KALLAVEDEN KELLOSELÄN ALUEEN MIXOX-HAPETTAMISEN VUOSIRAPORTTI 2014

Transkriptio

1 POWERFLUTE OY SAVON SELLU KALLAVEDEN KELLOSELÄN ALUEEN MIXOX-HAPETTAMISEN VUOSIRAPORTTI Kuopio.. Eeva Kauppinen Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Yrittäjäntie, 7 KUOPIO Puh Kotipaikka: Kuopio, Y-9- tiedustelut@vesieko.fi

2 KALLAVEDEN KELLOSELÄN ALUEEN MIXOX-HAPETTAMISEN VUOSIRAPORTTI. JOHDANTO Kallaveden Kelloselän syvänteitä hapetetaan Savon Sellun jätevesien vaikutusten kopensoiiseksi (Savon Sellu Oy:n vesioikeuden lupapäätökseen: Itä-Suoen vesioikeuden päätös nro /9/..99 ja Vesiylioikeuden päätös nro 9/999,.9.999). Itä-Suoen ypäristölupavirasto on antanut Savon Sellulle ypäristöluvan..7 (Nro /7/, Dnro ISY--Y-7). Jätevedet puretaan päällysveteen, tehtaan sataa-altaaseen. Kelloselän alueen asean BH hapetus aloitettiin heinäkuussa 9 (laite ) ja Kellonieen asean H (laite ) aaliskuussa hapetus aloitettiin lisäksi Kelloselän rinnakkaissyvänteellä H (laite ), jonka atala kynnys erottaa hapetussyvänteestä BH. Hapetukset on urakoinut Vesi-Eko Oy Mixox- laitteilla Savon Sellun toieksiannosta. Laitteiden yhteinen hapensiirtoteho on talvisilla happipitoisuuksilla noin kg O /d ja kesäisillä noin kg O /d. Kelloselän lisäksi Keski-Kallavedellä, Kuopion kaupungin Lehtonieen jätevedenpuhdistaon purkualueella, on toiinut alkaen kole uuta Mixox- -laitetta. Kallan siltojen rakennushanke saatiin valiiksi tietöiden osalta vuoden aikana. Hanke jatkuu vuonna rautatiesiltojen korjauksilla. Hankkeen aikana Kallan siltojen kautta kulkevien vesien reittejä on uutettu, jolloin yös virtausolosuhteet ainakin Kelloselän länsiosissa ovat uuttuneet. Tää raportti perustuu Savo-Karjalan Ypäristötutkius Oy:n suorittaaan vesistötarkkailuun. Tarkkailua on vuoden alusta toteutettu uusitun ohjelan ukaan. Uudessa ohjelassa havaintoaseia on jonkin verran karsittu, ja tilalle otettu vuosittain erikseen sovittavia erillistutkiuksia. Tässä raportissa käsitellyt havainto- ja hapetuspaikat ovat liitteessä ja analyysitulokset vuodelta ovat liitteissä. Koko aluetta koskevan vesistöraportin laatii Savo-Karjalan Ypäristötutkius Oy.. HAPETTIMIEN TOIMINTA Hapettiien toiintaa valvoo Savon Sellu, joka iloittaa havaituista häiriötiloista Vesi-Eko Oy:lle. Vuonna hapettiet toiivat hyvin koko talven ja kevään. Laitteet huollettiin kesäkuussa. Kellonieen edustalla oleva laite nro (H) pysähteli kesän aikana (kesäkuun alusta elokuun loppuun välisenä aikana) useita kertoja, vikavirtasuojan laukeaisesta johtuen. Sähkönkulutuksen perusteella laite ei ole juurikaan ollut toiinnassa kesän aikana. Sähkökeskus on ukkosherkkä, joten vikavirtasuoja laukeaa helposti. Laitteelle tuleva kaapeli uusittiin syksyllä. Hapettiilla (BH) ja (H) on yhteinen sähkökeskus. Laitteet toiivat hyvin koko talven -, sekä kevään. Laite toii hyvin yös koko kesän ja syksyn

