Kh 7/12.9.2016 271, kunnanhallituksen hyväksymä 12.9.2016 Kirkkonummen kunta Yhdyskuntatekniikka Vastaus Dnro: 241/10.02.03/2014 12.9.2016 Lugnetin asemakaavan hyväksyminen, valitus valtuuston päätöksestä 23.5.2016 45, Tarmo ja Erja Astikainen Kirkkonummen kunnan vastine Tarmo ja Erja Astikaisen valituksen asiakohtiin Sekä Lugnetin asemakaava että valittajien omistamat Britebo ja Åkes -nimiset kiinteistöt (RN:o 2:188 ja 2:359) sijaitsevat Kylmälän kylässä, joka on oikeusvaikutteisessa Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 osoitettu kyläkeskuksen alueeksi. Yleiskaava on tullut lainvoimaiseksi 13.9.2000. Yleiskaavan maankäyttö toimii ohjeena alueen osayleiskaavoitukselle ja asemakaavoitukselle. Myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (lainvoimainen 29.4.2016) kylä -kohdemerkintä koskee Kylmälää. Alueella ei ole ennestään voimassa olevia asemakaavoja. Lähin asemakaava, Sjökullan oppimiskeskuksen asemakaava, joka sai lainvoiman 24.5.2013, sijaitsee alueesta noin kilometrin etäisyydellä luoteeseen. Lugnetin asemakaava sisältää kiinteistöt 2:712 ja 2:776, joilla on sijainnut kasvihuonetoimintaa eri mittakaavassa jo kymmenien vuosien ajan. Lugnetin asemakaavahanke on Kirkkonummen kunnanvaltuuston 18.6.2012 vuosille 2013-2017 hyväksymän kaavoitusohjelman mukainen. Hanke sijoitettiin Kirkkonummen kunnan kaavoitusohjelmaan sen jälkeen, kun Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus olivat hylänneet kuluneiden muutaman vuoden aikana useita alueelle eri lupamenettelyillä haettuja hankkeita ja antaneet samalla päätöksiä ko. hankkeiden toteuttamisedellytyksistä. Hallintotuomioistuinten päätöksissä on pääsääntöisesti edellytetty yksittäistä lupamenettelyä tarkempaa vuorovaikutteista kaavoitusmenettelyä, joka perustuu riittäviin perus- ja vaikutusselvityksiin. Valittajataho on ilmaissut valituksensa kohteet sekä perusteet valitukselle. Seuraavassa on kunnan näkemys valituksen perusteisiin. Valituksen perustelujen kohdat on numeroitu ja niistä on laadittu tiivis lyhennelmä, johon on laadittu vastaus tekstisisennyksessä: 1. Asemakaavapäätös on hylättävä lain vastaisena, koska alempiasteisella kaavalla ei saa loukata ylempiasteista kaavaa. Kaavapäätös on voimassaolevan yleiskaavan, voimassa olevan valtioneuvoston hyväksymän maakuntakaavan, keskeneräisen osayleiskaavaehdotuksen, luonnonsuojelulain, luontodirektiivin, yleisen edun sekä Suomen perustuslain vastainen. Päätöstä ei saa panna täytäntöön lain vastaisena. Yleiskaava, tässä tapauksessa Kirkkonummen yleiskaava 2020, on yleispiirteinen kaava, jossa esitetyt alueiden pääkäyttötarkoitusten rajaukset ovat suuntaa-antavia. Yleiskaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät tarkemmaksi asemakaavoituksessa ja asemakaavan rajaukset usein tarkentuvat yleiskaavaan verrattuna. Kirkkonummen yleiskaavan 2020 AT-alue mahdollistaa monipuolisen asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen.
