanevan kuivatusvesien reitillä sijaitsevan Ilvesjoen veden laatu on vuosien 2015 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut erittäin ruskeaa sekä rauta- ja, ravinnepitoista (taulukko 7.10). Vuonna 2017 veden laatu heikkeni hiean ravinnepitoisuuksien osalta, utta rautapitoisuudessa ja huusleiaisuudessa havaittiin laskua. Ilvesjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012) ja fosforin huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla. Veden oli keskiäärin erinoaista tasoa vastaava. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

85 Taulukko 7.10. Ilvesjoen vesistöasean veden laatu vuosien 2015 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.052 Ilvesjoki Korvaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2015-2016 (n=4) 0,3 0,69 6,65 5 1058 33 240 78 57 2523 29 368 7 5,3 9,8 72 Min 0,2 0,6 6,31 3,6 930 33 240 49 57 1560 26 250 3,9 4,1 1,9 59 Max 0,4 0,8 6,95 6 1300 33 240 110 57 3790 31 500 11 6 16,6 84 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 1,1 6,71 6,4 1144 68 290 81 46 2000 32 264 5,3 5,7 10,5 900 17.5.2017 0,1 1,5 6,66 7,2 930 49 1400 26 210 5,4 4,8 7,2 900 20.8.2017 0,2 0,8 6,92 6,8 1200 68 290 120 46 2800 30 270 7,6 5,9 14,7 18.9.2017 0,1 1 6,6 5 1300 73 1800 38 310 2,7 6,2 9,4 g O2/l Virtaaa g/l Taulukko 7.11. Pettuluoan vesistöasean veden laatu vuosien 2009 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.047 Pettuluoa, Jalasjärvi Palloneva, Kontioneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2009-2016 (n=24) 0,25 0,14 0,35 5,34 10,7 1247 145 34 82 28,4 2485 52 382 6,7 5 9,6 75 Min 0,2 0,1 0,2 4,7 2,4 680 3 3 32 6 1280 39 200 2,7 3,3 2,5 14 Max 0,3 0,25 0,5 6,7 40 2500 400 280 310 53 3900 65 660 19 7 16,2 180 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,37 5,63 3,7 977 26 89 67 37 2034 45 374 4,7 4,6 8,3 78 17.5.2017 0,1 0,3 5,89 3,2 930 50 1500 38 290 5,9 4,1 6,5 144 27.8.2017 0,1 0,3 6,52 4 1000 26 89 96 37 2300 42 380 5,3 4,7 9,5 23 18.9.2017 0,1 0,5 5,27 3,8 1000 54 2300 55 450 2,8 4,8 8,7 65 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

86 Pallo- ja Kontionevalta purkautuvien vesien vaikutuspiirissä sijaitsevan Pettuluoan veden laatu on vuosien 2009 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, rauta- ja ravinnepitoista sekä hapanta (taulukko 7.11). Vesi on ollut vastaavana ajanjaksona yös Jukaluoan vesistöasealla erittäin ruskeaa, hapanta ja rautapitoista, joskin ravinnepitoisuudet ovat olleet etenkin fosforin osalta selkeästi alhaiseat (taulukko 7.12). Jukaluoan veden laatu on yös kiintoainepitoisuuden osalta parepaa. Vuonna 2017 veden laatu koheni oleilla aseilla keskiääräisestä tasosta hiean kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuuden osalta. Taulukko 7.12. Jukaluoan vesistöasean veden laatu vuosien 2009 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.046 Jukaluoa, Jalasjärvi Korvaneva, Kontioneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2009-2016 (n=24) 0,19 0,19 0,24 5,22 5,5 1001 40 37 41 14 2218 46 333 4,8 4 9 70 Min 0,18 0,05 0,08 4,5 1 800 3 3 24 7 1170 36 160 1,4 3,2 3,1 5 Max 0,2 1 0,57 6,6 34 1300 130 220 84 27 5000 67 500 39 5,2 14,1 220 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,45 5,21 2,9 950 9 94 37 17 1967 45 350 2,1 3,8 7,7 64 17.5.2017 0,1 0,5 5,29 <2,0 890 24 1400 40 260 1,5 3,2 5,2 100 27.8.2017 0,2 0,4 6,04 6,2 860 8,7 94 50 17 2000 37 330 3,5 3,8 9,1 5 18.9.2017 0,1 0,45 4,9 1,4 1100 35 2500 58 460 1,2 4,2 8,7 84,2 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

87 Myös Jalasjärven vesi on huuspitoista, tuaa ja ravinteikasta. Järvi on rehevä, ja vedessä on esiintynyt happivajetta. Vuonna 2017 veden laatu oli pääosin saankaltainen kuin aiepinakin vuosina. Fosforipitoisuus oli kuitenkin koholla aiepien vuosien keskitasoon nähden. Pintaveden fosforipitoisuus vastasi loppukesällä erittäin rehevän veden pitoisuustasoa ja levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus rehevää vettä. Jalasjärven vesistöasean vedenlaatuuuttujien tiedot on kuvattu Löyhinki- ja Liikanevan kappaleessa (s. 113). 7.2 Mustajoen valua-alue (42.05) 7.2.1. Vasikkaneva (Jalasjärvi) 7.2.1.1 Yleistiedot Vasikkaneva sijaitsee Jalasjärven kunnassa Kyrönjoen vesistöalueella Vasikkaluoan Liikaluoan (42.057) valua-alueella. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen kasvillisuuskenttä, joilta kuivatusvedet johdetaan Vasikkaluoa-Liikaluoan kautta Ilvesjokeen ja sieltä edelleen Mustajoen-Jalasjoen kautta Jalasjärveen. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutuspiirissä (taulukko 7.13). Taulukko 7.13. Vasikkanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Vasikkaneva 42.057 Vasikka-, - Liikaluoan va 0,60 - Vasikkaluoa, Jalasjärvi 277729 6922286 15,2 - Liikaluoa, Jalasjärvi 280198 6923156 27,4 Vasikkanevalle on yönnetty ypäristölupa 10.6.2011 Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintaviraston toiesta (Nro 63/2011/1, Dnro LSSAVI/196/04.08/2010). Lupa koskee yös Pikku-Vasikkanevaa. Turvetuotantoalueen kuntoonpano käynnistettiin vuonna 1974 ja tuotanto aloitettiin vuonna 1977. Tuotannossa oli 45 ha ja tuotannosta poistunut 14,8 ha vuonna 2017. Vuonna 2017 Vasikkanevalta Vasikka-, Liikaluoan (42.057) valua-alueelle purkautuvan kasvillisuuskentän 4 alapuolelta otettujen näytteiden (17 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 5,8 g/l, Kok.N 1379, Kok.P 75 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 29 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on hyvin vähäinen, eri kuoritusjakeiden osuus on 1,3 3,8 % (taulukko 7.14). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

88 Taulukko 7.14. Vasikkanevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vasikkaneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.057 Vasikka-, - Liikaluoan va 1616 333 18,0 7857 1,3 2,2 3,8 7.2.1.2 Vesistötarkkailu Vasikkaluoan veden laatu on vuosien 2009 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut lievästi saeaa, ravinnepitoista ja hapanta (taulukko 7.15). Vesi on ollut vastaavana ajanjaksona yös kauepana kuivatusvesien reitillä sijaitsevan Liikaluoan vesistöasealla pääosin saankaltaista, joskin ravinnepitoisuudet ovat olleet hiean suureat Liikaluoassa ja -taso väheän hapan (taulukko 7.16). Vuonna 2017 veden laatu heikkeni oleilla aseilla keskiääräisestä tasosta hiean typpi- ja rautapitoisuuden osalta. Pitoisuuksien nousu oli suurepaa Liikaluoan asealla, inkä perusteella asean vedenlaatuun vaikuttaa yös hajakuoritus. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

89 Taulukko 7.15. Vasikkaluoan vesistöasean veden laatu vuosien 2009 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.057 Vasikkaluoa, Jalasjärvi Vasikkaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2009-2016 (n=24) 0,17 0,12 0,18 5,43 5,9 851 54 26 44 16,9 2027 41 289 3,1 3,3 9,6 43 Min 0,1 0,05 0,1 4,9 1,2 480 3 3 20 6,9 1210 33 180 1,5 2,5 2,2 7 Max 0,25 0,2 0,3 6,3 9,6 1200 110 71 98 40 3650 58 540 6 5,2 15,2 125 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,32 5,51 6,4 894 64 69 43 22 2134 42 320 2,9 3,2 9,4 137 17.5.2017 0,1 0,4 5,48 8,8 700 30 1300 33 220 3 2,7 5,2 144 20.8.2017 0,1 0,2 6,97 6,8 1000 64 69 62 22 3100 44 380 4,3 3,1 13,8 56 18.9.2017 0,1 0,35 5,23 3,4 980 37 2000 48 360 1,2 3,6 9 210 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

90 Taulukko 7.16. Liikaluoan vesistöasean veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.057 Liikaluoa, Jalasjärvi Vasikkaneva Haukineva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen keskiosan valua-alueella (42.072) ja Haasojan valua-alueella (42.079). Kuivatusvesiä käsitellään Haasojan valua-alueella pintavalutuskentällä, kasvillisuuskentällä ja keikaloinnilla ja Seinäjoen keskiosan valua-alueella ypärivuotisilla kosteikoilla (2 kpl) ja pintavalutuskentällä. Kuivatusvesien purkureittejä on seitseän. Vesiä johdetaan yhtä reittiä Haasojaan ja kahta reittiä Lyöjysluoaan, josta vedet virtaavat Yliysjärven ja Yliysluoan kautta Haasojaan. Haasojasta vedet virtaavat edelleen Seinäjoen kautta Kyrönjo- g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2009-2016 (n=24) 0,17 0,13 0,27 6,06 5,4 895 38 106 53 23,8 1943 33 246 4 4,4 10,2 79 Min 0,1 0,06 0,1 5,5 2 600 3 3 13 14 1140 24 150 2,2 3,1 2,2 11 Max 0,25 0,25 0,5 7 12 1200 84 300 78 46 2720 47 500 7,4 5,5 16,8 122 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,62 6,31 6,4 964 54 200 57 32 1834 35 277 5,1 4,6 10,1 607 17.5.2017 0,1 1,2 6,55 6,4 890 46 1300 26 220 5,4 4,6 7,6 1440 20.8.2017 0,1 0,2 6,66 7,4 1000 54 200 79 32 2400 34 290 7,5 4,7 13,7 92 18.9.2017 0,1 0,45 6,01 5,4 1000 44 1800 44 320 2,4 4,4 8,8 287 g O2/l Virtaaa Hehkutushäviö g/l Klorofylli 7.3 Seinäjoen valua-alue (42.07) 7.3.1. Haukineva (Seinäjoki/Jalasjärvi) 7.3.1.1 Yleistä KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

91 keen. Vesiä johdetaan lisäksi neljää reittiä Kihniänjokeen, josta vedet virtaavat Seinäjokeen ja lopulta Kyrönjokeen. Vesistötarkkailupisteet (4 kpl) sijaitsevat Haasojassa, Liikaluoassa sekä Hirvijoessa Liikaluoan ala- ja yläpuolella (taulukko 7.17). Taulukko 7.17. Haukinevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Haukineva 42.079 Haasojan va 7,80 -ei vesistöaseaa 42.072 Seinäjoen keskiosan 2,88 - Haasoja 294691 6947138 697,9 42.081 Hirvijärven a - Liikaluoa 292416 6931938 31,9 - Hirvijoki Liikaluoan yläpuoli - - - Hirvijoki Liikaluoan alapuoli 291714 6932440 196,6 Haukinevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1972 ja tuotanto vuonna 1975. Vuonna 2017 tuotannossa oli yhteensä 862,3 ha, levossa 18,8 ha ja valistelussa 52,2 ha. Tuotannosta on poistunut noin 134 ha. Haukinevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös37/2006/4, dnro LSY-2002-Y-372, yönnetty 7.4.2006). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka 23.1.2008 antaassaan päätöksessä (08/0011/1) hyväksyi valitukset osittain. Haukinevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Haukinevalta Seinäjoen keskiosan valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikoilla 4 ja 7 (n=8) kiintoaineen osalta 7,7 8,4 g/l, kokonaistypen osalta 1663 2075, kokonaisfosforin osalta 64 68 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 51 95 g/l O2. Pintavalutuskentällä 8 (n=8) veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta11,5 g/l, kokonaistypen osalta 1 675, kokonaisfosforin osalta 69 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 64 g/l O2. Haasojan valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat keiallisen puhdistuksen havaintopisteellä (n=26) kiintoaineen osalta 13,5 g/l, kokonaistypen osalta 1632, kokonaisfosforin osalta 27 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 27 g/l O2 ja pintavalutuskentältä 9 (n=7) kiintoaineen osalta 3,2 g/l, kokonaistypen osalta 1900, kokonaisfosforin osalta 76 ja keiallisen hapenkulutuksen osalta 102 g/l O2. Tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Seinäjoen keskiosan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.18). Turvetuotantoalueen osuus Haasojan valuaalueen kokonaiskuorituksesta oli selvästi suurepi (7,2 17,5 %). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

92 Taulukko 7.18. Haukinevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Haukineva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.072 Seinäjoen keskiosan 9779 1442 53,0 49017 0,7 0,8 1,0 42.079 Haasojan va 33597 3697 50,0 63149 17,3 17,5 7,2 Sua 43376 5139 103 112166 7.3.1.2 Vesistötarkkailu Haasojan vesi oli vuonna 2017 aiepaan tapaan saeaa, hapanta, tuaa ja runsashuuksista (taulukko 7.19). Ravinnepitoisuudet olivat korkeita ja aiepien vuosien tasolla. Veden laatu oli heikoiillaan elokuun havaintokerralla, jolloin virtaaa oli uita havaintokertoja pienepi. Ojaan kohdistuu yös hajakuoritusta, sillä oja virtaa peltoalueiden keskellä. Taulukko 7.19. Haasojan veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.072 Haasoja Haukineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=38) 0,34 0,29 0,63 5,06 13,5 1691 149 215 101 36,3 4187 45 357 10,9 10,9 11,1 500 16 Min 0,1 0,1 0,1 3,7 3,7 910 3 3 20 2 270 10 125 4 4 0,8 34 16 Max 0,5 1 1,5 6,95 56,4 4700 430 680 295 110 11000 78 700 38 22,6 18,7 1013 16 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 0,65 5,73 11 1734 220 230 103 63 6900 42 334 17,1 10,8 9,5 58 17 16.5.2017 0,1 0,6 6,25 5,2 1900 55 2600 36 250 9,1 9,3 5,2 90 20.8.2017 0,1 0,25 7,11 21 1600 220 230 160 63 12000 46 380 31 12 15,6 22,5 17 2.10.2017 0,5 1,1 5,31 6,7 1700 92 6100 43 370 11 11 7,6 60 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

93 Liikaluoan vesi on peruslaadultaan Haasojan tapaan hapanta, tuaa ja ravinteikasta huusvettä. Veden ravinnepitoisuudet olivat aiepaan tapaan korkeita (taulukko 7.20). Heikoiillaan veden laatu oli elokuun havaintokerralla. Liikaluoa virtaa peltojen keskellä ja ojaan kohdistuu hajakuoritusta. Taulukko 7.20. Liikaluoan veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.081 Liikaluoa Haukineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=37) 0,25 0,18 0,46 6,38 12,2 2017 240 507 177 79,1 3642 43 329 10,4 8,8 10,9 125 8,5 Min 0,1 0,07 0,1 5,63 2,9 870 9 3 41 21 1050 22 100 5,4 5,3 0,3 6 8,5 Max 0,4 0,5 1,5 7,3 30 5650 3610 1700 870 440 14000 64 650 44 15,1 17,8 551 8,5 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,54 6,68 19 2534 1500 310 242 180 3267 38 240 8,3 11,3 9,7 64 23 16.5.2017 0,1 0,7 6,62 10 1600 44 1100 27 170 5,9 6,9 6,3 20.8.2017 0,2 0,3 6,87 28 3700 1500 310 440 180 6800 49 360 17 15 14,5 37,5 23 4.10.2017 0,3 0,6 6,59 19 2300 240 1900 38 190 1,8 12 8,1 90 Hirvijoen vesi on peruslaadultaan ravinteikasta ja tuaa huusvettä. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat Liikaluoan yläpuolella hiean pienepiä kuin aiepina vuosina keskiäärin (taulukko 7.21). Liikaluoan alapuolella veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet kasvoivat hiean yläpuoliseen pisteeseen nähden (taulukko 7.22) ja olivat aiepien vuosien keskiääräisellä tasolla. Hirvijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet alapuolisella pisteellä vastasivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

94 Taulukko 7.21. Hirvijoen veden laatu Liikaluoan yläpuolella vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.081 Hirvijoki Liikaluoan yläpuoli Haukineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=37) 0,49 0,32 0,8 6,49 7,8 1302 44 93 77 28,2 2771 34 259 6,6 6,1 11,7 544 Min 0,1 0,1 0,2 5,6 1,2 740 6 3 33 9 1090 16 100 3 3,9 0,6 40 Max 0,8 0,8 2 7,3 24 8100 89 390 170 61 4600 65 495 13 10,7 18,7 2000 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,34 1,1 6,87 5,1 860 25 230 65 48 2500 36 244 7 5,7 9,9 390 16.5.2017 0,1 1,2 6,77 3,2 750 32 1300 25 180 4,5 4,7 6,5 420 20.8.2017 0,2 0,9 7,07 5,8 1000 25 230 100 48 3900 28 280 9,3 6,6 15,4 4.10.2017 0,7 1,2 6,82 6,2 830 62 2300 55 270 7 5,7 7,8 360 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

95 Taulukko 7.22. Hirvijoen veden laatu Liikaluoan alapuolella vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.081 Hirvijoki Liikaluoan alapuoli Haukineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=37) 0,35 0,22 0,59 6,52 7,6 1137 42 108 78 34,4 2748 35 265 6,7 6,4 11,6 1359 Min 0,1 0,1 0,15 5,7 0,5 700 3 3 34 10 970 22 170 1,4 4,2 0,6 64 Max 0,6 0,5 2 7,4 19,7 1720 81 440 150 78 4400 65 500 12 10,7 18,4 5000 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,57 6,87 6,1 997 74 280 76 62 2334 28 247 7,5 6,2 10 371 16.5.2017 0,1 0,7 6,74 4,8 850 34 1200 25 170 4,8 5 6,1 280 20.8.2017 0,1 0,3 7,11 7 1200 74 280 120 62 3700 31 300 11 7,2 15,9 412 4.10.2017 0,4 0,7 6,84 6,4 940 72 2100 27 270 6,6 6,3 7,8 420 g O2/l Virtaaa g/l 7.3.2. Näätäneva (Jalasjärvi) 7.3.2.1 Yleistiedot Näätäneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Liikaluoan valua-alueella (42.078). Näätänevan kuivatusvedet johdetaan kasvillisuuskenttäkäsittelyn jälkeen Liikaluoaan noin 300 ennen sen yhtyistä Kihniänjokeen. Kihniänjoesta vedet virtaavat Seinäjoen kautta Kyrönjokeen. Vesistötarkkailupisteet (2 kpl) sijaitsevat Kihniänjoessa Liikaluoan ylä- ja alapuolella (taulukko 7.23). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

96 Taulukko 7.23. Näätänevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Näätäneva 42.078 Liikaluoan va 1,31 -ei vesistöaseaa 42.072 Seinäjoen keskiosan - Kihniänjoki Ketola, yp 298713 6927816 12,8 - Kihniänjoki Jokela, ap 298840 6929696 69,7 Näätänevan tuotantoalueella on Etelä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 86/2010/3, dnro ESAVI/88/04.08/2010, yönnetty 21.12.2010).Näätänevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1982 ja tuotanto vuonna 1987. Vuonna 2017 tuotannossa oli yhteensä 92,2 ha. Tuotannosta on poistunut 39,1 ha. Näätänevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Näätänevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kasvillisuuskentällä 1 (n=24) kiintoaineen osalta 3,4 g/l, kokonaistypen osalta 1179, kokonaisfosforin osalta 28 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 28 g/l O2. en ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat vain elko lievästi koholla luonnonojavesille tyypillisestä tasosta. Tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Liikaluoan valua-alueen kokonaiskuorituksesta olikin elko pieni (taulukko 7.24) Taulukko 7.24. Näätänevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Näätäneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.078 Liikaluoan va 2184 933 18,0 17793 1,1 4,3 3,4 7.3.2.2 Vesistötarkkailu Kihniänjoen vesi on peruslaadultaan ravinteikasta ja tuaa huusvettä. V. 2017 ravinnepitoisuudet olivat Liikaluoan yläpuolisella havaintopaikalla hiean pienepiä kuin aiepina vuosina keskiäärin (taulukko 7.25). Liikaluoan alapuolisella havaintopaikalla pitoisuudet olivat pääosin saaa tasoa kuin yläpuolisella pisteellä tai jopa pienepiä (taulukko 7.26). Veden laadun paraneista pisteiden välillä selittävät alapuoliselle pisteelle tulevat Liikapuron tekojärven vedet. Tulosten perusteella Näätänevan kuivatusvesien vaikutukset Kihniänjoen veden laatuun ovat vähäisiä. Kihniänjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet alapuolisella pisteellä olivat sekä typen että fosforin osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

97 Taulukko 7.25. Kihniänjoen veden laatu Liikaluoan yläpuolella vuosien 2008 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.072 Kihniänjoki Ketola, yp Näätäneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2008-2016 (n=27) 0,39 0,27 0,55 6,02 4,1 836 25 48 45 16 2549 35 266 4,9 4,4 10,3 9 74 263 Min 0,3 0,1 0,3 5,3 1,7 520 7 3 22 4 1250 25 150 2 3,2 0,6 7 63 16 Max 0,5 1 0,8 7,1 7,5 1400 50 180 88 31 4900 63 400 12 6,7 17 11 83 880 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,67 6,38 4 697 18 40 40 11 1800 29 234 4,2 3,9 10,6 208 16.5.2017 0,1 0,4 6,38 2,8 580 27 1100 24 160 2,9 3,5 7,6 160 20.8.2017 0,2 0,9 6,9 7,2 800 18 40 50 11 2300 29 250 6,6 4,5 16,4 420 2.10.2017 0,2 0,7 6,15 2 710 43 2000 33 290 3,1 3,6 7,6 42 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

98 Taulukko 7.26. Kihniänjoen veden laatu Liikaluoan alapuolella vuosien 2008 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.072 Kihniänjoki Jokela, ap Näätäneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2008-2016 (n=27) 0,48 0,3 0,7 5,86 3,8 815 52 38 38 10,8 2085 33 254 3,6 3,4 10,5 10 83 505 Min 0,3 0,1 0,3 5 0,5 600 5 3 25 5,5 1360 23 150 1,9 2,5 0,5 8 76 60 Max 0,7 1 1,4 6,9 7,2 1400 200 110 56 18 3000 66 400 7,5 5,1 16 12 90 1100 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,69 6,23 4,2 704 23 37 37 10 1600 27 234 3,2 3,2 11,1 454 16.5.2017 0,1 0,4 6,35 4,4 670 28 1200 26 180 3,2 3,4 8,4 220 20.8.2017 0,2 0,9 6,68 6 740 23 37 44 10 2000 25 250 4,3 3,3 16,3 840 2.10.2017 0,3 0,75 5,96 2 700 37 1600 30 270 2,1 2,7 8,5 300 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

99 7.3.3. Linnus-Lainesneva ja Valkianeva (Jalasjärvi) 7.3.3.1 Yleistiedot Linnus-Lainesneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen keskiosan valua-alueella (42.072). Kuivatusvesiä käsitellään ypärivuotisella pintavalutuskentällä, kosteikolla ja kasvillisuuskentillä (2 kpl). Kuivatusveden purkureittejä on kole. Vesiä johdetaan Ojaluoaan ja kahta reittiä Kruunuojaan, josta vedet virtaavat Ojajärven ja Linnusluoan kautta Ojaluoaan ja edelleen Seinäjokeen. Lähellä sijaitseva Valkianevan tuotantoalue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueelle kuuluvilla Seinäjoen keskiosan valua-alueella (42.072) ja Haasojan valua-alueella (42.079). Kuivatusvesiä käsitellään pintavalutuskentällä, kasvillisuuskentällä ja kosteikolla. Kuivatusvesien purkureittejä on 3. Vesiä johdetaan kahta reittiä ojien kautta Ojajärveen, josta vedet kulkevat edelleen Ojaluoan kautta Seinäjokeen. Lisäksi vesiä johdetaan Haasojaan, josta vedet kulkevat Seinäjoen kautta Kyrönjokeen. Linnus-Lainesnevan ja Valkianevan vesistötarkkailupiste (1 kpl) sijaitsee Ojaluoassa (taulukko 7.27). Taulukko 7.27. Linnus-Lainesnevan ja Valkianevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Linnus-Lainesneva, Valkianeva 42.079 Haasojan va 0,64 (Valkianeva) -ei vesistöaseaa 42.072 Seinäjoen keskiosan *4,33 - Ojaluoa 290173 6951814 51,1 *Linnus-Lainesneva 2,18 k 2, Valkianeva 2,15 k 2 Linnus-Lainesnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna 1979. Vuonna 2017 tuotannossa oli 204,4 ha. Tuotannosta on poistunut 13,9 ha. Linnus-Lainesnevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 39/2006/4, dnro LSY-2002-Y-374, yönnetty 7.4.2006). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka 23.1.2008 antaassaan päätöksessä (08/0013/1) hylkäsi pääosin valitukset. Valkianevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1977 ja tuotanto v. 1980 (vuonna 2017 tuotannossa 266,6 ha). Tuotannosta on poistunut 12,1 ha. Valkianevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 38/2006/4, dnro LSY-2002-Y- 373, yönnetty 7.4.2006). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka 23.1.2008 antaassaan päätöksessä (08/0012/1) hylkäsi pääosin valitukset. Hallinto-oikeus palautti Valkianevan laskuojaa 3 koskevan valituksen ypäristölupavirastoon, joka yönsi luvan laskuojan 3 alueen turvetuotantoon (LSY-2008-Y-74, 20.10.2008). Linnus-Lainesnevan päästötarkkailun perusteella Linnus-Lainesnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikolla 2 (n=19) kiintoaineen osalta 8,7 g/l, kokonaistypen osalta KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

100 1512, kokonaisfosforin osalta 53 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 29 g/l O2 ja pintavalutuskentällä 1 (n=19) kiintoaineen osalta 2,6 g/l, kokonaistypen osalta 1405, kokonaisfosforin osalta 41 ja keiallisen hapenkulutuksen osalta 40 g/l O2. Valkianevalla suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Valkianevalta Seinäjoen keskiosan valuaalueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikolla 3 (n=5) kiintoaineen osalta 8,3 g/l, kokonaistypen osalta 3660, kokonaisfosforin osalta 152 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 53 g/l O2 ja pintavalutuskentällä 2 (n=14) kiintoaineen osalta 2,4 g/l, kokonaistypen osalta 1286, kokonaisfosforin osalta 20 ja keiallisen hapenkulutuksen osalta 73 g/l O2. Haasojan valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1(n=5) kiintoaineen osalta 13,6 g/l, kokonaistypen osalta 1240, kokonaisfosforin osalta 115 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 40 g/l O2. Linnus-Lainesnevan ja Valkianevan tuotantoalueiden vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Seinäjoen keskiosan ja Haasojan valua-alueiden kokonaiskuorituksesta oli pieni (taulukko 7.28). Taulukko 7.28. Linnus-Lainesnevan ja Valkianevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Linnus-Lainesneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Valkianeva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.072 Seinäjoen keskiosan/l-l.neva 3632 1015 27,0 23014 0,3 0,6 0,5 42.072 Seinäjoen keskiosan/valkianeva 4539 1758 63,0 35185 0,3 1,0 1,2 42.072 Sua 8171 2773 27,0 58199 0,6 1,5 0,5 42.079 Haasojan va/valkianeva 2924 206 19,0 6607 1,5 1,0 2,7 7.3.3.2 Vesistötarkkailu Ojaluoan vesi oli aiepaan tapaan saeaa, hapanta, tuaa ja runsashuuksista (taulukko 7.29). Ravinnepitoisuudet olivat korkeita utta kuitenkin vuosien 2004 2016 keskiääräistä tasoa atalapia. Ojaan voi kohdistua yös hajakuoritusta, sillä ojan varrella on peltoalueita. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

101 Taulukko 7.29. Ojaluoanveden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.072 Ojaluoa Linnus-Lainesneva, Valkianeva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=39) 0,43 0,3 0,6 6,13 11,7 2212 130 624 138 62,8 4708 55 455 13 9,2 11,3 798 13 Min 0,3 0,1 0,2 5,33 1,3 1100 6 3 57 21 300 38 240 3,9 6,3 1 25 13 Max 0,7 1 1,1 7,16 49 6500 380 3800 230 110 8830 84 1000 63 14,9 20 3500 13 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,47 6,48 9,4 1634 21 460 105 61 3300 48 374 11,5 7,8 9,6 71 16.5.2017 0,1 0,5 6,35 12 1800 73 2100 40 280 9,5 6,7 4,3 75 20.8.2017 0,2 0,4 6,7 10 1600 21 460 130 61 4500 54 470 16 8 16,7 64 2.10.2017 0,3 0,5 6,46 6 1500 110 3300 50 370 9 8,5 7,6 72 7.3.4. Juupa-Jäkäläneva ja Pirjatanneva (Seinäjoki) 7.3.4.1 Yleistiedot Juupa-Jäkäläneva ja Pirjatanneva sijaitsevat Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen valua-alueen Kalajärven alueella (42.073). Moleilla tuotantoalueilla kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä. Juupa-Jäkälänevan vedet johdetaan kahta reittiä Juupaluoaan, josta ne virtaavat edelleen Seinäjokeen. Pirjatannevalla purkureittejä on yksi: Vedet johdetaan Juupäjärveen, josta ne kulkevat Juupaluoan ja Seinäjoen kautta Kyrönjokeen. Juupa-Jäkälänevan ja Pirjatannevan vesistötarkkailupiste (1 kpl) sijaitsee Juupaluoassa (taulukko 7.30). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

102 Taulukko 7.30. Juupa-Jäkälänevan ja Pirjatannevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Juupa-Jäkäläneva ja Pirjatanneva 42.073 Kalajärven a (bif. 42 ->44) *2,35 - Juupaluoa 305841 6932213 28,2 *Juupa-Jäkäläneva 1,40 k 2, Pirjatanneva 0,96 k 2 Juupa-Jäkälänevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto vuonna 1989. Vuonna 2017 tuotantoa ei ollut. Levossa oli 109,9 ha ja tuotannosta on poistunut 29,8 ha. Juupa-Jäkälänevan tuotantoalueella on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 92/2017/1, dnro LSSAVI/3999/2015, yönnetty 14.9.2017). Pirjatannevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1977. Vuonna 2017 tuotantoa ei ollut. Levossa oli 68,4 ha ja tuotannosta on poistunut 27,2 ha. Pirjatannevan tuotantoalueella on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 100/2011/1, dnro LSSAVI/156/04.08/2010, yönnetty 6.9.2011). Juupa-Jäkälännevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Juupa- Jäkälännevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=23) kiintoaineen osalta 3,7 g/l, kokonaistypen osalta 1351, kokonaisfosforin osalta 58 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 44 g/l O2 ja pintavalutuskentällä 2 (n=8) kiintoaineen osalta 1,9 g/l, kokonaistypen osalta 836, kokonaisfosforin osalta 21 ja keiallisen hapenkulutuksen osalta 41 g/l O2. Pintavalutuskentällä 2 keskiääräiset kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat lähellä luonnonojavesien tyypillistä tasoa, pintavalutuskentällä 1 selvein koholla luonnontasosta. Pirjatannevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Pirjatannevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=9) kiintoaineen osalta 1,4 g/l, kokonaistypen osalta 771, kokonaisfosforin osalta 12 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 21 g/l O2. Pitoisuudet olivat siten luonnonojavesille tyypillisellä tasolla. Juupa-Jäkälänevan ja Pirjatannevan tuotantoalueiden vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Kalajärven alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.31). Taulukko 7.31. Juupa-Jäkälänevan ja Pirjatannevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Juupa-Jäkäläneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Pirjatanneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.073 Kalajärven a/juupa-jäkäläneva 889 486 15,0 14374 0,3 0,8 0,9 42.073 Kalajärven a/pirjatanneva 558 259 5,0 4972 0,2 0,4 0,3 Sua 1447 745 20 19346 0,5 1,3 1,3 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

