HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2009

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2009 Kyha 2.3.2010 22 Liite

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAVAN REHTORIN KATSAUS 2 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4.1 Palvelussuhteet 4.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne 4.3 Eläkkeelle siirtyminen 4.4 Palvelussuhteen pituus 4.5 Vaihtuvuus 4.6 Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen 5 TYÖAIKA JA TYÖPANOS 6 OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 6.1 Koulutustaso 6.2 Osaamisen kehittäminen 6.3 Johtamisen kehittäminen 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Sairauspoissaolot 7.2 Kuntoutus ja työterveydenhuolto 7.3 Työn kuormittavuuden arviointi 7.4 Työhyvinvointi ja työilmapiirimittaukset 8 INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 8.1 Aloitetoiminta 8.2 Sisäinen tiedottaminen 8.3 Kehittämishankkeet 8.4 Yhteistoiminta 8.5 Asiakastyytyväisyys 8.6 Seutu- ja aluekeskusyhteistyö 8.7 Yhteisösuhteet 9 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 9.1 Palkkausjärjestelmät ja keskituntiansiot 9.3 Henkilöstökustannukset 9.3 Muut välilliset kustannukset LIITTEET

1 JOHTAVAN REHTORIN KATSAUS 3 Forssan ammatti-instituutti voitti ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun v. 2005. Vuonna 2010 on jälleen mahdollisuus hakea laatupalkintoa. Oppilaitos onkin valmistautunut vuoden 2009 aikana uuteen kilpailuun. Oppilaitos on myös vuosittain sijoittunut hyvin ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailuissa. FAI:n opiskelijat ovat vuosittain menestyneet erinomaisesti valtakunnallisissa ammattitaitoa mittaavissa kilpailuissa. Hyvä menestys on osoitus opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvästä tasosta, motivaatiosta ja toiminnasta. Vakinaisen henkilöstön keski-iän ollessa varsin korkea tulee edelleenkin kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen vaativassa työssä suuntaamalla resursseja ja toimenpiteitä erityisesti mm. osaamisen, tiedon ja suorituksen johtamiseen sekä yksilön terveyden ja voimavarojen edistämiseen, aktiiviseen työympäristön kehittämiseen ja kannustavaan palkitsemiseen. Henkilöstöraportti toimii yhtenä välineenä tiedon keräämiseksi henkilökunnasta sekä seurannan ja tulevien toimenpiteiden suunnittelun pohjana. 2 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus: FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI ON MONIALAINEN, KEHITTYVÄ JA TYÖ- ELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA OPPILAITOS, JOKA TUKEE OPISKELIJOI- DEN YKSILÖLLISTÄ KASVUA AMMATTIIN. Visio 2015: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu- ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista FAI:n arvot: 1) asiakaslähtöisyys, 2) yksilöllisyys, 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu ja 5) yhteistyö 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Kuntayhtymän henkilöstöpoliittinen ohjelma ja tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty ja siinä on henkilöstöpolitiikan avainalueiksi valittu seuraavat: henkilöstön saatavuuden varmistaminen johtamiskulttuurin kehittäminen osaamisen kehittäminen perehdyttämiskoulutuksen systemaattinen järjestäminen työaikamuotojen kehittäminen työssä jaksamisen edistäminen palkkausjärjestelmien uudistaminen henkilöstön yksilöllinen huomioiminen

