Metsäsuunnitelmat ja metsäarvit Miten metsätilan arv määräytyy? Aleksi Vihnen Timitusjhtaja Minna Kujala Metsäasiantuntija
Tutteemme ja palvelumme metsänmistajalle Aleksi Vihnen Timitusjhtaja Minna Kujala Metsäasiantuntija MTI
Jatkuvan kasvatuksen metsäsuunnitelma perustuen sähköiseen metsävaratietn Suunnitelma kert mm. metsätilasi nykypuustn ja puustn kehityksen, arvkasvun, tulevat hakkuut ja hakkuutult sekä metsänhitment. Kkemukseen perustuvan tiedn ja kehittämiemme simulintimallien avulla pystymme kertmaan perustellusti, mikä metsänhittapa n kussakin tapauksessa paras. Myös aiemmin tehdyt metsäsuunnitelmat vidaan hyödyntää suunnittelussa. Hinta 240 + alv 24 % sisältää 60 ha, lisähehtaarit 4 /ha (eli yli 60ha menevät metsämaahehtaarit) maastkäynti erikseen svittavissa, hinta maasttyölle 65 /tunti + kilmetrikrvaus suunnitelma tehdään metsänmistajan tavitteiden mukaisesti humiiden taludelliset lunnnhidlliset, maisemalliset yms. tavitteet
Hakkuupalvelut Suunnittelemme asiakkaillemme jatkuvan kasvatuksen hakkuita ja autamme puukaupan tessa alusta lppuun. Hidamme kaupat valtakirjalla ja etsimme parhaan stajan leimikllesi. Arvmetsän hakkuupalvelu sisältää: Leimikn suunnittelu (hakattavat kuvit, pistuma, spivin hakkuutapa) Leimikn kilpailutus Osttarjusten läpikäynti metsänmistajan kanssa Spimusten tarkastaminen ja hyväksyminen Hakkuun hjeistus maastssa mtkuskin kanssa Puustn inventinti hakkuun jälkeen Hakkuupalvelumme palkki n 6-7% % puukaupan tulsta (minimivelitus 1000 ). Kaikki hakkuupalkkit neuvtellaan asiakkaan kanssa henkilökhtaisesti. Pienikin puukauppa kannattaa! Ole yhteydessä
Muut palvelut Muiden palveluiden hinnat perustuvat aina tapauskhtaisiin tarjuksiin Metsätiljen tila-arvit ja arvn määritys (maast ja timist) Metsänhittöiden suunnittelu ja kilpailutus Lunnnhidllisten timenpiteiden suunnittelu ja tteutus, esim. siden ennallistaminen, ksteikt Mets-khteiden arviinti ja hakemukset
Metsäpalvelu Arvmetsä Oy Perustettu 2014 heti metsälakimuutksen aikaan Perustajat: Tim Kujala, Tim Pukkala ja Sami Kskimaa Tällä hetkellä timintaa lähes kk maassa (Kuusamsta etelään) Hakkuut 2017 n. 2000ha Työllistää n. 10 henkilöä 2018 Tarjamme metsäsuunnitelmia, metsän arvnmäärityksiä ja hakkuupalveluita Olemme erikistuneet jatkuvan kasvatuksen metsänhitn Asiakkaina yksityiset metsänmistajat sekä suuret metsäsijitusrahastt 2013-2018 arvtettu ja hankittu n. 25 000 ha metsää asiakkaille Vaalitaan lunt- ja virkistysarvja sekä ylläpidetään metsän mnimutisuutta Päähakkuutapa jatkuvan kasvatuksen yläharvennus / pimintahakkuu Arvmetsän pääperiaatteena n maksimida metsänmistajan tutt ja minimida kulut
Arvmetsän timinta Metsäsuunnitelmat ja metsän arvnmääritys Pääsääntöisesti jatkuvan kasvatuksen suunnitelmia (tavitteiden mukaan) Puusttiedt, kasvut, hakkuut, hidt, ja m3 Metsätiljen hankinta ja metsän arvnmääritys 2013-2018 hankittu nin 25 000 ha Tuttarvphjainen laskenta (ei summa-arv) Kainuussa prttikauppaa Kuhm, Pölkky, kuitutellisuus Omat aliurakitsijat Muu Sumi Pystykauppa Arvmetsän edustaja hjeistaa hakkuun