3 . Laite pysähteli kesän aikana (kesä-elokuun välisenä aikana) useita kertoja vikavirtasuojan laukeaisen takia.. SÄÄOLOT Kuopion seudun kuukausikeskiläpötiloja ja sadeääriä on tässä raportissa tarkasteltu Maaningan Halolan sääasean havaintoihin perustuen. Vuoden sääolosuhteita verrattiin vertailukauden 9- keskiarvoon. Vuosi oli aapallon ittaushistoria läpiin ja Suoessa toiseksi läpiin. Syksy oli läin ja keskiääräistä sateisepi, nostaen järvien vedenkorkeutta. Talvi alkoi vasta taikuun puolivälissä, kuun alkupuolen ollessa poikkeuksellisen lauha. Taikuun jälkeen sää läpeni jälleen, koko lopputalven ollessa lauha ja vähäsateinen. Helikuussa keskiläpötila oli jopa astetta korkeapi kuin vertailukaudella vastaavaan aikaan. Talvi oli vähäluinen ja aaliskuun lauhojen kelien takia luet sulivat tavanoaista aikaisein. Maaliskuun lopulla Kallaveden pinta oli + c keskiääräistä korkeaalla, johtuen sateisesta syksystä ja lauhasta talvesta. Jäät lähtivät huhtikuun puolivälin paikkeilla, tavanoaista aikaisein. Toukokuu oli sateinen. Keskiläpötila oli tyypillinen, utta läpötilat heilahtelivat silti reippaasti, sillä kuun puolivälin jälkeen läpötilat nousivat hellelukeiin lähes viikoksi. Kuun loppupuoli oli viileä. Myös kesäkuu oli tavanoaista koleapi ja Kuopion seudulla yös hiean tavanoaista sateisepi. Heinäkuu oli ensiäistä viikkoa lukuun ottaatta harvinaisen läin. Kuun keskiläpötila oli astetta tavanoaista korkeapi ja sadetta saatiin vähän. Kuun puolivälin paikkeilla alkanut hellejakso jatkui Kuopiossa.. asti. Elokuun loppupuoli oli läpötiloiltaan tavanoainen. Elokuussa satoi hiean tavanoaista väheän. Syyskuu oli läin ja vähäsateinen. Lokakuu oli puolestaan tavanoaista viileäpi ja sateisepi. Marras- ja joulukuu olivat lauhoja. Sadeäärät olivat lähellä tavanoaista. Tiedot ovat Ilatieteenlaitoksen ilastokatsauksista.

4 Keskiläpötila Maaningan Halolassa Läpötila o C / / / Sadanta, /kk / / / / / / 7/ / 9/ / / / 9 7 Sadanta Maaningan Halolassa 9- / / / / / / / / / 7/ / 9/ / / /. TULOKSET.. Talvi Kuva. Kuukausittainen keskiläpötila ja sadeäärä Maaningan Halolassa.-. verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Vuonna hapetusaseien (H, BH ja H) vesiassasta otettiin profiilinäytteet aaliskuussa ja elokuussa. Muilta aseilta (, ja 7), joita käytetään hapetusaseien vertailuun, näytteitä otettiin lisäksi toukokuussa ja lokakuussa. Talvella näytteitä ei saatu asealta 7 heikon jäätilanteen takia. Maaliskuun havaintokerralla (.-..) hapetusalueen yläpuolisella asealla ja alapuolisella Kelloselän asealla vesiassa oli kerrostunut, läpötilan ollessa pohjan lähellä -, astetta ja pinnalla -, astetta. Hapetussyvänteiden lähellä sijaitsevalla asealla A vesi oli kerrostunut, utta viileäpää kuin e. aseilla. Hapetusaseilla H, BH ja H vesi oli viileää (-, asteista) ja lähes tasaläpöistä. Pohjanläheinen vesi oli hapellista kaikilla tarkastelluilla aseilla. Hapetusaseilla happitilanne oli erinoainen. Aseilla, A ja pohjanläheiseen veteen liuenneen hapen äärä oli huvennut talven aikana. Happitilanne oli kuitenkin edelleen hyvä, lukuun ottaatta aseaa, jossa happipitoisuus oli pohjan lähellä.