4 henkilöstövoimavarojen oikea käyttö ja mitoitus. 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4.1 Palvelussuhteet Päätoiminen opetushenkilöstö 31.12.2009: Perus- Vak. Avoimina Vak. Määrä- Yhteensä tettuja lehtorin- olevia tunti- aikaisia lehtorin viran lehtorin opettajia tuntivirkoja haltijoita virkoja opettajia TEKLI/ammatilliset aineet 17 14 3 1 10 25 TEKLI/yhteiset aineet 6 5 1 0 3 8 RATA/ammatilliset aineet 4 4 0 2 1 7 VIE/ammatilliset aineet 2 2 0 0 2 4 KOL/ammatilliset aineet 8 8 0 0 2 10 KOL/yhteiset aineet 2 2 0 1 1 4 SOTE/ammatilliset aineet *) 7 7 0 1 5 12 KÄTA/ammatilliset aineet 4 3 1 1 0 4 KÄTA/yhteiset aineet 0 0 0 0 1 1 MOL/ammatilliset aineet 5 4 1 0 0 4 Yhteensä 55 49 6 6 25 79 *) yksi lehtori vuorotteluvapaalla Muu henkilöstö 31.12.2009 (tummennetulla merkityt ovat virkasuhteisia): Perus- Vak. Avoimina Vak. työ- Määrä- Yhteensä tettuja viran- olevia sopimus- aikaisia virkoja haltijoita virkoja suhteisia työsop. Johtava rehtori 1 1 0 0 0 1 Koulutusalajohtaja 2 2 0 0 0 2 Koulutustarkastaja 1 1 0 0 0 1 Talouspäällikkö 1 1 0 0 0 1 Opinto-ohjaaja 2 2 0 0 0 2 Palkkasihteeri 0 0 0 1 0 1 Laskentasihteeri 0 0 0 1 0 1 Reskontranhoitaja 0 0 0 1 0 1 Toimistosihteeri 0 0 0 3 0 3 Opintosihteeri 0 0 0 2 0 2 Koulutussihteeri 0 0 0 1 0 1 Atk-suunnittelija 0 0 0 1 0 1 Kirjastonhoitaja 0 0 0 1 0 1 Koulunkäyntiavustaja 0 0 0 1 0 1 Ammatillinen ohjaaja 0 0 0 1 1 2 Koulukuraattori 0 0 0 2 0 2 Asuntolanhoitaja 0 0 0 1 0 1 Ruokapalveluesimies 1 1 0 0 0 1 Ruokahuollon varastonhoitaja 0 0 0 1 0 1 Suurtalouskokki 0 0 0 3 1 4 Keittiöapulainen 0 0 0 0 0 0 1) Siivoustyönohjaaja 0 0 0 1 0 1 Siivooja 0 0 0 8 0 8 Kiinteistöesimies 0 0 0 1 0 1 Kiinteistönhoitaja 0 0 0 3 0 3 Muu henkilöstö 8 8 0 33 2 43 1) Keittiöapulaisen toimi ei ollut 31.12.2009 käytössä, mutta tulee jatkossa olemaan Henkilöstön kokonaismäärä oli 122, johon sisältyy 18 osa-aikaeläkkeellä olevaa (joista opettajia 14) ja 1 osa-aikainen tukipalveluhenkilö. Vakinaisen henkilöstön (96) osuus kokonaishenkilöstömäärästä v. 2009 oli 78,7 % (v. 2008 vastaavasti 83,1 %). Määräaikaisen henkilöstön määrään vaikuttaa melko paljon so-

siaali- ja terveysalan työllisyys- ja oppisopimusteoriakoulutuksen volyymi sekä tekniikan ja liikenteen opettajien pätevyystilanne. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt 19.5.2009, että kaksi virkaa muutetaan nykyisiin aineyhdistelmiin sopiviksi ja perustetaan kaksi uutta virkaa, jotka täytetään 1.8.2009 lukien. Kuntayhtymässä on opettajavirkojen lisäksi 8 muuta sellaista virkaa, jotka on kuntalain 44 :n 2 momentin perusteella katsottavaksi sellaisiksi, joissa käytetään julkista valtaa ja jotka tulee hoitaa virkasuhteessa. Palkatun henkilöstön määrän kehitys toimipisteittäin vv. 2008-2009 (31.12.): Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 2009 FORSSAN TOIMIPISTE Johtava rehtori 1 1 0 0 0 0 1 4 1 Koulutusalajohtaja 2 2 0 0 0 0 2 2 Opinto-ohjaaja 1 2 0 0 0 0 1 2 Päätoimiset opettajat 48 46 2 2 16 22 66 70 Koulutustarkastaja 1 1 0 0 0 0 1 1 Talouspäällikkö 1 1 0 0 0 0 1 1 Tukipalveluhenkilöstö 29,5 29,8 2 1 3 1 34,5 31,8 83,5 82,8 4 3 19 23 106,5 108,8 TAMMELAN TOIMIPISTE Osastonjohtaja 1 0 0 0 0 0 1 0 Päätoimiset opettajat 4 4 0 0 2 1 6 5 Tukipalveluhenkilöstö 2 2 0 0 0 0 2 2 7 6 0 0 2 1 9 7 LIESJÄRVEN TOIMIPISTE Osastonjohtaja 0 0 0 0 0 0 0 0 Päätoimiset opettajat 5 4 0 0 0 0 5 4 Tukipalveluhenkilöstö 3,5 2,2 0 0 0 0 3,5 2,2 8,5 6,2 0 0 0 0 8,5 6,2 Yhteensä 99 96 4 3 21 24 124 122 Jos em. palvelussuhteet muutetaan henkilötyövuosiksi, (osa-aikaeläkkeellä olevat ja osaaikaiset työntekiijät tekevät noin 2/3 kokoaikaisen henkilön työpanoksesta) saadaan n. 109,5 htv v. 2008. 5 4.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 31.12.2009 oli 50 v 11 kk (vuotta aiemmin 50 v 9 kk). Alle 40-vuotiaiden osuus oli vain 17,7 % (17hlöä) vakinaisesta henkilöstöstä. Yli 55- vuotiaiden osuus oli vastaavasti 42,7 % (41 hlöä). Vakinaisesta palvelussuhteesta eläkkeelle v. 2009 siirtyneiden (6 hlöä) keski-ikä oli 62 v 8 kk. Vakinaisesta palvelussuhteesta irtisanoutui yksi henkilö.