103 7.3.4.2 Vesistötarkkailu Juupaluoan vesi oli vuonna 2017 aiepaan tapaan lievästi saeaa, hapanta, tuaa ja runsashuuksista (taulukko 7.32). Keskiääräinen typpipitoisuus oli aiepien vuosien keskitasoon nähden atalapi ollen lähellä luonnonojavesille tyypillistä tasoa. Fosforipitoisuus oli aiepien vuosien tasolla ja selvein koholla luonnontasosta. Taulukko 7.32. Juupaluoan veden laatu vuosien 2005 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.073 Juupaluoa Juupa-Jäkäläneva, Pirjatanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2005-2016 (n=33) 0,21 0,17 0,25 6,01 4,5 954 38 42 37 9,9 2838 40 324 4,1 4,1 11,3 486 Min 0,1 0,1 0,15 5,3 1 670 8 3 16 1,5 300 26 200 0,9 3,2 2,9 27 Max 0,35 1 0,5 6,8 9 1300 120 250 67 24 5300 58 600 10 7,5 19,6 2000 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,27 6,29 2,9 780 11 31 35 11 2034 35 310 3,3 3,8 8,7 87 15.5.2017 0,1 0,25 6,27 <2,0 640 18 1200 26 200 1,5 3,6 7,2 75 27.8.2017 0,2 0,35 6,57 3,4 890 11 31 47 11 2700 38 370 5,7 3,6 10,7 126 2.10.2017 0,1 0,2 6,13 4,2 810 38 2200 40 360 2,7 4,2 8,1 60 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

104 7.3.5. Aerikanneva (Seinäjoki) 7.3.5.1 Yleistiedot Aerikanneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen valua-alueen Kalajärven alueella (42.073). Aerikannevan kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisella kosteikolla. Vedet johdetaan Seinäjoen Kalajärven täyttökanavaan, josta vedet laskevat Kalajärveen ja virtaavat sieltä edelleen Seinäjoen kautta Kyrönjokeen. Vesistötarkkailupiste (1 kpl) sijaitsee Seinäjoessa Kalajärven täyttökanavassa kuivatusvesien purkukohdan alapuolella (taulukko 7.33). Taulukko 7.33. Aerikannevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöasean yläpuolisen valua-alueen pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Aerikanneva 42.073 Kalajärven a (bif. 42 ->44) 0,495 - Seinäjoki, kanava, Seinäjoki 301559 6939240 481,6 Aerikannevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna 1975. Vuonna 2017 tuotannossa oli 40,7 ha. Tuotannosta on poistunut 8,8 ha. Aerikannevan tuotantoalueella on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 180/2011/1, dnro LSSAVI/515/04.08/2010, yönnetty 30.12.2011). Aerikannevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Aerikannevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikolla 1 (n=14) kiintoaineen osalta 6,7 g/l, kokonaistypen osalta 1343, kokonaisfosforin osalta 84 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 29 g/l O2. Tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Kalajärven alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.34). Taulukko 7.34. Aerikannevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Aerikanneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.073 Kalajärven a (bif. 42 ->44) 880 268 15,0 5624 0,3 0,5 0,9 7.3.5.2 Vesistötarkkailu Seinäjoen vesi Kalajärven täyttökanavassa oli aiepaan tapaan lievästi saeaa, ravinteikasta ja tuaa huusvettä. Vuoden 2017 keskiääräinen typpipitoisuus oli aiepien vuosien keskitasoon nähden hiean atalapi ja fosforipitoisuus korkeapi (taulukko 7.35). Seinäjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

105 Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet Kalajärven täyttökanavassa olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko 7.35. Seinäjoen veden laatu Kalajärven täyttökanavassa Aerikannevan kuivatusvesien purkukohdan alapuolella vuosien 2009 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.073 Seinäjoki, kanava, Seinäjoki Aerikanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2009-2016 (n=24) 0,84 0,65 1,72 5,91 3,5 819 47 12 37 9,2 1708 30 229 4,4 3,5 12,5 727 Min 0,7 0,1 0,9 5,3 1 610 9 3 22 3 950 16 140 1,4 2,8 2,8 1 Max 1 1,5 2,5 6,5 13 1200 270 55 57 21 2600 54 400 36 5 19,7 2500 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,3 1,92 6,17 4,2 760 3 63 46 11 1827 29 257 4,3 3,6 11,1 1745 15.5.2017 0,1 1,5 6,26 2 610 27 980 23 190 2,8 3,5 8,3 975 8.8.2017 0,1 2,76 6,57 5,8 930 <5,0 63 68 11 2700 31 290 6,9 3,8 16,4 2760 2.10.2017 0,7 1,5 5,91 4,6 740 43 1800 33 290 3 3,3 8,5 1500 g O2/l Virtaaa g/l 7.3.6. Peurainneva ja Saatineva (Seinäjoki) 7.3.6.1 Yleistiedot Peurainneva ja Saatinneva sijaitsevat Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen valua-alueen Kihniänjoen yläosan valua-alueella (42.077). Moleilla tuotantoalueilla kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä ja johdetaan Kihniänjokeen, josta ne virtaavat edelleen Seinäjokeen. Peurainnevan ja Saatinnevan vesistötarkkailupisteistä (3 kpl) yksi sijaitsee Seinäjoessa ja kaksi Kihniänjoessa kuivatusvesien purkukohdan ylä- ja alapuolella (taulukko 7.36). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

106 Taulukko 7.36. Peurainnevan ja Saatinnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Peurainneva ja Saatinneva 42.077 Kihniänjoen yläosan va *5,19 - Kihniänjoki yp 304381 6919997 139,7 - Kihniänjoki ap 303107 6922940 141,1 42.073 Kalajärven a (bif. 42 ->44) - Seinäjoki 304640 6927564 401,7 *Peurainneva 3,69 k 2, Saatinneva 1,50 k 2 Peurainnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna 1980. Vuonna 2017 tuotannossa oli 174,8 ha. Tuotannosta on poistunut 193,7 ha. Peurainnevalla on Länsija Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 183/2016/1, dnro LSSA- VI/3320/2015, yönnetty 19.12.2016). Saatinnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna 1999. Vuonna 2017 tuotannossa oli 134,1 ha. Tuotannosta on poistunut 16,2 ha. Saatinnevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 88/2005/4, dnro LSY-2002-Y-396, yönnetty 19.7.2005). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka 20.10.2006 antaassaan päätöksessä (06/0303/4) hyväksyi osittain valitukset. Peurainnevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Peurainnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentillä 1-3 (n=4-21) kiintoaineen osalta 1,8 3,0 g/l, kokonaistypen osalta 675 831, kokonaisfosforin osalta 28 33 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 28 30 g/l O2. - ja typpipitoisuudet olivat lähellä luonnonojavesille tyypillistä tasoa, fosforipitoisuus korkeapi. Saatinnevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Saatinnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=26) kiintoaineen osalta 7,6 g/l, kokonaistypen osalta 1143, kokonaisfosforin osalta 46 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 49 g/l O2. Pitoisuudet olivat Peurainnevan pitoisuuksia korkeapia. Peurainnevan ja Saatinnevan tuotantoalueiden bruttokuorituksen osuus Kihniänjoen yläosan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli yhteenlaskettunakin elko pieni (taulukko 7.37). Taulukko 7.37. Peurainnevan ja Saatinnevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Peurainneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Saatinneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.077 Kihniänjoen yläosan va/peur. 6143 1132 57,0 39785 1,6 1,9 3,6 42.077 Kihniänjoen yläosan va/sa. 2208 471 13,0 18442 0,6 0,8 0,8 Sua 8351 1603 70 58227 2,2 2,7 4,5 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

107 7.3.6.2 Vesistötarkkailu Kihniänjoen vesi on peruslaadultaan ravinteikasta ja tuaa huusvettä. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat purkuvesien yläpuolisella pisteellä hiean pienepiä kuin aiepina vuosina keskiäärin (taulukko 7.38). Veden laadussa ei juuri tapahtunut uutosta ylä- ja alapuolisen havaintopisteen välillä (taulukko 7.39). Kuivatusvesillä ei siten ollut erkittävää vaikutusta Kihniänjoen veden laatuun. Aiepien vuosien tasoon nähden vuoden 2017 ravinnepitoisuudet olivat yös alapuolisella pisteellä atalapia. Kihniänjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet alapuolisella pisteellä olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko 7.38. Kihniänjoen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella vuosien 2005 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.077 Kihniänjoki yp Peurainneva, Saatinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2005-2016 (n=36) 0,5 0,31 0,85 6,07 5,7 870 41 50 50 14,8 2550 30 238 6,4 4,8 11,6 263 Min 0,1 0,1 0,3 5,6 1,1 630 7 3 26 6 1050 18 150 2,3 3,6 1 54 Max 0,9 1 2 6,73 9,5 1200 95 199 95 38 4200 46 340 13 7,4 19,5 560 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,64 6,27 4,2 707 25 28 43 11 1667 26 200 4,5 4,3 9,1 200 15.5.2017 0,1 1 6,46 5,2 670 38 1000 24 160 3,6 4 8,2 300 27.8.2017 0,2 0,5 6,68 3,8 710 25 28 45 11 1900 21 160 6,8 5,1 11,2 2.10.2017 0,2 0,4 5,98 3,6 740 45 2100 32 280 3,1 3,8 7,7 100 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

108 Taulukko 7.39. Kihniänjoen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien 2005 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.077 Kihniänjoki ap Peurainneva, Saatinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2005-2016 (n=36) 0,48 0,27 0,68 6,06 6,3 906 45 49 51 14,4 2665 34 250 7,3 4,9 11,7 336 Min 0,1 0,1 0,22 5,6 1,7 650 6 3 26 1,5 1030 15 165 2,1 3,5 1,6 40 Max 0,9 1 1,5 6,79 20,7 1800 236 183 89 32 4500 60 400 20,8 7,7 19,3 1200 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,6 6,28 4,1 707 26 31 44 11 1700 26 207 4,5 4,4 9 419 15.5.2017 0,1 0,7 6,4 3,2 640 39 1100 23 170 3,6 4 8,2 280 27.8.2017 0,3 0,7 6,57 3,2 750 26 31 46 11 1900 24 180 6,3 5,2 11,2 840 2.10.2017 0,2 0,4 6,04 5,8 730 47 2100 29 270 3,5 3,9 7,56 135 g O2/l Virtaaa g/l Seinäjoen vesi oli vuonna 2017 aiepaan tapaan lievästi saeaa, hapanta, tuaa ja runsashuuksista (taulukko 7.40). Keskiääräinen ravinnetaso vuonna 2017 oli aiepien vuosien keskitasoon nähden atalapi. Seinäjoen yläosa on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat sekä typen että fosforin osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

109 Taulukko 7.40. Seinäjoen veden laatu vuosien 2005 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.073 Seinäjoki Peurainneva, Saatinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2005-2016 (n=36) 0,56 0,36 0,88 5,94 3,3 806 30 26 39 9,7 1795 33 238 3,2 3,4 12,1 1328 Min 0,1 0,1 0,3 5,3 0,5 510 3 3 23 1,5 1050 11 100 1,3 2,6 2,3 176 Max 0,8 1 1,6 6,76 8,4 1700 100 67 93 27 2800 58 375 9,7 4,8 20,7 4500 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,27 0,87 6,05 2,4 680 230 17 33 6,1 1284 29 244 2,4 3,4 9,9 1020 15.5.2017 0,1 0,9 6,2 2,8 590 26 950 26 190 2,4 3,4 8,2 540 27.8.2017 0,2 0,7 6,39 1,6 660 230 17 32 6,1 1100 25 220 2,4 3,2 12,8 2.10.2017 0,5 1 5,78 2,8 790 40 1800 35 320 2,4 3,4 8,5 1500 g O2/l Virtaaa g/l 7.4 Hirvijoen valua-alue (42.08) 7.4.1. Madesneva ja Vähä-Hautaneva (Jalasjärvi) 7.4.1.1 Yleistiedot Madesneva ja Vähä-Hautaneva sijaitsevat Kyrönjoen vesistöalueella Hirvijoen valua-alueen Madesluoan valua-alueella (42.082). Madesnevalla kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä ja Vähä-Hautanevalla kasvillisuuskentällä. Molepien tuotantoalueiden vedet johdetaan Madesluoaan, josta ne virtaavat edelleen Hirvijoen, Hirvijärven ja Jalasjoen kautta kohti Kyrönjokea. Madesnevalla purkureittejä on yksi, Vähä-Hautanevalla kaksi. Vesistötarkkailupisteet (2 kpl) sijaitsevat Madesluoassa, toinen vesien purkupaikan yläpuolella ja toinen alapuolella (taulukko 7.41). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

110 Taulukko 7.41. Madesnevan ja Vähä-Hautanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Madesneva ja Vähä-Hautaneva 42.082 Madesluoan va *2,58 - Madesluoa, yp Pärinkylä 292785 6922365 - Madesluoa 291887 6926895 77,4 *Madesneva 1,95 k 2, Vähä-Hautaneva 0,63 k 2 Madesnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuosina 1981 1983 ja tuotanto vuosina 1982 1996. Vuonna 2017 tuotannossa oli 154,3 ha. Tuotannosta on poistunut 40,2 ha. Vähä- Hautanevan turvetuotantoalueella tuotanto alkoi vuonna 1983. Vuonna 2017 tuotannossa oli 61,9 ha. Tuotannosta on poistunut 1,4 ha. Madesnevalla ja Vähä-Hautanevalla on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 139/2016/1, dnro LSSAVI/3654/2014, yönnetty 7.9.2016). Päästötarkkailun perusteella Madesnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentillä 1-3 (n=12 15) kiintoaineen osalta 3,2 6,5 g/l, kokonaistypen osalta 1083 1660, kokonaisfosforin osalta 38 93 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 27 71 g/l O2.. Vähä-Hautanevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Vähä-Hautanevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kasvillisuuskentällä 1 (n=23) kiintoaineen osalta 9,3 g/l, kokonaistypen osalta 1935, kokonaisfosforin osalta 53 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 57 g/l O2. Madesnevan ja Vähä-Hautanevan tuotantoalueiden vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Madesluoan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli yhteenlaskettunakin elko pieni (taulukko 7.42). Taulukko 7.42. Madesnevan ja Vähä-Hautanevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Madesneva ja Vähä-Hautaneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.082 Madesluoan va/madesneva 3031 1339 50,0 53254 1,1 3,5 4,7 42.082 Madesluoan va/v-hautaneva 2388 670 16,0 19158 0,9 1,8 1,5 Sua 5419 2009 66 72412 2,0 5,3 6,1 7.4.1.2 Vesistötarkkailu Madesluoan vesi on peruslaadultaan ravinteikasta ja tuaa huusvettä. Vuonna 2017 vesi oli laadultaan aiepien vuosien kaltaista (taulukko 7.43). Alapuolisella havaintopaikalla ravinnepitoi- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

111 suudet kohosivat hiean yläpuoliseen havaintopaikkaan verrattuna (taulukko 7.44). Aiepien vuosien keskiääräiseen tasoon nähden ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin alhaisepia. Madesluoa virtaa peltoalueiden keskellä, joten kuivatusvesien lisäksi siihen kohdistuu yös aatalouden hajakuoritusta. Madesluoa on tyypitelty pieneksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet alapuolisella pisteellä olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla utta fosforin osalta tyydyttävän ja välttävän tilaluokan rajaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko 7.43. Madesluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella vuosien 2008 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.082 Madesluoa, yp Pärinkylä Madesneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2008-2016 (n=26) 0,28 0,15 0,31 6,02 7 840 59 82 44 16,8 1856 29 212 4,3 4,5 9,9 9 75 222 10 Min 0,2 0,05 0,07 5 2,8 560 3 10 21 4 930 21 100 1,7 2,8 0,5 6 53 20 10 Max 0,4 0,5 0,6 7 28 1700 130 190 83 35 3505 39 350 13 9,3 16,4 13 95 700 10 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,32 6,58 8,6 754 52 100 49 19 1584 25 210 6,1 4,4 9,4 128 16.5.2017 0,1 0,4 6,45 5,2 550 26 850 23 2,4 3,4 5,4 160 20.8.2017 0,1 0,15 6,98 11 800 52 100 61 19 2300 24 210 7,6 4,1 14,6 63 4.10.2017 0,2 0,4 6,48 9,4 910 58 1600 26 8,2 5,6 8,2 160 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

112 Taulukko 7.44. Madesluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.082 Madesluoa Madesneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=39) 0,43 0,22 0,51 6,13 8,9 1149 85 96 72 28,7 3034 38 282 7,1 5,7 10,6 9 72 261 Min 0,1 0,04 0,2 5,23 3,1 600 27 13 31 10,2 1200 23 140 2,1 3,4 0,8 4 40 50 Max 0,7 0,7 0,9 7,2 30 2400 370 290 202 75 10901 66 520 24 10,2 18,4 12 96 720 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,69 6,55 8,3 884 52 130 60 30 2400 29 247 7,7 5,5 9,3 238 16.5.2017 0,1 0,8 6,56 6 660 31 1200 25 180 3,7 4,2 5,1 400 20.8.2017 0,1 0,25 6,56 8,9 990 52 130 80 30 3700 30 280 12 6,2 14,7 112 4.10.2017 0,3 1 6,54 9,8 1000 68 2300 30 280 7,3 6,1 8,1 200 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

113 7.4.2. Löyhinkineva ja Liikaneva (Jalasjärvi) 7.4.2.1 Yleistiedot Löyhinkineva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Hirvijoen valua-alueen Hirvijärven (42.081), Löyhinginojan (42.088) ja Äyrännesojan (42.089) valua-alueilla. Kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentällä. Hirvijärven alueen levossa olevan alan käsittely on perustasoa eikä alueella saa aloittaa tuotantoa ennen kuin vesien käsittelyä tehostetaan. Löyhinkinevan vesillä on neljä purkureittiä. Vesiä johdetaan kahta eri reittiä Äyrännesojaan ja lisäksi Löyhinginojaan ja Sanasluoaan. Äyrännesojasta, Löyhinginojasta ja Sanasluoasta vedet virtaavat Hirvijokeen ja sieltä edelleen Hirvijärven ja Leväjoen kautta Jalasjokeen ja Jalasjärveen. Liikaneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Hirvijoen valua-alueen Liikaluoan valua-alueella (42.086). Kuivatusvedet käsitellään kosteikolla, inkä jälkeen vedet johdetaan Liikaojan kautta Liikaluoaan, josta vedet virtaavat edelleen Hirvijoen, Hirvijärven ja Leväjoen kautta Jalasjokeen. Löyhinkinevalla on viisi vesistötarkkailupistettä, joista kole kuuluu yös Liikanevan tarkkailuun. (taulukko 7.45). Yhteiset tarkkailupisteet sijaitsevat Hirvijoessa, Hirvijärvessä ja Jalasjärvessä. Löyhinkinevan vaikutuksia tarkkaillaan lisäksi Löyhinginojassa ja Äyrännesojassa. Kaikki tarkkailupisteet sijaitsevat turvetuotantoalueen tai -alueiden alapuolella. Taulukko 7.45. Löyhinkinevan ja Liikanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Löyhinkineva ja Liikaneva 42.088 Löyhinginojan va *1,31 - Löyhinginoja, Valli 292207 6930946 10,3 42.089 Äyrännesojan va *0,42 - Äyrännesoja, Mäntykosk 285533 6932528 13,1 42.086 Liikaluoan va **0,37 -ei vesistöaseaa 42.081 Hirvijärven a *0,25 - Hirvijoki, Alavalli 292388 6931938 196,0 - Hirvijärvi 283735 6932859 305,3 42.043 Jalasjärven a - Jalasjärvi 278939 6937928 689,1 *Löyhinkineva **Liikaneva Löyhinkinevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto vuonna 1975. Vuonna 2017 tuotannossa oli 74,6 ha ja levossa 56,8 ha. Tuotannosta on poistunut 66,5 ha. Löyhinkinevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (dnro LSSA- VI/1/04.08/2013, yönnetty 9.6.2014). Lupaan on haettu uutosta 2.2.2017. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

114 Liikanevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto vuonna 1986. Vuonna 2017 tuotantoa ei ollut. Tuotannosta on poistunut 36,9 ha. Liikanevalla on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (dnro LSSAVI/106/04.08/2010, yönnetty 28.12.2010). Löyhinkinevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Löyhinkinevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kasvillisuuskentällä 1 (n=26) kiintoaineen osalta 6,1 g/l, kokonaistypen osalta 1259, kokonaisfosforin osalta 41 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 42 g/l O2.. Liikanevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Liikanevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikolla 1 (n=3) kiintoaineen osalta 3,0 g/l, kokonaistypen osalta 667, kokonaisfosforin osalta 33 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 23 g/l O2. Kokonaistyppipitoisuus oli luonnonvesien tasoa vastaava, kokonaisfosforipitoisuus hiean koholla. Löyhinkinevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Hirvijärven alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.46). Äyrännesojan valua-alueen kokonaiskuorituksesta osuus oli suurepi viitaten siihen, että tietyissä valuatilanteissa vaikutukset saattavat näkyä veden laadussa. Löyhinginojan valua-alueen kokonaiskuorituksesta Löyhinkinevan bruttokuoritus uodosti suuren osan, ravinteiden osalta yli neljänneksen. Liikanevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Liikaluoan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen. Taulukko 7.46. Löyhinkinevan ja Liikanevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Löyhinkineva ja Liikaneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.081 Hirvijärven a /Löyhinkineva 4263 378 17,0 9967 2,6 0,7 1,0 42.086 Liikaluoan va/liikaneva 771 293 4,0 1231 0,7 1,2 0,6 42.088 Löyhinginojan va /Löyhinkineva 5626 1117 34,0 35161 13,2 26,3 26,8 42.089 Äyrännesojan va/löyhinkineva 4636 412 18,0 10840 8,5 6,1 9,5 7.4.2.2 Vesistötarkkailu Löyhinginojan ja Äyrännesojan vedet ovat ravinteikkaita ja tuia huusvesiä (taulukko 7.47, taulukko 7.48). Vuonna 2017 Löyhinginojan vesi oli laadultaan aiepien vuosien kaltaista. Äyrännesojassa todettiin lokakuun havaintokerralla tavallista korkeapi kiintoainepitoisuus ja yös ravinnepitoisuudet olivat tuolloin tavanoaista korkeaat. Aiepien vuosien keskitasoon verrattuna vuoden 2017 keskitaso olikin Äyrännesojassa lokakuun korkeiden pitoisuuksien vuoksi kiintoaine- ja fosforipitoisuuden osalta selvästi korkeapi. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

115 Taulukko 7.47. Löyhinginojan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.088 Löyhinginoja, Valli Löyhinkineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=11) 0,15 0,1 0,2 6,43 5 1240 33 110 46 17,2 2760 49 355 5,7 6,2 9,8 122 Min 0,04 0,01 0,03 5,93 2,6 890 13 8 26 7 1590 29 160 2,9 3,8 2 1 Max 0,4 0,4 0,8 6,96 8,8 1500 47 400 87 25 5330 62 610 8,5 7,8 14,8 720 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,2 6,04 7 1080 23 86 49 32 1434 46 377 6,2 5,9 8,6 28 16.5.2017 0,1 0,25 6,35 5,2 840 27 1600 37 280 4,2 4,4 4,3 25 20.8.2017 0,1 0,15 7,09 8,2 1300 23 86 68 32 400 53 500 8,3 6,8 13,7 32 4.10.2017 0,1 0,2 5,66 7,4 1100 51 2300 47 350 6 6,3 7,8 25 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

116 Taulukko 7.48. Äyrännesojan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.089 Äyrännesoja, Mäntykosk Löyhinkineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=13) 0,25 0,18 0,38 6,44 8,8 1144 41 127 75 45 2943 35 323 8,5 6,1 11,8 50 Min 0,18 0,1 0,18 5,89 3,2 890 3 24 39 16 1600 8 180 5,7 4,1 1,3 7 Max 0,4 0,5 0,9 7,04 18 1600 75 290 190 91 4900 42 510 12 8,5 22,3 150 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,44 6,44 20,2 1167 23 190 87 37 2834 36 294 14 6,2 10 39 10 16.5.2017 0,1 0,35 6,31 11 800 35 1300 32 220 6,9 4,1 7,6 35 20.8.2017 0,1 0,25 6,52 8,5 1100 23 190 86 37 4600 39 360 11 5,9 14,3 30 4.10.2017 0,3 0,7 6,52 41 1600 140 2600 35 300 24 8,5 8,1 50 10 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

117 Hirvijoen vesi on ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista (taulukko 7.49). Vuonna 2017 typpipitoisuus oli aiepien vuosien keskitasolla utta fosforipitoisuus koholla. Hirvijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet Alavallin tarkkailupisteellä olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla utta fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko 7.49. Hirvijoen (Alavalli)veden laatu vuosien 2008 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.081 Hirvijoki, Alavalli Löyhinkineva, Liikaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2008-2016 (n=26) 0,35 0,21 0,49 6,3 7,6 1270 90 386 85 40,3 2864 35 267 7,3 6,3 10,4 9 79 595 Min 0,2 0,05 0,15 5,3 2,8 670 22 43 35 11 1220 26 100 3,6 3,9 0,4 5 50 72 Max 0,55 1 1,2 7,5 23 2700 290 1700 190 120 5400 49 440 23 10,5 17,7 12 95 1500 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,37 6,74 8,8 1307 100 230 115 33 2467 32 210 7,6 7,3 9,9 420 16.5.2017 0,1 0,4 6,76 5,2 820 34 1300 25 170 4,5 4,8 6,2 480 20.8.2017 0,2 0,4 6,92 7,2 1200 100 230 130 33 4200 29 280 10 7,4 15,2 280 4.10.2017 0,1 0,3 6,59 14 1900 180 1900 40 180 8,1 9,7 8,1 500 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

118 Hirvijärven vesi on tuaa ja ravinteikasta huusvettä. Järvi on rehevä, ja yös pintavesissä on esiintynyt happivajetta. Vuonna 2017 veden laatu oli pääosin saankaltainen kuin aiepinakin vuosina (taulukko 7.50). Aiepien vuosien keskitasoon nähden ravinnepitoisuudet olivat hiean alhaisepia sekä pintavedessä että pohjan lähellä. Pintaveden fosforipitoisuus vastasi kuitenkin loppukesällä erittäin rehevän veden pitoisuustasoa kuten yös levääärää kuvaava a- klorofyllipitoisuus. Hirvijärvi on tyypitelty atalaksi runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Elokuun 2017 ravinnepitoisuudet olivat typen osalta välttävän ja huonon tilaluokan rajaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden a-klorofyllipitoisuus vastasi tyydyttävää tilaa. Taulukko 7.50. Hirvijärven veden laatu vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.081 Hirvijärvi Löyhinkineva, Liikaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=21) 1,2 1 4,54 6,47 6,4 1420 53 120 143 55,8 2350 36 291 7,3 6,7 16 6 57 9,5 Min 0,35 1 4,2 5,99 3,2 930 3 3 55 15 1260 18 150 4,8 5,6 0,2 1 6 4,7 Max 2 1 5 7,2 10 3400 170 600 230 110 3500 53 400 9,4 8 23,7 11 115 27 Keskiarvo (pohja) 2010-2016 (n=7) 1,31 3,18 4,5 6,51 1515 53 31 160 74,2 2300 43 330 7,4 7,1 14,6 5 42 Min 0,85 2,1 4,5 6,17 1200 12 3 87 56 1960 32 250 6,6 6,2 2,6 3 21 Max 2 3,6 4,5 7,3 2000 88 92 220 110 2640 54 410 8,1 8,7 19,5 8 78 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,68 1 4,35 6,68 6 1065 50 120 127 77 2880 26 235 9,3 7,3 9,2 7 55 27 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 3,35 6,65 1350 123 2140 27 245 9,1 7,7 9,7 5 43 1.3.2017 1 1 4,5 6,5 3,2 930 74 2260 18 150 9,4 7,6 1,5 5 35 1.3.2017 3,5 6,45 1500 76 1580 22 170 7,2 8,3 2,9 1,4 10 22.8.2017 0,35 1 4,2 6,98 8,8 1200 50 120 180 77 3500 34 320 9,1 6,9 16,8 7,3 75 27 22.8.2017 3,2 7,01 1200 170 2700 32 320 11 7 16,5 7,3 75 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

119 Myös Jalasjärven vesi on huuspitoista, tuaa ja ravinteikasta. Järvi on rehevä, ja vedessä on esiintynyt happivajetta. Vuonna 2017 veden laatu oli pääosin saankaltainen kuin aiepinakin vuosina (taulukko 7.51). Fosforipitoisuus oli kuitenkin koholla aiepien vuosien keskitasoon nähden. Pintaveden fosforipitoisuus vastasi loppukesällä erittäin rehevän veden pitoisuustasoa ja levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus rehevää vettä. Jalasjärvi on tyypitelty runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Elokuun 2017 ravinnepitoisuudet olivat typen osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden a-klorofyllipitoisuus oli hyvää tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko 7.51. Jalasjärven veden laatu vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.043 Jalasjärvi Kontioneva, Löyhinkineva, Liikaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=21) 1,18 1 4,82 6,61 6,9 1339 62 119 106 33 2177 31 292 7,1 6,9 16,9 8 72 9 Min 0,35 1 4,2 6,17 4,8 840 3 3 54 12 1380 17 140 3,9 4 0,3 5 45 6,6 Max 2 1 6,1 7,2 9,4 3400 160 520 160 57 3400 47 500 11 8,5 23,7 12 103 14 Keskiarvo (pohja) 2010-2016 (n=7) 1,25 3,85 5,1 6,34 1429 94 53 107 40,8 2100 39 374 7,8 7,2 13,9 7 59 Min 0,5 3,5 5,1 5,9 1100 64 23 76 30 1910 34 370 7,1 6,1 1,4 5 54 Max 2 4,2 5,1 6,9 2000 120 68 130 49 2290 44 378 8,4 8,8 19,3 8 67 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,55 1 4,25 6,91 8,1 1200 78 220 125 57 2640 24 215 7 6,3 8,9 9 72 14 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 3,25 6,57 1500 119 2445 29 250 9,2 6 9,2 7 57 1.3.2017 0,75 1 4,3 6,81 6,8 1200 110 1880 17 140 10 8,5 0,5 9,1 63 1.3.2017 3,3 6,36 1800 87 1790 29 200 7,3 8 1,6 5,5 39 22.8.2017 0,35 1 4,2 7,03 9,4 1200 78 220 140 57 3400 30 290 3,9 4 17,2 7,7 80 14 22.8.2017 3,2 6,98 1200 150 3100 28 300 11 3,9 16,7 7,3 75 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