5 Savon Sellun yläpuolisella asealla talviset aoniutyppipitoisuudet olivat pohjaa lukuun ottaatta pieniä (, ). Pohjan lähellä pitoisuus oli hiean koholla, heikentyneestä happitilanteesta johtuen ( ). Savon Sellun alapuolisilla aseilla aoniutyppipitoisuudet olivat korkeita, jätevesivaikutuksesta johtuen. Korkeiat pitoisuudet havaittiin purkualueen läheisillä hapetusaseilla H, BH sekä läheisellä asealla A. E. aseilla aoniutyppipitoisuuden olivat koholla koko vesiassassa, päällysvesi ukaan lukien. Korkeiat pitoisuudet (9-77 ) itattiin - syvyydeltä. Asealla H aoniutyppipitoisuus oli korkea yös syvyydellä. Lievä jätevesivaikutus oli havaittavissa koko vesiassassa yös Kellonieen edustan hapetusasealla H, jossa pitoisuudet olivat kuitenkin paljon pienepiä (9- ) kuin jätevesien purkualueen lähiaseilla tai sen alapuolisella asealla, jossa aoniupitoisuudet olivat koholla havaintosyvyyksillä, ja (- ). Asealla jätevesiä ei havaittu pohjanläheisessä vesikerroksessa. Havaintoaseien päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä - ja pohjanläheisen veden -. Eri syvyyksien perusteella laskettu aseakohtainen keskipitoisuus oli korkein hapetusalueen yläpuolisella asealla (7, ) ja toiseksi korkein Kellonieen hapetusasealla H (7 ). Pohjanläheisen veden pitoisuudet olivat koholla aseilla, A ja, todennäköisiin konsentroituisesta johtuen. Läpötila aaliskuu O-pitoisuus aaliskuu oc H BH A H p- H BH A H p- kok.p aaliskuu H BH A H p- 9 7 NH-N aaliskuu H BH A H p- Kuva. Savon Sellu Oy:n purkualueen havaintoaseien läpötila ( o C), happipitoisuus (O -pitoisuus ), aoniutyppi- (NH -N ) ja kokonaisfosforipitoisuus (kok.p ) eri syvyyksillä (,,, p- (etri pohjan yläpuolelta) ja (vain asea ) aaliskuussa. Hapetusaseilla BH, H ja H alusvesi on ollut viileää ja happitilanne tasaisen hyvä kaikilla talvinäytteenottokerroilla (kuva ) tarkastelujaksolla

6 99/-. Talvi ei tehnyt tähän poikkeusta, happitilanne oli erinoainen. Jätevesien kuoritusvaikutus on ilennyt aseilla BH ja H kaikkina tarkkailutalvina, alusveden kohonneina aoniutyppipitoisuuksina. Talvella alusveden pitoisuudet olivat keskiääräisellä tasolla (kuva ). Päällysveden () pitoisuus oli sen sijaan tavanoaista korkeapi oleilla aseilla. Hapetusasealla H aoniutyppipitoisuudet ovat ajoittain olleet koholla syvyydellä ja pohjan lähellä, ilentäen jätevesien vaikutusta. Talvella pohjanläheisen veden pitoisuus oli hiean keskiääräistä pienepi ja päällysveden hiean tavanoaista korkeapi. Asean A pohjanläheisen veden tilanne on parantunut hapetuksen alettua viereisellä asealla H syksyllä 999: pohjanläheisen veden fosfori- ja aoniutyppipitoisuudet ovat olleet aiepaa pienepiä (kuva ). Talvella happitilanne oli erinoainen, parepi kuin aiepina talvina vastaavaan aikaan. Aoniutyppipitoisuudet olivat aiepien vuosien vaihteluvälillä (kuva ). Asealla happitilanne oli pohjan lähellä parepi kuin neljänä edellisenä talvena saoihin aikoihin. Aoniutyppipitoisuus oli selvästi koholla - syvyydellä, kuten aieinkin. Myös päällysveden pitoisuus oli koholla, toisin kuin aiepina vuosina. Savon Sellun alapuolisten aseien päällysveden tavanoaista korkeapien aoniutyppipitoisuuksien syynä lienee lähes tasaläpöinen vesiassa syvyysvyöhykkeillä -, ahdollistaen yleensä pääasiassa syveällä virtaavien jätevesien sekoittuisen päällysveteen.

7 o C Asea H läpötila aaliskuu p- o C Asea BH läpötila aaliskuu p Asea H O aaliskuu p- Asea BH O aaliskuu p- o C Asea / H läpötila aaliskuu p Asea / H O aaliskuu p- Kuva. Läpötila ja happipitoisuus (), aseilla BH, H ja H aaliskuussa 99/-. o C 9 9 Asea A läpötila aaliskuu 9 9 p Asea A O aaliskuu p- o C Asea O aaliskuu p Asea läpötila aaliskuu p- Kuva. Läpötila ( o C) ja happipitoisuus (O ) aseilla A ja aaliskuussa 99-.