6 HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUTUMA 31.12.2008 25 Henkilöitä 20 15 10 5 0 0 2 0 20-24 25-29 3 2 30-34 6 3 35-39 9 6 40-44 5 2 45-49 11 5 50-54 11 14 9 7 55-59 60-64 Ikäluokka Miehiä Naisia Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 59,8 % (62,7% v. 2006). Sosiaali- ja terveysalalla sekä ravitsemis- ja matkailualalla on opetushenkilöstö miltei yksinomaan naisia. Kaupan ja hallinnon sekä kulttuurin alallakin n. 2/3 opetushenkilöstöstä on naisia. Sen sijaan tekniikka ja liikenne sekä luonnonvara-ala ovat varsin selkeästi miesopettajavaltaisia. Tukipalveluhenkilöistä n. 21 % on miehiä. Siivoushenkilöstö on yksinomaan naisia, kun taas kaikki kiinteistönhoitajat ovat miehiä. 4.3 Eläkkeelle siirtyminen Eläkkeelle siirtyminen vv. 1996-2009: Henkilöstö- Osa-aika- Kokonaan eläkkeelle siirtyneet määrä eläkkeelle 31.12. siirtyneet lkm % henkilöstöstä 1996 150 5 0 0,00 % 1997 149 10 0 0,00 % 1998 144 2 5 3,47 % 1999 140 1 3 2,14 % 2000 133 2 5 3,76 % 2001 131 2 4 3,05 % 2002 131 5 4 3,05 % 2003 130 2 3 2,31 % 2004 130 0 2 1,54 % 2005 127 4 3 2,36 % 2006 125 4 1 3,20 % 2007 125 2 2 1,61 % 2008 125 5 3 2,42 % 2009 122 5 6 4,92 % Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen oli voimakkainta vv. 1996-1997. Kokonaan eläkkeelle siirtyi henkilöstöä vv. 2005-2009 yhteensä 15 henkilöä eli n. 12% koko henkilöstöstä.