Arvmetsän liikevaiht 3,5 3 2,5 2 2,4 3 1,5 1 0,5 0 1,6 0,1 0,7 2014 2015 2016 2017 2018 (Arvi) Liikevaiht, miljnaa eura
Metsänmistajan tutn maksiminti ja kulujen miniminti Pyri tuttamaan mahdllisimman krkean jalstusarvn tutteita (tukkipuita) ja minimimaan kuluja (maanmukkaus istutus) Nykykäsitys kannattavasta metsätaludesta n, että pyritään maksimimaan kuutitutta, kuluja kaihtamatta Mukkaus, istutus, harvennus, päätehakkuu (kulut ja aika) Metsätaluden kustannukset nusussa ja puun reaalihinta laskussa (varsinkin kuitupuulla) Jatkuva kasvatus ja tukkikkisten puiden pimintahakkuu n metsänmistajalle tuttavin vaihteht Kulujen miniminti ei tarkita, että tingitään taimikn hidsta tai ensiharvennuksista
Metsän arvnmääritys
Mihin arvnmääritystä tarvitaan? Metsän arvnmääritystä käytetään mistussuhteen muuttuessa Myynti, st, perinnönjak, yhteismetsät Vakuutuksen ttamiseen ja vahinkarviihin Kiinteistön asettamiseen lutn vakuudeksi Metsätaluden tuttavuuden arviintiin ja suunnitteluun Taluden raprtinneissa (metsäsijitusyhtiöt)
Metsätilan arvnmääritys Arvmetsä käyttää tilan arvnmäärityksessa tuttarvlaskentaa timenpiteet simulidaan tulevaisuuteen tästä hetkestä eteenpäin Tulevien timenpiteiden tult ja ment lasketaan nykyhetkeen (disknttaus) Jtta tämänhetkinen ja tulevaisuudessa maksettava raha lisi vertailukelpista keskenään Nykyarvn laskentaan valitaan krkkanta, jka n verrattavissa vaihtehtiseen sijitukseen (kiinteistösijitus 3-6%, sakesalkku 5-8%) Netttuljen nykyarv n kaikkien tulevaisuuden tuljen ja menjen yhteenlaskettu summa tämän päivän arvssa Kert aidsti, mitä metsä pystyy tuttamaan ttaen humin metsän minaisuudet NNA 4% 100 000 tilalla, metsätilan tutt n 4000 / vusi Vrt. summa-arv laskenta Perustuu käsinlaskenta-aikaan, jllin metsän kasvua ei pystytty simulimaan
Arvmetsän metsäsuunnitelma
Metsäsuunnitelma Suunnitellaan, miten metsää tullaan hitamaan seuraavan 10-15 vuden aikana Hakkuut ja hakkuutult Metsänhittimenpiteet ja niiden kulut Perustuu metsänmistajan tavitteisiin Taludellinen tutt Lunnn mnimutisuus Maisema Keräily ja metsästys Virkistys Hiilensidnnan maksiminti Tavitteet eivät le pissulkevia keskenään Phjatietna käytetään sähköistä metsävaratieta Vidaan tarkentaa maastkäynnillä
Suunnitelman tek Metsänmistaja kert tavitteistaan Arvmetsän suunnittelijalle Arvmetsä tekee suunnitelman perustuen sähköiseen metsävaratietn Maastkäynnit erikseen metsänmistajan kanssa svittavissa Metsävaratiet päivitetään laskennallisesti nykyhetkeen ja kuviille suunnitellaan timenpiteet tavitteiden mukaisesti Suunnitelma esitellään metsänmistajalle Mahdlliset mukkaukset
Metsäsuunnitelmaesimerkki Esimerkkinä tilan Kivelä metsäsuunnitelma Perushinnittelu metsäsuunnitelmalle 240 + alv 24 % sisältää 60 ha metsämaata Lisähehtaarit 4 /ha Metsätila 84 ha, 240 + 24*4 = 328 + alv 24 % Tavitteena avhakkuutn metsäsuunnitelma, jskus avhakkuu kuitenkin perusteltua Maasttyö hinnitellaan erikseen
Kuvassa metsä yläharvennuksen jälkeen. Ristijärvi yläharvennus kesä 2018, pistuma 110m3/ha, tukkia 80%, jäävä puust 100m3/ha. Nrmaalisti lisi ennakkraivattu ja hakattu alaharvennuksella pis kaikki mitä kuvassa näkyy.