Kylmälän osayleiskaavan laatiminen on vireillä ja vielä kesken. Kaavaehdotuksessa alue osoitettiin pääosin MP-merkinnällä. Lugnetin asemakaava on kuitenkin mahdollista hyväksyä ennen osayleiskaavaa, koska alueella on lainvoimainen yleiskaava. Osayleiskaavaehdotuksella ei sen sijaan ole MRL:n mukaista juridista asemaa. Uudenmaan maakuntakaavan ohjausvaikutusta ja sen tulkintaa asemakaavahankkeen osalta käsiteltiin kaavoituksen aloitusvaiheessa järjestetyssä Uudenmaan ELY-keskuksen koolle kutsumassa viranomaisneuvottelussa 27.3.2014. Kyseisessä neuvottelussa Uudenmaan liiton näkemys oli, että Kylmälän alueella on maakuntakaavassa kyläalueen merkintä, joka on täsmentynyt yleiskaavassa. Uudenmaan liiton näkökulmasta hanke tukee kyläalueen elinvoimaisuutta. Asemakaava ei ole luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin vastainen, sillä alueella ei esiinny niiden mukaisia luontoarvoja. Yleisen edun osalta voidaan todeta, kuten jo aiemminkin todettu, että asemakaavahanke on sisällytetty kunnan kaavoitusohjelmaan, jotta alueelle tärkeän yritystoiminnan edellytyksiä voidaan tarkastella yleiskaavoitusta tarkemmassa mittakaavassa. Päätös asemakaavan laadinnasta perustuu mm. päätöksiin, joita Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat antaneet aluetta koskevista hankkeista. Molemmat oikeusasteen ovat katsoneet lukuisissa päätöksissään, että alueelle suunniteltujen rakennusten (mm. hakevarasto) rakentaminen edellyttää alueen suunnittelemista rakennuslupa- ja suunnittelutarvemenettelyjä laajemmalla prosessilla, eli kaavoituksen kautta. 2. Päätös ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaava perustuu virheelliseen tulkintaan voimassaolevasta maakuntakaavasta. Kaava on lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 1, 5 ja 9 :n, 24 2 momentin, 28 :n 1 momentin ja 3 momentin 1, 2, 3 ja 6 kohtien, 36, 42, 54, 103 i :n sekä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 2 :n vastainen. Valittajan mainitsema päätös (eli asemakaava) perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Asemakaavoitukseen liittyvä selvitystarve on käyty läpi kaavoituksen aloitusvaiheessa järjestetyssä Uudenmaan ELY-keskuksen koolle kutsumassa viranomaisneuvottelussa (27.3.2014), jossa todettiin että aluetta koskevat selvitykset ovat ajantasaisia. Mitä tulee väitteeseen voimassaolevan maakuntakaavan virheellisestä tulkinnasta, niin kuten edellä on todettu, niin 27.3.2014 pidetyssä viranomaisneuvottelussa käsiteltiin myös maakuntakaavan ohjausvaikutusta ja sen tulkintaa. Neuvottelun perusteella valittajan väittämälle virhetulkinnalle ei löydy perusteita. Mainituista MRL:n pykälistä 24 2 mom. koskee tätä kaavaa välillisesti. Ensisijaisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja huomioon ottamisesta säädetään valtion viranomaisten ja maakunnan suunnittelun näkökulmasta. Pykälä koskee myös muuta alueiden käytön suunnittelua. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa (27.3.2014) sekä asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavaehdotuksesta saaduissa viranomaislausunnoissa ei tuotu esiin sellaisia ristiriitaisuuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta, joita ei hyväksytyssä asemakaavassa olisi ratkaistu.