120 7.4.3. Pesäneva (Jalasjärvi) 7.4.3.1 Yleistiedot Pesäneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Hirvijoen valua-alueen Sanasluoan valuaalueella (42.087). Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuksen jälkeen laskuojan kautta Soeroluoaan, josta vedet virtaavat Sanasluoaan ja edelleen Hirvijokeen kohti Hirvijärveä ja Jalasjokea. Vesistötarkkailupisteet (2 kpl) sijaitsevat Soeroluoassa, toinen vesien purkupaikan yläpuolella ja toinen alapuolella (taulukko 7.52). Taulukko 7.52. Pesänevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Pesäneva 42.087 Sanasluoan va 0,38 - Soeroluoa, Pesänevan yp 289815 6916021 - Soeroluoa, Kallionkylä 289710 6916644 21,9 Pesänevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 2013 ja tuotanto vuonna 2015. Vuonna 2017 tuotannossa oli 36,9 ha. Tuotannosta on poistunut 0,7 ha. Pesänevalla on Etelä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (dnro ESAVI/1/04.08/2010, yönnetty 25.11.2010). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka 9.7.2012 antaallaan päätöksellä (nro 12/0224/1) uutti aluehallintoviraston vesitalousluparatkaisua osittain. Pesänevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Pesänevalta purkautuvan veden pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=1) kiintoaineen osalta 1,0 g/l, kokonaistypen osalta 1600, kokonaisfosforin osalta 23 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 32 g/l O2. pitoisuus oli atala ja kokonaisfosforipitoisuus lähellä luonnontilaisten ojavesien tasoa. Kokonaistyppipitoisuus oli selvein koholla luonnontasosta. Pesänevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Sanasluoan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.53). Taulukko 7.53. Pesänevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Pesäneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.087 Sanasluoan va 352 134 4,0 5721 0,1 0,4 0,4 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

121 7.4.3.2 Vesistötarkkailu Soeroluoan vesi on peruslaadultaan hapanta ja tuaa huusvettä. Vuonna 2017 vesi oli laadultaan aiepien vuosien kaltaista (taulukko 7.54, taulukko 7.55). Yläpuolisella pisteellä ravinnepitoisuudet olivat luonnonojavesien tasolla. Alapuolisella pisteellä ravinnepitoisuudet kohosivat hiean yläpuoliseen pisteeseen nähden, ikä viittaa Pesänevan kuivatusvesien vaikutukseen. Korkeiillaan pitoisuudet olivat lokakuun havaintokerralla. Myös veden saeus ja kiintoainepitoisuus kohosivat hiean tarkkailupisteiden välillä. Vesi oli kuitenkin alapuolisellakin pisteellä vain lievästi saeaa. Taulukko 7.54. Soeroluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella vuosien 2015 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.087 Soeroluoa, Pesänevan yp Pesäneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2015-2016 (n=6) 0,19 0,48 5,99 2,8 607 31 69 20 1,5 1380 26 234 2,2 2,9 9,2 42 Min 0,1 0,2 5,57 1 560 15 56 16 1,5 1000 22 200 1,2 2,6 2,2 16 Max 0,4 1 6,46 5,6 690 47 81 24 1,5 1820 29 250 3 3,4 14 84 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,29 5,71 3,8 544 10 31 18 4,6 1177 25 194 1,7 3 9,8 47 16.5.2017 0,1 0,4 5,92 4 450 12 730 24 150 1,1 2,6 6,2 40 20.8.2017 0,1 0,15 5,84 2,6 570 10 31 20 4,6 1500 22 210 1,9 3,1 14,9 54 4.10.2017 0,1 0,3 5,49 4,6 610 22 1300 28 220 1,9 3,1 8,3 45 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

122 Taulukko 7.55. Soeroluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien 2009 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.087 Soeroluoa, Kallionkylä Pesäneva Isoneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Kainastonjoen valua-alueen Kainastonjoen alueella (42.092) ja Lohiluoan valua-alueella (42.098). Kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä. Vesillä on kaksi purkureittiä. Vesiä johdetaan Lohiluoaan, josta ne virtaavat Kyrönjokeen, sekä Hirviluoaan, josta ne virtaavat Kainastonjoen kautta Kyrönjokeen. Kainastonjoen alueella ei ole vesis- g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2009-2016 (n=10) 0,34 0,21 0,5 5,88 6,6 704 47 30 29 7,5 1718 27 218 2,9 3,2 7,7 48 Min 0,2 0,1 0,2 5,2 1 570 26 7 18 1,5 1100 24 150 1,2 2,4 0,6 5 Max 0,6 0,4 0,75 6,7 27 860 69 61 52 16 2800 30 310 4,2 4,7 14,6 84 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,77 5,9 5,8 657 25 41 28 7,7 1470 26 217 3 3,3 9,8 66 16.5.2017 0,1 0,9 5,97 6,4 520 16 910 24 170 1,9 2,8 6,2 90 20.8.2017 0,2 0,4 6,54 4,2 670 25 41 28 7,7 1900 24 240 3,3 3,4 14,9 60 4.10.2017 0,3 1 5,61 6,6 780 38 1600 30 240 3,6 3,6 8,3 48 g O2/l Virtaaa Hehkutushäviö g/l Klorofylli 7.5 Kainastonjoen valua-alue (42.09) 7.5.1. Isoneva (Kurikka) 7.5.1.1 Yleistiedot KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

123 töaseaa. Vesistötarkkailupisteet (2 kpl) sijaitsevat Lohiluoassa, toinen vesien purkupaikan yläpuolella ja toinen alapuolella (taulukko 7.56). Taulukko 7.56. Isonevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Isoneva 42.092 Kainastonjoen a 0,66 -ei vesistöaseaa 42.098 Lohiluoan va 1,20 - Lohiluoa Tuoi (yp) 250406 6946655 17,9 - Lohiluoa Latvala (ap) 252908 6945368 26,6 Isonevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto vuonna 1983. Vuonna 2017 tuotannossa oli 162,3 ha.. Tuotannosta on poistunut 23,7 ha. Isonevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 112/2008/4, dnro LSY-2005-Y-313, yönnetty 14.11.2008). Isonevalla vuonna 2017 suoritetun päästötarkkailun perusteella Isonevalta Kainastonjoen alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=15) kiintoaineen osalta 2,4 g/l, kokonaistypen osalta 1665, kokonaisfosforin osalta 28 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 41 g/l O2. Lohiluoan valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 2 (n=6) kiintoaineen osalta 2,4 g/l, kokonaistypen osalta 1317, kokonaisfosforin osalta 97 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 54 g/l O2. Isonevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Kainastonjoen alueen ja Lohiluoan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.57). Taulukko 7.57. Isonevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Isoneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.092 Kainastonjoen a 425 607 7,0 14194 0,0 0,3 0,1 42.098 Lohiluoan va 516 625 32,0 22335 0,2 1,5 2,1 Yhteensä 941 1232 39 36529 7.5.1.2 Vesistötarkkailu Lohiluoan vesi on peruslaadultaan erittäin ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista. Vuonna 2017 vesi oli laadultaan pääosin aiepien vuosien kaltaista sekä yläpuolisella että alapuolisella tarkkailupisteellä (taulukko 7.58, taulukko 7.59). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

124 Alapuolisella pisteellä ravinnepitoisuudet olivat korkeapia kuin yläpuolisella pisteellä, ikä viittaa kuivatusvesien vaikutukseen. Korkeiillaan pitoisuudet olivat elokuun havaintokerroilla. Tuolloin veden fosforipitoisuus oli korkea jo yläpuolisella pisteellä ja kohosi edelleen alapuolisella pisteellä, jolla itattiin vuosien 1999 2017 korkein pitoisuus. Elokuun korkeat pitoisuudet kohottivat kokonaisfosforin vuosikeskiarvoa, joka oli etenkin alapuolisella pisteellä selvästi koholla vuosien 1999 2016 keskitasosta. Lohiluoa virtaa peltojen keskellä ja siihen kohdistuu yös aatalouden hajakuoritusta, ikä näkyy korkeina ravinnepitoisuuksina jo kuivatusvesien purkukohdan yläpuolisella pisteellä. Taulukko 7.58. Lohiluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.098 Lohiluoa Tuoi (yp) Isoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=48) 0,2 0,13 0,22 6,58 6,3 1599 124 590 96 46,6 1325 27 187 6,3 7,1 9,3 10 83 84 Min 0,08 0,05 0,01 5,68 1 680 3 64 36 9 150 17 110 2,3 4,5 0,5 8 68 5 Max 0,4 0,8 0,4 7,4 26 4100 270 3200 237 170 2200 52 325 11,3 11 16,5 13 90 225 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,27 6,94 8,8 1234 72 270 120 71 1394 25 160 4,5 5,7 7,4 120 11.5.2017 0,1 0,25 6,81 5,5 1100 40 780 22 150 3,2 5,6 2,4 112,5 30.8.2017 0,1 0,25 7,24 14 1400 72 270 230 71 2100 26 170 5,1 7,6 12,6 175 3.10.2017 0,1 0,3 6,87 6,8 1200 89 1300 25 160 5 3,8 7,1 72 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

125 Taulukko 7.59. Lohiluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.098 Lohiluoa Latvala (ap) Isoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=48) 0,26 0,13 0,27 6,63 7,2 1663 156 531 111 52,7 1723 33 233 6,9 7,1 9,5 11 85 93 Min 0,1 0,05 0,1 5,74 1 740 3 33 42 13 640 23 140 2,3 4,9 0,3 8 75 6 Max 0,5 0,5 0,5 7,5 29 3960 440 2600 212 140 2530 56 450 13 9,4 17,7 13 93 250 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,12 0,25 7,01 6,9 1567 210 420 162 110 1597 29 200 6,1 6,4 7,5 141 11.5.2017 0,15 0,3 6,87 4 1200 54 890 25 170 3,3 6 2,4 180 30.8.2017 0,1 0,25 7,31 12 2100 210 420 320 110 2400 31 230 10 9,2 12,9 198 3.10.2017 0,1 0,2 6,97 4,6 1400 110 1500 29 200 5 3,9 7,2 45 g O2/l Virtaaa g/l 7.5.2. Laasneva (Teuva) 7.5.2.1 Yleistiedot Laasneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Kainastonjoen alueella (42.092). Kuivatusvedet käsitellään kolella kosteikolla, inkä jälkeen vedet johdetaan kolea eri reittiä Kainastonjokeen, josta vedet virtaavat Kyrönjokeen. Vesistötarkkailupiste (1 kpl) sijaitsee Kainastonjoessa kuivatusvesien purkupaikan alapuolella (taulukko 7.60). Pisteelle tulee yös Isonevan kuivatusvesiä. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

126 Taulukko 7.60. Laasnevan turvetuotantoalueen vesistöasea, sen koordinaatit, vesistöasean yläpuolisen valua-alueen pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Laasneva 42.092 Kainastonjoen a 3,75 - Kainastonjoki Kainasto 243983 6936263 133,1 Laasnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1978. Vuonna 2017 tuotannossa oli 368,5 ha. Tuotannosta on poistunut 6,3 ha. Laasnevalla on Länsi- Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 113/2008/4, dnro LSY-2005-Y-314, yönnetty 14.11.2008). Laasnevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Laasnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikoilla 1-3 (n=3-27) kiintoaineen osalta 3,5 4,0 g/l, kokonaistypen osalta 1147 1400, kokonaisfosforin osalta 52 60 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 26 34 g/l O2. Laasnevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Kainastonjoen alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.61). Taulukko 7.61. Laasnevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Laasneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 42.092 Kainastonjoen a 4389 1620 65,0 41054 0,4 0,9 1,1 7.5.2.2 Vesistötarkkailu Kainastonjoen vesi on peruslaadultaan erittäin ravinteikasta, tuaa huusvettä. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat aiepien vuosien keskitasoon nähden pienepiä, utta etenkin fosforipitoisuudet olivat silti erittäin korkeita (taulukko 7.62). oli vuonna 2017 aiepien vuosien keskitasoa atalapi, ja lokakuussa 2017 itattiin tarkkailujakson 2004-2017atalin arvo. Kainastonjoki virtaa peltoalueiden keskellä, ja siihen kohdistuu yös aatalouden hajakuoritusta. Kainastonjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet Kainaston tarkkailupisteellä olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla utta fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

127 Taulukko 7.62. Kainastonjoen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.092 Kainastonjoki Kainasto Laasneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=38) 0,38 0,24 0,62 6,59 15,5 1708 94 689 129 69 3164 28 241 13,4 9,1 11,5 1192 Min 0,1 0,1 0,25 6,19 4 630 11 3 51 23,2 930 19 140 5,8 5,4 1,5 24 Max 0,7 1 2 7,4 130 5800 620 4700 265 150 7700 46 450 28 14,1 20,6 4800 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,54 6,59 13,8 1200 47 380 103 31 2200 28 237 8 5,6 10,3 150 6,8 18.5.2017 0,1 0,9 6,56 26 1100 69 1800 22 240 3,4 5,8 8,6 6,8 10.8.2017 0,1 0,4 6,49 7,8 1300 47 380 110 31 2600 37 300 9,6 6,5 14,9 3.10.2017 0,1 0,3 6,76 7,4 1200 130 2200 23 170 11 4,3 7,3 150 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

128 8. Kokeäenjoen vesistöalue (35) 8.1 Toisveden alue (35.42) 8.1.1. Mäkikylänsuo (Ähtäri) 8.1.1.1 Yleistiedot Mäkikylänsuo sijaitsee Kokeäenjoen vesistöalueella Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Toisveden Peränteen valua-alueella (35.424). Kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentillä ja johdetaan Kivipuroon, josta ne virtaavat Savilapeen ja edelleen Myllypuron kautta Peränne-järveen. Peränteestä vedet kulkeutuvat Pakarinjoen, Vähä ja Iso Vehkajärven, Vuolteenjärven, Soininjoen, Kahilanjärven ja Väliveden kautta Toisveteen. Vesistötarkkailupisteet (2 kpl) sijaitsevat Savilaessa ja Vähä- Peränteessä (taulukko 8.1). Taulukko 8.1. Mäkikylänsuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Mäkikylänsuo 35.424 Peränteen a 1,13 - Savilapi 349492 6927182 8,6 - Vähä-Peränne 344143 6929052 1090 Mäkikylänsuon turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto vuonna 1986. Vuonna 2017 tuotannossa oli 106,5 ha. Tuotannosta on poistunut 6,4 ha. Mäkikylänsuolla on Länsi- Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 54/2008/4, dnro LSY-2006-Y-385, yönnetty 12.5.2008). Mäkikylänsuolla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Mäkikylänsuolta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kasvillisuuskentillä 1-2 (n=26) kiintoaineen osalta 7,1 g/l, kokonaistypen osalta 1171, kokonaisfosforin osalta 48 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 32 g/l O2. Mäkikylänsuon tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Peränteen alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 8.2). Taulukko 8.2. Mäkikylänsuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Mäkikylänsuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 35.424 Peränteen a 2429 450 17,0 10897 0,5 0,9 0,9 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

129 8.1.1.2 Vesistötarkkailu Savilapi on pieni ja atala lapi (17 ha, suurin syvyys 3,4 ), jonka vesi on ollut ravinteikasta, hapanta, tuaa ja huuspitoista. Pintaveden vuosien 1999 2016 keskiääräinen ravinnetaso kuvaa rehevää vettä ja a-klorofyllipitoisuus erittäin rehevää vettä. Rehevyyden seurauksena happitilanne on ollut usein lopputalvisin heikko. Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli hiean vuosien 1999 2016 keskitasoa parepi (taulukko 8.3). Loppukesällä pintaveden fosforipitoisuus ilensi rehevää vettä saoin kuin levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus. pitoisuus oli alentunut sekä lopputalven että loppukesän havaintokerralla, utta happea riitti kuitenkin yös pohjan läheisessä vedessä. Taulukko 8.3. Savilaen veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.424 Savilapi Mäkikylänsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=47) 0,84 1,15 3,26 6,19 4,5 1137 44 52 46 4,4 1853 38 257 4,4 4,3 10,3 7 56 26,8 Min 0,5 1 2 5,8 0,5 650 3 3 29 1,5 1100 26 175 1,3 3,1 0,7 2 8 6,1 Max 2 2,7 4 6,8 12 1500 208 441 99 10 3200 57 400 13 7,5 22,6 10 91 71 Keskiarvo (pohja) 1999-2016 (n=35) 0,95 2,37 3,4 6,12 1098 53 2285 44 294 6,7 4,4 10,5 4 33 Min 0,5 2 3 5,75 470 28 1300 32 175 1 3,3 1,1 1 1 Max 2 3 3,7 6,64 1410 140 6200 55 500 62,8 7,5 21,2 9 85 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,75 1 3,15 6,35 2,4 920 11 8 42 5,4 1455 31 245 3,3 4,4 9,2 7 60 15 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 2,15 6,28 955 43 1525 33 290 2,9 4,5 9,5 6 49 22.3.2017 0,7 1 3,1 6,29 3 950 48 1710 26 210 4,7 5 1,4 6,7 47 22.3.2017 2,1 6,2 1000 50 1850 30 290 3,5 5,2 2,2 5,1 37 23.8.2017 0,8 1 3,2 6,41 1,8 890 11 7,3 36 5,4 1200 36 280 1,9 3,7 17 7,1 73 15 23.8.2017 2,2 6,38 910 35 1200 36 290 2,2 3,7 16,7 6 61 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

130 Vähä-Peränne on osa suurta Peränne-järveä (887 ha). Peränteen kautta Ähtärinreitin suurten järvien vedet virtaavat kohti Toisvettä ja Näsijärveä. Vähä-Peränteen vesi on ollut ravinteikasta, hiean hapanta ja sen huusleia on vaihdellut vahvasta voiakkaaseen. Pintaveden vuosien 1999 2016 keskiääräinen ravinnetaso kuvaa lievästi rehevää vettä ja a-klorofyllipitoisuus rehevää vettä. Rehevyyden seurauksena alusvedessä on havaittu happivajetta. Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli onin osin vuosien 1999 2016 keskitason kaltainen (taulukko 8.4). Typpipitoisuudet olivat hiean keskitasoa atalapia utta fosforipitoisuus keskitasolla kuvastaen lievästi rehevää vettä. Myös a-klorofyllipitoisuus ilensi lievää rehevyyttä. Alusveden happipitoisuus oli alentunut sekä lopputalvella että loppukesällä, ja kesällä pohjanläheinen vesi oli lähes tai täysin hapetonta. Peränne on tyypitelty runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Elokuun 2017 ravinnepitoisuudet olivat sekä typen että fosforin osalta erinoaista tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Myös veden a- klorofyllipitoisuus oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko 8.4. Vähä-Peränteen veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.424 Vähä-Peränne Mäkikylänsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=45) 1,3 1,4 14,29 6,44 2,3 681 24 4 27 3 832 21 139 2 3,8 10 10 84 14,7 Min 0,5 1 9,5 5,85 0,5 500 3 3 14 1,5 100 10 80 0,6 2,2 0,1 7 60 5,8 Max 2,7 5 18,5 6,94 4,8 1700 140 10 38 6 1500 34 200 6,1 4,5 24,1 13 103 39,2 Keskiarvo (pohja) 1999-2016 (n=41) 1,42 13,38 14,06 6,37 1190 44 3494 21 200 13 5,6 7,3 2 11 Min 0,5 8,5 9,5 5,59 660 22 1100 14 90 2,2 4,2 1,2 1 1 Max 2 18 15,5 6,94 2240 100 23000 28 560 54,6 8,8 17,4 8 53 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 1,6 1 14,25 6,72 1,7 580 8 7 27 5,1 570 17 135 1,4 3,9 9,7 11 86 9,3 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 13,25 6,51 805 66 3815 18 130 21,5 5,5 7,2 1 7 22.3.2017 1,6 1 15 6,62 <2,0 640 24 6 650 17 140 1,1 4,1 1,8 12 85 22.3.2017 5 6,51 650 24 670 17 130 1 4,1 2,1 11 80 22.3.2017 10 6,33 650 33 950 14 130 2 4,3 3,7 4,3 33 22.3.2017 14 6,46 920 86 5230 16 130 31 5,6 4,5 0,82 6,4 23.8.2017 1,6 1 13,5 6,85 2,4 520 7,7 6,1 29 4,1 490 16 130 1,7 3,6 17,6 8,3 87 9,3 23.8.2017 5 6,83 540 28 480 16 120 1,5 3,6 17,6 8,3 87 23.8.2017 10 6,51 620 36 370 18 140 6,8 4,8 10,3 0,24 2,2 23.8.2017 12,5 6,57 690 45 2400 19 130 12 5,4 9,9 <0,20 <1,0 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

131 8.2 Ähtärinjärven alue (35.43) 8.2.1. Naarasneva ja Leväsuo (Soini/Alajärvi) 8.2.1.1 Yleistä Naarasneva sijaitsee Kokeäenjoen vesistöalueella Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Ähtärinjärven alueen Myllypuron valua-alueella (35.436) ja Leväjoen valua-alueella (35.437). Kuivatusvesiä käsitellään kosteikolla ja pintavalutuskentällä. Purkureittejä on kaksi. Vesiä johdetaan Myllypuroon, josta ne virtaavat Ruokosen kautta Ähtärinjärveen, sekä Leväjärveen, josta ne virtaavat Leväjoen, Alaisen Leväjärven ja Alasen kautta Ähtärinjärveen. Leväsuo sijaitsee Kokeäenjoen vesistöalueella Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Ähtärinjärven alueen Leväjoen valua-alueella (35.437). Kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä ja johdetaan Leväjokeen, josta ne virtaavat Alaisen Leväjärven ja Alasen kautta Ähtärinjärveen. Vesistötarkkailupisteet (5 kpl) sijaitsevat Myllypurossa, Ruokosessa, Naarasjärvessä, Leväjärvessä ja Leväjoessa (taulukko 8.5). Myllypuron pisteelle tulee suurin osa Naarasnevan kuivatusvesistä, ja vedet virtaavat pisteeltä edelleen Ruokoseen. Naarasjärveen ei ole koskaan johdettu kuivatusvesiä. Järvi on ukana tarkkailussa sen rannoilla olevan runsaan kesäasutuksen ja turvetuotantoalueen läheisen sijainnin vuoksi. Leväjärven havaintopisteelle tulee Naarasnevan kuivatusvesiä, jotka virtaavat edelleen Leväjoen havaintopisteelle, jolle tulevat yös Leväsuon kuivatusvedet. Taulukko 8.5. Naarasnevan ja Leväsuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Naarasneva ja Leväsuo 35.436 Myllypuron va 1,87 - Myllypuro 348740 6971188 7,9 35.433 Ähtärinjärven a - Ruokonen 347591 6970388 24,5 35.437 Leväjoen va *0,65 - Naarasjärvi 352867 6972804 7,4 - Leväjärvi 351653 6970832 11,5 - Leväjoki 350595 6965307 38,2 *Naarasneva 0,18 k 2, Leväsuo 0,47 k 2 Naarasnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna 1980. Vuonna 2017 tuotannossa oli 193,9 ha ja levossa 5,1 ha. Tuotannosta on poistunut 5,6 ha. Naarasnevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 140/2008/4, dnro LSY-2006-Y-390, yönnetty 30.12.2008). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

132 Leväsuon turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 2009 ja tuotanto vuonna 2010. Vuonna 2017 tuotannossa oli 47,2 ha. Leväsuolla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 141/2008/4, dnro LSY-2006-Y-391, yönnetty 30.12.2008). Naarasnevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Naarasnevalta Myllypuron valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 4 (n=28) kiintoaineen osalta 1,4 g/l, kokonaistypen osalta 1076, kokonaisfosforin osalta 24 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 44 g/l O2. Leväjoen valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikolla 1 (n=2) kiintoaineen osalta 1,0 g/l, kokonaistypen osalta 930, kokonaisfosforin osalta 28 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 33 g/l O2. pitoisuudet olivat oleilla tarkkailupisteillä luonnonvesien tasoa. Leväsuolla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Leväsuolta Leväjoen valuaalueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=3) kiintoaineen osalta 1,1 g/l, kokonaistypen osalta 1243, kokonaisfosforin osalta 50 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 40 g/l O2. Naarasnevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Myllypuron valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli etenkin typen osalta suuri, lähes neljännes (taulukko 8.6). Myös fosforin osuus korostui viitaten siihen, että tietyissä valuatilanteissa vaikutukset saattavat näkyä veden laadussa yös fosforin osalta. Leväjoen valua-alueen kokonaiskuorituksesta Naarasnevan ja Leväsuon vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus oli yhteenlaskettunakin pieni. Taulukko 8.6. Narasnevan ja Leväsuon turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Naarasneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Leväsuo K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 35.436 Myllypuron va/naarasneva 1402 1127 18,0 40202 1,9 23,9 8,6 35.437 Leväjoen va/naarasneva 430 142 4,0 3996 0,1 0,7 0,4 35.437 Leväjoen va/leväsuo 351 282 5,0 10064 0,1 1,5 0,4 35.437 Yhteensä 781 424 9 14060 0,2 2,2 0,8 8.2.1.2 Vesistötarkkailu Myllypuron vesi on hapanta, ravinteikasta, erittäin tuaa ja huuspitoista. Vuonna 2017 veden laatu oli pääosin aiepien vuosien kaltainen (taulukko 8.7). Ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin hiean vuosien 2013 2016 keskitasoa pienepiä. Myllypuroon tulee kuivatusvesiä Naarasnevan lisäksi yös yksityisen Salanteennevalta (kartalla Järvisenneva). Myllypuron valua-alue on pieni ja aiein on todettu puron voivan kuivina jaksoina kuivua. Vuoden 2017 havaintokerroilla virtaaa vaihteli välillä11 165. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

133 Taulukko 8.7. Myllypuron veden laatu vuosien 2013 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.436 Myllypuro Naarasneva, Leväsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2013-2016 (n=12) 0,19 0,1 0,21 5,95 5 1078 26 8 65 13,2 1940 50 409 3 3,9 7,5 119 Min 0,1 0,05 0,1 5,35 1 750 7 3 20 4,1 630 30 200 1,2 3,2 1,5 1 Max 0,3 0,15 0,3 6,48 11,4 1920 63 14 170 26 4100 92 640 6,9 4,6 17,9 425 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,09 0,22 5,88 4,2 937 78 27 55 36 1670 47 380 3,2 3,9 8,5 79 17.5.2017 0,1 0,3 5,88 3 760 32 910 32 260 2,8 2,8 6,2 165 22.8.2017 0,05 0,15 5,83 3,2 1100 78 27 77 36 2400 54 470 3,8 5 11,3 11,25 5.10.2017 0,1 0,2 5,92 6,4 950 54 1700 53 410 3 3,7 7,8 60 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

134 Myllypuron vedet laskevat Ruokoseen. Myös Ruokosjärven vesi on ollut ravinteikasta ja tuaa, ja sen huusleia on ollut voiakas. Vuonna 2017 vedenlaatu oli aiepien vuosien kaltainen (taulukko 8.8). Keskiääräinen typpipitoisuus oli hiean vuosien 2013 2016 keskitasoa atalapi utta fosforipitoisuudet olivat hiean keskitasoa korkeapia ja olivat rehevän veden tasolla. Myös a-klorofyllipitoisuus ilensi rehevyyttä. Ruokosen luusuassa valua-alue (noin 24,5 k 2 ) on kooltaan noin kolinkertainen Myllypuron valua-alueeseen (7,9 k 2 ) nähden, joten Ruokoseen kohdistuvat vesistövaikutukset ovat selvästi Myllypuroon kohdistuvia vaikutuksia pienepiä. Taulukko 8.8. Ruokosen veden laatu vuosien 2013 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.433 Ruokonen Naarasneva, Leväsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2013-2016 (n=12) 0,76 0,91 1,63 6,27 4,5 897 6 17 35 3,5 1342 30 223 3,2 4,5 10,7 9 75 17,5 Min 0,4 0,5 1,3 5,8 1 620 3 3 23 1,5 1100 21 150 1,4 3,5 0,2 8 59 8,4 Max 1,4 1 1,8 7,04 6,6 1200 21 70 44 5,4 2100 38 275 4,4 6,3 17,8 10 91 28,6 (pohja) 2013-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,63 0,65 1,45 6,65 4,3 785 3 14 41 3,8 1220 23 190 3,8 5,3 9,1 9 78 16 (pohja) 2017 (n=0) 22.3.2017 0,4 0,5 1,3 6,48 4,5 950 37 1340 25 210 4,4 6,3 0,5 10 71 8.8.2017 0,85 0,8 1,6 6,94 4 620 <5,0 14 44 3,8 1100 21 170 3,1 4,2 17,7 8 84 16 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

135 Naarasjärveen ei johdeta kuivatusvesiä. Järven vesi on ollut tuaa ja huuspitoista. Vuosien 2004 2016 keksiääräinen fosforipitoisuus ja a-klorofyllipitoisuus kuvaavat rehevää vettä, ja rehevyydestä kertoo yös pintavedessä todettu happivaje (taulukko 8.9). Vuonna 2017 vedenlaatu oli aiepien vuosien kaltainen. Pintaveden fosforipitoisuudet ja a-klorofyllipitoisuus vastasivat rehevää vettä ja veden huusleia oli voiakas. Lopputalvella happivajetta oli koko vesipatsaassa ja pohjanläheinen vesi oli lähes tai täysin hapetonta. Loppukesällä pohjanläheisen veden happipitoisuus oli alentunut utta kokonaisuutena happitilanne oli tuolloin hyvä. Taulukko 8.9. Naarasjärven veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.437 Naarasjärvi Naarasneva, Leväsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=31) 0,95 1,76 8,48 6,32 3,6 931 11 9 31 3,2 1964 33 261 3,3 4,3 11 6 53 17,6 Min 0,3 1 7,4 5,93 0,5 660 3 3 21 1,5 860 21 100 1 1,8 0,5 1 6 5,2 Max 2 5 9,5 7,08 8,9 1300 29 31 48 7 5100 48 625 12,8 6,8 21,5 9 91 32,7 Keskiarvo (pohja) 2004-2016 (n=34) 1,21 7,42 8,34 6,28 0,5 1316 53 7755 41 418 24,8 5,8 7,3 2 17 Min 0,5 6,4 8 6 0,5 980 25 1950 38 250 1,5 3,3 2,1 1 1 Max 2 8,5 8,7 6,92 0,5 1900 110 20000 51 875 104,3 11,4 14,1 13 96 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,6 1 7,9 6,64 3,1 830 6 8 33 3,9 1375 24 200 3,9 4,8 8,5 8 67 19 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 6,9 6,54 1135 49 5005 29 265 23,3 5,1 9,3 4 33 22.3.2017 0,3 1 8 6,42 3 1000 34 1890 27 220 4,8 5,9 0,5 6,9 48 22.3.2017 4 6,28 1000 30 2260 29 260 4,4 5,5 3 2,4 18 22.3.2017 7 6,44 1600 60 8810 37 350 39 6,3 4,3 <0,20 <1,0 23.8.2017 0,9 1 7,8 7,08 3,2 660 5,8 7,2 31 3,9 860 21 180 3 3,6 16,4 8,4 86 19 23.8.2017 4 6,99 640 26 840 20 180 3,2 3,7 16,3 8,1 83 23.8.2017 6,8 6,66 670 37 1200 21 180 7,5 3,9 14,3 3,4 33 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

136 Leväjärveen johdetaan Naarasnevan kuivatusvesiä. Järven vesi on ollut Naarasjärveen verrattuna heikopilaatuista. Leväjärven vesi on ollut ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista. Vuosien 2004 2016 keksiääräinen fosforipitoisuus ja a-klorofyllipitoisuus kuvaavat erittäin rehevää vettä. Rehevyydestä on kertonut yös happivaje. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat hiean aiepien vuosien keskitasoa atalapia (taulukko 8.10). Pintaveden fosforipitoisuudet vastasivat kuitenkin erittäin rehevää vettä. Naarasjärveen verrattuna keskiääräinen typpipitoisuus oli saalla tasolla utta fosforipitoisuus selvästi korkeapi. Levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea ja ilensi ylirehevyyttä. Pitoisuus oli selvästi aiepien vuosien keskiarvoa korkeapi, utta vastaava pitoisuus on todettu yös aiein. Rautaa vedessä oli aiepien vuosien keskitasoa väheän. tilanne oli sekä talvella että kesällä hyvä. Taulukko 8.10. Leväjärven veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.437 Leväjärvi Naarasneva, Leväsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=30) 0,77 1,25 2,32 6,21 4,7 1047 22 8 54 7,3 2669 37 307 4,8 4,7 9,6 6 50 28,4 Min 0,3 0,5 1 5,82 1 780 3 3 27 1,5 1100 26 150 2,2 3,3 0,3 1 3 5,2 Max 3,3 2,5 3,5 6,9 14 1450 130 14 110 22 7900 51 550 12 6,8 20,4 11 86 91 (pohja) 2004-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,45 0,55 1,1 6,69 4,4 840 7 7 51 4,7 1525 28 235 5,6 4,2 8,6 10 78 91 (pohja) 2017 (n=0) 22.3.2017 0,3 0,5 1 6,56 4 850 50 1950 27 240 5,6 5,1 0,3 11 73 22.8.2017 0,6 0,6 1,2 6,89 4,8 830 6,3 6,5 52 4,7 1100 28 230 5,5 3,3 16,8 8 82 91 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