8 7 Asea H NH -N aaliskuu p- 9 7 Asea H kok.p aaliskuu p Asea BH NH -N aaliskuu p Asea BH kok.p aaliskuu p- 9 9 Asea / H NH -N aaliskuu p Asea / H kok.p aaliskuu Kuva. Aoniutyppi- (NH -N ) ja kokonaisfosforipitoisuus (kok.p ) aseilla H, BH ja H aaliskuussa 99/-. Vuosi p Asea A NH -N aaliskuu 9 p- 9, p- 7, 9, p Asea A Kok.P aaliskuu p Asea NH -N aaliskuu 9 p Asea kok.p aaliskuu Kuva. Aoniutyppi- (NH -N ) ja kokonaisfosforipitoisuus (kok.p ) aseilla A ja aaliskuussa 99-. p- 7

9 .. Kesä Toukokuun puolivälin havaintokerralla happitilanne oli erinoainen havaintoaseilla A ja, pohjanläheisen veden happipitoisuuden ollessa,. Muilta tarkkailualueen aseilta ei ole tuloksia. Elokuun havaintokerralla vesi oli voiakkaasti kerrostunut kaikilla tarkastelluilla aseilla. Päällysvesi oli,7-,9 asteista ja pohjanläheinen vesi 7,-, asteista. Hapetusaseilla H, BH ja H alusvesi oli läennyt hapetuskierrätyksestä johtuen (-, o C). Asealla A alusvesi oli yhtä läintä kuin hapetusaseilla, asean H hapetuksen vaikutuksen yltäessä sinne asti. Pohjanläheinen vesi oli kaikilla aseilla hapellista,,-,9. Happitilanne oli parepi kuin vastaavaan aikaan edellisenä kesänä (kuva 7, kuvat ja 9). Hapetinlaitteiden nro ja toiintahäiriöillä ei näytä olleen vaikutusta syvänteiden BH ja H loppukesän aikaiseen happitilanteeseen. Sellun yläpuolisella asealla aoniutyppipitoisuudet olivat luokkaa,-9. Alapuolisilla aseilla pitoisuudet olivat lähes saaa tasoa, päällysvettä sekä asean A pohjanläheistä vesikerrosta lukuun ottaatta. Päällysveden aoniutyppipitoisuus vaihteli Kelloselän aseilla välillä -, ollen korkein asealla A. Vaajasalon eteläpuolisella asealla 7 päällysvedessä oli aoniutyppeä huoattavasti väheän,. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat tasolla -, pitoisuuden ollessa korkein Kellonieen hapetusasealla H. Pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat koholla aseilla, A ja (- ), todennäköisesti konsentroituisesta johtuen. oc Läpötila elokuu H BH A H 7 p- 9 7 O-pitoisuus elokuu H BH A H 7 p- Kok.P elokuu H BH A H 7 p- 9 7 NH-N elokuu H BH A H 7 p- Kuva 7. Savon Sellu Oy:n purkualueen havaintoaseien läpötila ( o C), happipitoisuus (O -pitoisuus ), aoniutyppi- (NH -N ) ja kokonaisfosforipitoisuus (kok.p ) eri syvyyksillä (,,, p- (etri pohjan yläpuolelta) ja (vain asea ) elokuussa.