Vanhuuseläkkeelle siirtyisi laskennallisen eläkeiän perusteella vuosina 2010-2013 mennessä 25 työntekijää eli n. 20,5 % nykyisestä henkilöstöstä (keskim. n. 5,1 % /vuosi), mutta eläkkeelle siirtyminen painottuisi vuosille 2011 ja 2013. Laskennallisen eläkeiän perusteella vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi vapautuisivat seuraavat virat ja toimet vv. 2009-2013: 2009 2010 2011 2012 2013 Opetushenkilöstö Ammatilliset aineet (KMT) 1 Ammatilliset aineet (AKT) 1 1 Ammatilliset aineet (RATA) 1 1 Ammatilliset aineet (RAK) 1 Ammatilliset aineet (VIE) 1 Ammatilliset aineet (KOL) 2 2 Ammatilliset aineet (KOL) Ammatilliset aineet (SOTE) 1 Ammatilliset aineet (KÄTA-puu) Ammatilliset aineet (MOL) 1 Yhteiset aineet (englanti/ruotsi) 1 Yhteiset aineet (mat/fys/tietotekn) 1 Yhteiset aineet (muu) 1 2 Tukipalveluhenkilöstö Hallinto 1 1 Toimisto 1 1 1 Ruokahuolto 1 1 Siivous 1 1 1 Kiinteistönhoito 1 Muu toiminto 1 1 Yhteensä 6 4 10 4 7 Osuus henkilöstöstä 4,9 % 3,3 % 8,2 % 3,3 % 5,7 % 7 1.1.2005 lukien tuli voimaan kunta-alan eläkeuudistus, jonka mukaan työntekijällä on oman valintansa perusteella oikeus jäädä eläkkeelle vasta 68-vuotiaana. Tätä mahdollisuutta on käytetty melko niukasti. Tähän mennessä FAI:n henkilöstöstä n. 60 % on käyttänyt tarjoutuneen osa-aikaeläkevaihtoehdon miltei heti kun se on ollut mahdollista. Vuoden 2009 aikana siirtyi osa-aikaeläkkeelle viisi henkilöstön jäsentä. Lähivuosinakin jäänee 2-3 työntekijää vuosittain osa-aikaeläkkeelle. 4.4 Palvelussuhteen pituus PALVELUSAIKA FAI:SSA 31.12.2008 (myös sitä edeltävissä oppilaitoksissa) 10-14 v. alle 5 v. 5-9 v. alle 5 vuotta 5-9 vuotta 10-14 vuotta 15-19 vuotta 20-24 vuotta yli 25 vuotta

8 Henkilökunnasta lähes joka toinen on ollut palveluksessa yli 10 vuotta. Peräti 15 %:lla palvelusaika ylittää 20 vuotta. 4.5 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus ja muutokset työnkuvassa Vuonna 2009 tapahtuivat seuraavat henkilöstömuutokset: talouspäällikkö siirtyi eläkkeelle 1.1.2009 ja hänen tilalleen siirrettiin henkilö taloussuunnittelijan työtehtävistä koulutustarkastaja jäi osa-aikaeläkkeelle 1.1.2009 ja hänet siirrettiin koulutussuunnittelijan työsuhteeseen, josta hän siirtyi eläkkeelle 1.10.2009. Koulutustarkastajaksi siirrettiin auto-osaston osastonjohtaja 1.1.2009. Tammelan toimipisteen lakkautettavasta koulutusalajohtajan virasta siirrettiin viranhaltija 1.1.2009 suostumuksellaan Forssan toimipisteen opinto-ohjaajan virkaan. ammatillisen ohjaajan työsuhde vakinaistettiin 1.1.2009 lukien. opintosihteerin työsuhde vakinaistettiin 1.1.2009 lukien atk-tukihenkilön nimike muutettiin ATK-suunnittelijaksi 1.2.2009 lukien Ammatillisten aineiden tuntiopettaja siirrettiin 1.2.2009 ammatillisten aineiden (ravitsemis- ja talousala) lehtorin virkaan varastonhoitaja jäi eläkkeelle 1.2.2009. kaupan ja hallinnon tuntiopettaja jäi eläkkeelle 1.3.2009 Liesjärven yksiköstä siirrettiin suuratalouskokki Forssan toimipisteen keittiöapulaisen vakituiseen toimeen 1.6.2009. Hän teki kuitenkin syksyn 2009 suurtalouskokin sijaisuutta. neljä tuntiopettajaa siirrettiin lehtorin virkoihin 1.8.2009 (kaksi uutta virkaa ja kaksi muutettua virkaa) siivooja jäi eläkkeelle 1.8.2009 äidinkielen opettaja irtisanoutui virasta 1.8.2009 lukien keittiöapulainen jäi eläkkeelle 1.12.2009 Vuoden 2009 aikana valittiin: 6 uutta määräaikaista tuntiopettajaa 1 koulukuraattori Ns. lähtövaihtuvuusprosentti v. 2009 oli 0,8 % (vastaavasti 2,4 % v. 2008 ja 4,0 % v. 2007). Vuoden 2009 aikana irtisanoutui pysyvästä palvelussuhteesta: äidinkielen tuntiopettaja