137 Leväjärvestä vedet virtaavat Leväjokeen, jonne johdetaan yös Leväsuon kuivatusvedet. Leväjoen vesi on ollut ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat vuosien 2004 2016 keskitasoa atalapia (taulukko 8.11). Myös rautaa ja huusta oli keskiääräistä väheän. Taulukko 8.11. Leväjoen veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.437 Leväjoki Naarasneva, Leväsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=44) 0,36 0,18 0,44 6,26 6,4 1031 42 50 66 16,6 1903 37 264 4,4 4,7 12,7 948 Min 0,1 0,1 0,1 5,2 1 670 3 3 33 1,5 740 24 150 1,2 3,2 1,5 27 Max 0,7 0,4 1 7,1 28 1770 310 190 160 32,9 3900 58 500 10 11 20,1 2400 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,74 6,56 3,3 790 72 35 53 20 1410 29 257 3,1 4,2 9,7 550 17.5.2017 0,1 0,5 6,31 2,8 660 29 830 23 200 2,6 2,8 5,6 900 24.8.2017 0,3 1 6,94 2,6 860 72 35 66 20 1800 26 270 2,7 5 15,2 400 5.10.2017 0,1 0,7 6,65 4,4 850 63 1600 38 300 4 4,7 8,2 350 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

138 8.2.2. Riita- ja Mustasuo (Ähtäri) 8.2.2.1 Yleistiedot Riitasuon ja Mustasuon turvetuotantoalueet sijaitsevat pääosin Kokeäenjoen vesistöalueen Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Ähtärinjärven Myllyojan (35.439) valua-alueella ja Mustasuo osin yös Kaijanpuron valua-alueella (35.489). Vesienkäsittelyrakenteina toiivat Mustasuollla kosteikot (4 kpl) ja Riitasuolla pintavalutuskenttä. Kuivatusvedet johdetaan Renkaisenpurosta Myllypuroon ja edelleen Moksunjärveen, inkä lisäksi Mustasuolta vesiä kulkeutuu yös Kaijanpuron kautta Vähä- Suojärveen. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutuspiirissä lukuun ottaatta Renkaisenpuron vesistöaseaa, jolle ei tule kuivatusvesiä Riitasuolta (taulukko 8.12). Taulukko 8.12. Riita- ja Mustasuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Riitasuo, Mustasuo 35.439 Myllyojan va *0,25 - Renkaisenpuro 361668 6937547 7,5 - Myllypuro 2 358437 6935459 24,7 35.432 Hankaveden - Väliveden a - Moksunjärvi 357136 6935515 862,3 35.489 Kaijanpuron va 0,27 - Kaijanpuro 362160 6932924 13,8 35.483 Pihlajaveden a - Vähä Suojärvi 363714 6927439 156,4 *Mustasuo 0,14 k 2, Riitasuo 0,11 k 2 Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintovirasto on yöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mustasuon turvetuotantoon 27.6.2012 (päätös nro 88/2012/1, dnro LSSAVI/380/04.08/2010) ja 6.4.2016 antanut Riitasuon tuotantoalueelle ypäristölupapäätöksen (päätös nro 57/2016/1, dnro LSSAVI/1641/2015). Riitasuon päätös ei ole lainvoiainen. Mustasuolla oli vuonna 2017 tuotantoa Myllyojan sekä Kaijanpuron vesistöalueella 13,2 ha alalla, levossa oli 23,9 ha ja tuotannosta poistunut 4,1 ha. Riitasuolla oli Myllyojan vesistöalueella tuotannossa 10,5 ha ja tuotannosta poistunut 0,4 ha. Vuonna 2017 Riita- ja Mustasuon vesienkäsittelyrakenteilta Myllyojan valua-alueelle (35.439) lähtevistä kuivatusvesistä otettujen näytteiden (26-7kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,6 4,2 g/l, Kok.N 767 1050, Kok.P 31 54 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 23 33 g/l O2. Vastaavasti Mustasuon kosteikoilta 1-3 Kaijanpuron valua-alueelle (35.489) lähtevistä kuivatusvesistä otettujen näytteiden (1-8 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,6 3,5 g/l, Kok.N 620 1200, Kok.P 16 34 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 16 50 g/l O2. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

139 Tuotantoalueen kuorituksen osuus vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta on pieni (eri kuoritusjakeiden osuus 2,5 6,8 % (taulukko 8.13). Osuus on kiintoaineen osalta suurin, 4,8 6,8 %. Taulukko 8.13. Rita- ja Mustasuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Riitasuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Mustasuo K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 35.439 Myllyojan va 6732 217 9,0 941 4,8 2,8 2,5 35.489 Kaijanpuron va 6471 188 5,0 591 6,8 2,5 2,5 Sua 13203 405 14 1532 8.2.2.2 Vesistötarkkailu Renkaisenpuron veden laatu on vuosien 2010 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut erittäin ruskeaa, ravinteikasta ja hapanta (taulukko 8.14). Vesi on ollut vuosina 2006 2016 kauepana kuivatusvesien reitillä sijaitsevan Myllypuron vesistöasealla selkeästi laadultaan parepaa, väheän ruskeaa, ravinnepitoista sekä hapanta (taulukko 8.15). Vuonna 2017 veden laatu koheni Renkaisenpuron vesistöasealla keskiääräisiin pitoisuuksiin nähden ja heikkeni Myllypurossa ravinne- ja rautapitoisuuden osalta, veden ollen kuitenkin edelleen laadukkaapaa Myllypuron vesistöasealla. -arvot nousivat oleilla aseilla keskiääräisiin pitoisuuksiin nähden. Moksunjärven pintaveden vuosien 1999 2016 keskiääräinen ravinnetaso ja a-klorofyllipitoisuus kuvastavat rehevää vettä. Rehevyyden seurauksena happitilanne on ollut usein lopputalvisin heikko. Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli hiean vuosien 1999 2016 keskitasoa parepi (taulukko 8.16). Loppukesällä pintaveden fosforipitoisuus ilensi rehevää vettä ja levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus erittäin rehevää. pitoisuus oli kohentunut sekä lopputalven että loppukesän havaintokerralla, ja happea riitti yös pohjan läheisessä vedessä. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

140 Taulukko 8.14. Renkaisenpuron veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.439 Renkaisenpuro Mustasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=20) 0,27 0,18 0,41 5,51 5,4 1069 151 38 53 23,9 2606 37 308 5,7 4,9 9,4 106 Min 0,05 0,05 0,05 4,8 1 660 3 3 23 3 750 17 220 0,9 3,7 0,1 7 Max 0,5 1 0,85 6,7 11 1600 600 120 106 56 5000 80 500 10,8 6 19,5 480 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,12 0,16 6,1 3,6 900 84 50 42 14 2067 35 297 4 4,9 9,8 108 23.5.2017 0,15 0,3 6,28 <2,0 930 23 1300 33 270 1,6 4,3 9,9 75 23.8.2017 0,1 0,04 6,09 7,2 1000 84 50 59 14 2900 39 320 7 5,2 12,4 80 2.10.2017 0,1 0,14 5,98 2,4 770 44 2000 33 300 3,3 5 7 168 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

141 Taulukko 8.15. Myllypuron veden laatu vesistöasealla 2 vuosien 2006 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.439 Myllypuro 2 Mustasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2006-2016 (n=28) 0,31 0,15 0,57 5,94 3,8 788 34 23 39 8,2 1393 31 220 3,4 4,3 9,8 319 Min 0,2 0,1 0,2 5,17 0,5 320 3 3 14 3 730 18 120 1,3 2,6 1,2 7 Max 0,6 0,4 1,5 7,04 13,1 1300 120 57 110 18 2190 57 500 4,9 5,4 20,9 1500 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,34 1,21 6,46 2,7 834 23 73 42 13 1600 33 277 3,2 4,8 9,7 230 23.5.2017 0,5 2 6,28 <2,0 830 27 1200 33 250 1,8 4,1 9,5 120 23.8.2017 0,4 1,5 6,56 3,8 880 23 73 52 13 2100 34 300 4,9 4,8 12,6 270 2.10.2017 0,1 0,12 6,62 3,2 790 46 1500 32 280 2,8 5,4 7 300 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

142 Taulukko 8.16. Moksunjärven veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.432 Moksunjärvi Riitasuo, Mustasuo, Loukkusuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=48) 1,04 1,51 10,47 5,89 1,7 668 24 4 28 3,6 1359 26 192 1,7 2,9 9,6 10 77 16,7 Min 0,56 1 9,5 5,4 0,5 500 3 3 17 1,5 100 18 125 0,3 2,5 0,1 1 9 1,5 Max 2 5,2 11,2 6,55 4 960 150 11 57 12 2100 38 310 4,7 3,7 22,9 14 95 60 Keskiarvo (pohja) 1999-2016 (n=44) 1,26 9,42 10,78 6,01 898 52 3737 26 271 23,4 4 8 2 15 Min 0,6 8,5 9,5 5,74 800 30 1400 20 150 2,5 2,7 2,5 1 1 Max 2 10,2 11,1 6,45 1200 110 7500 30 500 400 5,5 14,7 9 84 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,9 1 10,5 6,18 1,9 635 3 3 29 1,5 1075 20 175 1,8 2,6 9,1 11 86 24 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 9,5 6,12 670 39 2275 24 200 4,4 3,4 8,2 4 30 2.3.2017 0,8 1 10 6,01 <2,0 690 26 1050 20 180 0,94 2,5 1,2 13 90 2.3.2017 5 6,08 640 32 1160 22 170 1 3,2 3,2 8,3 62 2.3.2017 9 6,06 760 36 1650 24 200 1,8 3,8 4 5,4 41 8.8.2017 1 1 11 6,45 2,8 580 <5,0 <5,0 31 <3,0 1100 19 170 2,6 2,6 17 8 82 24 8.8.2017 5 6,26 600 34 1300 21 200 2,1 2,9 17 6,7 69 8.8.2017 10 6,18 580 41 2900 24 200 7 3 12,4 2 18 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

143 Kaijanpuron veden laatu on vuosien 2010 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut yös Renkaisenpuron tapaan erittäin ruskeaa, ravinteikasta ja hapanta (taulukko 8.17). Vähä Suojärven veden laatu on vuosien 2013 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella selkeästi laadukkaapaa niin huusleiaisuudeltaan kuin ravinne- ja rautapitoisuuksiltaan (taulukko 8.18). Vähä Suojärven happitilanne on e. seurantajaksolla ollut hyvä ja klorofylli-a -taso vain hiean yli rehevän luokitusrajan. Vuonna 2017 vesistöaseien vedenlaatu oli pääosin aiepien vuosien tasolla, joskin Vähä Suojärven rehevyystaso oli kesällä erittäin rehevää luokkaa fosforipitoisuuden osalta ja rehevää luokkaa klorofylli-a -pitoisuuden osalta. Taulukko 8.17. Kaijanpuron veden laatu vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.489 Kaijanpuro Mustasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=17) 0,22 0,12 0,26 5,27 5,3 882 39 15 52 23,5 2420 44 306 3,6 3,6 9,7 127 Min 0,15 0,05 0,1 4,56 1 550 6 3 31 10 830 22 50 1 2,7 2,6 8 Max 0,3 0,3 0,45 7 15 1013 80 48 95 35 4100 69 625 6,3 4,6 18,3 240 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,27 5,51 5,1 894 19 98 48 8,2 2200 47 364 2,9 3 10,3 180 23.5.2017 0,1 0,35 5,61 <2,0 710 33 <3,0 1500 39 290 1,2 2,7 9,8 210 3.8.2017 0,1 0,25 5,34 11 1200 19 98 68 15 2900 55 410 5,8 3,1 14 300 2.10.2017 0,1 0,2 5,64 3,2 770 43 8 2200 45 390 1,7 3,1 7 28 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

144 Taulukko 8.18. Vähä Suojärven veden laatu vuosien 2013 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.483 Vähä Suojärvi Mustasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2013-2016 (n=13) 1,01 0,85 2,79 6,13 2,5 636 13 6 30 3,2 1189 26 191 1,8 3 10,4 10 82 11,1 Min 0,4-1 2 5,76 1 470 3 3 2 1,5 840 20 150 0,6 2,6 0,2 7 48 7,9 Max 2 1 3,4 6,59 5,5 710 59 10 44 7,5 1400 29 250 2,7 3,5 23,6 13 88 17 (pohja) 2013-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,75 1 2,5 6,56 2,1 545 3 9 28 3,8 1020 23 175 1,7 3 9,4 11 87 17 (pohja) 2017 (n=0) 28.2.2017 0,4 1 2 6,54 <2,0 470 20 840 20 150 0,8 3,2 0,6 13 88 7.8.2017 1,1 1 3 6,59 3,2 620 <5,0 9 36 3,8 1200 25 200 2,6 2,8 18,1 8,1 86 17 8.3 Kolunjoen valua-alue (35.46) 8.3.1. Mato- Teeri- ja Syväjoensuo sekä Kurkisuo (Soini) 8.3.1.1 Yleistiedot Matosuo, Teerisuo sekä Kurkisuo sijaitsevat osin Kolunjoen alaosan valua-alueella (35.461) ja osin Alajoen valua-alueella (35.464). Syväjoensuo (Matosuon lisäalue) sijaitsee Syväjoen alueella (35.463). Turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutuskenttä kaikilla soilla. Matosuolla kuivatusvedet johdetaan Alajoki-Syväjoki -reittiä ja Syväjoensuolla Syväjoen kautta Kolunjärveen ja sieltä Kolunjoen kautta Ähtärinjärveen. Teerisuolla vedet purkautuvat Teeri- ja Likopuron kautta Kolunjokeen ja edelleen Ähtärinjärveen. Kurkisuolla kuivatusvesien reitti on Ryötteenpurosta Löytöjokeen ja edelleen Alajokeen. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutuspiirissä Iso Ruokosta lukuun ottaatta, joka on Matosuon kuivatusvesien yläpuolella. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

145 Taulukossa (taulukko 8.19) on eritelty kutakin aseaa kuorittavan turvetuotantoalan pinta-ala. Syväjoki 2 on Syväjoensuon alapuolinen asea. Vielä alepana Syväjoella on vesistöasea, johon tulee Syväjoensuon lisäksi vesiä Kalliosuolta (käsitelty Kallionsuon yhteydessä kappaleessa 8.3.2). Taulukko 8.19. Mato-,Teeri- Syväjoen- ja Kurkisuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä vesistöasealle kohdistuvan tuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Mato-, Teeri- Syväjoen- ja Kurkisuo 35.463 Syväjoen a - Iso Ruokonen 358396 6964200 30,4 - - Syväjoki 2 357667 6964100 73,1 0,21 35.464 Alajoen va - Löytöjoki 362181 6961124 49,3 0,57 - Alajoki 357897 6958561 51,1 2,36 35.462 Kolunjärven a - Kolunjärvi 357044 6956099 155,2 2,57 35.461 Kolunjoen alaosan a - Kolunjoki 352795 6952993 209,3 3,24 35.433 Ähtärinjärven a - Ähtärinjärvi 349943 6951294 479,6 3,24 Matosuon ja Teerisuon tuotantoalueilla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston 17.11.2008 yöntäät ypäristöluvat (Matosuo 115/2008/4 ja Teerisuo 116/2008/4). Lisäksi Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintovirasto on yöntänyt luvan Matosuon lisä-alueen lohkon 13 (Syväjoensuo) turvetuotantoon 28.12.2012 (päätös nro 221/2012/1, dnro LLSAVI/283/04.08/2012). Kurkisuolla on Länsi- ja Sisä- Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (ESAVI/385/04.08/2010). Matosuon turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1976 ja tuotanto vuonna 1981. Tuotantoa oli 49,3 ha alalla, levossa 117,2 ha ja tuotannosta poistunut 13 ha vuonna 2017. Teerisuon turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1976 ja tuotanto 1999. Tuotannossa oli 62,9 ha ala vuonna 2017 ja tuotannosta poistunut 4,1 ha. Kurkisuon kuntoonpano aloitettiin vuonna 2012 ja tuotanto 2014. Vuonna 2017 tuotannossa oli 56,5 ha. Syväjoensuon kuntoonpano aloitettiin 2017 ja kuntoonpanossa oli tuolloin 21,4 ha. Vuonna 2017 Teerisuolta Kolunjoen alaosan (35.461) valua-alueelle purkautuvan pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,4 g/l, Kok.N 1085, Kok.P 33 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 38 g/l O2. Vastaavasti Kurki- ja Matosuolta Alajoen (35.464) valua-alueelle purkautuvien pintavalutuskenttien alapuolelta otettujen näytteiden (4 26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,2 2,4 g/l, Kok.N 803 1205, Kok.P 21 64 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 24 47 g/l O2. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

146 Tuotantoaluekokonaisuuden kuorituksen osuus Kolunjoen alaosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen (eri kuoritusjakeiden osuus 0,4-2,8 %) ja selkeästi suurepi Alajoen vesistöalueen ravinnekuorituksesta (Kok. N, Kok. P 11,2 % ja 9,6 %) (taulukko 8.20). Taulukko 8.20. Mato-,Teeri- ja Kurkisuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Matosuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Teerisuo K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Kurkisuo kg kg kg kg O 2 % % % 35.461 Kolunjoen alaosan a 904 424 11,0 13566 0,4 2,8 2,0 35.464 Alajoen va 4481 1981 52,0 57900 1,5 11,2 9,6 Sua 5385 2405 63 71466 8.3.1.2 Vesistötarkkailu Kurkisuon kuivatusvesien reitillä sijaitsevan Löytöjoen veden laatu on vuosien 2004 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut voiakkaan huuksista, ravinnepitoista ja hapanta (taulukko 8.21). Alepana kuivatusvesien reitillä Alajoessa veden laatu on vastaavan jakson keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut yös voiakkaan huuksista, ravinnepitoista ja hapanta (taulukko 8.22), utta ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet alhaiseat. Vuonna 2017 veden laatu oli oleilla aseilla keskiääräisellä tasolla. - ja rautapitoisuudessa havaittiin pientä laskua. Matosuon kuivatusvesien purkukohdan yläpuolella olevan Iso Ruokosen veden laatu on vuosien 2014 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut erittäin ruskeaa, niukkahappista ja hapanta (taulukko 8.23). Myös kiintoainepitoisuus (6,1 g/l) on ollut järvivesien luonnontasoon nähden koholla. Levääärää indikoiva klorofylli-a -pitoisuus on ollut lievästi rehevällä tasolla. Vesi on ollut vuosina 2013 2016 Kolunjärveen johtavan Syväjoen vesistöasealla hapanta ja voiakkaan huuksista, utta rauta- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet selkeästi alhaiseat (taulukko 8.24). Vuonna 2017 veden laatu oli heikentynyt talvella voiakkaasti Iso Ruokosen pintavedessä kokonaistypen pitoisuuden ollessa 2400 g/l), kokonaisfosforin 46 ja kiintoaineen 17,5 g/l. Syväjoella veden laatu oli keskiäärin saaa tasoa kuin edellisvuosina. Alajoen ja Syväjoen vesistöaseien alapuolella olevan Kolunjärven veden laatu on vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut erittäin ruskeaa, rauta- ja ravinnepitoista sekä hapanta (taulukko 8.25). Myäs klorofylli-a -pitoisuus on ollut rehevää luokkaa. en sekä fosforin pitoisuuksissa on ollut havaittavissa lievä laskeva trendi. Veden laatu on Kolunjoen vesistöasealla vuosina 2004 2016 ollut hyvin saankaltaista, joskin typpi- ja rautapitoisuudet ovat olleet hiean pieneät (taulukko 8.26). Ähtärijärven veden laatu on vuosien 1999 2016 keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut niin Kolunjärven kuin Kolunjoen vedenlaatua parepaa ollen lähes kirkasta, lievästi rehevää ja väriltään vaaleapaa (taulukko 8.27). Vuonna 2017 Kolunjärven ja Kolunjoen veden laatu koheni hiean ravinnepitoisuuksien osalta, ja Ähtärinjärven veden laatu pysytteli saalla tasolla. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

147 Ähtärinjärvi on tyypitelty runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 kasvukauden ravinnepitoisuudet olivat typen osalta erinoaista tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012), ja fosforin osalta taso oli erinoaisen ja hyvän rajalla. Rehevyyttä kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus vastasi hyvää tilaluokkaa. Taulukko 8.21. Löytöjoen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.464 Löytöjoki Kurkisuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=43) 0,36 0,22 0,51 5,38 2,9 849 21 25 38 11,3 2258 47 333 3 3,6 10,1 382 Min 0,2 0,1 0,2 4,55 0,5 330 3 3 16 1,5 740 9 120 0,7 2,4 0,1 1 Max 0,9 0,75 1,2 6,98 16 1443 85 98 86 21,1 5800 86 660 7,1 5,5 16,8 1530 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,45 5,28 1,1 887 3 38 40 21 2134 49 424 1,9 2,7 9,2 370 18.5.2017 0,1 0,45 5,37 <2,0 700 28 1100 33 270 1,1 2,3 5,4 720 22.8.2017 0,2 0,5 5,62 1,8 1000 <5,0 38 54 21 2800 58 510 3,1 2,9 13,8 150 20.9.2017 0,2 0,4 5,04 <1,0 960 38 2500 56 490 1,5 2,9 8,2 240 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

148 Taulukko 8.22. Alajoen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.464 Alajoki Matosuo 1, Teerisuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=42) 0,35 0,21 0,52 5,47 5,8 783 32 34 33 8,6 2077 38 278 3,9 3,5 10,8 1082 Min 0,1 0,05 0,1 4,6 0,5 390 3 3 18 1,5 750 14 150 0,5 2,3 2,6 1 Max 0,8 1 1,5 7,18 67,7 2700 120 89 75 22 2945 68 625 11,7 6,8 18 4500 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,52 5,58 2,8 724 8 22 31 9,7 1867 41 337 2,6 3,3 9,2 543 18.5.2017 0,1 0,55 5,59 4,8 640 24 1100 27 240 1,9 2,3 5,6 578 22.8.2017 0,3 0,5 6,02 2,2 750 7,5 22 40 9,7 2300 46 370 4,3 4,8 13,4 800 20.9.2017 0,2 0,5 5,36 1,4 780 29 2200 50 400 1,6 2,7 8,5 250 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

149 Taulukko 8.23. Iso Ruokosen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella vuosien 2014 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.463 Iso Ruokonen Matosuo 1, Syväjoensuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2014-2016 (n=9) 0,52 0,48 0,89 5,41 6,1 808 4 7 28 2 1790 34 306 3,3 3 8,6 8 67 17 7,7 Min 0,3 0,3 0,7 4,73 0,5 540 3 3 16 1,5 1490 11 88 1,2 2,2 0,1 5 43 17 6,4 Max 0,7 1 1,2 6,68 25 2400 6 12 46 3,5 2120 53 500 12 5,7 17,1 14 95 17 8,5 (pohja) 2014-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,45 0,4 0,85 6,6 17,5 1500 3 3 40 1,5 1695 21 199 7,8 4,2 8,6 12 90 17 8,5 (pohja) 2017 (n=0) 20.3.2017 0,3 0,5 1 6,68 25 2400 46 1490 11 88 12 5,7 0,1 14 95 17 10.8.2017 0,6 0,3 0,7 6,53 10 600 <5,0 <5,0 33 <3,0 1900 31 310 3,6 2,6 17,1 8,2 85 8,5 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

150 Taulukko 8.24. Syväjoen veden laatu vesistöasealla 2 vuosien 2013 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.463 Syväjoki 2 Matosuo 1, Syväjoensuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2013-2016 (n=13) 0,56 0,23 0,82 5,26 2,6 585 9 7 22 2,4 1603 37 314 1,5 2,3 12,3 364 Min 0,3 0,1 0,5 4,5 0,5 420 7 3 17 1,5 560 30 200 0,9 1,8 3,3 70 Max 0,88 0,4 1,2 6,1 4 760 9 8 33 3,4 2250 50 500 1,9 2,7 18 800 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 1,04 5,25 1,7 567 8 8 22 1,5 1547 38 317 1,8 2,9 10,3 527 18.5.2017 0,1 1,4 5,01 <2,0 410 15 840 27 220 1,4 1,6 7,2 1260 22.8.2017 0,3 1 6,14 3,6 620 8 7,2 29 <3,0 1700 38 340 2 4,4 15,2 250 20.9.2017 0,3 0,7 5,19 <1,0 670 21 2100 47 390 1,8 2,5 8,5 70 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

151 Taulukko 8.25. Kolujärven veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.462 Kolunjärvi Matosuo 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=36) 0,8 1,07 3,9 5,77 3,6 839 15 10 48 9,6 2400 38 295 3,6 4,4 8,8 8 61 18,2 Min 0,4 1 2,8 5,2 0,5 610 5 3 23 1,5 1300 24 200 1,4 2,5 0,2 1 5 3 Max 2 3,3 4,3 7,5 10,6 1500 24 46 89 17 7000 60 550 7,5 30 20,4 11 100 48 Keskiarvo (pohja) 1999-2016 (n=30) 1,7 3,07 4,3 5,72 4,5 800 62 3269 38 323 5,3 3,7 10 4 38 Min 0,8 2,1 4,3 5,2 4,5 650 24 1900 26 220 1,1 2,6 0,8 1 3 Max 2 3,5 4,3 6,85 4,5 1100 110 6800 58 450 29,9 5,7 22,7 10 85 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,53 1 3,9 6,45 5 720 5 12 40 9,4 1910 31 305 3,9 3,8 8,5 9 72 12 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 2,9 6,06 795 52 2430 30 340 2,5 3,5 9,3 5 42 22.3.2017 0,5 1 4 6,43 5 690 24 1620 24 250 3,8 4,2 1 9,9 69 22.3.2017 3 5,89 800 49 2660 32 320 2,1 3,8 3,2 1,8 14 8.8.2017 0,55 1 3,8 6,48 5 750 5 12 56 9,4 2200 38 360 3,9 3,3 15,9 7,3 74 12 8.8.2017 2,8 6,35 790 55 2200 27 360 2,9 3,2 15,3 7 70 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

152 Taulukko 8.26. Kolujoen veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.461 Kolunjoki Matosuo 1, Teerisuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=31) 0,44 0,24 0,58 5,72 4,4 796 28 23 45 11,1 1891 39 295 2,8 3,1 12,5 2718 Min 0,14 0,1 0,14 4,9 1 530 3 3 27 1,5 760 16 200 0,6 2,3 1,7 300 Max 0,7 0,6 1,5 6,68 11 1300 99 67 81 21 3000 60 500 5,6 4,2 21,7 9000 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 0,67 5,84 3,5 704 18 17 40 11 1647 36 304 3 2,7 11,1 2063 18.5.2017 0,1 0,5 5,54 2,8 560 28 840 26 230 1,4 2 7,2 2063 22.8.2017 0,4 1 6,47 4,6 770 18 17 49 11 2100 38 320 4,5 3,2 16,3 3500 20.9.2017 0,2 0,5 5,96 3 780 42 2000 43 360 3,1 2,8 9,8 625 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

153 Taulukko 8.27. Ähtärijärven veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.433 Ähtärinjärvi Matosuo 1, Teerisuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=46) 1,43 1,53 18,39 6,51 1,6 691 24 47 23 4,3 722 20 121 1,6 4,1 9,7 10 83 10,5 Min 0,8 1 16,3 5,4 0,5 550 9 3 12 1,5 220 9 50 0,1 3 0,2 7 70 1,7 Max 2 5 19,2 7 3,5 1300 54 110 35 35 7410 28 175 4,6 4,7 22,3 15 100 22 Keskiarvo (pohja) 1999-2016 (n=43) 1,55 17,49 18,45 6,51 848 39 1444 19 140 4,8 5 9,4 5 42 Min 1 15 18 6,28 620 18 460 16 90 0,7 3,6 0,7 2 9 Max 2 18 19 7,1 1900 70 8600 24 200 43,3 7,6 17,1 12 92 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 1,15 1 18,25 6,68 1,4 650 17 21 26 6,8 665 17 120 1,9 3,8 8,9 11 86 16 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 17,25 6,44 700 45 1115 18 145 3,1 4,3 8,5 6 46 6.3.2017 1 1 19 6,51 <2,0 720 21 560 18 120 1,6 3,9 0,2 12 81 6.3.2017 5 6,51 640 22 560 18 120 1 3,9 1 12 81 6.3.2017 10 6,45 730 27 610 18 120 1,4 4,2 1,9 9,3 67 6.3.2017 15 6,39 750 31 740 19 130 1,4 4,6 2,5 6,4 47 6.3.2017 18 6,41 750 31 730 18 130 1,6 4,6 2,5 6,3 46 7.8.2017 1,3 1 17,5 6,97 1,8 580 17 21 30 6,8 770 16 120 2,1 3,7 17,5 8,6 90 16 8.3.2. Kalliosuo (Soini) 8.3.2.1 Yleistiedot Kalliosuo sijaitsee Kokeäenjoen vesistöalueella Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Kolunjoen valuaalueen Syväjoen alueella (35.463). Kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä. Purkureittejä on kaksi. Vesiä johdetaan Pieni-Ruokoseen, josta vedet virtaavat Kukkolanjoen kautta Syväjokeen, sekä Kalliolapeen, josta vedet virtaavat Viitapuron ja Viitajärven kautta Syväjokeen. Syväjoesta vedet virtaavat edelleen Kolunjärveen. Vesistötarkkailupisteistä (4 kpl) kole sijaitsee Kukkolanjokeen johdettavien vesien reitillä Pieni-Ruokosessa, Kukkolanjoessa ja Syväjoessa, ja yksi Kalliolapeen johdettavien vesien reitillä Kalliolaessa (taulukko 8.28). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

154 Taulukko 8.28. Kalliosuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Kalliosuo 35.463 Syväjoen a *0,78 - Kalliolapi 355997 6964940 0,5 - Pieni Ruokonen 357629 6964462 18,0 - Kukkolanjoki 357597 6964050 18,0 - Syväjoki 357597 6963940 53,8 *Kalliolaen suuntaan kohdistuu 0,17 k 2 ja lopuille aseille 0,61 k 2 Kalliosuon turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 2011 ja tuotanto vuonna 2017, jolloin tuotannossa oli 76,4 ha, levossa 0,4 ha ja valistelussa 1,3 ha. Kalliosuolla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 89/2008/4, dnro LSY-2006-Y-384, yönnetty 27.8.2008). Kalliosuolla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Kalliosuolta Kalliolaen suuntaan purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=17) kiintoaineen osalta 2,1 g/l, kokonaistypen osalta 1239, kokonaisfosforin osalta 32 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 31 g/l O2. Kukkolanjoen suuntaan purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 2 (n=17) kiintoaineen osalta 1,9 g/l, kokonaistypen osalta 1512, kokonaisfosforin osalta 34 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 29 g/l O2. Kalliosuon tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Syväjoen alueen kokonaiskuorituksesta oli pieni (taulukko 8.29). Taulukko 8.29. Kalliosuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kalliosuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 35.463 Syväjoen a 1377 919 19,0 21756 0,3 3,4 1,9 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