Kuvassa metsä yläharvennuksen jälkeen. Yläharvennus Tiemansal 2016, pistuma 150m3/ha tukki % 81, jäävä puust 100m3/ha. Yleensä alaharvennuksessa pistetaan nämä puut, mitä Arvmetsä n metsään jättänyt.
Kuvassa metsä yläharvennuksen jälkeen. Haapavesi 2017,metsä käsiteltiin jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksella, eli pimintahakkuulla, pistuma 145m3/ha, tukki % 79.
Kuvassa metsä yläharvennuksen jälkeen. Kärsämäki yläharvennettu talvella 2013, pistuma 120m3/ha, tukki % 78, uusintajitusta ei tarvita kska jäävä puust 100m3/ha haihduttaa vettä riittävästi. Metsäphja spivan ksteana n taimettunut hyvin. 1400 kuusentainta/ha
Kuvassa metsä yläharvennuksen jälkeen. Metsän käsittelyvaihteht lisi llut päätehakkuu. Lahti. Leimikn kk 10 000m3. Yhteensä 60ha alue Lahdessa. Pistuman keskijäreys 590litraa, tukki% 80 ja jäävä puust listavassa arvkasvussa. Jäävä ppa 13-16. Seuraava pimintahakkuu 15v päästä.
Kuvassa metsä yläharvennuksen jälkeen. Nilsiä. Keskijäreys 475litraa, yhteensä 2159m3, tukinsuus 78%. Seuraavan hakkuun tukki-% kasvaa. Jäävä ppa 18/ha.
Kuvaan n merkitty erikkisten puiden läpimitat ja tuttprsentit vapautettaessa. Punaisella merkittyjen runkjen tutt suhteessa sidttuun päämaan n alentunut eli ne vat hakkuukypsiä. Vihreällä ja keltaisella merkityt puut antavat hyvän arvkasvun, jten niitä kannattaa kasvattaa edelleen. Kyseisen metsän taludellisin hakkuutapa n siis yläharvennus.
Mitä tutkimus san jatkuvasta kasvatuksesta Optimaaliset harvennukset n aina yläharvennuksia. Älä siis alaharvenna (alle 21cm puita) Syitä miksi kannattaa siirtyä jatkuvaan kasvatukseen: Krkea krk (>1%) Uudistuskustannukset vat krkeat ja kasvussa (epännistumisen riski kasvaa) Heikk kasvupaikka (pitkä kiertaika) Kuusikt uudistuvat luntaisesti listavasti yläharvennuksilla Männyn laadun paraneminen Hiilensidnnan arvttaminen (vimakas maanmukkaus) Mnimutisuuspreferenssien humiinti Ojitusten haitallisuus, vältettävissä jatkuvan kasvatuksen hakkuilla Ilmastn lämpeneminen ja yhdenpuulajin metsät
Arvmetsän kkemukset 1/2 Hidn tarve ja hitkulut pienenevät leellisesti Tistuvat jatkuvan kasvatuksen yläharvennukset / pimintahakkuut Netttult kasvaa kun tulja tulee useammin ja kuluja minimidaan Harvemmin metsän uudistamiskuluja Seuraavassa yläharvennuksessa tukin suus kasvaa Laatu paranee Myrskytuhjen taludellinen menetys pieni kallis pääma krjattu talteen Hakkuun jälkeen metsän hiilensidntakyky pysyy hyvänä Ei vimakasta maanmukkausta (metsästä tulee hiilipäästö)
Arvmetsän kkemukset 2/2 Lunnn mnimutisuus säilyy parempana (vrt. istutus-alaharv-av) Metsäkanalintukanta elpyy hakkuun jälkeen npeasti Hakkuun jälkeen metsä n edelleen viihtyisä Mustikka ja sienisadt paranevat Eksysteemipalvelut eivät häviä vusikymmeniksi Esimerkki Kainuu ja virkistyspalveluyrittäjien ahdink Arvmetsä lähtee liikkeelle siitä, että Jatkuvapeitteinen metsätalus spii kaikkiin Sumen metsiin
Kiits! Aleksi.vihnen@arvmetsa.fi Minna.kujala@arvmetsa.fi