Henkilöstön asuinpaikkakunnat: 9 Henkilöstö verotuskunnittain 31.12.2008 Urjala 2 % Muut kunnat 16 % Ypäjä 1 % Somero 2 % Jokioinen 6 % Forssa 47 % Tammela 21 % Humppila 5 % FAI:n henkilöstöstä 16 % asuu kuntayhtymän toimialueen ulkopuolella. Toimialueen ulkopuolelta vakinaisestikin valitut työntekijät eivät pääosin näytä muuttavan seutukunnalle, vaan käyvät muualta instituutin toimipisteissä työssä. Kun joka kuudennella työntekijällä on varsin pitkä päivittäinen työmatka, se aiheuttaa jonkin verran henkilöstövaihtuvuutta. 4.6 Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen Forssan ammatti-instituutissa on eläkkeelle (myös osa-aikaeläkkeelle) siirtyminen ollut viime vuosina suhteellisen suurta. Sen seurauksena on menetetty jonkin verran osaamista ja hyviä työtapoja, joista uusi työntekijä perehdytysvaiheessa usein kaipaa enemmän tietoa. Toisaalta oppilaitoksessa on koettu erityisesti muodollisesti pätevän ja tietyn ammatillisten aineiden osaamisalueen hyvin hallitsevan opetushenkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia. Vuosina 2009-2010 Forssan ammatti-instituuttiin tehdään uusi henkilöstösuunnitelma, jonka osina ovat mm. perehdyttämissuunnitelma ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen. Muodolliset kelpoisuusehdot täyttävien eri alojen ammatillisten aineiden opettajien löytäminen tuottaa vuosi vuodelta enemmän vaikeuksia. Eläkkeelle siirtyminen tulee Forssan ammatti-instituutissa ja koko kunta-alalla olemaan erityisen voimakasta vv. 2010-2012. Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen tulevat entisestään korostumaan. Hakijoiden määriä v. 2009: koulukuraattorin toimeen oli hakijoita yhteensä 9

10 5 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Palkalliset ja palkattomat poissaolot työpäivinä vv. 2006-2009: 2006 2007 2008 2009 Sairaus 998 626 786 948 Tapaturma 100 41 0 12 Perhepol. syyt (äitiysloma yms.) 450 314 589 489 Koulutus 465 429 303 684 Vuosiloma 2230 2210 2053 1985 Muu palkallinen poissaolo 2 5 9 4 Opintovapaa 111 88 86 14 Lomautus 36 0 0 0 Kuntoutus 4 0 0 3 Muu palkaton poissaolo 604 763 616 570 Yhteensä 5 000 4 476 4 442 4 709 6 OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 6.1 Koulutustaso Henkilöstön koulutustaso tilastokeskuksen koulutusalaluokituksen mukaan on viimeksi laskettu 31.12.2007: 2007 Perusaste 3 2,4 % Keskiaste 27 21,6 % Alin korkea-aste 18 14,4 % Alempi korkeakouluaste (amk ja opistoaste) 50 40,0 % Ylempi korkeakouluaste 25 20,0 % Tutkijakoulutus 2 1,6 % Yhteensä 125 100,0 % Suoritetut tutkinnot v. 2009: siivoustyönohjaaja suoritti siivousteknikon erikoisammattitutkinto määräaikainen koulunkäyntiavustaja suoritti koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon yksi lehtori suoritti erityisopettajan opinnot kaksi tuntiopettajaa suoritti henkilöautomekaanikon ammattitutkinnon Omaehtoinen koulutus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa kannustuslisäjärjestelmässä. Toisaalta koulutustason nousu johtaa opetusalalla lähes poikkeuksetta OVTES:n mukaisen taulukkopalkan korotukseen. Opetushenkilöstöstä lähes 1/4:lla ei ollut viran edellyttämää muodollista kelpoisuutta, koska useimmilta määräaikaisilta opettajilta puuttuu ns. pedagoginen kelpoisuus (35 ov:n lisäopinnot). Opettajien tutkintovaatimusten noustua on rekrytoitaessa entistä vaikeampaa löytää hyvää opettajaa, jolla vaaditun ylemmän korkeakoulututkinnon tai amk-tutkinnon lisäksi on soveltuva kolmen vuoden työkokemus ja 35 ov:n pedagogiset lisäopinnot. Kuljettajalinjan ammatillisten aineiden opettajilta vaaditaan lisäksi liikenneopettajan kelpoisuus. Vuoden 2009 aikana yksi määräaikaisista tuntiopettajista suoritti asetuksen edellyttämiä pedagogisia lisäopintoja.