155 8.3.2.2 Vesistötarkkailu Kalliolaen vesi on ollut hapanta, ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista. Pintaveden vuosien 2005 2016 keskiääräinen ravinnetaso ja a-klorofyllipitoisuus ilentävät erittäin rehevää vettä ja noin 3 etriä syvän laen pintavedessäkin on todettu happivajetta. Vuonna 2011 alkanut valistelu näkyy vain lievästi kohonneina pitoisuuksina. Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli hiean vuosien 2005 2016 keskitasoa parepi (taulukko 8.30) ja ravinne- sekä huuspitoisuudet ovat saaa tasoa kuin ennakkotarkkailuvuosina. Veden fosforipitoisuus ilensi rehevää vettä saoin kuin levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus. pitoisuus oli alentunut sekä lopputalven että loppukesän havaintokerralla. Turvetuotantoalue uodostaa lähes kolanneksen laen valuaalueesta (taulukko 8.28). Taulukko 8.30. Kalliolaen veden laatu vuosien 2005 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.463 Kalliolapi Kalliosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2005-2016 (n=29) 0,67 0,92 2,16 4,89 2,9 1061 10 5 51 7 1957 52 384 2 3 8,9 5 41 46,8 Min 0,2 0,1 0,5 4,22 0,5 690 3 3 23 1,5 600 28 225 0,2 1,8 0,3 1 1 7 Max 2 1,8 2,9 6,3 18,7 1800 19 8 140 16 2800 85 550 8,1 4,2 20,7 9 83 257 (pohja) 2005-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,43 1 2,7 6,19 1,5 1045 11 8 40 3,3 2160 32 300 4,9 3,4 8,5 5 42 12 (pohja) 2017 (n=0) 21.2.2017 0,3 1 2,7 6,3 <2,0 1400 47 2720 32 260 8,1 4,2 1,4 3,5 25 24.8.2017 0,55 1 2,7 6,11 2 690 11 7,4 32 3,3 1600 32 340 1,7 2,5 15,5 5,8 58 12 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

156 Pieni-Ruokosen vesi on ollut hapanta, tuaa ja huuspitoista. Pintaveden vuosien 2007 2016 keskiääräinen ravinnetaso vastaa lievästi rehevää ja a-klorofyllipitoisuus rehevää vettä. Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien osalta vuosien 2007 2016 keskitasoa heikopi (taulukko 8.31). Sekä veden fosforipitoisuus että levääärää kuvaava a- klorofyllipitoisuus ilensivät rehevyyttä. Taulukko 8.31. Pieni-Ruokosen veden laatu vuosien 2007 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.463 Pieni Ruokonen Kalliosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2007-2016 (n=7) 0,54 0,62 1,25 5,87 4,7 726 10 8 24 4,2 1190 34 303 2,3 3 8,3 9 68 12,7 Min 0,2 0,5 1 5,44 1 600 3 3 8 1,5 940 24 230 1 2,4 0,1 8 50 10 Max 0,8 1 1,7 6,64 14 860 21 11 43 7,6 1440 42 375 4,3 3,6 16,7 10 83 16 (pohja) 2007-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,4 0,5 1,1 6,26 10,3 765 3 3 35 3,6 1190 27 235 3,9 3,3 8,3 8 65 16 (pohja) 2017 (n=0) 20.3.2017 0,2 0,5 1,1 6,06 14 860 27 1280 30 240 4,3 3,6 0,1 7,3 50 8.8.2017 0,6 0,5 1,1 6,64 6,5 670 <5,0 <5,0 43 3,6 1100 24 230 3,4 2,9 16,4 7,7 79 16 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

157 Kukkolanjoen havaintopiste sijaitsee Pieni Ruokosen alapuolella, ja vedenlaatu on ollut oleilla pisteillä hyvin saankaltainen. Myös Kukkolanjoen vesi on ollut hapanta, tuaa ja huuspitoista. Vuonna 2017 Kukkolanjoen veden keskiääräinen laatu oli hiean vuosien 2005 2016 keskitasoa parepi (taulukko 8.32). Valisteluvuodet 2011 2016 eivät juuri näy pitoisuuksissa. Taulukko 8.32. Kukkolanjoen veden laatu vuosien 2005 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.463 Kukkolanjoki Kalliosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2005-2016 (n=40) 0,48 0,25 0,73 5,7 4,6 752 26 8 29 2,9 1201 34 250 2,3 2,8 12,7 2863 Min 0,2 0,1 0,2 4,63 1 440 3 3 15 1,5 600 22 100 0,1 2,1 0,1 1 Max 0,8 1 2 6,36 18 1340 110 22 79 6 2252 47 550 8,5 3,9 22 16000 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 1,04 5,96 3,2 664 24 3 28 4,6 890 28 234 2,4 2,6 10,5 878 18.5.2017 0,1 1,4 5,64 <2,0 520 18 700 26 210 1,5 2,1 8,1 2520 24.8.2017 0,2 1 6,66 5 730 24 <5,0 37 4,6 1000 24 230 3,3 2,8 14,2 80 20.9.2017 0,3 0,7 6,12 3,4 740 29 970 33 260 2,2 2,7 9,1 32 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

158 Kalliosuon vedet päätyvät olepia purkureittejä pitkin lopulta Syväjokeen, utta Syväjoen havaintopisteelle tulevat vain Kukkolanjoen suuntaan johdetut vedet. Kalliolaen suuntaan johdettavien vesien reitillä vedet laskevat Syväjokeen Viitajärvestä laskevan ojan kautta, ja Syväjoen havaintopiste sijaitsee tään ojan yläpuolella. Syväjoen pisteeseen tulevat yös Syväjoensuon kuivatusvedet (valistelussa 2017, Matosuon lisäalue). Syväjoen vesi on ollut hapanta, tuaa ja huuspitoista, ja veden laatu on ollut saantyyppinen kuin Kukkolanjoessa. Keskiääräinen ravinnetaso on kuitenkin ollut Syväjoessa hiean Kukkolanjoen tasoa atalapi. Vuonna 2017 Syväjoen veden keskiääräinen laatu oli hiean vuosien 2005 2016 keskitasoa parepi (taulukko 8.33). Ravinnepitoisuudet olivat atalapia kuin Kukkolanjoessa. Taulukko 8.33. Syväjoen veden laatu vuosien 2005 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.463 Syväjoki Kalliosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2005-2016 (n=39) 0,48 0,27 0,84 5,5 3,3 665 21 9 27 4,1 1520 36 280 1,8 2,6 12,5 951 Min 0,3 0,1 0,3 4,92 1 490 3 3 16 1,5 550 22 150 1 2 0,3 108 Max 0,8 0,75 1,5 6,42 11 980 89 34 71 14 2900 52 500 5,2 3,5 21,5 2000 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,27 0,87 5,47 2,4 594 13 9 24 3,4 1430 35 300 2,4 2,5 10,8 545 18.5.2017 0,1 1 5,23 <2,0 450 16 790 26 220 1,1 1,7 7,6 1125 22.8.2017 0,4 1 6,27 3,8 650 13 8,4 31 3,4 1600 35 320 3,9 3,2 16 420 20.9.2017 0,3 0,6 5,42 2,2 680 24 1900 43 360 2 2,5 8,7 90 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

159 8.4 Nieisjoen valua-alue (35.47) 8.4.1. Soidinsuo (Ähtäri) 8.4.1.1 Yleistiedot Soidinsuo sijaitsee Ähtärin kaupungissa Nieisveden vesistöalueella (35.472). Kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta purkuvesistöihin. Laskuoja 1 laskee reitille Kyntöläisenpuro - Häeenlapi - Hokkasenpuro ja laskuoja 2 reitille Tantereenpuro - Häeenlapi Hokkasenpuro. Hokkasenpuron jälkeen vedet laskevat Nieisveden ja Nieisjoen kautta Moksunjärveen. Suon vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Häeenlaessa, Hokkasenpurossa Hokkaskylän kohdalla ja Nieisvedessä (taulukko 8.34). Nieisveden vesistöasean tulokset on käsitelty erikseen Loukkusuon yhteydessä (kappale 8.5.1). Taulukko 8.34. Soidinsuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Soidinsuo 35.472 Nieisveden a 0,79 - Häeenlapi 357609 6946735 2,5 - Hokkasenpuron Hokkaskylä (ts) 358319 6944369 8,7 - Nieisvesi 359345 6943189 274,2 Soidinsuon tuotantoalueen voiassa oleva ypäristölupa on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston 12.12.2005 yöntää (LSY-2004-Y-2). Tuotantoalueelta nostettiin vuonna 2017 turvetta 78,4 hehtaarin alalta. Tuotannosta on poistunut 0,2 ha. Soidinsuon vedet käsiteltiin vuonna 2017 kahdella ypärivuotisella pintavalutuskentällä. Kokonaisuutena kuoritus oli saalla tasolla tai hiean pienepi kuin edeltävinä kolena vuotena. Turvetuotantoalueen osuudet saalla 3. jakovaiheen valua-alueella syntyneestä kokonaiskuorituksesta oli ravinteiden sekä kiintoaineen osalta noin 0,1-1,4 %:n luokkaa (taulukko 8.35). Taulukko 8.35. Soidinsuon turvetuotantoalueen bruttokuoritukset sekä osuudet vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Soidinsuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 35.472 Nieisveden valua-alue 728 335 14 12170 0,1 1,1 1,4 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

160 8.4.1.2 Vesistötarkkailu Häeenlapi (kok.syvyys noin 1,2 ) on tarkkailutulosten perusteella hapan, tuavetinen huusjärvi. Vesi oli hapekasta ja lievästi saeaa. Rautaa todettiin runsaasti. Typen ja raudan pitoisuudet olivat vuosikeskiarvona hiean pitkän ajan keskiarvoa atalapia. Keskiääräinen typpitaso on luokkaa 1100 µg N/l, utta on huoattava, että typpitaso laskee järvissä luontaisesti kesällä talviaikaan verrattuna. Myös rautaa, huusta ja fosforia oli keskiäärin pitkän ajan keskiarvoa väheän. Pitoisuudet voivat vaihdella runsaastikin eri vuodenaikoina (taulukko 8.36). Kesän klorofyllipitoisuus viittasi lievästi rehevään vedenlaatuun, utta fosforia todettiin reheville vesille oinaisesti. Kunnostus ja tuotanto eivät näyttäisi vaikuttaneen veden laatuun (ennakkotarkkailua 2004 2008). Hokkasenpuron vesi Hokkaskylän aantiesillan kohdalla oli vuonna 2017 Häeen laen tavoin hapanta, tuaa ja huuksista. Ravinteiden ja raudan pitoisuudet sekä huusleia olivat suurepia loppukesän tarkkailukerralla, jolloin virtaaa oli huoattavasti talvea suurepi (taulukko 8.37). Keskiäärin ravinteiden, huuksen ja raudan äärä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai hiean sen yli. Huuksen ja raudan äärä lisääntyi yläpuoliseen Häeenlapeen nähden. - ja ravinnepitoisuuksissa näkyy piteällä aikavälillä (2004 2017) lievää nousua (taulukko 8.37), utta uutos ei ennakkotarkkailuvuosiin (2004-2008) nähden ole huoattava. Nieisveden tarkkailupiste kuuluu yös Loukkusuon vesistötarkkailuun. Nieisvesi on luokiteltu runsashuuksiseksi järveksi (Rh), jonka ekologinen tila on hyvä. Kyseisen pisteen vedenlaatu on käsitelty tarkein Loukkusuon tarkkailun yhteydessä (kappale 8.5.1). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

161 Taulukko 8.36. Häeenlaen vedenlaatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017.Vuodet 2004-2008 ovat ennakkotarkkailuvuosia. 35.472 Häeenlapi Soidinsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=31) 0,65 0,78 1,24 5,25 7,7 1092 61 226 45 9,3 1413 44 315 2,2 3,1 9,3 7 57 9,6 Min 0,2 0,1 0,3 4,6 0,5 680 3 3 20 1,5 760 31 80 0,1 2,5 0,2 2 11 7,3 Max 2 2 2,4 6,3 62,1 2300 170 1500 83 20 2400 71 450 3,9 4 22 12 86 20 (pohja) 2004-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,5 0,8 1,3 5,97 1 890 7 7 37 4,5 1260 33 370 2,1 3,3 8,5 10 79 7,3 (pohja) 2017 (n=0) 22.3.2017 0,3 1 1,4 5,83 <2,0 1100 28 1320 33 400 1,4 3,8 1,2 12 86 8.8.2017 0,7 0,6 1,2 6,19 1 680 7 7 45 4,5 1200 32 340 2,7 2,7 15,8 7,1 72 7,3 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

162 Taulukko 8.37. Hokkasenpuron vedenlaatu Hokkaskylän aantiesillalla vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. Vuodet 2004-2008 ovat ennakkotarkkailuvuosia. 35.472 Hokkasenpuron Hokkaskylä (ts) Soidinsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=51) 0,34 0,15 0,39 5,24 2,5 832 23 24 42 14,2 1488 49 332 2,5 3 10,1 12 84 229 Min 0,2 0,04 0,2 4,47 0,5 623 3 3 25 1,5 690 33 225 0,9 2,4 0,9 12 84 1 Max 0,7 0,4 1 6,5 11 1300 110 96 81 35 2421 88 500 12,1 4,1 17,7 12 84 1470 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,44 5,7 3,5 890 6 23 37 13 1567 55 410 1,8 3 11,5 130 22.5.2017 0,1 0,3 5,39 7,6 680 29 900 39 300 1,2 2,6 12,2 39 23.8.2017 0,2 0,5 5,8 2,4 890 5,1 23 48 13 1800 52 430 3 2,8 12,8 300 18.9.2017 0,2 0,5 6,57 <1,0 1100 34 2000 73 500 1,1 3,5 9,5 50 g O2/l Virtaaa g/l 8.4.2. Sarasuo ja Ruokosuo (Ähtäri) 8.4.2.1 Yleistiedot Sarasuo ja Ruokosuo sijaitsevat Kokeäenjoen vesistöalueella Nieisjoen valua-alueen Kortteisen-Kivijärven alueella (35.473). Sarasuon kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä ja johdetaan kolea reittiä Saralapiin, joista vedet virtaavat Kaivuojan, Alapuron ja Teeripuron kautta Kivijärveen. Ruokosuon vedet johdetaan Kortteisensaleen, jonka kautta Kivijärven vedet laskevat Kortteiseen. Ruokosuon valistelua ei ole vielä aloitettu. Sarasuon vesistötarkkailupisteet (3 kpl) sijaitsevat vesien purkureitillä alean Saralaen luusuassa, Teeripurossa ja Kivijärvessä (taulukko 8.38). Kivijärven tarkkailupiste kuuluu yös Ruokosuon tarkkailuun. Ruokosuon toinen vesistötarkkailupiste sijaitsee purkuvesien reitillä Kortteisen luusuassa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

163 Taulukko 8.38. Sarasuon* ja Ruokosuon** turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Sarasuo ja Ruokosuo 35.473 Kortteisen - Kivijärven a 0,75 - Alepi Saralapi luusua * 361925 6951245 3,8 - Teeripuro alajuoksu ts * 363434 6948916 7,4 - Kivijärvi syvänne */** 365443 6948376 163,2 35.472 Nieisveden a - Kortteisen luusua ** 363624 6945727 175,3 Sarasuon turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 2009 ja tuotanto vuonna 2012. Vuonna 2017 tuotannossa oli 75,4 ha. Sarasuolla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 167/2006/4, dnro LSY-2005-Y-169, yönnetty 13.12.2006) sekä Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston antaa päätös lupaääräysten tarkistaisesta (päätös 179/2013/1, dnro LSSAVI/163/04.08/2012, annettu 7.11.2013). Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka 6.3.2015 antaassaan päätöksessä (15/0085/1) hylkäsi valitukset. Sarasuolla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Sarasuolta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentillä 1-3 (n=4-13) kiintoaineen osalta 1,1 2,9 g/l, kokonaistypen osalta 828 994, kokonaisfosforin osalta 11 34 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 34 52 g/l O2. Sarasuon tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Kortteisen-Kivijärven alueen kokonaiskuorituksesta oli pieni (taulukko 8.39). Taulukko 8.39. Sarasuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Sarasuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 35.473 Kortteisen - Kivijärven a 545 295 8,0 11108 0,4 2,6 2,8 8.4.2.2 Vesistötarkkailu Alean Saralaen vesi on ollut vuosina 2011 2016 keskiäärin hapanta, ravinteikasta, erittäin tuaa ja huuspitoista. Pitoisuuksien vaihteluväli on kuitenkin ollut suuri (taulukko 8.40). Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli pääosin aiepien tarkkailuvuosien keskitason kaltainen. Vesi oli hapanta, tuaa ja fosforipitoisuuden perusteella rehevää. Veden huuleia oli voiakas. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

164 Taulukko 8.40. Alean Saralaen luusuan veden laatu vuosien 2011 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.473 Alepi Saralapi luusua Sarasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2011-2016 (n=20) 0,33 0,14 0,49 5,03 4,7 1111 44 4 51 6,3 2251 105 436 2 3 12,1 68 Min 0,2 0,01 0,04 4,46 0,5 470 6 3 19 1,5 450 27 200 0,5 2,2 2,5 7 Max 0,5 0,3 1 5,6 12,7 2100 160 7 130 16 4800 583 610 4,4 4,2 18,6 113 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,27 0,65 5,26 1,9 1104 10 7 46 6,9 2334 48 454 2,5 2,7 11,3 61 18.5.2017 0,1 0,5 5,11 <2,0 810 30 1200 32 270 2,5 2,3 10,2 100 23.8.2017 0,2 0,745 5,08 2,2 1100 9,3 6,7 60 6,9 2500 53 510 2,6 2,6 12,7 18.9.2017 0,5 0,7 6,55 2,4 1400 48 3300 59 580 2,2 3,2 10,8 21 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

165 Teeripuron vesi on ollut keskiääräiseltä laadultaan pääosin saankaltaista kuin alean Saralaen vesi. Vesi on ollut hapanta, ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista. Keskiääräinen ravinnetaso on Teeripurossa kuitenkin ollut hiean Saralaen tasoa atalapi. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat hiean aiepien vuosien keksitasoa korkeapia ja olivat saalla tasolla kuin Saralaen luusuassa (taulukko 8.41). Taulukko 8.41. Teeripuron veden laatu vuosien 2011 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.473 Teeripuro alajuoksu ts Sarasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2011-2016 (n=21) 0,36 0,17 0,42 5,45 3 970 60 20 43 13,4 2624 47 400 2,8 3,1 9,4 184 Min 0,24 0,1 0,05 4,66 0,5 530 11 3 18 6 710 18 225 0,7 2,3 2,4 1 Max 0,7 0,3 1 6,8 6 1726 151 35 101 41 7900 69 750 14,5 4 15,1 1200 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,47 5,78 3 1110 41 59 47 18 2834 57 470 2,4 3 10,5 79 22.5.2017 0,1 0,4 5,54 2,4 730 28 1100 36 290 1 2,4 9,5 48 23.8.2017 0,2 0,5 5,77 4,6 1400 41 59 71 18 4400 64 570 4,2 3,3 12,3 62,5 18.9.2017 0,2 0,5 6,39 1,8 1200 42 3000 70 550 2 3,1 9,5 125 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

166 Kivijärven vesi on ollut hapanta, ravinteikasta ja tuaa. Veden huusleia on ollut voiakas ja veden keskiääräinen happitilanne on ollut hyvä. Vuosien 2011 2016 keskiääräinen fosforipitoisuus kuvastaa lievästi rehevää vettä ja a-klorofyllipitoisuus rehevää vettä (taulukko 8.42). Vuonna 2017 vedenlaatu oli aiepien vuosien kaltainen. Pintaveden fosforipitoisuudet vastasivat lievästi rehevää ja a-klorofyllipitoisuus rehevää luokkaa. tilanne oli lopputalvella hyvä ja loppukesällä erinoainen. Kivijärvi on tyypitelty atalaksi runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Elokuun 2017 ravinnepitoisuudet olivat typen osalta erinoaista tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta erinoaisen ja hyvän tilaluokan rajalla (Aroviita y. 2012). Myös veden a-klorofyllipitoisuus oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko 8.42. Kivijärven syvänteen veden laatu vuosien 2011 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.473 Kivijärvi syvänne Sarasuo, Ruokosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2011-2016 (n=20) 0,82 1,1 4,04 5,4 3,1 723 20 6 28 3 1738 35 296 2,7 2,7 9,1 9 70 11,6 Min 0,4 1 3,7 4,8 0,5 560 3 3 15 1,5 1290 22 200 0,7 2 0,5 2 14 8,6 Max 2 2,8 4,7 6,17 5,5 890 31 11 36 5,7 2800 45 400 27 3,5 23,4 12 85 27,2 Keskiarvo (pohja) 2011-2016 (n=16) 1,1 3,13 4,07 5,17 3,8 780 17 3 32 4 1713 37 309 1,5 2,7 11,1 6 54 Min 0,5 2,7 3,7 4,6 3,8 710 17 3 22 4 100 29 240 0,6 2,1 3 2 14 Max 2 4 4,7 6,14 3,8 860 17 3 53 4 2800 46 375 3,3 3,5 23 9 85 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,7 1 4,25 5,93 3 665 3 5 29 1,5 1465 27 255 1,6 2,6 9,3 9 76 11 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 3,25 5,56 705 33 1850 30 280 1,5 2,6 10,6 6 54 21.3.2017 0,4 1 4,5 5,82 2 770 27 1630 32 290 1,1 3,1 1,5 9,6 69 21.3.2017 3,5 5,369 840 33 2300 34 330 1,1 3,1 4,1 3,9 30 8.8.2017 1 1 4 6,08 4 560 <5,0 5 30 <3,0 1300 22 220 2,1 2 17 8 83 11 8.8.2017 3 5,92 570 33 1400 25 230 1,9 2,1 17 7,6 78 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

167 Kivijärvestä vedet laskevat Kortteiseen ja Kortteisesta Peuun. Kortteisen luusuassa veden laatu on ollut elko saankaltainen kuin Kivijärvessä. Vesi on ollut hapanta, tuaa, huuksista ja ravinteikasta. Vuonna 2017 veden laatu oli vuosien 2014 2016 keskitason kaltainen (taulukko 8.43). Taulukko 8.43. Kortteisen luusuan veden laatu vuosien 2014 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.472 Kortteisen luusua Ruokosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2014-2016 (n=9) 0,29 0,68 5,49 7,3 647 9 3 32 4,8 1488 30 264 3,1 2,3 12,5 1015 15 Min 0,1 0,4 4,76 1 490 3 3 20 2 940 24 200 0,6 1,9 2,3 80 15 Max 0,5 1 6,2 33 990 14 3 66 6,4 2200 40 375 13 2,4 18,6 1400 15 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,7 5,64 3,3 670 10 7 28 4,4 1334 31 284 2,1 2,2 13,4 1934 22.5.2017 0,1 0,9 5,54 3,6 650 21 1100 28 240 1,6 2 14 2700 23.8.2017 0,2 0,5 5,76 4,2 670 10 6,8 32 4,4 1200 29 280 2,5 2,3 15 1000 18.9.2017 0,3 0,7 2 690 29 1700 34 330 2 2,3 11,2 2100 8.4.3. Ulpassuo (Soini) 8.4.3.1 Yleistiedot Ulpassuo sijaitsee Soinin kunnassa Tyystänjoen vesistöalueella (35.475). Ulpassuolla kuivatusvesien käsittelyenetelänä ovat kaksi ypärivuotista pintavalutuskenttää, joilta vedet johdetaan kahta purkureittiä pitkin Iso-Koirajärveen. Pintavalutuskentältä 3 vedet johdetaan suoraan Lylylapeen, istä edelleen Lylypuroa pitkin Iso-Koirajärveen. Iso-Koirajärvestä vedet kulkevat Hirvijoen, Kivijärven, Kortteisen, Kortteisenjoen, Peun, NIeisveden ja Nieisjoen kautta Moksunjärveen. Ulpassuon vesistötarkkailua tehdään Iso-Koirajärven tarkkailupisteeltä (taulukko 8.44). Lisäksi pintavalutuskentän 3 tarkkailua voidaan pitää saalla Lylylaen vesistötarkkailuna. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

168 Taulukko 8.44. Ulpassuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Ulpassuo 35.475 Tyystänjoen va 1,17 - Iso-Koirajärvi 365638 6955408 21,8 Ulpassuon tuotantoalueella on voiassa Länsi-Suoen ypäristölupaviraston 30.9.2008 yöntää ypäristölupa (LSY-2006-Y-344) sekä Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston 19.10.2017 yöntää ypäristölupa (LSSAVI/4161/2016). Ulpassuon tuotantoalueelta oli vuonna 2017 tuotannossa yhteensä 64,8 ha ja levossa 47,6 ha. Tuotannosta on poistunut 5 ha. Ulpassuon pintavalutuskentiltä lähtevä kuoritus oli vuonna 2017 keskiäärin saalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Typen ja huuksen kuoritus oli suurinta syyskuussa. Turvetuotantoalueen osuudet saalla 3. jakovaiheen valua-alueella syntyneestä kokonaiskuorituksesta oli ravinteiden osalta noin 0,6-5,3 %:n luokkaa (taulukko 8.45). Suurin osuus tuotantoalueella oli fosforikuoritukseen. Taulukko 8.45. Ulpassuon turvetuotantoalueen bruttokuoritukset sekä osuudet vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Ulpassuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 35.475 Tyystänjoen va 1665 738 29 33400 0,6 3,9 5,3 8.4.3.2 Vesistötarkkailu Iso-Koirajärvi on pienehkö (35,9 ha) etsäjärvi, jonka suurin syvyys on noin 4 etriä. Järven vesi on ollut väriltään tuaa, hapanta ja huuspitoista. Myös rautaa todettiin runsaasti. Typpipitoisuus oli lievästi luonnontilasta koholla. Pintavedessä on ollut happivajetta sekä kesäisin että talvisin. Kesän happipitoisuustulos puuttuu vuodelta 2017, utta talvella esiintyi happivajetta. Iso-Koirajärven vesi oli laadullisesti saalla tasolla kuin keskiäärin vuosina 2004 2016. Typpeä ja a- klorofyllia todettiin hiean keskiarvoa väheän. Elokuun 2017 a-klorofyllipitoisuus (7 μg/l) olikin lähellä kaikkien aikojen iniiä (taulukko 8.36). Kesän fosforipitoisuuden ukaan vesi oli rehevällä tasolla, utta a-klorofyllipitoisuuden perusteella Iso-Koirajärvi oli lievästi rehevä. tta lukuun ottaatta pitoisuudet vaikuttavat pitkällä aikavälillä laskeneen. Lylylapi on pieni rannoilta heinittynyt suolapi, joka on vedenlaadultaan lievästi hapan ( keskiäärin 6,1) sekä ravinteiltaan ja huuspitoisuudeltaan hyvin saanlaista kuin Iso Koirajärven vesi (kok.n keskiäärin 820, kok.p 36, 36 g/l ja kiintoaine 2,8 g/l). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

169 Taulukko 8.46. Iso-Koirajärven vedenlaatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.475 Iso-Koirajärvi Ulpassuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=27) 0,58 1,03 2,5 5,28 1,9 828 18 5 36 9 1764 45 347 1,5 2,9 10,5 6 51 10,8 Min 0,3 1 1,8 4,8 0,5 610 3 3 10 1,5 1200 32 220 0,6 2,4 0,3 2 12 6 Max 1,8 1,3 3,2 6,1 5 1100 41 11 55 16,7 2500 54 500 2,7 4,1 20,3 10 70 31,9 (pohja) 2004-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,43 1 2,35 5,65 2,8 805 14 9 34 1,5 1770 41 375 1,7 3,3 7,5 5 35 7 (pohja) 2017 (n=0) 21.3.2017 0,3 1 2,4 5,98 5 820 34 1940 37 350 1,9 4,1 1,5 5 35 30.8.2017 0,55 1 2,3 5,47 <1,0 790 14 8,3 33 <3,0 1600 44 400 1,4 2,5 13,5 7 8.4.4. Puntari-Konttisuo ja Juuvinsuo (Soini/Karstula) 8.4.4.1 Yleistiedot Puntarisuo-Konttisuo sijaitsee Soinin kunnassa ja Juuvinsuo Soinin ja Karstulan rajalla. Puntari- Konttisuo sijaitsee vedenjakajalla. Kuivatusvesistä suurin osa virtaa Kyijoen vesistöalueen Mustapuron valua-alueelle (14.674), inne laskevat yös Juuvinsuon kuivatusvedet reittiä Kettujoki Jokijärvi Syväjoki Iso-Punsa Vahanka pitkin. Puntarisuon kuivatusvedet johdetaan Iso Lauttajärven KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

170 ohitusuoan kautta Lauttapuroon ja edelleen Kettujoen kautta Jokijärveen, jossa ukana ovat siis sekä Puntarinsuon että Juuvinsuon kuivatusvedet. Konttisuon eteläosista kuivatusvesiä laskee Kokeäenjoen vesistöalueen Tyystänjoen valua-alueen (35.475) Maintaiseen ja edelleen Maintaisenjokeen. Puntari-Konttisuon vesistövaikutuksia tarkkaillaan Maintaisen ja Puntari-Konttisuon sekä Juuvinsuon vaikutuksia tarkkaillaan Jokijärven vesistöasealla (taulukko 8.47). Taulukko 8.47. Puntari-Konttisuon ja Juuvinsuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Puntarisuo - Konttisuo ja Juuvinsuo 35.475 Tyystänjoen va 0,34 - Maintainen 368803 6955221 18,29 14.674 Mustapuron va *1,81 - Jokijärvi 367074 6966231 25,58 *Puntari-Konttisuo 1,1 k 2, Juuvinsuo 0,71 k 2 Puntarisuon, Konttisuon ja Juuvinsuon tuotantoalueet siirtyivät Vapon hallintaan vuonna 2009, itä ennen ne kuuluivat Fortuille. Puntari Konttisuon voiassa oleva ypäristölupa on vuodelta 2014 (7.3.2014 annettu päätös nro LSSAVI/203/04.08/2011). Juuvinsuolla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston 18.12.2007 antaa ypäristölupa (päätös 149/2007/4, dnro LSY-2006-Y-376). Puntarisuon ja Konttisuon tuotantoalueilta nostettiin vuonna 2017 turvetta 92,7 hehtaarin alalta (levossa 30 ha) ja Juuvinsuolta 63,3 hehtaarin alalta. Tuotannosta poistuneita alueita on yhteensä 28,9 ha (Puntari- Konttisuo 21,7 ha ja Juuvinsuo 7,2 ha). Puntari-Konttisuon vedet käsiteltiin vuonna 2017 neljällä pintavalutuskentällä. Kaikkien neljän pintavalutuskentän lähtevän veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet sekä -arvot olivat huoattavan alhaisia. - ja ravinnekuoritus jäivät edellisvuotta pieneiksi. Lisäksi kiintoainekuoritus oli selvästi vuosien 2014 2016 tasoa vähäisepää. Juuvinsuolla vesienkäsittelyenetelinä olivat ypärivuotinen pintavalutus ja kosteikko. Juuvinsuon kuoritus pieneni oleilla rakenteilla edellisvuoteen verrattuna (Heikkilä ja Sundell 2018). Turvetuotantoalueiden osuudet saoilla 3. jakovaiheen valua-alueilla syntyneestä kokonaiskuorituksesta oli ravinteiden osalta 1 %:n luokkaa (taulukko 8.48). Taulukko 8.48. Puntari-Konttisuon ja Juuvinsuon turvetuotantoalueiden bruttokuoritukset sekä osuudet vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vapo Oy Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Puntarisuo - Konttisuo K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Juuvinsuo kg kg kg kg O 2 % % % 35.475 Tyystänjoen va / Puntari-Konttisuo 294 188 4,0 6008 0,1 1,0 0,7 14.674 Mustapuron va / Puntari-Konttisuo 1041 661 19,0 27947 0,2 1,3 1,1 14.674 Mustapuron va / Juuvinsuo 1894 572 17,0 19377 0,3 1,2 1,0 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