10 9 Hapetusasean BH (hapetin nro ) kesäaikainen happitilanne oli hyvä vuosina - ja tavallista heikopi seuraavina kolena vuotena (-). Kesällä happitilanne oli hyvä, hapettien toiintahäiriöistä huoliatta. Syvänteeseen kertyi tavanoaista väheän aoniutyppeä, toisin kuin kesällä. Kokonaisfosforin suhteen tilanne oli tarkkailuvuosien keskiääräisellä tasolla koko vesiassassa. Hapetusasealla H (hapetin nro ) tilanne on noudattanut saaa kaavaa kuin asealla BH, kesän ollessa kolea viie vuotta parepi. Vuosien - heikoan happitilanteen syynä olivat hapettien toiintahäiriöt. Kesällä hapetin nro toii kuitenkin keskeytyksittä. Aoniutypen pitoisuus pohjan lähellä oli aiepien vuosien tapaan pieni. Myös pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus noudatteli aiepien tarkkailuvuosien tavanoaista tasoa (ka. -, 9 ) hyvästä happitilanteesta johtuen. Kolena edellisenä kesänä (-) fosforipitoisuus oli pohjan lähellä tavanoaista korkeapi, erityisesti. Myös hapetusasealla H (hapetin nro )pohjanläheisveden happipitoisuus oli kolena viie vuotena aiepaa atalapi, tilanteen ollessa heikon kesällä. Heikentyneen happitilanteen taustalla olivat hapettien toiintahäiriöt. Kesällä happitilanne oli kuitenkin hyvä ja kokonaisfosforipitoisuudet pohjan lähellä tavanoaisella noin tasolla, vaikka syvänteessä olevan hapettien toiinnassa havaittiin jälleen runsaasti katkoksia. Myös hapetusaseia lähinnä olevalla syvänneasealla A pohjanläheisen veden kesäaikainen happitilanne poikkesi vuosina - tavanoaisesta, ollen heikopi. Kesällä happitilanne oli pohjan lähellä hyvä. Pohjanläheisen veden aoniutyppipitoisuus oli aiepien vuosien vaihteluvälillä, utta hivenen korkeapi kuin tarkkailuvuosien 99- keskipitoisuus (ka. ). Kokonaisfosforipitoisuus oli tavanoaisella tasolla koko vesiassassa. Pohjanläheisen veden fosforipitoisuus oli paria viie vuotta atalapi, pareasta happitilanteesta johtuen. Asealla alusveden happipitoisuus on säilynyt elko hyvällä tasolla kaikkina loppukesän tarkkailukertoina. Aoniutypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat kesällä saaa suuruusluokkaa kuin ennenkin. Päällysveden aoniutyppipitoisuus oli kaikilla havaintoaseilla tavanoaista korkeapi. Päällysveden ( ja - ) avovesikauden aikainen kokonaisfosforin keskipitoisuus (kuva ) Kelloselän alueella oli rehevien vesien luokkaa (ka.,7, vaihteluväli - ), sijoittuen aiepien vuosien vaihteluvälille. Ainoastaan toukokuussa havaittu pitoisuus oli aiepaa korkeapi. Pideän aikavälin tarkastelussa etenkin keväinen kokonaisfosforipitoisuus on ollut lievässä nousussa erilaisista vesiensuojelutoiista huoliatta. Päätekijän tähän lienee talviaikoina lisääntynyt hajakuorituksen äärä. 9

11 oc Asea BH läpötila elokuu p- Asea BH O elokuu p- 7 9 oc 7 9 Asea H läpötila elokuu p- Asea H O elokuu p- 7 9 oc 7 9 Asea / H läpötila elokuu p- Asea / H O elokuu p oc Kuva. Läpötila ja happipitoisuus () aseilla BH (hapetin ), H (hapetin ) ja H (hapetin ) elokuussa 99/ Asea A läpötila elokuu Asea A O elokuu p- Asea O elokuu p p- oc Asea läpötila elokuu p- Kuva 9. Läpötila ( o C) ja happipitoisuus (O ) aseilla Aja elokuussa 99-.

12 7 Asea BH NH-N elokuu 7 9 p- Asea BH kok.p elokuu 7 9 p- 7 Asea H NH-N elokuu p- Asea H kok.p elokuu p Asea / H NH-N elokuu p- Asea / H kok.p elokuu p Kuva. Aoniutyppi- (NH -N ) ja kokonaisfosforipitoisuus (kok.p ) aseilla BH (hapetin ), H (hapetin ) ja H (hapetin ) elokuussa Asea A NH-N elokuu p- Asea A Kok.P elokuu p Asea NH-N elokuu p Asea kok.p elokuu p- Kuva. Aoniutyppi- (NH -N ) ja kokonaisfosforipitoisuus (kok.p ) aseilla A ja elokuussa 99-.