11 6.2 Osaamisen kehittäminen Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammatti-instituutti käytti henkilöstön kehittämiseen 3,3 % henkilöstömenoistaan. Valtakunnallisessa oppilaitosvertailussa luku oli keskimääräistä korkeampi. FAI:n kehittämishankkeisiin (esim. laatutyö, nuorten näytöt ja opettajien työelämätyöskentely) on oleellisesti liittynyt henkilöstön osaamisen kehittämistä. Vuonna 2009 alussa henkilöstösuunnitelman osaksi hyväksyttiin koulutussuunnitelma, jossa määritellään henkilöstökoulutuksen painopistealueet. Henkilöstökoulutuksen painopistealueet ovat seuraavat: 1) Pedagogiikka (oppi kasvatuksesta) ja didaktiikka (oppi opetuksesta) 2) Substanssiosaamisen ja työelämäyhteistyön lisääminen 3) Kansainvälisyys Tavoitteeksi on otettu, että 2 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n työelämäosaamisen diplomin (4 ov:n opettajan työelämäjakso, 3 ov:n alakohtainen työelämäosaaminen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittäminen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa). Työelämädiplomin edellyttämät opinnot suoritti 1 opettaja v. 2009. Ammatillisten aineiden opettajista n. 15 %:lla on ko. diplomi. Tukipalveluhenkilöstön koulutuksessa on pääpaino substanssiosaamisen kehittämisess, lisääntyvän tietotekniikan hyväksi käytössä ja alati muuttuvien ohjelmien hallinnassa. 6.3 Johtamisen kehittäminen Kehityskeskustelut Koko henkilöstö oli systemaattisten kehityskeskustelujen piirissä ja kehityskeskustelujen kattavuusprosentti oli 100 % v. 2009. Työpaikkakokoukset Koko henkilöstö oli säännöllisten työpaikkakokousten piirissä v. 2009. Koko henkilöstölle yhteisiä kokouksia järjestettiin 31.3. ja 3.11.2009. Kokouksien aiheita olivat mm. tilinpäätös, laatutyö, kestävä kehitys ym. ajankohtaisia asioita. Johtamiskoulutus Johtamisen erikoisammattitutkinnon (=JET) suoritti 6 johtavaa viranhaltijaa, 6 osastonjohtajaa ja 2 vastuuhenkilöä vv. 2003-2005 ja kiinteistöpäällikön tutkinnon 1 johtava viranhaltija vuonna 2008. Neljä uutta osastonjohtajaa suorittaa JET-koulutuksen vuosina 2008-2010. 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Sairauspoissaolot ja kuntoutus Sairauspoissaolot pituuden mukaan: 2007 2008 2009 Opetushenkilöstö 1-5 pv 99 139 168 Opetushenkilöstö yli 5 pv 260 353 159

12 Muu henkilöstö 1-5 pv 83 134 160 Muu henkilöstö yli 5 pv 349 397 461 Yhteensä 791 1023 948 Opetushenkilöstön sairauspoissaolo-% työpäivistä oli 2,1 % v. 2009. Muun henkilökunnan osalta vastaava prosentti oli 7,0 %. Sairauspoissaolot yhtä työntekijää kohti laskettuna: 2007 2008 2009 Opetushenkilöstö 0-5 pv 1,2 1,8 2,1 Opetushenkilöstö yli 5 pv 2,0 4,6 2,0 Muu henkilöstö 0-5 pv 2,0 2,9 4,2 Muu henkilöstö yli 5 pv 8,5 8,4 5,2 Sairauspoissaoloja koskevat em. tunnusluvut ovat kohtuulliset. Työtapaturmien takia kertyi 18 poissaolopäivää v. 2009 (0 pv v. 2008). Käynnit työterveyshuollon sairaanhoitovastaanotoilla ja tutkimuksissa vv. 2004-2009: 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lääkäri 143 153 152 134 147 177 Terveydenhoitaja 51 58 61 52 72 78 Psykologi 6 4 Laboratoriotutkimukset 721 928 1266 889 561 644 Käyntien kustannukset v. 2009 olivat yhteensä 16 702,50 e (v. 2008 yht.16 915,55 e). Työterveyshuolto vv. 2008-2009: Työpaikkaselvitykset Tietojen anto ja ohjaus Terveystarkastukset tuntia tuntia kpl 2008 2009 2008 2009 2008 2009 Lääkärit 1 4 9 8 Terveydenhoitajat 1,5 10,5 17 20 Fysioterapeutit 2 0,5 3 3 Psykologit 3,5 6 6 Laboratoriotutkimukset 80 78 Yhteensä 4,5 18,5 0 3 115 112 Työterveyshuollon kustannukset v. 2009 olivat 7 830,50 (v. 2008 yht. 5 650,28 e). Em. kustannuksista työpaikkaselvitysten kulut olivat 1 932,00 e (v. 2008 437,00 e). 7.3 Työn kuormittavuuden arviointi Työturvallisuuslain (738/2002) 25 :n mukaan jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Forssan ammatti-instituutissa suoritettiin marraskuussa 2009 työturvallisuuslain edellyttämä riskien kartoitus, jonka perusteella valmisteltiin uusi toimenpide-ehdotus ja tarkistettiin työsuojelun toiminta-ohjelmaa. Kehityskeskustelut, säännölliset työpaikkakokoukset ja johtamiskoulutus on jo todettu hyviksi menetelmiksi esille tuleviin työssäjaksamisongelmiin.

13 7.4 Työhyvinvointi, yhteistoiminta ja verkostoituminen Henkilöstölle tammikuussa 2010 järjestetyn henkilöstökyselyn tulokset (vastaajia 82): Ei lainkaan Osin Melko hyvin Hyvin Erittäin hyvin Pitääkö väite paikkaansa? Olen tyytyväinen esimiestyöhön ja työn 21 organisointiin 4 % 11 % 19 % 45 % % Olen tyytyväinen organisaatiomme toimivuuteen 7 % 13 % 28 % 42 % 10 % Olen tyytyväinen työn sisältöön 0 % 11% 10 % 45 % 34 % Olen tyytyväinen työkykyyni ja voimavaroihini 1 % 6 % 22 % 37 % 34 % Olen tyytyväinen työolosuhteisiin 6 % 11 % 32 % 34 % 17 % Olen motivoitunut ja tyytyväinen kehittymismahdollisuuksista 2 % 5 % 18 % 44 % 31 % Forssan ammatti-instituuttiin laaditaan vuosina 2009-2010 uusi henkilöstösuunnitelma, jossa yhtenä painopistealueena on henkilöstön työkyvyn ylläpito ja työssäjaksamisen lisääminen. 8 INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 8.1 Aloitetoiminta Aloitetoiminta ja aloitteellisuus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa kannustusrahajärjestelmässä. 8.2 Sisäinen tiedottaminen Yhden koulutusalajohtajan toimenkuvaan on 1.8.2003 lukien sisällytetty viestinnän kehittäminen ja tiedotus. FAI:lla on nyt selkeästi vastuutettu ja toimiva intranet ja tiedotuskäytäntö. Sisäistä tiedottamista on lisäksi pyritty parantamaan kehityskeskusteluilla, työpaikkakokouksilla ja henkilöstön yhteisillä kokouksilla. 8.3 Kehittämishankkeet Vuoden 2009 aikana oli FAI:ssa useita henkilöstön kehittämishankkeita, mm. työssäoppimisen ja nuorten näyttöjen kehittämisprojektit. Lisäksi toimintaa kehitettiin Voorumi ja Kokeva Osaaja ESR-projekteissa. 8.4 Yhteistoiminta