171 8.4.4.2 Vesistötarkkailu Maintainen (kok.syvyys noin 1,5 ) oli vuosina 2011 2012 kunnostuksessa (kuivatuksessa). Vuonna 2013 se palasi Vapon vesistötarkkailuun. Järvestä ei ole laadittu ekologista luokittelua. Saadut veden laadun tulokset viittaavat tyydyttävä-välttävä luokkiin. Kasviplanktontutkiuksia ei ole tehty. Maintainen on veden laadun perusteella erittäin rehevä huusjärvi veden ollessa hyvin tuaa. Talvella todettiin huusjärville tyypillisesti lievää happivajetta; kesällä happitilanne oli hyvä. Vedenlaatu ei ole kunnostuksien seurauksena kovin erkittävästi parantunut, sillä ravinteita, rautaa ja huusta on edelleen vedessä runsaasti. Fosforia on ollut edelleen runsaasti, joskin selvästi väheän kuin ennen kunnostuksia ( taulukko 8.49). Keskiääräinen typpitaso on luokkaa 1000 µg N/l, utta on huoattava, että typpitaso laskee järvissä luontaisesti kesällä talviaikaan verrattuna. Puntari-Konttisuon alueelta lähteneiden vesien fosforipitoisuudet olivat vuonna 2017 pintavalutuskentillä PVK1 PVK3 tasolla 22 32 µg P/l ja Juuvinsuolla 27 43 µg P/l eli ne olivat alhaisepia kuin alapuolisessa järvessä (Maintainen). Taulukko 8.49. Maintainen veden laatu vuosien 2003 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.475 Maintainen Puntari-Konttisuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2003-2016 (n=34) 0,52 0,81 1,23 6,05 22,5 1217 49 9 71 5,1 2340 37 301 11,5 3,6 9,4 9 70 29,6 Min 0,05 0,1 0,2 5,5 1 770 3 3 25 1,5 780 24 150 1,3 2,7 0,1 6 37 8,6 Max 1,2 1 1,9 6,95 532,1 5800 310 20 390 11 6200 85 500 230 5,8 21,6 11 91 66 (pohja) 2003-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,4 0,75 1,45 6,3 3,8 860 3 7 53 1,5 1725 32 275 2,6 3,4 9,1 9 74 22 (pohja) 2017 (n=0) 28.2.2017 0,3 1 1,9 6,12 2,4 930 56 2670 39 340 2,2 3,8 1 9,3 65 10.8.2017 0,5 0,5 1 6,63 5,2 790 <5,0 6,1 49 <3,0 780 24 210 3 3 17,1 7,9 82 22 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

172 Matala Jokijärvi (kok.syvyys 2,5-3 ) sijaitsee Saarijärven reitin Mustapuron valua-alueella. Jokijärven vesi oli vuonna 2017 tuaa huuspitoista vettä ja fosforia oli runsaasti (taulukko 8.50). Veden pysyi tason 6,0 yläpuolella. Talvella todettiin tuntuvaa happivajetta, utta kesällä tilanne oli hyvä. Jokijärvi on luokiteltu atalaksi runsashuuksiseksi järveksi (MRh), jonka ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa (Aroviita y. 2012) vastaavalla tasolla. - ja ravinnepitoisuuksissa näkyy piteällä aikavälillä (2003 2017) lievää laskua (taulukko 8.50). Taulukko 8.50. Jokijärven veden laatu vuosien 2003 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 14.674 Jokijärvi Puntari-Konttisuo, Juuvinsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2003-2016 (n=40) 0,64 1,13 2,48 5,94 3 1001 26 10 55 9,5 2018 40 295 3,2 3,8 9,3 7 60 15,8 Min 0,3 1 1,6 5,4 0,5 760 3 3 32 4 1200 28 100 1,1 2,5 0,1 2 11 8,4 Max 1,8 2,2 3,6 6,57 5,5 1370 63 34 87 24 3500 61 450 12,1 5,5 22,1 10 86 38 (pohja) 2003-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,48 1 2,9 6,35 4,2 820 37 34 52 10 1650 30 265 4,1 4,2 9,5 7 58 13 (pohja) 2017 (n=0) 22.3.2017 0,3 1 2,9 6,4 4,5 830 50 2000 28 230 4,3 5,2 2 4,8 35 22.8.2017 0,65 1 2,9 6,31 3,8 810 37 34 53 10 1300 32 300 3,9 3,1 16,9 7,8 81 13 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

173 8.4.5. Mölynsuot (Soini) 8.4.5.1 Yleistiedot Mölynsuot sijaitsevat Soinin, Saarijärven ja Karstulan alueilla Tyystänjoen vesistöalueella (35.475). Tuotantoalueilta on yksi purkureitti Tervapuro - Ulvonjärvi - Alajoki - Maintainen. Mölynsoiden vesistötarkkailua suoritetaan Tervapuron ja Ulvonjärven tarkkailupisteiltä (taulukko 8.51), inkä lisäksi Puntari-Konttisuolla on tarkkailupiste Maintaisessa. Taulukko 8.51. Mölynsoiden turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Mölynsuot 35.475 Tyystänjoen va 1,37 - Tervapuro 370589 6955128 5,6 - Ulvonjärvi 370452 6954333 13,6 Mölynsuot siirtyivät vuonna 2009 Fortu Power and Heat:lta Vapolle. Mölynsoilla (Mölynsuo- Mustassuo) on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston 26.9.2008 yöntää ypäristölupa (päätös nro 97/2008/4, dnro LSY-2006-Y-377) josta tehdystä valituksesta annettiin Vaasan hallinto-oikeuden päätös 8.12.2009 (VHO 09/0687/3). Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintovirasto on antanut 28.10.2011 päätöksen turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostaisesta (Nro 132/2011/1, Dnro LSSA- VI/272/04.08/2010) sekä yöntänyt luvan Mölynsoiden aiein hylätyille osille 28.12.2012 (LSSA- VI/517/04.08/2010). Mölynsoiden tuotantoalueilta nostettiin vuonna 2017 turvetta 30,7 hehtaarin alalta (levossa oli 87,4 ha). Tuotannosta on poistunut 19,3 ha. Mölynsoilla kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisella kasvillisuuskentällä. Vuonna 2017 kasvillisuuskentältä lähtevä kuoritus oli typen ja kiintoaineen osalta hiean kolea edellistä vuotta pienepi. Fosforin ja huuksen keskiääräiset pitoisuudet olivat edellisten vuosien vaihteluvälissä. Turvetuotantoalueen osuudet saalla 3. jakovaiheen valua-alueella syntyneestä kokonaiskuorituksesta oli ravinteiden osalta noin 0,7-6,2 %:n luokkaa (taulukko 8.52). Suurin osuus oli fosforikuorituksella. Taulukko 8.52. Mölynsoiden turvetuotantoalueen bruttokuoritukset sekä osuudet vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Mölysuot Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % 35.475 Tyystänjoen va 2090 922 34 38905 0,7 4,8 6,2 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

174 8.4.5.2 Vesistötarkkailu Tervapuron vedenlaatu on ollut hapanta, runsasravinteista, huuksista ja hyvin tuaa. Korkeat huuspitoisuudet kuvaavat suoperäisiä valuavesiä ja siten usein yös kuivatusvesien vaikutuksia. Tilanne oli vastaavanlainen yös vuonna 2017, joskin keskiääräiset ravinteiden ja raudan pitoisuudet sekä saeus olivat lievästi vuosien 2001 2016 keskitasoa pieneät (taulukko 8.53). Ravinne- ja rautapitoisuudet olivat alhaisiat toukokuun tarkkailukerralla. Pitoisuudet olivat vuosikeskiarvona suureat kuin Mölynsoiden kasvillisuuskentältä lähtevän veden keskiarvoiset pitoisuudet. Taulukko 8.53. Tervapuron vedenlaatu vuosien 2001 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.475 Tervapuro Ulpassuo, Mölynsuot g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2001-2016 (n=50) 0,26 0,14 0,27 5,59 5,9 1174 207 83 79 37,7 4228 43 363 10,4 4 9,5 8 65 103 Min 0,1 0,05 0,04 4,4 0,5 630 25 3 29 10,9 900 25 225 0,1 2,4 0,1 7 44 5 Max 0,6 1 0,7 7,36 12 2940 1100 349 160 110 7900 67 625 31 7,5 16,6 9 77 313 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,34 5,6 3,7 1017 21 30 55 28 3034 53 440 2,9 2,8 10,4 151 22.5.2017 0,1 0,35 5,75 6,4 850 43 2100 40 340 2,2 2,4 8,5 126 22.8.2017 0,2 0,4 5,85 3,2 1100 21 30 69 28 3900 62 490 4,1 2,7 13,3 240 18.9.2017 0,1 0,25 5,37 1,4 1100 53 3100 55 490 2,3 3,1 9,2 85 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

175 Ulvonjärven vesi oli Tervapuron tapaan hapanta, runsasravinteisia, huuksista ja tuaa (taulukko 8.54). Vuonna 2017 Ulvonjärven vedessä oli siihen laskevaa Tervapuroa väheän rautaa ja ravinteita. Ravinteiden ja raudan keskiääräiset pitoisuudet olivat yös vuosien 2001 2016 keskiarvoja atalaat sekä pinnassa että pohjalla. Myös huusta todettiin hiean aiepaa keskitasoa väheän. Vesi oli silti vahvan huuksista ja sen ravinne- ja rautapitoisuudet olivat koholla. Kesän 2017 fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet viittasivat Ulvonjärven olevan rehevä, a-klorofyllipitoisuus oli jopa erittäin rehevien vesien luokituksen rajalla. Rehevyydestä johtuen happivajeet ovat olleet yleisiä. Elokuussa 2017 happitilanne oli kuitenkin hyvä. Maaliskuussa happivaje oli suurepi ja happitilanne oli kokonaisuutena tyydyttävä. Taulukko 8.54. Ulvonjärven vedenlaatu vuosien 2001 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.475 Ulvonjärvi Ulpassuo, Mölynsuot g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2001-2016 (n=72) 0,77 1,17 5,35 5,79 3,9 1028 23 5 51 5,9 2431 38 295 3,7 3,3 10,1 7 61 46,7 Min 0,3 1 4,5 5,29 0,5 780 3 3 32 1,5 1400 28 200 0,8 2,5 1 2 15 8,6 Max 2 3 6 7,25 12,8 1300 94 22 96 15 7300 51 500 17 5,2 22,8 13 92 140 Keskiarvo (pohja) 2001-2016 (n=68) 1,07 4,46 5,23 5,98 1097 80 5435 41 356 17,5 4 10,4 3 28 Min 0,5 3,5 4,7 5,28 880 40 1900 30 220 1,6 2,5 2,2 1 1 Max 2 5 5,6 6,73 1200 230 17000 58 600 57 6,3 19,9 9 87 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,5 1 5,1 6,07 2,5 835 14 8 47 4,9 1890 36 305 2,7 3,2 8,9 8 68 20 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 4,1 6,12 830 52 2550 35 295 4,4 3,3 10,1 5 46 28.2.2017 0,3 1 5 5,98 <2,0 850 48 2380 39 340 1,2 3,5 1,2 8,1 58 28.2.2017 3,6 6,11 780 55 3270 36 290 4,8 3,7 3,6 3,5 26 28.2.2017 4 6,13 840 56 3500 36 290 5,6 3,8 4 3,2 24 23.8.2017 0,7 1 5,2 6,19 4 820 14 8 45 4,9 1400 33 270 4,1 2,8 16,6 7,6 78 20 23.8.2017 2,5 6,17 820 47 1400 33 290 2,9 2,8 16,6 7,4 76 23.8.2017 4,2 6,11 820 47 1600 34 300 3,1 2,8 16,2 6,7 68 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

176 8.5 Pihlajaveden reitin valua-alue (35.48) 8.5.1. Loukku-, Tupa- ja Majasuo (Ähtäri) 8.5.1.1 Yleistä Loukkusuo, Tupasuo ja Majasuo sijaitsevat Ähtärissä Kokeäenjoen vesistöalueen Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Nieisveden (35.472) ja Palojoen (35.476) valua-alueella sekä Liesjärven (35.484) ja Kaijanpuron (35.489) valua-alueilla. Loukkusuon tuotantoalueelle on yönnetty ypäristölupa 9.12.2008 (päätös 125/2008/4 dnro LSY- 2007-Y-85), Tupasuolle 9.12.2008 (päätös 124/2008/4 dnro LSY-2007-Y-85) ja Majasuon tuotantoalueelle 9.2.2008 (päätös 126/2008/4 dnro LSY-2007-Y-86). Majasuon luvasta valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka hyväksyi osittain valitukset 27.5.2010 (päätös nro 10/0287/3). Korkein hallinto-oikeus ei uuttanut (Dnro 2267/1/10, 24.11.2011) hallinto-oikeuden päätöstä. Loukkusuon turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1961 ja tuotanto vuonna 1975. Tuotannossa vuonna 2017 oli 169,5 ha. Kuivatusvedet laskevat kahteen eri suuntaan. Suurepi osa alueesta (99,3 ha) laskee pikkupuroja pitkin Hirvijärveen ja edelleen Hirvijoen kautta Liesjärveen. Lisäksi kuivatusvesiä laskee 70,2 ha alalta lapien ja purojen kautta Nieisveteen. Kuivatusvesien käsittelyenetelinä olivat kosteikot (2 kpl) ja kasvillisuuskentät (2 kpl) sekä pintavalutuskenttä. Tupasuo on Loukkusuon tapaan jo hyvin vanha turvetuotantoalue, jonka ojitukset aloitettiin 1962 ja tuotanto 1976. Tuotannossa oli vuonna 2017 128,6 ha. Ensisijainen purkusuunta on etelään purojen kautta Liesjärveen ja vähäinen osa tuotantoalueesta (13,6 ha) laskee Kaijanpuron kautta Vähä- Suojärveen. Kuivatusvesien käsittelyenetelinä ovat ypärivuotiset pintavalutuskentät (4 kpl) ja kasvillisuuskentät (2 kpl) sekä kosteikko. Majasuon turvetuotantoalueen ojitukset aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto vuonna 1985. Tuotannossa vuonna 2017 oli 26,5 ha. Kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutus. Majasuon kuivatusvedet purkautuvat laskuojan kautta Hirvijokeen ja edelleen Liesjärveen. Kaikilla e. soilla suoritettiin vuonna 2017 yös päästötarkkailua. Tarkkailtavia kohteita oli useita ja kaikkiin laskusuuntiin (laskusuuntia 3 kpl) (taulukko 8.55). Vesistötarkkailu käsittää 2 järveä (taulukko 8.56). Loukku-, Tupa- ja Majasuon tuotantoalueiden yhteinen vesistöhavaintopaikka sijaitsee Liesjärvellä, inne tuotantoalueiden kuivatusvedet tulevat Hirvijokea pitkin. Majasuon tuotantoalue on vain noin 500 etäisyydellä Liesjärven pohjoispäästä, utta sen sijaan Loukku- ja Tupasuot sijaitsevat varsin kaukana, 5-7 k päässä Liesjärvestä. Liesjärvestä vedet virtaavat Liesjoen ja Vähä Suojärven kautta edelleen Suojärveen ja Martinjärveen ja edelleen Pihlajaveteen ja edelleen Kokeäenjoen reitin Visuveteen. Loukku-, Tupa- ja Majasuon tuotantoalueiden osuus Liesjärven valua-alueesta on vähäinen, joten vaikutukset järven veden laatuun eivät ole yksinään ratkaisevan suuret, ihin yös kuivatusvesien purkureiteillä pitoisuuksia tasaavilla järvillä on oa vaikutuksensa. Jonkin verran kuorittavaa vaikutusta voi kuitenkin olla (taulukko 8.57). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

177 Loukkusuon turvetuotantoalueella on vesistöhavaintopaikka yös Nieisvedellä (kuuluu yös Soidinsuon tarkkailuun). Tupasuon osalta vesistöhavaintopaikat ovat yös Kaijanpurossa ja Vähä Suojärvessä, jotka ovat yhteiset Mustasuon tarkkailun kanssa ja esitetty Mustasuon kappaleessa. Taulukko 8.55. Loukku-, Tupa- ja Majasuon turvetuotantoalueiden eri vesienkäsittelyrakenteilta vuonna 2017 lähteneen veden keskiääräinen laatu laskusuunnittain. Laskusuunta / Vesienkäsittely- lk Kok.N Kok.P tuotantoalue rakenne N g/l g/l O2 35.484 Liesjärven va Loukkusuo KK17 7 2,6 804 30 19 Loukkusuo kk9 7 3,0 779 27 20 Loukkusuo KOS10 7 3,7 1007 33 30 Majasuo pvk1 8 2,2 740 25 21 Tupasuo KK8 2 1,7 725 17 29 Tupasuo KOS9 6 8,9 988 70 26 Tupasuo PVK2 8 3,7 791 35 39 Tupasuo PVK3 4 0,7 1325 35 71 35.472 Nieisveden a Loukkusuo KOS16 7 3,2 799 34 26 Loukkusuo PVK14 7 5,1 1246 50 42 35.489 Kaijanpuron va Tupasuo KK4 26 4,0 737 51 20 Taulukko 8.56. Loukku-, Tupa- ja Majasuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Loukkusuo - Tupasuo - Majasuo 35.484 Liesjärven va 3,07 - Liesjärvi 368803 6955221 94,87 35.472 Nieisveden a 0,81 - Nieisjärvi 359345 6943189 274,20 35.489 Kaijanpuron va 0,17 - Kaijanpuro* 362160 6932924 13,8 *Vesistöasea käsitelty Mustasuon yhteydessä Taulukko 8.57. Loukku-, Tupa- ja Majasuon turvetuotantoalueiden bruttokuoritukset sekä niiden osuudet eri vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Loukkusuo - Tupasuo - Majasuo kg kg kg kg O 2 % % % 35.472 Nieisveden a / Loukkusuo 902 207 8,0 4368 0,2 0,7 0,8 35.484 Liesjärven va / Loukku-, Tupa- ja Majasuo 8779 2007 68,0 67830 2,8 6,7 7,4 35.489 Kaijanpuron va / Tupasuo 337 68 4,0 1609 0,4 0,9 2,0 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

178 8.5.1.2 Vesistötarkkailu Liesjärvi on suuri (804 ha) ja atala järvi Ähtärin ja Keuruun kuntien rajaailla. Saalla se on Etelä- Pohjanaan ja Keski-Suoen ELY -keskuksien rajalla. Suurin syvyys (8 ) on järven eteläpäässä, havaintopaikan sijaitessa järven atalassa (2,5 ) pohjoispäässä, inne kuivatusvedet tulevat. Järven valua-alue on suoperäinen, inkä seurauksena vesi on ruskeaa ja huuspitoista. Sisävesissä järvien rehevyystason ääräävän fosforin pitoisuus oli talvella 23 ja kesällä 42. ongelia tällä atalalla alueella ei esiintynyt. Kohonneesta fosforipitoisuudesta huoliatta klorofyllipitoisuus osoitti (tosin vain yhden havaintokerran perusteella) lievää rehevyyttä. Ravinnepitoisuuksien trendi (Taulukko 8.58) on laskeva, joskin fosforipitoisuus oli kesällä 2017 rehevän veden tasoa. Liesjärvi on luokiteltu keskikokoiseksi huusjärveksi (Kh), jonka ekologinen tila on luokiteltu järven keskiosan havaintopaikan ukaan vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi, vaikka nyt käsiteltävän lahtialueen ravinnepitoisuudet (typpi 580 800 ja fosfori 23 42 ) olivat osin tyydyttävällä tasolla. Vesiuodostuan fysikaalinen tila on arvioitu hyväksi, utta keiallinen tila on luokiteltu hyvää huonoaksi. Nieisveden alueelle johdetaan vesiä noin 70 hehtaarin alalta turvetuotantoalueen valuaalueosuuden jäädessä alle 1 %:n. Suuria vaikutuksia ei siten ole odotettavissa. Tulosten (taulukko 8.59) perusteella Nieisvesi on rehevähkö huusjärvi. Myös elokuussa 2017 itattu klorofyllipitoisuus osoitti rehevyyttä. kului talvella pohjalta (8 ) vähiin, utta kesällä happitilanne oli läpötilakerrosteisuuden puututtua hyvä. Nieisvesi on luokiteltu runsashuuksiseksi järveksi (Rh), jonka ekologinen tila on hyvä. Fysikaaliskeiallinen luokka on ravinteiden perusteella jopa erinoainen. Myöskään vuonna 2017 ravinteita ei ollut runsaasti, utta fosforipitoisuus oli kuitenkin rehevähköjen vesien luokkaa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

179 Taulukko 8.58. Liesjärven veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.484 Liesjärvi Tupasuo, Loukkusuo, Majasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=41) 0,96 1 2,28 6,18 2,4 715 14 6 27 3,2 1256 27 184 2,3 3,3 9,8 10 81 17 Min 0,4 1 1,6 5,8 0,5 500 3 3 18 1,5 680 18 90 0,3 2,6 0,1 7 65 1,5 Max 2 1 2,6 6,72 8 1300 65 23 42 8 2100 41 320 7,1 4,7 23,8 13 94 110 (pohja) 1999-2016 (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,55 1 2,15 6,28 2,1 690 17 23 33 5,1 1585 32 255 2,3 3,5 9,2 10 81 6,1 (pohja) 2017 (n=0) 28.2.2017 0,4 1 2 6,3 <2,0 580 23 1070 26 190 0,93 3,4 1,2 11 81 7.8.2017 0,7 1 2,3 6,26 3,2 800 17 23 42 5,1 2100 38 320 3,5 3,6 17,1 7,8 81 6,1 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

180 Taulukko 8.59. Nieisjärven veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 35.472 Nieisvesi Riitasuo, Mustasuo, Loukkusuo, Soidinsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=46) 1,07 1,45 9,14 5,73 2 637 20 6 27 3,3 1605 28 203 1,3 2,8 9,7 9 77 12,8 Min 0,49 1 7 5,15 0,5 460 3 3 19 1,5 690 17 100 0,5 2,2 0,3 7 51 2,3 Max 2 6 15,1 6,54 14 1000 120 26 66 10 11800 41 350 2,8 4 23 14 95 32 Keskiarvo (pohja) 1999-2016 (n=42) 1,18 7,97 8,82 5,9 722 37 2158 25 224 3,8 3 10,7 5 45 Min 0,49 6 8 5,48 530 18 590 18 125 0,9 2,2 2,8 1 2 Max 2 14,1 11 6,34 1000 69 6200 32 400 28,4 4,6 20,4 10 90 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,9 1 8,4 6,01 2 595 3 3 29 3,1 1270 22 190 1,3 2,6 9,4 10 79 14 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 7,4 6,09 685 41 2255 22 195 5,1 3,3 10,5 5 46 21.3.2017 0,8 1 8,8 5,84 <2,0 680 27 1340 24 230 0,82 2,8 1,9 10 75 21.3.2017 4,4 5,91 650 30 1280 21 200 1,1 2,7 2,2 7,2 53 21.3.2017 7,8 5,95 870 50 3310 24 230 8,5 3,3 4,1 1,1 8,3 8.8.2017 1 1 8 6,3 3 510 <5,0 <5,0 30 3,1 1200 19 150 1,7 2,3 16,8 8,1 83 14 8.8.2017 4 6,32 500 31 1200 19 160 1,7 2,3 16,8 7,9 82 8.8.2017 7 6,31 500 32 1200 19 160 1,7 3,3 16,8 8 82 9. Karvianjoen vesistöalue (36) Karvianjoen varrella sijaitsee runsaasti turvetuotantoalueita, useita kunnallisia jätevedenpuhdistaoita sekä teollisuutta, jotka laskevat puhdistetut jätevetensä jokeen. Vesistökuorituksen äärää ja vesistövaikutuksia on seurattu erillisinä tarkkailuina 1970-luvun puolivälistä alkaen. Kunnallisten jätevedenpuhdistaoiden osalta velvoitetarkkailua on alusta lähtien suorittanut Kokeäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY). Edellä ainittu erillistarkkailujen käytäntö todettiin hankalaksi koko Karvianjoen vesistön tilan yhtenäisen arvioinnin kannalta, inkä takia alueelle laadittiin vuosien 2006 2008 aikana yhteistarkkailuohjela, joka kattaa kaikkien kunnallisten jätevedenpuhdistaoiden tarkkailuvelvoitteet. Yhteistarkkailun yötä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (Euroopan KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

181 parlaentti ja neuvosto 2000) vaatiukset vesistöalueen ekologisen tilan selvittäisestä ja seurannasta voidaan ottaa huoioon erillistarkkailuja kattavain ja taloudellisein. Pääosan Karvianjoen alueella sijaitsevista turvetuotantoalueista oistaa Vapo Oy, utta alueella toiii yös pienepiä turvetuottajia. Turvetuotantoalueet eivät ole ukana e. yhteistarkkailussa. Etelä-Pohjanaan ELY:n valvonta-alueella Vapon soista sijoittuvat vesistön latvoilla Nuijoen valua-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet, joita ovat kauhajoen kunnan alueella sijaitsevat Kapinkeidas, Viitalanneva, Koihnanneva, Lupikistonnneva ja Säkkineva sekä kauhajoen/karvian alueella sijaitseva Horaneva. Suurin osan Vapon turvetuotantoalueista Karvianjoen vesistöalueella sijaitsee Varsinais-Suoen ELY-keskuksen valvonta-alueella. Varsinainen Karvianjoki saa alkunsa Karvianjärvestä (921 ha), jonka yläpuolella e. Vapon turvetuotantoalueet sijaitsevat. Karvianjoki laskee Karvianjärvestä noin 100 k atkan Karvian ja Honkajoen kuntien sekä Kankaanpään kaupungin kautta Kynäsjärveen. Kynäsjärvestä reitti jatkuu Kynäsjokea pitkin Inhottujärveen, joka on reitin keskusjärvi. Inhottujärvestä vedet jatkavat kahta uoaa pitkin: Noorarkun/Eteläjoen kautta Selkäereen ja Pooarkunjoen kautta Isojärveen ja sieltä Merikarvian- ja Pohjajokea pitkin Selkäereen. Karvianjoen vesistöalueella (pinta-ala 3 438 k 2, järvisyys 4,6 %) sijaitsee lukuisia pieniä järviä ja lapia. Peltojen osuus valua-alueesta on 12 %. Vesistössä on tehty laajoja vesistöjärjestelyjä, jolloin valtaosa joista ja puroista on perattu. Karvianjoen vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaaia säännöstellään useissa kohdissa. Karvianjokeen laskee useita sivu-uoia Karvianjärven ja Kynäsjärven välillä: Nuijoki Nuijärvestä, Suoijoki Suoijärvestä, Aunesluoa, Pikkujoki, Paholuoa, Kodesjoki, Ristiluoa, Pukanluoa sekä Kyynärjärven-, Pitäjän-, Hapuan-, Kahila- ja Tuunaanjärvenojat. Vesistöalueen suuripia järviä ovat Nuijärvi, Karvianjärvi ja Kynäsjärvi. 9.1 Nuijoen valua-alue (36.07) 9.1.1. Viitalanneva ja Kapinkeidas (Kauhajoki) 9.1.1.1 Yleistä Viitalannevan ja Kapinkeitaan turvetuotantoalueet sijaitsevat Karvianjoen vesistöalueen yläosalla Nuijärven länsipuolella. Viitalannevan (88,1 ha) vedet laskevat Nuijärveen Yliysluoan valua-alueen (36.077) kautta. Kapinkeidas (35,6 ha, josta tuotannoista poistunutta 0,9 ha) sijaitsee Nuijärven alueella (36.073) ja sen vedet laskevat Nuijärveen Lapinluoan kautta. Viitalannevan ja Kapinkeitaan alueiden ojitukset aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1979. Kuivatusvesien käsittelyenetelänä ovat pintavalutuskentät (2 kpl). Vesistötarkkailupisteet (3 kpl) sijaitsevat Nuijärveen laskevissa Yliysluoassa ja Lapinluoassa sekä Nuijärvessä. Viitalannevan ja Kapinkeitaan vedet laskevat siis Yliysluoan ja Lapinluoan kautta Nuijärveen. Yhteensä Nuijärveen kohdistuu vesiä n. 1,23 k 2 alalta (taulukko 9.1). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

182 Taulukko 9.1. Viitalannevan ja Kapinkeitaan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Viitalanneva, Kapinkeidas 36.077 Yliysluoan va 0,88 - Yliysluoa 262235 6915825 18,0 36.073 Nuijärven a 0,36 - Lapinluoa 261532 6914436 - Nuijärvi 262638 6914675 47,4 Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintovirasto on antaallaan päätöksellä nro 9/2013/1 yöntänyt Vapo Oy:lle ypäristöluvan (Dnro LSSAVI/269/04.08/2010) Viitalannevan ja Kapinkeitaan turvetuotantoalueelle. Lupa ääräaikainen ja loppuu 31.12.2016 (uusi lupahakeus laitettu vireille 31.12.2015), utta tuotantoa saa jatkaa uuden hakeuksen päätöksen lainvoiaistuiseen saakka jos uusi lupa on laitettu vireille 31.12.2015 ennessä. Viitalannevan (pintavalutuskenttä PVK1) kuvatusvesien keskiääräiset pitoisuudet (n = 24) olivat seuraavat: kiintoaine 2,1 g/l, Kok.N 1220, Kok.P 63 ja oli 36 g/l O2. Kapinkeitaalla vastaavat pitoisuudet (n = 28) olivat pienepiä, jopa luonnontasoa vastaavia: kiintoaine 0,9 g/l, Kok.N 494, Kok.P 183 ja oli 26 g/l O2. Viitalannevan ja Kapinkeitaan tuotantoalueiden yhteenlasketun bruttokuorituksen osuus Nuijärveen kohdistuvasta ravinnekuorituksesta oli 6 8 % (taulukko 9.2). Taulukko 9.2. Viitalannevan ja Kapinkeitaan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Kauhajoki K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Viitalanneva ja Kapinkeidas kg kg kg kg O 2 % % % 36.077 Yliysluoan va / Viitalanneva 1087 637 28,0 17649 1,2 10,5 17,8 36.073 Nuijärven a / Kapinkeidas 239 135 4,0 7033 0,2 1,5 0,8 36.073 Nuijärven a / Kaikki 1326 772 32,0 24682 0,9 8,4 6,0 9.1.1.2 Vesistötarkkailu Yliysluoan vesi on peruslaadultaan tuaa ja hapanta huusvettä, jonka ravinnetaso on jonkin verran kohonnut (taulukko 9.3). tta Viitalannevan turvetuotantoalueelta ei juuri tullut, utta ravinnepitoisuudet olivat Yliysluoan vesien keskitasoa korkeapia. Ekologista luokkaa ei ole ääritelty. Viitalannevan koko alue (88,1 ha) oli vuonna 2017 tuotannossa ja sieltä tulleen ravinnekuoran (brutto) osuus Yliysluoan vesistöalueen ainevirtaaista oli selkeä, joten lieviä vaikutuksia esiintyy. en äärä Yliysluoassa on ollut laskussa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