Mainituista MRL:n pykälistä 28 1 ja 3 mom. ei koske tätä kaavaa, vaan maakuntakaavoitusta. Mainituista MRL:n pykälistä 36 ja 42 eivät myöskään koske tätä kaavaa, vaan yleiskaavoitusta. MRL 54 :ssä säädetään asemakaavan sisältövaatimuksista. Asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa (27.3.2014) sekä asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavaehdotuksesta saaduissa viranomaislausunnoissa ei tuotu esiin sellaisia asemakaavan sisältövaatimuksiin liittyviä puutteita, joita ei hyväksytyssä asemakaavassa olisi ratkaistu. MRL 103 i :ssä määrätään, että kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunta voi ottaa järjestettäväkseen hulevesien hallinnan muillakin alueilla. ja että Kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muulla tavoin. Koska alueella ei ole kunnan hulevesiviemäriverkostoa, eikä se toteuttamisesta ole päätöksiä, tulee hulevesien kyseeseen hulevesien hallitseminen säädöksessä todetulla muulla tavalla. Kyseessä ovat tällöin asemakaavassa osoitetut hulevesien käsittelyä koskevat määräykset ja aluevaraukset, jotka ohjaavat altaiden mitoitusta ja veden puhdistamista. Ohjeellinen hulevesien viivytykseen tarkoitettu alueen osa: Alueelle tulee tehdä allas, ojanne tai suodatin viivyttämään huleveden kulkeutumista valuma-alueelle ja parantamaan veden laatua. Viivytysalue tulee toteuttaa painanteena siten, että veden lammikoituminen on mahdollista. Hulevedet: Alueen sade- ja sulamisvedet johdetaan viivyttäviin ja puhdistaviin hulevesipainanteisiin.puhdistettua vettä hyödynnetään puutarhan kastelussa ja mahdollinen ylijäämä johdetaan purkuvesistöön. Yksittäisenä hankkeena asemakaavassa mahdollistettu toiminta ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). YVA-menettelyä vaativista hankkeista on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) ja sen 6 :n hankeluettelossa. 3. Uudenmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä edellytetään, että kylän suunnittelussa on otettava huomioon mm. liikenteen ja vesihuollon järjestäminen. Lugnetin asemakaavassa ei ole huomioitu kumpaakaan näistä. Rakennusjäte- ja hakerekat kulkevat hengenvaarallisesti kapealla ja pientareettomalla Sjökullantiellä. Asemakaavoitetun alueen vesihuolto ei voi perustua Tampaja-järvestä pumpattavaan veteen, viemärijärjestelmä kahden asemakaavan ulkopuolisen omakotitalon yhteiseen pienpuhdistamoon (kauppapuutarhalla ei ole omaa jätevedenpuhdistamoa), eikä hulevesien käsittely Tampajajärveen johtavaan avo-ojaan. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa (27.3.2014) ja sekä asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavaehdotuksesta saaduissa
viranomaislausunnoissa ei tuotu esiin sellaisia ristiriitaisuuksia em. mainittujen asioiden osalta, joita ei hyväksytyssä asemakaavassa olisi ratkaistu. 4. Kirkkonummen yleiskaava 2020:ssa alue on merkitty AT-alueeksi (kyläkeskus), joka sallii alueella maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palveleva rakentaminen. Asemakaavapäätöksen tarkoitus on jälkikäteen luvittaa kiinteistöllä tapahtuva maatalouteen kuulumaton teollinen rakennusjätteen haketus- ja käsittelytoiminta sekä niitä varten maankäyttö-ja rakennuslain sekä hallinto-oikeuden lainvoimaisen päätösten vastaisesti rakennetut rakennukset ja rakennelmat alle 200 m etäisyydellä Tampaja-järvestä ja 20-30 m päässä lähimmistä naapureista. Kyseessä on kokonaisuutena huomattavan suuren (33 000 k-m2) teollisen keskittymän toteuttaminen alueelle jossa yleiskaava ei ole ollut ohjeena asemakaavaa laadittaessa sillä tavoin kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 1 momentissa säädetään. Valittaja viittaa Kirkkonummen yleiskaavaan 2020, jossa alueelle on osoitettu mainittu yleiskaavamerkintä ja -määräys. Yleiskaavassa on suurin osa asemakaavan alueesta sekä laajoja alueita Pohjois-Kirkkonummella muutenkin osoitettu kyläkeskuksen (AT) alueeksi. Yleiskaavamääräyksen mukaan kyläkeskuksen alue varataan kyläasutukselle, sen tarvitsemille palvelu- ja työtiloille. Lisäksi alueella sallitaan maatilataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palveleva rakentaminen tarpeellisine asuin- ja talousrakennuksineen. Yleiskaavamääräyksen mukaan kyläkeskuksen alueella sallitaan siis muutakin, kuin maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevaa rakentamista. Yleiskaavamääräyksen kannalta ei siis tässä tapauksessa ole merkitystä sillä, onko asemakaavassa osoitettu toiminta maataloutta, vai muuta kaavamääräykseen sopivaa toimintaa. Yleiskaava on ollut riittävästi ohjeena asemakaava laadittaessa. 5. Kylmälän alkuperäisessä osayleiskaavaehdotuksessa suunnittelualueen kasvihuoneet sijoittuvat puutarha- ja kasvihuonealueelle (MP), joka on jo nyt rakennettu täyteen sekä luvallisista että luvattomista rakennuksista. Asemakaavalla yritetään laajentaa rakennuskanta kolminkertaiseksi (11.000 k-m2:stä 33.000 k-m2:öön) muuttamalla alkuperäisen osayleiskaavaehdotuksen MY ja MU -alueet yhtenäiseksi MP-alueeksi. Maininta alkuperäisestä osayleiskaavaehdotuksesta on tässä yhteydessä epäselvä, sillä valituksesta ei käy yksiselitteisesti ilmi viitataanko tällä Kylmälän osayleiskaavaluonnokseen, joka on päivätty 25.3.2010. Asiayhteyden perusteella näin voi kuitenkin päätellä, sillä osayleiskaavaehdotuksessa 1.6.2015 mainittu MY- ja MU- alueita koskeva muutos oli tehty. Osayleiskaavaluonnoksella ei ole maankäytön ohjauksen kannalta sellaista MRL:n mukaista juridista asemaa, että siihen voisi viitata valittajan esittämällä tavalla. 6. Asemakaavoituksen vaatimat selvitykset on kuitattu maininnalla, että Kylmälän osayleiskaavaa varten laadituissa selvityksissä vuosilta 2008 ja 2009 on asemakaavoitettava alue tutkittu riittävällä tarkkuudella. Tämä ei voi pitää paikkansa, sillä alkuperäisessä vuoden 2009 Kylmälän
osayleiskaavaesityksessä MP-alueeksi oli merkitty pelkästään nykyinen jo rakennettu alue. Suurin osa (2/3) alueesta oli tuolloin merkitty MU- tai MY -alueeksi. Asemakaavoitus perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Asemakaavoitukseen liittyvät selvitykset ja selvitystarve on käyty läpi kaavoituksen aloitusvaiheessa järjestetyssä Uudenmaan ELY-keskuksen koolle kutsumassa viranomaisneuvottelussa 27.3.2014. Tällöin todettiin, että aluetta koskevat selvitykset ovat ajantasaisia. Asemakaavaluonnoksesta (23.10.2014) ja asemakaavaehdotuksesta (1.6.2015) saaduissa lausunnoissa ei todeta myöskään selvitystarpeita, joita olisi tullut esiin kaavaprosessin aikana. 7. Ehdotus on myös MRA 103 i :n vastainen, sillä siitä ei ilmene toimenpiteitä kunnan vastuulla olevasta hulevesien hallinnan järjestämisestä. Valituksessa tarkoitetaan ilmeisesti MRL 103 i. Siinä määrätään, että kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunta voi ottaa järjestettäväkseen hulevesien hallinnan muillakin alueilla. ja että Kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muulla tavoin. Koska alueella ei ole kunnan hulevesiviemäriverkostoa, eikä se toteuttamisesta ole päätöksiä, tulee hulevesien hallitseminen järjestää säädöksessä todetulla muulla tavalla. Kyseeseen tulevat tällöin asemakaavassa osoitetut hulevesien käsittelyä koskevat määräykset ja aluevaraukset, jotka ohjaavat altaiden mitoitusta ja veden puhdistamista, kuten jo aiemmin on todettu. 8. Huomautusta kaavaehdotuksesta ei ole otettu huomioon virheen vuoksi. Valittajan 27.7.2015 antamat muistutukset Kylmälän osayleiskaavaehdotuksesta ja Lugnetin asemakaavaehdotuksesta ovat sekoittuneet keskenään. Tästä johtuen Lugnetin asemakaavamuistutusta ei ole käsitelty lainkaan. Sekä Kylmälän osayleiskaavaehdotusta (1.6.2015), että Lugnetin asemakaavaehdotusta (1.6.2015) koskevat muistutukset on toimitettu yhteisessä valittajan kuntaan toimittamassa asiakirjassa, jonka valittaja on päivännyt 27.7.2015. Asiakirja on kirjattu saapuneeksi Kirkkonummen kunnan kirjaamossa 29.7.2015. Huomautusten jättämispäivämäärä (27.7.2016) mainitaan myös Lugnetin asemakaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista laaditussa vastineyhteenvedossa, sen ensimmäisen sivun sisällysluettelossa. Kylmälän osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä ajalla 22.-30.6 ja 3.8.-4.9.2015. Lugnetin asemakaavaehdotus puolestaan ajalla 10.8.-11.9.2015. Valittaja on antanut muistutuksensa ennen Lugnetin asemakaavan julkisen nähtävilläoloajan alkamista. Vastinedokumenttiin on lainattu Kylmälän osayleiskaavaehdotusta koskevaa valittajan muistutustekstiä. Tähän on myös laadittu vastaus. Täsmälleen valittajan muistutuksessaan esiin tuomiin seikkoihin ei ole vastattu muistutukseen laaditussa
vastineessa, sillä vastine on koskenut Kylmälän osayleiskaavaan kohdistettua muistutusta. Koska vastineasiakirjassa on käsitelty myös kaikki muut Lugnetin asemakaavaehdotukseen kohdistuneet muistutukset ja lausunnot, on valittajan asemakaavaan kohdistetussa muistutuksessaan esille nostamia seikkoja kuitenkin käsitelty vastineyhteenvedossa muiden muistutusten ja lausuntojen kohdalla, jotka on ollut mahdollista todeta ko. asiakirjasta. Valittaja on kohdistanut muistutuksessaan Lugnetin asemakaavaehdotuksesta siihen kolme asiakohtaa, jotka ovat: Asemakaavalla aiheutetaan elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Ehdotus on myös mm. MRA 54 :n vastainen, sillä siinä ei luoda edellytyksiä terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, eikä liikenteen järjestämiselle. Ehdotuksessa ei myöskään vaalita rakennettua ympäristöä, eikä varsinkaan luonnonympäristöä. Ehdotus rikkoo myös Vaasan hallinto-oikeuden antaman ympäristöluvan määräyksiä suojavyöhykkeen suhteen Ehdotus on myös MRA 103 i ;n vastainen, sillä siitä ei ilmene toimenpiteitä kunnan vastuulla olevasta hulevesien hallinnan järjestämisestä. Kuten vastineasiakirjasta ilmenee, on kyseiseen kolmeen huomautukseen vastattu vastineissa numero 9.1., 10.7. ja 10.9. sekä 2.6. 9. Asemakaavapäätöksellä pyritään mitätöimään Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset 17.10.20111774/1/10, 3.9.2013 332/1/12 ja 414/1/12, joissa HAO ja KHO ovat hylänneet Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämät rakennusluvat. Kaikki kyseiset rakennukset ja rakennelmat on em. päätöksistä huolimatta rakennettu ja Kirkkonummen kunta on ne Suomen lakien vastaisesti sallinut. Asemakaavahanke on sisällytetty kunnan kaavoitusohjelmaan, jotta alueelle tärkeän yritystoiminnan edellytyksiä voidaan tarkastella yleiskaavoitusta tarkemmassa mittakaavassa. Päätös asemakaavan laadinnasta perustuu mm. päätöksiin, joita Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat antaneet aluetta koskevista hankkeista. Molemmat oikeusasteen ovat katsoneet lukuisissa päätöksissään, että alueelle suunniteltujen rakennusten (mm. hakevarasto) rakentaminen edellyttää alueen suunnittelemista rakennuslupa- ja suunnittelutarvemenettelyjä laajemmalla prosessilla, eli kaavoituksen kautta. Loppuyhteenveto Kirkkonummen kunta on tässä vastineessa antanut vastaselityksensä kaikkiin mainitussa yhteenvedossa todettuihin väittämiin ja perustellut asemakaavassa esitetyt ratkaisut. Kirkkonummen kunta toteaa lopuksi, että sen oman käsityksensä mukaan Lugnetin asemakaava on laadittu hyvien kaavoituskäytäntöjen mukaisesti sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti läpinäkyvästi ja vuorovaikutteisesti siten, että kaavoitusprosessin aikana saatu palaute on otettu
huomioon lopullisessa asemakaavassa niin hyvin kuin se vain suinkin on ollut mahdollista.