14 Kuntayhtymässä on 11-jäseninen yhteistoimintaryhmä, jossa 3 työnantajan edustajaa (sis. työsuojelupäällikön ja palkka-asiamiehen) ja 8 henkilöstön edustajaa (sis. kaikki luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet sekä kaksi työsuojeluvaltuutettua). Yhteistoimintaryhmätoimii samalla työsuojelutoimikuntana. Kokouksia pidettiin vuoden aikana neljä. 8.5 Asiakastyytyväisyys Oppilaitoksessa keskeisin asiakastyytyväismittari on vuodesta 2004 alkaen ollut kaikille opiskelijoille vuosittain tehtävä opiskelijakysely. Opiskelijakyselyn tuloksista lähemmin toimintakertomuksessa. 8.6 Seutu- ja aluekeskusyhteistyö Kuntayhtymällä on edustaja mm. Forssan seudun kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöasiain neuvottelukunnassa Forssan seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmässä Talousfoorumissa (Forssan seudun kuntien, FSTKY:n ja FAI:n talousjohto) Hämeen kauppakamarin osaamisvaliokunnassa 8.7 Yhteisösuhteet Yhteisösuhteissa on keskeisimmällä sijalla yhteydet elinkeinoelämään ja työpaikkaohjaajiin. Yhteistoiminnasta on lähemmin toimintakertomuksessa vuodelta 2009. 9 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 9.1 Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Forssan ammatti-instituutissa noudatetaan seuraavia virka- ja työehtosopimuksia kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) 33 kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) 5 kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) o yhteiset määräykset 5 o liite 4 (ammattioppilaitos) 50 o liite 5 (kauppaoppilaitos) 14 o liite 7 (sosiaali- ja terveysalan oppilaitos) 11 o liite 8 (metsä- ja puutalousoppilaitos) 4 OVTES:n liitteiden 7 ja 8 alaiset opettajat (yhteensä 15) ovat kokonaistyöajassa. Yhtymähallituksen 25.1.2005 hyväksymien perusteiden mukaan voi johtava rehtori myöntää kannustuslisinä ryhmille 0,2 % kk-palkkaisten palkkamenoista ja tulosaluejohtaja alaisilleen 0,2 % alaistensa kk-palkkaisten palkkamenoista seuraavin 21.6.1995 hyväksytyin kriteerein: 1) keksinnöt/aloitetoiminta, 2) aktiivisuus suuressa uudessa projektissa, 3) omaehtoinen koulutus tai 4) henkilöstön vähentämisestä aiheutuva työmäärän lisääntymisen korvaaminen.

15 Kannustuslisiä myönnettiin yhteensä 15 800 euroa 41 työntekijälle v. 2009. Kannustuslisä oli keskimäärin 385,37 euroa/työntekijä (150 400 euroa). KVTES:n 11 :n mukaista tulospalkkiota ei kuntayhtymässä ollut käytössä. 9.2 Henkilöstökustannukset Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista v. 2009 oli 67,1 % (ed. vuonna 64,7 %). Palkkojen ja sivukulujen kehitys (1 000 e): 2007 2008 2009 muutos 2008-2009 Palkat 4 377 4 619 4 753 2,9 % Eläkekulut 1 038 1 121 1 150 2,6 % Muut henkilösivukulut 319 312 283-9,3 % Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -17-34 -20-41,2 % Yhteensä 5 717 6 018 6 166 2,5 % Eläkekulut v. 2009 olivat 24,2 % palkoista (24,3 % v. 2008). 9.3 Muut välilliset kustannukset Työterveydenhuollon kulut olivat yhteensä 25 378,00 euroa v. 2009 (23 503,33 e v. 2008). TYHY-toimintaan käytettiin 8 576,24 euroa v. 2009 (8 956,61 euroa v. 2008) seuraaviin toimintoihin: TYHY-kuntoutus ja urheilutoiminta 4 105,50 sisältäen henkilöstön liikuntailtapäivän määrärahan ja Vesihelmen käytön Fysikaalinen hoito 482,50 kevät- ja syyssaunat 436,06 teatteri- ja tutustumismatkat 1 014,18 pikkujoulu 2 538,00 8 576,24 Kuntayhtymä on osallistunut fysikaalisen hoidon tukemiseen v. 2007 alkaen. Kuntayhtymä maksoi enintään yhdeltä 10 jakson hoitokerralta/työntekijä/kalenterivuosi 25 % hoitojakson kustannuksista (hoitokerran hinnaksi hyväksytään enintään 30 euroa) eli enintään 75 euroa/työntekijä. Lisäksi henkilöstön käytössä on veloituksetta yksi viikoittainen TYHY-vuoro ja yksi sählyvuoro FAI:n liikuntasalissa. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus veloituksetta käyttää FAI:n kuntosalia iltaisin ja viikonloppuisin. Vuodesta 2005 vuoden 2009 loppuun on käytetty ns. liikuntaseteleitä tuettaessa henkilöstön liikkumista. Vuoden 2010 alussa otettiin käyttöön Smartumin kulttuuriseteli. Arvoltaan viiden euron setelistä työntekijä maksaa puolet ja toisen puolen työnantaja.