183 Lapinluoan valua-alueella sijaitsevan Kapinkeitaan (vuonna 2017 tuotannossa 34,6 ha) kuivatusvedet olivat varsin hyvälaatuisia eli sieltä ei käytännössä tullut veden laatua heikentävää kuoritusta. Lapinluoan veden laatu (taulukko 9.4) oli kuitenkin selvästi heikopi kuin Yliysluoassa kuten edellisvuonnakin. Sekä kiintoainetta että ravinteita oli selkeästi eneän saoin kuin huusta. Vesiäärät ovat kuitenkin vain viidesosan luokkaa Yliysluoan virtaaista. Vuonna 2017 Lapinluoan vesi oli laadullisesti piteän ajan keskitasoa heikopaa syksyn huonon tilanteen takia. Lapinluoan ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Taulukko 9.3. Yliysluoan veden laatu vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 36.077 Yliysluoa Viitalanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=21) 0,53 1,54 5,38 3,1 695 35 4 36 12,9 1288 29 219 1,6 2,1 11,3 68 Min 0,1 1,5 4,85 1 460 8 3 15 1,5 550 20 140 0,8 1,5 2,2 6 Max 1 1,6 6,4 6,9 920 79 7 110 40 2400 39 300 5 2,9 17,2 196 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,47 1,47 5,3 1,9 650 14 10 38 12 1317 29 267 1,5 2,1 9,7 168 18.5.2017 0,5 1,5 5,41 2 500 18 650 22 170 1,1 1,8 9,1 330 30.8.2017 0,1 1,4 5,59 1,7 730 14 9,7 56 12 2000 29 310 1,6 1,9 11,7 24 4.10.2017 0,8 1,5 5,07 1,8 720 38 1300 36 320 1,6 2,6 8,3 150 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

184 Taulukko 9.4. Lapinluoan veden laatu vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 36.073 Lapinluoa Viitalanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=24) 0,19 0,11 0,22 6,39 24,4 950 136 49 69 30,5 2009 39 305 5 3,6 10,3 12 Min 0,05 0,03 0,05 5,8 1 530 3 3 32 14 1100 19 175 2,1 2,4 2 5 Max 0,4 0,2 0,4 6,96 146,5 1500 420 180 160 43 2700 55 430 18 5,8 16 27 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,12 0,26 5,99 32,1 1164 200 82 96 23 1667 38 357 5,6 5,6 9,8 33 10 18.5.2017 0,05 0,1 6,46 8,3 990 40 1400 32 300 3 3,9 8,3 31,5 30.8.2017 0,1 0,17 6,71 12 1100 200 82 96 23 2300 35 360 2,8 4,8 12 31 4.10.2017 0,2 0,5 5,6 76 1400 150 1300 47 410 11 7,9 9,1 35 10 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

185 Nuijärvi on laaja (478 ha), utta atala (alle 3 ) keskellä viljelysaita sijaitseva järvi. Valuaalueen koko on järven luusuassa noin 47,5 k 2. Nuijärvestä vedet virtaavat Nuijokea pitkin Karvianjokeen. Seuraavat Vapon turvesuot alavirtaan sijaitsevat Nuijoen valua-alueella. Nuijärven vesi oli talvella 2017 elko kirkasta, utta ravinnepitoisuudet (kok.n 710 ja kok.p 28 ) olivat tällöinkin koholla (taulukko 9.5). tilanne oli lopputalvella tyydyttävä. ltään vesi on huussävytteisille vesille tyypillisesti ruskeahkoa. Elokuussa vesi oli erittäin saeaa, ravinnepitoisuudet olivat erittäin reheville vesille oinaisia ja levää oli erittäin runsaasti. Nuijärven veden laadussa ei ole tapahtunut viie vuosina suurta uutosta. Fosforipitoisuuden vaihtelu kesän ja talven välillä voi olla voiakasta kuten vuoden 2017 tulokset (talvi 28 µg P/l ja kesä 62 µg P/l) osoittavat. Viitalannevan kuivatusvesillä on laskennallisesti arvioituna vesistövaikutuksia Nuijärven tilaan, utta ne peittyvät alueen aa- ja etsätalouden hajakuorituksen vaikutuksien alle. Vuoden 2017 osalta tällöin puhutaan lähinnä Viitalannevan vesistä. Kapinkeitaan kuivatusvedet olivat hyvälaatuisia. Nuijärven pintaveden typpipitoisuus on ollut keskiäärin 1077 (1999 2016) ja fosforipitoisuus 42, kun Yliysluoan vastaavat pitoisuudet ovat olleet 695 µg N/l ja 36 ja Lapinluoan pitoisuudet 950 µg N/l ja 69 µg P/l. Nuijärvi on luokiteltu atalaksi runsashuuksiseksi järveksi (MRh), jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Fysikaalis-keiallinen luokka on arvioitu välttäväksi seuraaville perusteluilla: kok.p tyydyttävä (n=5), kok.n huono (n=4) ja happitilanne on heikentynyt. Vuosi 2017 ei tuonut koheneista luokitukseen. kesän erittäin suuret ravinnepitoisuudet (1800 µg N/l ja 62 µg P/l) huoioiden. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

186 Taulukko 9.5. Nuijärven veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 36.073 Nuijärvi Viitalanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=47) 0,93 1,28 2,74 5,99 7,4 1089 30 6 41 4,9 1729 20 150 5 4,1 8,9 7 59 44,3 Min 0,3 1 2 5,23 0,5 500 3 3 17 1,5 550 10 50 0,8 2,9 0,5 1 2 4,2 Max 2 3 4 7,4 22 3200 100 29 84 13 16000 45 360 30 7 22,8 12 115 84 Keskiarvo (pohja) 2011-2016 (n=3) 2 2 6,46 1,6 1100 43 1074 21 134 7,6 3,8 13,2 9 81 Min 2 2 6,1 1,6 1100 29 840 21 100 2,1 3,5 4,2 8 78 Max 2 2 6,9 1,6 1100 57 1500 21 150 15 4,4 18,4 11 83 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,5 1 2,4 6,37 9 1255 3 3 45 7,3 790 19 130 11,4 4,9 9,2 9 77 84 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 1.3.2017 0,6 1 2,3 6,1 <2,0 710 28 800 20 170 2,8 3,7 2 7,5 55 22.8.2017 0,4 1 2,5 7,25 17 1800 <5,0 <5,0 62 7,3 780 17 90 20 6 16,4 9,6 98 84 9.1.2. Koihnanneva, Säkkineva, Lupikistonneva ja Horaneva (Kauhajoki) 9.1.2.1 Yleistä Koihnanneva, Lupikistonnneva, Säkkineva ja Horaneva sijaitsevat Karvianjoen yläosalla pääosin Nuijärven alapuolella Nuijoen valua-alueella. E. soista Horaneva sijaitsee vedenjakajalla siten, että osa vesistä laskee Nuijokeen ja osa Karvianjärveen, josta Karvianjoki saa alkunsa. Ypäristöluvan ukaiset pinta-alat ovat seuraavat: Koihnanneva 53,5 ha, Lupikistonneva 68,7 ha ja Horaneva 487,8 ha. Säkkinevan lupa (31,0 ha) on rauetettu 13.12.2017. Koihnannevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston 4.7.2011 yöntää ypäristölupa (päätös nro 80/2010/, dnro LSSAVI/426/04.08/2010). Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi luvasta tehdyt valitukset 25.6.2012 (päätös nro 12/0201/1). Lupa on voiassa 31.12.2020 saakka. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

187 Koihnannevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1974 ja tuotanto 1977. Vuonna 2017 alue oli jälkikäyttövaiheessa (Heikkilä ja Sundell 2018). Kuivatusvesien käsittely tapahtuu kosteikolla. Koihnanneva sijaitsee pääosin Nuijoen keskiosan valua-alueella (36.072) ja osin yös Koihnanluoan valua-alueella (36.078). Kuivatusvedet purkautuvat Koihnanluoan kautta Nuijokeen. Lupikistonnevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös nro 80/2005/4, dnro LSY-2002-Y-346). Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi luvasta tehdyt valitukset osittain 12.6.2006 annetulla päätöksellä (Nro 06/0171/4). Asia eteni Korkeipaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään 25.4.2007 (Dnro 2017/1/06) ei uuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Lupa on ääräaikainen ja voiassa 31.12.2015. Uusi lupahakeus on laitettu vireille 30.9.2015. Lupikistonnevan tuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1981 ja tuotanto vuonna 1987. Turvetuotantoalue sijoittuu Karvianjoen vesistöalueen Nuijoen keskiosan alueelle (36.072). Vuonna 2017 Lupikistonnevalla oli tuotannossa 58,4 ha. Kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentällä. Säkkinevalla on ollut aiein Länsi-Suoen ypäristölupaviraston antaa ypäristölupa (päätös 81/2005/4, dnro LSY-2002-Y-347, yönnetty 19.7.2005), josta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hyväksyi osittain valitukset 12.6.2006 (päätös nro 06/0170/4). Asia eteni Korkeipaan hallintooikeuteen, joka päätöksellään 25.4.2007 (Dnro 2016/1/06) ei uuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Lupa on ääräaikainen ja voiassa 31.12.2015 saakka. Tään jälkeen on annettu 13.12.2017 Päätös luvan rauettaisesta (LSSAVI/5962/2017). Säkkinevan ypärivuotisella kosteikolla käsitellyt kuivatusvedet (ei tuotantoa vuonna 2017) purkautuivat Nuijoen keskiosan alueelle (36.072). Horanevan tuotantoalueella on toistaiseksi voiassa oleva 3.3.2006 yönnetty ypäristölupa (päätös 27/2006/4, dnro LSY-2002-Y-343). Turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1979 (vuonna 2017 tuotannossa oli 480,6 ha). Horanevalta laskee vesiä Nuijoen keskiosalle 368,5 ha:n alalta sekä Horaluoan valua-alueelle 112,5 ha:n Kaikki vedet käsitellään ypärivuotisilla pintavalutuskentillä. Kaikilla e. soilla suoritettiin vuonna 2017 yös päästötarkkailua. Tarkkailtavia kohteita oli useita ja vesien laskusuuntia 3 kpl (taulukko 9.6). Suokopleksin Koihnanneva-Lupikistonneva Säkkineva- Horaneva vesistöhavaintopaikat (taulukko 9.7) sijaitsevat Nuijoessa (3 kpl), Horaluoassa (1 kpl) sekä Karvianjärvessä (1 kpl). Vuodesta 2016 poiketen Horanevan vesistövaikutukset käsitellään kaikkinensa tässä raportissa. Horanevan osuus Karvianjärven kokonaiskuorasta ei ole suuri (taulukko 9.8) KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

188 Taulukko 9.6. Koihnannevan, Lupikistonnevan, Säkkinevan ja Horanevan turvetuotantoalueiden eri vesiensuojelurankeilta vuonna 2017 lähteneen veden keskiääräinen laatu laskusuunnittain. Laskusuunta / Vesienkäsittely- lk Kok.N Kok.P tuotantoalue rakenne N g/l g/l O2 36.078 Koihnanluoan va Koihnanneva KOS1 25 2,6 666 57 17 36.072 Nuijoen keskiosan a Horaneva PVK1 28 3,9 1683 55 36 Lupikistonneva KK1 7 3,3 821 16 5 Säkkineva KOS1 16 2,7 661 39 19 36.045 Horaluoan va Horaneva PVK2 8 1,2 1476 53 46 Taulukko 9.7. Koihnannevan, Lupikistonnevan, Säkkinevan ja Horanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Koihnanneva 36.078 Koihnanluoan va 0,38 - ei vesistöaseaa 36.072 Nuijoen keskiosan a - Nuijoki Jokelanperä 265705 6914410 - Nuijoki Nuikoski 267050 6909791 90,58 Lupikistoneva 36.072 Nuijoen keskiosan a 0,78 - Nuijoki Nuikoski 267050 6909791 90,58 Säkkineva 36.072 Nuijoen keskiosan a 0,31 - Nuijoki Nuikoski 267050 6909791 90,58 Horaneva 36.072 Nuijoen keskiosan a 3,7 - Nuijoki Nuikoski 267050 6909791 90,58 36.071 Nuijoen alaosan a - Nuijoki Koskela 266885 6908424 97,02 36.045 Horaluoan va 1,1 - Horaluoa ts 272208 6906995 13,04 36.043 Karvianjärven a - Karvianjärvi 273067 6906003 152,55 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

189 Taulukko 9.8. Koihnannevan, Lupikistonnevan, Säkkinevan ja Horanevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritukset sekä niiden osuudet vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VE- MALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Kauhajoki/Karvia K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Koihna, Lupikisto, Säkki ja Horaneva kg kg kg kg O 2 % % % 36.078 Koihnanluoan va 1078 247 21,0 6981 0,9 3,7 4,6 36.072 Nuijoen keskiosan a 8175 3645 98,0 63457 2,3 17,5 9,9 36.07 Koko Nuijoen valua-alue 8175 3645 98,0 63457 0,6 4,7 2,5 36.045 Horaluoan va / Horaneva 387 858 17,0 21249 0,5 16,8 7,8 36.043 Karvianjärven a / Horaneva 387 858 17,0 21249 1,0 3,9 1,2 Karvianjärven valua-alue / Horaneva 387 858 17,0 21249 0,03 1,2 0,4 9.1.2.2 Vesistötarkkailu Koihnannevan vesistötarkkailupiste sijaitsee kuivatusvesien vaikutuspiirissä Nuijoen Jokelanperällä. Nuijoen Jokelaan tulee turvetuotannon kuivatusvesiä yös Nuijärven suunnasta Viitalannevalta ja Kapinkeitaalta. Koihnannevan, Säkkinevan ja Lupikistonnevan alapuolinen vesistötarkkailupiste sijaitsee Nuijoen Nuikoskessa ja se on saalla Horanevan yläpuolinen tarkkailupiste. Horanevan ja yös kaikkien Nuijoen valua-alueen uiden tuotantoalueiden kuivatusvesien alapuolinen Nuijoen vesistötarkkailupiste sijaitsee Koskelassa. Nuijoen vesi joen yliällä asealla Koihnannevalta tulevien vesien liittyän alapuolella on lievästi saeaa ja ruskeasävytteistä, utta ei yhtä huuspitoista kuin suovesien yleinen taso on. Ravinnetaso on luonnontasosta kohonnut ylepää tulevan kuorituksen takia. Veden laatu ei ole ainakaan heikentynyt 2010-luvulla (taulukko 9.8). Nuijoen veden happauudessa tapahtuu vaihtelua eri havaintokertojen välillä siten, että aliillaan laskee alle tason 6,0 kuten lokakuussa 2017. Veden keskiääräinen typpipitoisuus oli vuonna 2017 eri aseilla yläjuoksulta alaspäin 910, 980 ja 970 ja fosforipitoisuus 48, 79 ja 74. Luonnontasona voidaan pitää huuspitoisille jokivesille noin 600 µg N/l ja 20 µg P/l. Nuijoen alian havaintopaikan (Koskela) veden laadun perusteella vuonna 2016 kuivatusvesien vaikutukset Nuijoen vedenlaatuun olivat vuonna vähäiset (Pöyry 2017). Vuoden 2017 tuloksista ei ole suoritettu vastaava pitoisuuslaskentaa, koska turvetuotannon nettokuoritusta ei ole enää itattu. Nuijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella ensiäisen kauden tapaan välttäväksi. Välttävän luokan arvot typelle ovat 1500 2500 ja fosforille 60 90. Ekologinen tila on arvioitu välttäväksi fosforin takia, jonka pitoisuus vaihteli vuonna 2017 alialla asealla välillä 43 77. Typpitaso näyttäisi olevan laskussa (taulukko 9.11). Jokivesille asetettu veden -inii oli tyydyttävällä tasolla. Horaluoaa kuorittaa turvetuotantoalueista vain Horaneva. Horaluoa laskee Karvianjärveen. Veden laatu on ollut heikko, eikä vuosi 2017 (taulukko 9.12) tuonut tähän uutosta. Vesi on hapanta ( alle 6,0), runsasravinteista ja rauta- sekä huuspitoista. Piteällä aikavälillä (1999 2016) typen ja huuksen äärä on vähentynyt, utta fosforin äärä on lisääntynyt. Kuivatusvesien KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

190 johtainen Horaluoaan vähentyi oleellisesti vuonna 2007, ikä on näkynyt veden alentuneina typpipitoisuuksina ja keiallisessa hapenkulutuksessa (Pöyry 2017). Horaluoan keskiääräinen typpipitoisuus oli vuonna 2017 1080, fosforipitoisuus 92 ja -arvo 37 g/l O2. Kuivatusvesien vastaavat arvot olivat seuraavat: 1476 µg N/l, 53 µg P/l ja 46 g/l O2. Karvianjärveä rehevöittävää fosforia oli siten selvästi eneän kuin Horanevan turvetuotantoalueen vesissä. Selviin Horanevan kuivatusvedet vaikuttavat Horaluoan typpipitoisuuteen. Karvianjärvi on suuri (921 ha) ja suhteellisen atala (keskisyvyys 1,4, suurin syvyys 8,1.) viljelysaiden keskellä sijaitseva järvi. Veden laatu ääräytyy pitkälle Säkkijoen ja Mustajoen kautta tulevien vesien ukaan, sillä Mustajoen ja Säkkijoen valua-alueiden (50 k 2 ja 48 k 2 ) yhteinen osuus Karvianjärven valua-alueesta (152 k 2 ) on noin 65 %. Horaluoan valua-alueen (13 k 2 ) osuus Karvianjärven valua-alueesta on 8 % ja Horanevan turvetuotantoalueen vain 0,7 %. Karvianjärvi kärsii rehevöityisongelista ja niiden seurauksena talvisessa happitaloudessa esiintyy ongelia (taulukko 9.13). Avovesiaikana happitilanne on kokonaisuudessaan hyvä pääosan järvestä ollessa atalaa aluetta. Fosforipitoisuus on erittäin rehevien tasoa ja levätuotannon äärää kuvaava klorofyllipitoisuus on ollut vuosien 1999 2016 keskiarvona 61 (16,7 vuonna 2017). Ravinnepitoisuudet ovat laskeneet lievästi vuosien 1999 2017 välisenä aikana, utta pitoisuudet ovat edelleen korkeita (taulukko 9.13). Horanevan valua-alueosuus ja veden laadun tarkkailutulokset huoioiden pääasialliset syyt Karvianjärven rehevyyteen löytynevät uista tekijöistä kuin Horanevan vesistä. Karvianjärveen tulee Vapon Horanevalla harjoitettavan turvetuotannon kuivatusvesien lisäksi turvetuotannon kuivatusvesiä Mustakeitaalta, jonka osalta tulokset on raportoitu erikseen Varsinais-Suoen ELY-keskuksen aluetta koskevassa raportissa. Karvianjärvi on luokiteltu atalaksi runsashuuksiseksi järveksi (MRh), jonka ekologinen tila on välttävä. Fysikaalis-keiallinen luokka on arvioitu ravinteiden äärän perusteella huonoksi. Vuosi 2017 ei tuonut uutosta luokitukseen. Pintaveden typpipitoisuus oli talvella 1400 ja kesällä 1100 ja vastaavat fosforipitoisuudet 77 ja 81. Raja-arvot huonolle luokalle ovat typen osalta 1200 µg N/l ja fosforin osalta 75. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

191 Taulukko 9.9. Nuijoen yläosan (Jokelanperä) veden laatu vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 36.072 Nuijoki Jokelanperä Koihnanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=25) 0,59 0,24 0,71 6,64 6,5 839 115 50 38 2,5 899 14 106 5,1 3,4 12,1 333 Min 0,35 0,1 0,35 6,5 2 490 29 3 22 1 470 9 40 1,4 2,7 2,8 65 Max 1 0,5 1,4 6,92 18 1600 310 180 64 6 1400 21 175 21,2 4 18,7 908 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 0,77 6,01 8,9 914 34 22 48 3,6 1047 14 96 5,9 4 10,4 354 18.5.2017 0,2 0,5 6,84 3,6 540 28 1200 12 130 3,6 3,4 9,4 500 30.8.2017 0,1 0,8 6,72 11 1100 34 22 58 3,6 1200 13 79 8 4,8 12,9 160 4.10.2017 0,4 1 5,58 12 1100 58 740 16 78 6,1 3,7 8,8 400 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

192 Taulukko 9.10. Nuijoen Nuikosken veden laatu vuosien 2008 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 36.072 Nuijoki Nuikoski Koihnanneva, Lupikistonneva, Horaneva, Säkkineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2008-2016 (n=28) 0,33 0,17 0,4 6,63 9,8 931 99 114 54 10,6 1460 27 128 6,4 4,8 11,5 10 85 519 Min 0,2 0,1 0,2 6,07 2 580 5 3 25 4 870 9 70 2 3,3 2,2 9 76 375 Max 0,5 0,5 0,6 7 40 1600 370 450 87 28 1900 280 200 25 8,9 17,5 11 91 900 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,49 6,11 15,4 977 36 97 79 7,4 1567 15 104 8,1 5,9 10,1 1187 12 18.5.2017 0,2 0,45 6,86 7,2 630 43 1400 13 120 4,3 4,1 9,2 2520 30.8.2017 0,1 0,4 6,93 12 1000 36 97 82 7,4 1900 13 93 9 5,3 12,4 320 4.10.2017 0,2 0,6 5,68 27 1300 110 1400 19 98 11 8,3 8,7 720 12 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

193 Taulukko 9.11. Nuijoen alaosan veden laatu vuosien 2008 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 36.071 Nuijoki Koskela Horaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 2008-2016 (n=28) 0,42 0,24 0,69 6,68 8,8 965 104 122 53 9,2 1557 18 138 5,7 4,7 11,3 10 83 666 Min 0,04 0,03 0,04 6,1 1,9 562 3 6 24 5 930 9 80 1,9 3,3 2,3 8 77 336 Max 1 1 1,5 7 26 1700 330 480 78 17 1900 29 200 22 7,1 17,5 12 87 1350 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,47 6,06 15,3 970 48 94 74 6,1 1700 16 114 9,1 5,6 9,9 1423 11 18.5.2017 0,2 0,5 6,83 6,8 660 43 1700 14 130 4,8 4,2 9,1 3200 30.8.2017 0,1 0,6 7,04 11 950 48 94 77 6,1 2300 13 100 9,3 4,7 12,1 468 4.10.2017 0,1 0,3 5,63 28 1300 100 1100 20 110 13 7,8 8,5 600 11 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

194 Taulukko 9.12. Horaluoan veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 36.045 Horaluoa ts Horaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=50) 0,14 0,14 0,19 5,56 9,7 1583 409 173 95 42,8 2449 50 362 5,2 4,1 9,4 10 84 70 11 Min 0,03 0,03 0,03 4,52 2 880 15 10 38 1,5 960 25 200 2,6 2,8 1,5 8 70 2 11 Max 0,3 0,5 0,5 7,1 95 3998 2204 1168 260 150 4800 103 650 16 5,6 17,2 13 90 306 11 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,4 0,22 5,84 12,1 1080 45 180 92 46 2167 37 324 7,2 4 9 82 8 18.5.2017 0,1 0,3 5,99 6,8 740 35 1300 30 250 4,4 2,9 7,2 150 30.8.2017 1 0,04 6,63 4,3 1000 45 180 140 46 3500 41 380 6,1 3,6 11,4 14 4.10.2017 0,1 0,3 5,51 25 1500 100 1700 38 340 11 5,4 8,2 80 8 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

195 Taulukko 9.13. Karvianjärven veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 36.043 Karvianjärvi Horaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=36) 0,93 1 7,77 6,2 8,7 1333 58 48 74 4,5 1366 25 168 5,1 4,9 9,2 8 64 16,7 Min 0,2 1 6,9 5,69 0,5 830 3 3 46 1,5 680 16 50 2,5 3,6 0,6 1 2 8,6 Max 2 1 8,5 8,26 26 2000 247 460 120 17 2300 35 250 17 7 22,2 14 132 61 Keskiarvo (pohja) 1999-2016 (n=32) 1,65 6,82 7,5 6,43 7,4 1272 114 6215 26 290 12,2 6,3 10 5 46 Min 0,75 6 6,9 5,74 7,2 840 34 820 20 60 3,7 3,4 3,3 1 1 Max 2 8 8,2 7,27 7,5 1800 284 24000 34 1000 75 9,8 20,3 13 115 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,68 1 7,15 6,5 7,5 1250 11 3 79 5,5 1055 21 150 4,9 4,7 9,5 6 56 61 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 6,15 6,76 17 1750 115 7570 23 215 44,5 7,1 10,9 9 88 1.3.2017 0,95 1 7,3 6,27 <2,0 1400 77 1190 23 160 4,6 5,5 1,9 2,7 19 1.3.2017 3,5 6,26 2 1400 96 1800 25 190 9,1 5,9 3,7 0,21 1,6 1.3.2017 6,3 6,65 20 2400 150 14200 28 280 73 9,1 4,9 <0,20 <1,0 22.8.2017 0,4 1 7 7,04 14 1100 11 <5,0 81 5,5 920 18 140 5,1 3,9 17 8,9 93 61 22.8.2017 3,5 7,05 14 1400 82 1000 19 150 8,4 3 16,9 8,9 92 22.8.2017 6 6,9 14 1100 79 940 18 150 16 5 16,8 8,5 88 10. Närpiönjoen vesistöalue (39) 10.1 Rackarossen-Östraossen (Närpiö) 10.1.1. Yleistä Närpiössä sijaitseva Rackarossen-Östraossenin turvetuotantoalue sijoittuu vesistöllisesti Närpiönjoen ylä- ja keskiosan valua-alueille (39.002 ja 39.003). Kyseessä on kaksiosainen suo, jonka yläosan (Rackasossen) ypäristölupapinta-ala on 51.6 ha ja alean osan (Östra Mossen) ypäristölupapinta-ala 53,9 ha. Molepien alueiden vedet laskevat Närpiönjokeen. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

196 Rackarossen-Östraossen tuotantoalueen voiassa oleva lupa on vuodelta 2007, jolloin Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi 18.9.2007 (päätös nro 07/0290/1) osittain valitukset Länsi-Suoen ypäristölupaviraston 28.12.2005 yöntäästä ypäristöluvasta (päätös 165/2005/4, dnro LSY 2002-Y-302). Rackarossenin turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1996 (vuonna 2017 oli tuotannossa 49,4 ha). Kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutus. kuivatusvedet purkautuvat laskuojia (kaksi) pitkin Närpiönjokeen. Östraossenin turvetuotantoalueen kenttien valistelut aloitettiin 1995 ja tuotannossa oli vuonna 2017 53,9 ha. Kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisella pintavalutuksella. Molepien soiden vesistöaseat sijaitsevat Närpiönjoessa (taulukko 10.1). Ylepien kenttien (Rackasossen) vedet laskevat yös asean Närpiönjoki 1B yläpuolelle (lähde: Vapo Suoe netissä). Taulukko 10.1. Rackarossen-Östraossen turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Rackarossen-Östraossen 39.003 Närpiönjoen yläosan a 0,51 -ei vesistöaseaa 39.002 Närpiönjoen keskiosan a 0,54 - Närpiönjoki 1B (yp) 543,1 - Närpiönjoki 2B (ap) 220195 6960331 547,2 Rackarossenin tuotantoalueelta otettujen kuoritusnäytteiden (19 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 2,0 g/l, kok.n 1642 μg/l, kok.p 278 μg/l ja 104 g/l O2. Erityisesti fosforipitoisuus oli korkea. Östraossenin puolella (n 8) pitoisuudet (kiintoaine 1,7 g/l, kok.n 1588 μg/l, kok.p 96 μg/l ja 75 g/l O2) olivat alhaisepia. Tuotantoalueiden osuudet 3. jakovaiheen valua-alueiden kokonaiskuorista jäivät pieniksi (taulukko 10.2). Taulukko 10.2. Rackarossen-Östraossen turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Närpiö K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Rackarossen-Östraossen kg kg kg kg O 2 % % % 39.003 Närpiönjoen yläosan a / Rackarossen 350 280 39,0 17607 0,1 0,3 1,1 39.002 Närpiönjoen keskiosan a / Östraossen 342 321 12,0 12263 0,0 0,2 0,2 10.1.2. Vesistötarkkailu Närpiönjoki on saeavetinen ja runsasravinteinen joki keskellä aatalousaluetta. Aseien 1B ja 2B välillä (taulukko 10.3 ja taulukko 10.4) ei todettu suurta eroa, joten erkittävää kuivatusvesien vaikutusta ei todettu. Suuriat Närpiönjoen kiintoainepitoisuudet on itattu vertailujakson 1999 2017 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

197 osalta 2000-luvun alkupuolella. Turvetuotantoalueilta Närpiönjokeen johdettujen vesien kiintoainepitoisuudet olivat vuonna 2017 alhaisia. Närpiönjoen alaosa on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi (ensiäisellä kaudella huonoksi). Myös fysikaalis-keiallisessa luokittelussa on päädytty välttävään, koska ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja keväisin ja syksyisin on ollut happauusongelia. Vuoden 2017 havaintokerroilla ei itattu alhaisia -arvoja. Välttävän luokan arvot typelle ovat 1500 2500 ja fosforille 60 90. Fosforipitoisuus ylitti vuonna 2017 kahdesti rajan 90, utta ei keskiarvona. Taulukko 10.3. Närpionjoen veden laatu Östra Mossenin yläpuolella vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 39.002 Närpiönjoki 1B Rackarossen, Östra Mossen g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=48) 0,6 0,76 1,82 5,58 10,5 1600 109 741 79 32,7 1964 28 210 10,3 11,1 10,9 11 88 3230 Min 0,2 0,1 0,5 4,62 2 870 16 170 43 6 800 11 120 4,4 4,7 1,6 9 82 300 Max 1 1 4 7,4 29 4300 325 2100 290 200 4000 39 375 22 19,4 23,1 13 93 11200 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 1,27 6,56 8,8 1167 22 370 78 27 1834 29 224 8,7 7,3 10,3 2460 18.5.2017 0,1 1,8 6,35 14 1200 58 1400 23 180 12 7,9 8,4 4320 9.8.2017 0,1 <2,00 6,69 7 1200 22 370 92 27 2300 36 290 7,7 6,2 14,5 3.10.2017 0,4 1 6,76 5,2 1100 84 1800 26 200 6,2 7,8 7,8 600 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

198 Taulukko 10.4. Närpionjoen veden laatu Östra Mossenin alapuolella vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 39.002 Närpiönjoki 2B Rackarossen, Östra Mossen g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 1999-2016 (n=48) 0,52 0,37 0,82 5,58 10,1 1577 108 710 77 30,2 1956 28 212 10,3 11,5 11 11 87 1465 Min 0,1 0,1 0,3 4,6 2 950 8 180 42 5 820 12 120 4,4 4,9 1,6 9 81 525 Max 1 1 2 7,4 29 4100 325 1300 210 130 3900 38 375 23 23 23,1 12 91 2400 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,8 6,59 10,8 1200 24 410 84 26 1867 28 227 8,8 6,6 10,4 2500 18.5.2017 0,1 0,9 6,41 13 1200 57 1400 22 170 12 7,9 8,6 3600 9.8.2017 0,1 0,8 6,68 7,4 1200 24 410 95 26 2300 35 310 8 6,3 14,5 3.10.2017 0,3 0,7 6,75 12 1200 99 1900 26 200 6,2 5,6 7,9 1400 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