13 kokonaisfosforipitoisuus, 999 Kelloselän alue (A, H, BH, H), päällysvesi (- ja ) 7 9 toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu Kuva. Päällysveden (- ja ) kokonaisfosforipitoisuus touko-lokakuussa Kelloselän alueella vuosina -.. YHTEENVETO Syksy oli läin ja sateinen, talven alkaessa vasta taikuun puolivälissä. Kelit lauhtuivat kuitenkin tai-helikuun vaihteessa, ja luien sulainen alkoi tavanoaista aikaisein jo aaliskuulla. Jäät lähtivät jo huhtikuun puolivälin paikkeilla. Kevät oli läin ja heinä-elokuu helteiset. Vuonna talviaikainen hapetus toii hyvin, laitteiden ollessa päällä tarkoitettuna aikana. Kesällä syvänteessä H oleva hapetin nro ja syvänteessä BH oleva hapetin nro pysähtelivät useita kertoja kesän aikana. Syvänteessä H oleva laite nro toii keskeytyksittä koko kesän. Talvella hapetussyvänteiden happitilanne oli erinoainen ja vesi viileää kuten aiepinakin hapetustalvina. Vesiassa oli hapetusaseilla lähes tasaläpöistä. Myös hapetussyvänteen H viereisen syvänteen A happitilanne oli hyvä. Hapetusaseien alapuolisella Kelloselän asealla alusvesi oli läpiäpää kuin hapetusaseilla. Happitilanne oli ajankohtaan nähden edelleen hyvä. Hapetusalueen yläpuolisella asealla vesi oli hiean läpiäpää kuin hapetusaseilla ja happitilanne oli selvästi heikentynyt pohjan lähellä. Jätevesien kulkeutuista ilentävät aoniutypen pitoisuudet olivat koholla purkualueen läheisillä hapetusaseilla BH ja H sekä asealla A, etriä syveillä alueilla. Pitoisuudet olivat aiepiin vuosiin verrattuna keskiääräisellä tasolla tai hivenen alle. Kelloselän asealla ja Kellonieen edustan hapetussyvänteessä H jätevesivaikutus oli havaittavissa, utta pitoisuudet olivat pienepiä kuin purkualueen lähellä. Tarkkailusyvänteissä ei havaittu sisäistä ravinnekuoritusta. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat pohjan lähellä koholla aseilla A ja, happitilanne huoioiden todennäköisiin kuitenkin aineiden konsentroituisesta johtuen. Elokuun puolivälissä happitilanne oli hyvä kaikilla tarkastelluilla aseilla, eikä hapettiien ja toiintahäiriöillä näyttänyt olevan heikentävää vaikutusta syvänteiden happitilanteeseen.

14 Hapetusaseilla kokonaisfosforipitoisuudet olivat tasaiset koko vesiassassa, eikä sisäistä ravinnekuoritusta havaittu kesän tapaan. Kelloselällä päällysveden avovesikauden aikainen kokonaisfosforipitoisuuden keskipitoisuus kuvasti rehevien vesien tasoa. Elokuun havaintokerralla päällysveden aoniutyppipitoisuus oli koholla kaikilla uilla tarkastelluilla aseilla, paitsi tarkastelualueen yliällä () ja alialla (7) syvänneasealla. Muutoin havaitut pitoisuudet olivat pieniä, paitsi asealla A, jossa yös pohjanläheisen veden aoniutyppipitoisuus oli hiean koholla. Hapettiien toiinnan valvontaa tulisi kehittää ja sähkönsyötössä vikatiloja aiheuttavat koponentit korjata/vaihtaa. Valvonta on ahdollista autoatisoida, ja lisäksi suojareleiden laukeaisesta tai hapettiien virrankulutuksen uutoksista on ahdollista ohjata hälytys esierkiksi valvonnasta vastaavan kännykkään. Kuopiossa.. Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Erkki Saarijärvi

15 LIITE. Havaintopaikat ja hapetussyvänteet (H, BH, H). Maanittauslaitos lupa nro /MML/

16 Aoniu N, suodattaaton Happi, liuk Ke. hapen kulutus Kokonaisfosfori, suodatta aton Kokonaistyppi, suodattaat on Koliforiset bakteerit, läpökest kpl/l Yläsyv, Alasyv, Kok. Näkö- Hapen Kiintoaine, Klorof-a Läpötila Saeus Väriluku Paikka YK-Pohj YK-Itä Syv, Aika syv, Jää, Lui, syv, kyll.% karkea C ph FNU g Pt/l Kallavesi A 97 7,..,,9,7,,,, Kallavesi A 97 7,.. 9,,,9,7,,,, Kallavesi A 97 7, 7..,,, 9 77,9,,,,, Kallavesi A 97 7, 7..,,, 7,, Kallavesi A 97 7, 7..,,, 7 7, 7,,,,, Kallavesi A 97 7, 7..,,, 7,, Kallavesi A 97 7, 7..,,, 7 7,,,,,7, Kallavesi A 97 7, 7..,,, 7,, Kallavesi A 97 7, 7.. 9,,,, 7,,,,, Kallavesi A 97 7, 9..,, 99, 9 9,, Kallavesi A 97 7, 9..,, 9,7 9 7,, Kallavesi A 97 7, 9.. 9,,, 9, 9 7, Kallavesi A 97 7,.., 7 7, Kallavesi A 97 7,.., 9,, Kallavesi A 97 7, 9.7.,, Kallavesi A 97 7,..,, 7,,7, 7,, 77 Kallavesi A 97 7,..,, Kallavesi A 97 7,..,, 7,, Kallavesi A 97 7,..,, 9,,,,7, Kallavesi A 97 7,..,,,, Kallavesi A 97 7,..,,,,,7,,9 Kallavesi A 97 7,..,, 7,, Kallavesi A 97 7,.. 9,,,,, 9,,,, 9 Kallavesi A 97 7,.. 9, 7, Kallavesi A 97 7, 7.9., 9,7, Kallavesi A 97 7,..,, 9,7,, Kallavesi A 97 7,.. 9,,, 9,,, Kallavesi A 97 7,..,, 9,,9 79 Kallavesi BH ,7,, 7,, Kallavesi BH ,7,, 7, Kallavesi BH ,7,, 77,9, Kallavesi BH ,7,, 79,, Kallavesi BH ,7,, 77,9, Kallavesi BH ,7,, 7,, Kallavesi BH ,7,7,, 77 7, 7, Kallavesi BH ,, ,9 Kallavesi BH ,, 7, Kallavesi BH ,, 7 7,,9 Kallavesi BH ,, 9, 9, Kallavesi BH ,,,, Kallavesi BH ,, 9 7, 9, Kallavesi BH ,,,, Kallavesi BH ,, Kallavesi BH ,, 7,, Kallavesi BH ,, 7,,7 Kallavesi BH ,,,, 9,7 Kallavesi BH ,, 7,,7 Kallavesi BH ,,,, Kallavesi BH ,,,, Kallavesi BH , 9,, 7, Kallavesi H 977, 7..,,, 9 7, 9, Kallavesi H 977, 7..,,, 79,, Kallavesi H 977, 7..,,, 77, Kallavesi H 977, 7..,,, 7,, Kallavesi H 977, 7..,,, 9 7,7 7, Kallavesi H 977, 7..,,,, 7,, Kallavesi H 977,.. 7,,7 9, Kallavesi H 977,.. 7,,7 7,7, Sähkönjoht S/

17 Yläsyv, Alasyv, Kok. Näkö- Aoniu N, suodattaaton Hapen Happi, liuk Kiintoaine, Klorof-a Läpötila Paikka YK-Pohj YK-Itä Syv, Aika syv, Jää, Lui, syv, kyll.% karkea aton on kpl/l C ph Kallavesi H 977,.. 7,,7 7, Kallavesi H 977,.. 7,,7 7, Kallavesi H 977,.. 7,,7 7,,7 Kallavesi H 977,.. 7,,7, Kallavesi H 977,.. 7,,7,9 Kallavesi H 977,.. 7,,7, Kallavesi H 977,.. 7,,7,9, Kallavesi H 977,.. 7,,7,, 9, Kallavesi H 977,.. 7,,7,, Kallavesi H 977,.. 7,,7,, Kallavesi H 977,.., 7,,7,,, Kallavesi H 977,.. 7,,7 9 Kallavesi H 9..,,7, 77 Kallavesi H 9..,,7, 77 Kallavesi H 9..,,7, 7,9 Kallavesi H 9..,,7, 7, Kallavesi H 9..,,7, 9 7, Kallavesi H 9..,,7, 7, Kallavesi H 9..,,7, 7, Kallavesi H 9..,,,7, 7,, Kallavesi H 9..,9 Kallavesi H 9..,7,9 7,9 Kallavesi H 9..,7,9, 9,7 Kallavesi H 9..,7,9 7,,7 Kallavesi H 9..,7,9, 7, 9, Kallavesi H 9..,7,9,, Kallavesi H 9..,7,9,, Kallavesi H 9..,7,7,9 7, Kallavesi H 9..,7, Ke. hapen kulutus Kokonaisfosfori, suodatta Kokonaistyppi, suodattaat Koliforiset bakteerit, läpökest Saeus FNU Sähkönjoht S/ Väriluku g Pt/l