199 10.2 Takaneva (Kurikka) 10.2.1. Yleistä Kurikan kunnassa sijaitsevalla Takanevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston 4.6.20047 yöntää ypäristölupa (päätös 53/2007/4, dnro LSY 2004-Y-309). Takaneva sijaitsee Närpiönjoen vesistöalueen Kivi- ja Levalaen valua-alueella (39.005). Turvetuotantoalueella oli vuonna 2017 tuotannossa144,6 ha. Tuotannosta poistunutta suota on alueella 20,1 ha. Kuivatusvesien käsittelyenetelinä olivat pintavalutus, 2 kosteikkoa ja 1 kasvillisuuskenttä. Kuivatusvesillä on 4 purkureittiä. Pääosa vesistä purkautuu 3 laskuojaa pitkin Lintuluoan kanavaan ja edelleen Kivi- ja Levalain tekojärven kautta Närpiönjokeen. Osa kuivatusvesistä johdetaan laskuojaa pitkin Kalistanluoaan ja edelleen Vuorusluoaa pitkin Taalinlaen läpi Tainusluoaan ja siitä Lintuluoan kanavan alitse Kyläjokeen ja Närpiönjokeen. Vesistötarkkailuaseia on 1 kpl (taulukko 10.5), joka sijaitsee Lintuluoan kanavassa kuivatusvesien purkukohdan alapuolella. Takanevalla suoritettiin kuoritustarkkailua vuonna 2017 neljällä eri rakenteella (taulukko 10.6). Taulukko 10.5. Takanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Takanevan turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 39.005 Kivi- ja Levalaen tekojärven va 1,65 - Lintuluoan kanava 247249 6960945 111,4 Taulukko 10.6. Takanevan eri vesienkäsittelyrakenteilta lähteneen veden keskiääräinen laatu laskusuunnittain. Laskusuunta / Vesienkäsittely- lk Kok.N Kok.P tuotantoalue rakenne N g/l g/l O2 39.005 Kivi- ja Levalaen tekojärven va Takaneva KK5 6 4,3 695 24 20 Takaneva KOS10 2 0,8 655 19 24 Takaneva KOS3 25 3,9 964 59 32 Takaneva PVK2 6 1,0 1203 12 54 Takanevalla vesistöön purkautuvan bruttokuoran osuus ko. vesistöalueen kokonaiskuorasta jäi vähäiseksi (taulukko 10.7). Taulukko 10.7. Takanevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Kurikka K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Takaneva kg kg kg kg O 2 % % % 39.005 Kivi- ja Levalaen tekojärven va 1510 709 24,0 23167 0,6 1,0 1,4 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

200 10.2.2. Vesistötarkkailu Lintuluoan vesi on peruslaadultaan suhteellisen kirkasta huusvettä. Veden Lintuluoan kanavassa oli vuonna 2017 tasaisesti alle tason 6,0. Typpipitoisuus oli lähellä luonnontasoa. Fosforitaso on pitkän ajan keskiarvona luokkaa 30 40 (taulukko 10.8, fosforikuva). Lintuluoan kanavan ekologisen tilan luokkaa ei ole ääritelty. Taulukko 10.8. Närpionjoen veden laatu Östra Mossenin alapuolella vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 39.005 Lintuluoan kanava Takaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=32) 0,35 0,27 0,7 5,26 5,1 728 29 26 32 9 1442 36 238 3 3,1 9,4 477 Min 0,2 0,1 0,2 4,5 0,5 470 3 3 16 1,5 660 25 160 1,1 2,4 1 22 Max 0,5 1 2,2 6,7 52,7 1180 99 72 84 17 2200 52 310 14 5,4 16 2000 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,94 5,31 3,5 620 3 35 80 7,5 1154 35 250 1,5 4,3 7,1 460 11.5.2017 0,4 0,8 5,56 2 580 180 760 27 160 1,9 2,5 0,8 480 9.8.2017 0,1 1 5,03 <1,0 710 <5,0 35 31 7,5 1600 43 360 0,85 2,6 13,4 800 3.10.2017 0,1 1 5,58 8 570 29 1100 34 230 1,6 7,8 7,1 100 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

201 11. Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Lapväärtinjoen valua-alue (1098 k²) on lähes järvetön. Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue saa alkunsa Lauhanvuoren lähteistä ja puroista ja se on erkittävin lähes vapaana virtaava, Selkäereen laskeva jokivesistö. Joen pääuoa on 75 k pitkä. Vesistön pääuoa ja lähes kaikki sivupurot on perattu uittotoiintaa varten ja valua-alueita on lisäksi ojitettu voiakkaasti puuntuotannon ja aankuivatuksen takia. Turvetuotantoalueita on Lapväärtinjoen vesistöalueella noin 500 ha, josta noin 334 ha on Vapo Oy:n oistuksessa. Vapon turvetuotantoalueet sijaitsevat pääosin Lapväärtinjoen vesistöalueen yläosalla Siironjoen valua-alueella. 11.1 Karijoen valua-alue (37.04 ) 11.1.1. Mustaisneva (Kauhajoki) 11.1.1.1 Yleistä Kauhajoella sijaitseva Mustaisneva on varsin laaja kokonaisuus sen ypäristölupapinta-alan ollessa 493 ha. Mustaisneva sijaitsee osittain Lapväärtinjoen vesistöalueen Karijoen yläosan valuaalueella (37.043) ja osittain Kyrönjoen vesistöalueen Kainastonjoen Päntäneenjoen valua-alueella (42.097). Mustaisnevalla on tällä hetkellä Länsi-Suoen ypäristölupaviraston 7.12.2007 yöntää ypäristölupa (päätös 137/2007/4, dnro LSY 2004-Y-406). Alueen kuivatusvedet purkautuvat kahteen suuntaan: Lapväärtinjoen vesistöalueelle purkuojaa pitkin Karijokeen ja edelleen Lapväärtinjokeen ja Kyrönjoen vesistöalueella purkuojan kautta Mustaisluoaan ja edelleen Päntäneenjoen kautta Kainastonjokeen. Vesistöaseia on Karijoessa 2 kpl sekä Mustaisluoassa ja Päntäneenjoessa yksi kuassakin (taulukko 11.1). Kaikki havaintopaikat ovat kuivatusvesien vaikutuspiirissä. Päntäneenjoen alapuolinen Kainastonjoki kuuluu Laasnevan tarkkailuun (kappale 7.5.2), eikä siten raportoida edellisvuodesta poiketen tässä yhteydessä. Mustaisnevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna 1981. Vuonna 2017 tuotannossa oli Karijoen vesistöalueella 186,0 ha ja Päntäneenjoen vesistöalueella 280,5 ha eli yhteensä 466,1 ha. Kuivatusvesien käsittelyenetelinä ovat kaksi ypärivuotista pintavalutuskenttää. Taulukko 11.1. Mustaisnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Mustaisneva 37.043 Karijoen yläosan va 1,87 - Karijoki Rantatarkka 235019 6928919 13,1 37.042 Karijoen keskiosan a - Karijoki Ylikylä 227291 6921671 42.097 Päntäneenjoen va 2,95 - Mustaisluoa 240709 6924411 21,0 - Päntäneenjoki 245933 6925924 211,9 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

202 Päästötarkkailunäytteiden (6 kpl) perusteella Karijoen suuntaan purkautuneen veden (PVK2) keskiääräiset pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 1,0 g/l, kok.n 1093, kok.p 32 ja 43 g/l O2. kuoraa ei edellisen perusteella käytännössä esiintynyt. Mustaisluoan suuntaan purkautuneen veden (PVK1, n 28) pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 2,9 g/l, kok.n 1070, kok.p 42 ja 38 g/l O2. Alapuolisen vesistön osalta kuorittava vaikutus on suurepi Karijoen suunnalla (taulukko 11.2). Taulukko 11.2. Mustaisnevan turvetuotantoalueen bruttokuoritukset sekä osuudet eri vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Kauhajoki/Teuva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Mustaisneva 1 kg kg kg kg O 2 % % % 37.043 Karijoen yläosan va 992 1561 26,0 52646 0,4 9,0 4,0 42.097 Päntäneenjoen va 5575 2224 73,0 65697 0,5 1,6 1,7 11.1.1.2 Vesistötarkkailu Karijoen vesi on ollut hapanta, hyvin tuaa ja ravinteikasta huusvettä (taulukko 11.3). Yleässä havaintopaikalla (Rantatarkka) kuivatusvesien vaikutukset ovat näkyneet ajoittain korkeina aoniutyppi- ja huusainepitoisuuksina (Pöyry 2017). Aleassa havaintopaikassa (Ylikylä) näkyvät aatalouden hajakuorituksen vaikutukset kohonneina fosforipitoisuuksina ja kuivatusvesien vaikutukset ovat valua-alueosuuden laskun yötä lievepiä kuin ylepänä. Karijoen typpipitoisuuden keskiarvo yleällä ja alealla asealla olivat vuonna 2017 914 ja 920 µg N/l eli käytännössä taso oli saa. Vastaavat fosforipitoisuudet olivat 43 ja 60 µg P/l. Piteän ajan (2004 2017) tarkastelu viittaa typpitason lievään laskuun. Fosforitaso on pysynyt korkeana. Karijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen suppeaan aineistoon perustuva ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi ja fysikaalis-keiallisten tekijöiden ukainen arvioitu luokka tyydyttäväksi. Karijoen keskiääräinen typpipitoisuus oli vuonna 2017 alealla asealla 920 ja fosforipitoisuus 60, issä hyvät/tyydyttävän veden ekologisen luokan rajat (900 ja 40 ) ylittyivät, ikä sopii hyvin fysikaalis-keiallisen luokituksen perusteeksi. Veden laski yleällä asealla lokakuussa tasolla 4,8, kun jokivedessä yhtenä luokituksen kriteerinä voidaan pitää -iniiä. Alealla asealla taso oli 6,6 7,0. Taulukko 11.3. Mustaisnevan alapuolisen Karijoen yleän asean veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

203 37.043 Karijoki Rantatarkka Mustaisneva 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=32) 0,28 0,12 0,31 5,46 8,2 967 93 30 50 23 1631 45 290 3,3 3,5 9,3 54 Min 0,2 0,1 0,2 4,56 1 640 3 3 26 9 710 32 150 1 2,4 2,2 7 Max 0,4 0,2 0,4 7 98 1630 360 140 76 41 2676 85 500 7,2 4,9 15,7 160 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,49 5,14 1,6 914 54 56 43 28 1300 49 350 2 3,1 7,6 145 17.5.2017 0,1 0,6 5,69 <2,0 720 32 1000 33 230 3,1 2,7 5 180 10.8.2017 0,1 0,16 5,28 2 920 54 56 61 28 1600 52 420 1,5 2,9 11,9 115 17.10.2017 0,3 0,7 4,84 1,6 1100 36 1300 61 400 1,3 3,7 5,7 140 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

204 Taulukko 11.4. Mustaisnevan alapuolisen Karijoen alean asean veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 37.042 Karijoki Ylikylä Mustaisneva 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=32) 0,27 0,12 0,27 6,83 6,1 961 57 166 78 40,7 1791 32 245 5,6 7 10,2 283 Min 0,15 0,05 0,15 6,14 1,5 500 3 8 42 14 820 12 180 3,5 3,9 2,1 132 Max 0,4 0,2 0,4 7,6 33,6 1800 630 1500 131 80 2710 62 400 7,9 10 16,3 660 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,29 6,83 3,6 920 17 190 60 28 1234 37 297 3,4 5,1 8,9 332 17.5.2017 0,1 0,25 6,97 3,6 710 40 1000 26 200 4 5 6,8 225 10.8.2017 0,1 0,2 6,95 4,4 950 17 190 86 28 1500 41 360 3,9 5,1 13,5 450 17.10.2017 0,2 0,4 6,64 2,6 1100 52 1200 44 330 2,1 5,1 6,2 320 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

205 Mustaisluoa virtaa laajojen peltoalueiden halki, joten aataloudellakin on oat vaikutuksensa veden laatuun (taulukko 11.5). arvot ovat kuitenkin elko alhaisia. Luoan vesi on peruslaadultaan tuaa huusvettä, jonka fosforitaso on korkea. Vuonna 2017 vesi oli elko kirkasta (saeusarvot 1,5-5 FNU). Happauus laski syksyllä selvästi alle tason 6,0. Fosforitaso oli korkea etenkin kesällä (94 ) vuoden keskipitoisuuden oltua 66. Veden laatu on parantunut aikajaksolla 1999 2017 (taulukko 11.5, kts. kuvat). Mustaisluoan ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Taulukko 11.5. Mustaisnevan alapuolisen Lapväärtinjoen vesistöalueella sijaitsevan Mustaisluoan veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.097 Mustaisluoa Mustaisneva 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=31) 0,27 0,15 0,32 5,54 6,8 1115 173 65 94 53,1 2191 42 278 5,3 3,6 9,8 125 Min 0,1 0,05 0,1 4,6 1,9 740 23 3 47 24 980 28 170 1,7 2,9 1,8 3 Max 0,4 0,4 0,7 6,73 26,8 2300 590 331 160 82 3200 84 550 12 4,5 16 454 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,23 5,74 3,9 850 57 58 66 41 1534 38 300 3 3,2 8,4 233 17.5.2017 0,1 0,25 6,17 6 640 51 1300 28 210 5 2,8 6,5 250 10.8.2017 0,1 0,14 6,23 3,6 910 57 58 94 41 1900 42 350 2,5 3,3 13,1 269 17.10.2017 0,1 0,3 5,38 2 1000 51 1400 44 340 1,5 3,5 5,5 180 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

206 Päntäneenjoki on luettavissa keskisuuriin turveaiden jokiin, vaikka vesi ei ole yhtä tuaa kuin Mustaisluoassa. Ravinteita on runsaasti, etenkin fosforia (taulukko 11.6). Ekologisen tilan luokka on tyydyttävä joen ollessa ekologisesti toiiva, utta voiakas hajakuoritus heikentää vedenlaatua. Fosforipitoisuus oli yös vuonna 2017 välttävän/huonon rajaa 90. Happauusongelia ei esiintynyt. Mustaisnevan osuus Päntäneenjoen valua-alueesta (212 k 2 ) on niin vähäinen, ettei vesistön heikentynyt perustila huoioiden erkittäviä/yksilöitävissä olevia vaikutuksia esiinny. Päntäneenjoen korkeat ravinnepitoisuudet kuvastavat lähinnä aatalouden hajakuoritusvaikutuksia, joihin verrattuna turvetuotannon vesistövaikutukset ovat vähäisiä (Pöyry 2017). Taulukko 11.6. Mustaisnevan alapuolisen Lapväärtinjoen vesistöalueella sijaitsevan Päntäneenjoen veden laatu vuosien 2004 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 42.097 Päntäneenjoki Mustaisneva 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=32) 0,63 0,48 1,15 6,74 8,5 951 62 323 88 45,2 1369 23 175 5,7 6,4 10,3 335 Min 0,5 0,1 0,5 6,11 1 320 8 28 44 16 710 9 90 2,2 3,7 1,8 20 Max 0,9 1 1,8 7,5 51,9 3700 150 2800 218 71 2604 71 275 16 10 16,4 780 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 1,24 6,73 8,4 917 44 170 68 30 1120 30 244 3,8 5 8,8 670 17.5.2017 0,1 1,2 6,9 18 620 70 1100 21 150 5,3 4,6 6,2 840 10.8.2017 0,1 1,5 6,67 4,4 930 44 170 79 30 1300 37 330 3,9 4,4 13,5 17.10.2017 0,5 1 6,67 2,8 1200 55 960 30 250 2 6 6,5 500 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

207 11.2 Kärjenjoen valua-alue (37.06) 11.2.1. Helikäiskeidas/Tepakankeidas/Kotokeidas 2 (Isojoki) Isojoen kunnassa sijaitsevista soista Helikäiskeidas ja Tepakankeidas sijaitsevat Lapväärtinjoen vesistöalueen Kärjenjoen Siironjoen yläosan valua-alueella (37.064) ja osittain Rytiluoan valuaalueella (37.067). Turvetuotantoalueiden valistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto vuonna 1981. Vuonna 2017 Helikäiskeitaalla oli tuotannossa 23,1 ha (tuotannosta poistunut 74,8 ha) Rytiluoan alueella ja Tepakankeitaalla 37,8 ha (tuotannosta poistunut 38,5 ha) Siironjoen yläosan alueella. Helikäiskeidas-Tepakankeitaan tuotantoalueen pintavalutuksella käsiteltävät kuivatusvedet purkautuvat kahta eri reittiä Lapväärtinjokeen: 1. Ojaäenluoa - Siironjoki - Kärjenjoki - Lapväärtinjoki, 2. Toristonluoa - Siironjoki - Kärjenjoki - Lapväärtinjoki. Helikäiskeidas-Tepakankeidas-alueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää, toistaiseksi voiassa oleva ypäristölupa (päätös 150/2006/4, dnro LSY 2004-Y-405, yönnetty 17.11.2006). Kotokeidas sijaitsee Isojoen yläosan valua-alueella 37.032, utta sen kuivatusvedet johdetaan Kärjenjoen valua-alueelle reitille Toristonluoa- Siironjoki. Vesienkäsittelyenetelänä on pintavalutus. Kotokeidas 1 alueella on yös toistaiseksi voiassa oleva ypäristölupa ESA- VI/375/04.08/2010. Kotokeidas oli vuonna 2017 vielä valistelussa pinta-alan oltua vuoden 2016 tapaan 52,7 ha. Valistelut on aloitettu vuonna 2013 49,4 hehtaarin alalla. E. soiden yhteiset vesistötarkkailuhavaintopaikat sijaitsevat Siironjoessa purkuojien ylä- ja alapuolella (taulukko 11.7). Lisäksi Kotokeitaan Siironjoen yläpuolisen laskuojan vedenlaatua on tarkkailtu vuodesta 2013 alkaen (vesistöasea Kotokeidas lo3). Taulukko 11.7. Helikäiskeitaan, Tenkakankeitaan ja Kotokeitaan 2 turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue / Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöaseat X Y valua-alue k 2 k 2 Helikäiskeidas, Tepakankeidas, Kotokeidas 2 37.032 Isojoen yläosan a 0,53 -Kotokeidas lo3 236286 6894328 37.067 Rytiluoan va 0,98 -ei vesistöaseaa 37.064 Siironjoen yläosan a 0,76 - Siironjoki 1 (Tepakankeidas) 232376 6886956 99,7 37.063 Siironjoen keskiosan a - Siironjoki 2 (Helikäiskeidas) 226742 6892192 103,8 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

208 Helikäiskeitaalta otettujen päästötarkkailunäytteiden (PVK1, n = 10) perusteella vesistöön purkautuneiden vesien pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 2,4 g/l, kok.n 822, kok.p 70 ja 19 g/l O2. Huuskuoraa ei edellisen perusteella käytännössä juuri esiintynyt. Tepakankeitaalta Siironjoen yläosan suuntaan purkautuneen veden (PVK1, n = 9) pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 2,1 g/l, kok.n 759, kok.p 41 ja 23 g/l O2. Kotokeitaalta Isojoen yläosan suuntaan purkautuneen veden (PVK2, n = 26) pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 1,9 g/l, kok.n 1728, kok.p 23 ja 60 g/l O2. Vuotta aiein (2016) Kotokeitaalla suoritettiin kuntoonpanovaiheen tarkkailua, jolloin pintavalutuskentältä Toristonluoaan purkautuvan veden pitoisuudet (n = 25) olivat kiintoaineen osalta keskiäärin 2,5 g/l, Kok.N 1386, Kok.P 20 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 64 g/l O2. Taulukko 11.8. Helikäiskeitaan, Tenkakankeitaan ja Kotokeitaan 2 turvetuotantoalueiden bruttokuoritukset sekä niiden osuudet eri vesistöalueiden kokonaiskuorituksista (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALAkuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Kauhajoki/Teuva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Helikäiskeidas, Tepakankeidas, Kotokeidas 2 kg kg kg kg O 2 % % % 37.067 Rytiluoan va / Helikäiskeidas 1835 820 62,0 19249 1,5 10,4 21,3 37.032 Isojoen yläosan a / Kotokeidas 2 649 477 5,0 14181 0,1 1,8 0,3 37.064 Siironjoen yläosan a / Tepakankeidas 687 417 28,0 11612 0,3 2,6 6,5 11.2.1.1 Vesistötarkkailu Siironjoen vesi on ollut hapanta ja hyvin tuanruskeaa suoperäistä vettä. Ravinteiden äärät ovat selvästi luonnontilasta kohonneita. Siironjoessa sijaitsee 2 aseaa, joista yleän keskiääräinen typpipitoisuus oli vuonna 2017 864 ja fosforipitoisuus 54 (taulukko 11.9). Asealla 2 pitoisuudet olivat 880 ja 166 (taulukko 11.10). Alapuolista pitoisuutta kohotti voiakkaasti kevään korkea arvo (390 ), jolle ei ole selvää syytä veden uu laatu huoioiden (ei saeutta, sähkönjohtavuus noraali ys.). Piteän aikavälin tuloksissa (1999 2016) alapuoliset pitoisuudet ovat jääneet yläpuolta pieneiksi. Siironjoki kuuluu Kärkenjoen vesiuodostuaan, joka on luettavissa keskisuuriin turveaiden jokiin. Sekä vesiuodostuan ekologisen tilan luokka että fysikaalis-keiallinen luokkaa ovat tyydyttäviä. Luokitukseen vaikuttavat. ajoittaiset happauusongelat. Selvästi alle tason 6,0 olevia arvoja on itattu yös Siironjoesta. Kotokeitaan laskuojan vesi on hapanta (vaihteluväli vuonna 2017 4,4 5,9), väriltään hyvin tuaa ja huuspitoista sekä ravinteikasta (Taulukko 11.11). en äärä on laskenut vuosien 2013 2017 aikana kunnostuksen edetessä. Fosforipitoisuus on asettunut tasolle 40 50. Kotokeitaalta tulleissa vesissä fosforia oli keskiäärin 23 eli selvästi väheän kuin Kotokeitaan laskuojassa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

209 Taulukko 11.9. Helikäiskeitaan, Tepakankeitaan ja Kotokeitaan alapuolisen Siironjoen yliän asean veden laatu vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 37.064 Siironjoki 1 Helikäiskeidas, Kotokeidas 2, Tepakankeidas g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=21) 0,16 0,41 5,44 9,7 965 38 45 67 24,9 4362 46 391 6,8 3,7 10,7 174 Min 0,1 0,25 4,5 1 580 3 3 28 8 1460 25 250 1,3 2,6 2,6 38 Max 0,3 0,6 7,1 33 1800 100 230 130 82 30000 79 820 28 6,8 18,5 375 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,45 5,6 3,6 864 35 93 54 39 2567 41 387 3,6 3,8 8,4 540 18.5.2017 0,2 0,5 6,29 2,4 730 37 1800 29 260 3,5 3,1 6,8 500 14.8.2017 0,1 0,25 6,26 6,6 1000 35 93 91 39 4100 48 510 5,6 5,3 12,2 219 17.10.2017 0,3 0,6 5,19 1,8 860 34 1800 45 390 1,7 3 6,1 900 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

210 Taulukko 11.10. Helikäiskeitaan, Tepakankeitaan ja Kotokeitaan alapuolisen Siironjoen alean asean veden laatu vuosien 2010 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 37.063 Siironjoki 2 Helikäiskeidas, Kotokeidas 2, Tepakankeidas g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2010-2016 (n=21) 0,21 0,47 6,02 10,4 951 26 57 64 19,4 2707 40 326 8,8 4,6 10,8 274 Min 0,1 0,3 5,3 2,6 630 3 3 30 7 1310 24 225 2,2 3,2 2,2 63 Max 0,55 0,7 7,1 39 1500 54 200 100 44 4000 56 500 40 7,8 19 563 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,3 0,6 5,87 4 880 13 98 166 28 2167 41 347 3,8 4 8,2 1240 18.5.2017 0,3 0,5 6,15 3,6 760 390 1600 28 240 4,5 3,9 6,3 1750 14.8.2017 0,1 0,5 6,54 7,2 990 13 98 73 28 3200 47 440 4,7 4,5 12 770 17.10.2017 0,5 0,8 5,51 1,2 890 35 1700 47 360 2 3,4 6,2 1200 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

211 Taulukko 11.11. Kotokeitaan alapuolisenlaskuojan lo3 veden laatu vuosien 2013 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 37.032 Kotokeidas lo3 Kotokeidas 2 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2013-2016 (n=10) 0,1 0,25 5,2 6,2 875 101 6 56 21,4 2479 47 386 7,9 3 10,4 3 Min 0,1 0,2 4,8 2 690 58 3 27 12 1140 23 250 1,5 2,1 2,5 1 Max 0,1 0,3 6,9 14 1300 160 12 130 31 5500 72 520 35 5,2 19,1 8 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,24 4,61 1,9 1347 170 14 40 26 1500 53 410 2 3,7 8,2 14 18.5.2017 0,1 0,3 5,94 3,6 840 41 1700 27 260 3,5 2,8 7,2 15 14.8.2017 0,1 0,11 4,49 1,4 1200 170 14 48 26 1700 61 490 1,1 3,6 11,1 16,5 17.10.2017 0,1 0,3 4,39 <1,0 2000 31 1100 69 480 1,2 4,5 6,2 8 g O2/l Virtaaa g/l 12. Teuvanjoen vesistöalue (38) Teuvanjoki virtaa Etelä-Pohjanaalla koillis-lounaissuuntaisesti. Sen valua-alueen pinta-ala on noin 542 k 2 ja se sijaitsee viiden kunnan, Kristiinankaupungin, Karijoen, Teuvan, Kauhajoen ja Jurvan alueella. Järvet puuttuvat alueelta lähes kokonaan, inkä takia joen virtaaavaihtelut ovat suuria (Pöyry 2017). Kesän kuivina kausina virtaaa saattaa tyrehtyä lähes kokonaan. Jokisuu sijaitsee Selkäeren rannalla, Kristiinankaupungin Pohjoislahdella. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

212 Turvetuotantoalueita on Teuvanjoen vesistöalueella noin 260 ha, josta 138,1 ha on Vapon oistuksessa Profeetannevalla (tuotantoala 122,5 ja jo poistunutta aluetta 15,6 ha). Vapon turvetuotannon osuus koko vesistöalueen pinta-alasta on 0,3 %. Maatalouden piirissä valua-alueesta on noin 20 %. 12.1 Profeetanneva (Teuva) 12.1.1. Yleistä Profeetanneva sijaitsee Teuvanjoen vesistöalueen yläosan valua-alueella (38.006). Profeetannevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 105/2008/4, dnro LSY 2005-Y-416, yönnetty 22.10.2008). Turvetuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1976 ja tuotanto vuonna 1984. Tuotannossa oleva ala oli vuonna 2017 122,8 ha (lisäksi tuotannosta poistui 2,8 ha). Kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisesti kosteikon avulla. Profeetannevan tuotantoalueen kuivatusvedet purkautuvat Heiniluoan kautta Teuvanjokeen. Vesistöhavaintopaikka sijaitsee Heiniluoassa (taulukko 12.1). Taulukko 12.1. Profeetannevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue Turvetuotantoalue / - vesistöaseat X Y valua-alue k 2 k 2 Profeetanneva 38.006 Teuvanjoen yläosan va 1,25 -Heiniluoa (koko valua-alue) 233843 6944653 25,6 Vuonna 2017 suoritetun päästötarkkailun perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet (n = 6) olivat seuraavat: kiintoaine 3,4 g/l, kok.n 1123, kok.p 50 ja 34 g/l O2. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat alhaisepia. Mitatun kuorituksen osuus Teuvanjoen yläosalle VEMALA:n ukaan kohdistuvasta ainekuorasta (taulukko 12.2) jää pieneksi. Taulukko 12.2. Profeetannevan turvetuotantoalueen bruttokuoritukset sekä niiden osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Teuva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Profeetanneva kg kg kg kg O 2 % % % 38.006 Teuvanjoen yläosan va 1820 747 29,0 19954 0,4 2,1 1,9 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

213 12.1.2. Vesistötarkkailu Profeetannnevan vedet laskevat Teuvanjokeen Heiniluoan kautta (kuva 12.1). Kuva 12.1. Profeetannevan alapuolisen Heiniluoan valua-alue (25,6 k 2 ) SYKE:n Value-valuaaluetyökalulla KM10 arvioituna. Heiniluoan vesi on ollut vaihtelevasti hiean saentunutta ja tuanruskeaa huuspitoista vvettä (taulukko 12.3). Veden laatua on tutkittu vuodesta 2004 alkaen. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet (784 µg N/l ja 54 µg P/l) jäivät edellisvuosien keskitasoa pieneiksi. Fosforitaso oli kuitenkin yli kaksinkertainen puhtaisiin ojavesiin nähden. Happauustaso on vaihdellut elkoisesti; vuonna 2017 inii todettiin ( 5,8) itattiin elokuun suurilla virtaailla. Runsaat valuat lisäsivät selvästi yös huuksen äärää. Kun Profeetannevalta tulleissa vesissä oli typpeä keskiäärin 1123 ja fosforia 50 g/l, niin Heiniluoan typpitaso on ollut piteällä aikavälillä (2004 2016) keskiäärin 1125 µg N/l ja fosforitaso keskiäärin 81 µg P/l. Jos Profeetannevan vesien ravinnepitoisuudet olisivat ilan turvetuotantoa alhaisepia, niin silloin Profeetannevan vesillä voi olla vaikutusta Heiniluoassa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

214 Taulukko 12.3. Profeetannevan alapuolisen Heiniluoan veden laatu vuosien 1999 2016 keskiarvona sekä vuonna 2017. 38.006 Heiniluoa Profeetanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) 2004-2016 (n=37) 0,49 0,21 0,55 6,03 17,4 1125 113 117 81 26,4 2321 42 281 8,7 4,7 9,8 412 Min 0,2 0,1 0,2 5,1 1,6 726 3 3 29 10 880 17 180 3,2 3 0,1 3 Max 0,7 1 1,2 7,3 400 3350 810 1300 370 62 5007 76 440 110 7,6 20,7 1680 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,39 6,13 5,7 784 9 64 56 19 1734 39 270 6,9 4,7 7,7 224 11.5.2017 0,1 0,25 6,37 5 640 33 1300 30 190 11 3,3 2,6 30 9.8.2017 0,1 0,6 5,81 5,6 960 8,8 64 62 19 2200 50 380 3 3,2 12,8 600 3.10.2017 0,1 0,3 6,59 6,4 750 73 1700 36 240 6,5 7,5 7,5 40 g O2/l Virtaaa g/l 12.2 Säärineva (Teuva) 12.2.1. Yleistä Teuvalla sijaitseva Säärineva on saanut ypäristöluvan 2.11.2010 (lupapäätös nro 106/2010/1, dnro LSSAVI/104/04.08/2010). Hankealue sijaitsee Teuvanjoen vesistöalueella (38) ja siellä tarkein Majaluoan - Riipinluoan valua-alueella (38.007). Alueella ei ole vielä tuotantoa, vaan se on valistelussa. Koko hankealueen vedet johdetaan Majaluoan - Riipinluoan alueelle reittiä: Laskuoja 1 Kreoonluoa Riipinluoa Teuvanjoki. Vesireitin pituus pintavalutuskentältä Teuvanjokeen on noin 14 k. Majaluoan - Riipinluoan valua-alueen (38.007) pinta-ala on 96,77 k 2, josta valisteltava alue (98,8 ha) uodostaa noin 1 %. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

215 Säärinevalla ei suoritettu vuonna 2017 kuoritustarkkailua alueen ollessa vielä valisteltavana. Vesistönäytteitä on otettu alapuolisesta Riipinluoasta vuosina 2015 2017 (taulukko 12.4). Taulukko 12.4. Säärinevan valisteilla olevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu ypäristöluvan ukainen alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöaseat X Y valua-alue k 2 k 2 Säärineva 38.007 Majaluoan - Riipinluoan va 0,99 - Riipinluoa ap 237176 6939413 41,2 12.2.2. Vesistötarkkailu Riipinluoan vesi on tuaa ja hyvin ravinne- ja huuspitoista vettä. Veden ei kuitenkaan ole ollut vuosina 2015 2017 alhainen. tta on keskiarvona runsaasti. Ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2017 korkeita kuten edellisvuosinakin. Ekologista luokitusta ajatellen vuoden 2017 keskiarvot (1530 µg N/l ja 120 µg P/l) vievät Riipinluoan pieniin turveaiden jokiin luokiteltuna ravinnepitoisuuksien osalta jopa huonoon luokkaan. Riipinluoan tilan ekologista luokittelua ei ole tehty. Riipinluoan valua-alue on esitetty tarkein kuvassa 12.2. Kuva 12.2. Säärinevan alapuolisen Riipinluoan valua-alue (98 k2) ennen Teuvanjokea SYKE:n Value-valua-aluetyökalulla KM10 arvioituna. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi