JÄRVENPÄÄN YLEISKAAVA 2040 RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Samankaltaiset tiedostot
YLEISÖTILAISUUS MAAPOLITIIKKA JA YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA

Järvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Järvenpään yleiskaava Rakennemallivaihtoehtojen liikenteellinen arviointi

Lausunto Järvenpään yleiskaava 2040 rakennemalleista

Sisällys 1. Johdanto Yleiskaavatyön tavoitteet... 3

Seudun tonttipäivä Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

MINNE KAUPUNKI KASVAA? Vaihtoehtoisten rakennemallien tarkastelu Järvenpään yleiskaava 2040 varten

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

Timantti kärkenä kohti etelää asemanseutuja tiivistäen... 6

IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)

Rakennesuunnitelma 2040

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

JÄRVENPÄÄN YLEISKAAVA 2040

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

VALITUT KASVUSUUNNAT. Timantti kärkenä kohti etelää asemanseutuja tiivistäen

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina - Asemanseutujen kehittämisseminaari Tulevaisuuteen suuntautunut - Menestystä metsästämässä

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kaivokselan yleiskaavan muutos. Yleiskaavaluonnos Yleisötilaisuus

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Kasvusuunnat Väestösuunnite (Kaupunkirakenteen palveluverkko 1 dia)

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

Maankäytön rakenne Seuranta

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

MAL-VERKOSTON STRATEGINEN VIITEKEHYS

Järvenpää Pöytäkirja 4/ ( 40) Kaupunkikehityslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus

HELSINGIN YLEISKAAVA

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Turun yleiskaava Toimialajohtaja Christina Hovi

OULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Näkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Toimiva kaupunki. Anni Sinnemäki

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina

Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki

Yleisötilaisuus

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Osa-aluekeskukset kaupungin tukipilareina

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA KARMA:n kokous Ulla Ojala

Kehittyvä yhdyskuntarakenne kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen

LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA

HIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

Tuusulan yleiskaava Työpaikka-alueet

KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

JÄRVENPÄÄSSÄ (ja Kuuma-kunnissa) PUHALTAA KASVUN TUULET Kiinteistöt kestävään kuntoon seminaari

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

Transkriptio:

JÄRVENPÄÄN YLEISKAAVA 2040 RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleisötilaisuus 8.3.2018 Yleiskaava-asiantuntija Hannele Selin

LÄHTÖKOHDAT Valmistellaan koko kaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava tavoitevuotena 2040 Voimassa oleva keskustan osayleiskaavaa ei kumota Valmistellaan yhteistyössä kaupungin uuden vision ja strategian kanssa Keskustan elinvoima turvataan

VOIMASSA OLEVA YLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVA KUMOTAAN JÄÄ VOIMAAN

PÄIVITETTYN OSALLISTUMIS-JA ARVIONTISUUNNITELMAN MUUTOKSET Väestönkasvun vauhti: Järvenpäästä vuoteen 2040 mennessä lähes 60 000 asukkaan kaupunki Jo sovitut asuinrakentamisen hankkeet käsittävät tästä jo lähes puolet (8300 asukasta) Tietopohjan ja osallisten täydennyksiä Valmisteluaikataulun muutos

MIKÄ ON RAKENNEMALLI? Kuvaus erilaisista kaupunkirakenteen vaihtoehdoista Väline päätettäessä tulevaisuuden kaupungin maankäytöstä ja kasvun suuntaamisesta "suurissa linjoissa". Ei ole suunnitelma, kaava tai toteutettava hankesalkku Vaihtoehdot ovat tarkoituksella kärjistyksiä Yleiskaavan lähtökohdaksi valittava rakennemalli tulee olemaan arvioinnin ja saadun palautteen pohjalta tehtävä synteesi

VAIHTOEHTOISET RAKENNEMALLIT Tiivistyvä timantti Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Pientalojen comeback

RAKENNEMALLIT TIIVISTYVÄ TIMANTTI Kaupungin keskusta kasvaa ylöspäin ja laajenee noin 1,5 km säteellä Keskustan asuin- ja liikerakentamisen hankkeet toteutuvat täysmittaisesti

Keskustan läheiset työpaikka-alueet kehittyvät asuntovaltaisiksi Keskustan asuin- ja liikerakentamisen hankkeet esim. Rock ovat vetovoimaisia toimistojen, kaupallisten palveluiden ja asuntojen keskittymiä Uudet tiiviit pientaloalueet sijaitsevat keskustan läheisyydessä sekä Ristinummella

TIIVISTYVÄ TIMANTTI + 13 900 as. + 5 100 tp.

RAKENNEMALLIT ETELÄINEN KULTTUURIKEHTO Etelä-Järvenpää kasvaa voimakkaasti ja Ainolan aseman ympärille syntyy alakeskus Asemanseudun lisäksi rakennetaan Ainolan pallokenttä ja etelärajalla luodaan edellytyksiä Ristikydön asemalle

Liikenneyhteyksiä keskustan ja Ainolan välillä kehitetään Ainolan asemanseutu kokonaisuutena ja radanvarsi rakentuu tehokkaasti Tiivis kerrostalovaltainen alue luo edellytyksiä Ristikydön asemalle

ETELÄINEN KULTTUURIKEHTO + 14 900 as. + 4 400 tp.

RAKENNEMALLIT VAHVISTUVA POHJOINEN NAUHA Haarajoen aseman ympäristöä kehitetään sekä asumisen että työpaikkojen aluekeskukseksi Vähänummentiestä kehittyy vahva seudullinen työpaikkakeskittymä

Nykyiset työpaikkaalueet kehittyvät parempien yhteyksien tuomien etujen myötä Harajoen asemanseutu rakentuu tiiviisti ja läheiset pientaloalueet väljemmin Keskustan ja Haarajoen välisen liikennejärjestelmän kehittäminen välttämätöntä

VAHVISTUVA POHJOINEN NAUHA + 16 700 as. + 7 600 tp.

RAKENNEMALLIT PIENTALOJEN COMEBACK Järvenpään hyödyntää maa-alaansa laajasti ja moninaisia pientaloalueita rakennetaan uusiin sijainteihin Asuinalueiden täydentäminen varmistaa elinvoiman nykyisillä pientaloalueilla

Erilaisia pientalokonsepteja uusille alueille Purola Länsinummi ja Nummenkylän laajennukset Vanhankylän pelto Keskustasta kauempana olevat pientaloalueet rakentuvat väljemmin perinteisinä omatonttisina omakotitaloalueina

PIENTALOJEN COMEBACK + 16 200 as. + 4 300 tp.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tavoitteista johdettu tarkennetut arviointikriteerit (2-4 kpl/aihekokonaisuus) Havainnollistettu viisiportaisella liikennevaloasteikolla Tummanvihreä = selkeitä positiivisia vaikutuksia Vaaleanvihreä = kehittyy positiiviseen suuntaan Keltainen = sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia Oranssi = kehittyy huonoon suuntaan Punainen = selkeitä negatiivisia vaikutuksia Valkoinen = asialla ei ole vaikutuksia

Tiivistyvä timantti Seutu Asuminen ja väestö Liikkuminen Elinkeino Palvelut Kaupunkirakenne Viherrakenne Kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva Maapolitiikka Kunnallistekniikka Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Pientalojen comeback

SEUTU JA KAUPUNKIRAKENNE TAVOITEET: Järvenpää on seudun vetovoimaisin kaupunkikeskus Yhdyskuntarakenne kehittyy eheänä ja keskustan vetovoima vahvistuu VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: Tiivistyvä timantti toteuttaa parhaiten Pientalojen comeback heikoiten Vahva korrelaatio liikennekriteerien kanssa

ASUMISEN TARJONTA ON MONIMUOTOISTA JA VASTAA KASVAVAAN KYSYNTÄÄN SEKÄ MUUTTUVIIN TARPEISIIN Kaikille vaihtoehdoille lähtökohtana olevat hankkeet painottuvat urbaaniin kerrostaloasumiseen tukevat nykyistä kaupungistumisen trendiä hyvin Pohjoinen nauha ja Pientalojen comeback ovat talotyypeiltään monipuolisimmat ja siksi joustavampia asuntotarjonnaltaan

KESTÄVÄÄ LIIKKUMISTA PALVELEVA TARPEIDEN MUKAINEN ÄLYKÄS LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

KESTÄVÄÄ LIIKKUMISTA PALVELEVA TARPEIDEN MUKAINEN ÄLYKÄS LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

ELINKEINOT OVAT MONIPUOLISIA JA PALVELUALOJEN KASVAVA MERKITYS HUOMIOIDAAN Vahvistuvan pohjoisen nauhan työpaikka-alueiden maxpotentiaali (+ 7600 tp) osoittaa, että teollisuustonttien kokonaismäärä ei tule olemaan este (laadussa, sijainnissa ja maanomistuksessa eroavaisuuksia) Pientalojen comeback vaihtoehto ei tuo kasautumisetuja eikä kilpailukykyä

LAADUKKAILLA JA HYVIN SAAVUTETTAVILLA PERUSPALVELUILLA TURVATAAN HYVÄ ARKI Keskustan palvelut keskimäärin lähempänä mitä tiiviimpi yhdyskuntarakenne Tiivistyvä timantti on paras palveluiden järjestämisen kannalta Eteläinen kulttuurikehto edellyttää Ainolan koulun rakentamista 30-luvun vaihteessa. (Aikataulut tarkentuvat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmien valmistumisen myötä.) Päiväkotiverkko on joustava ja pystytään toteuttamaan kaikissa vaihtoehdoissa

VIHERVERKON JATKUVUUS SEKÄ LUONTOARVOT VARMISTETAAN JA KAUPUNKILUONTO ON IHMISIÄ LÄHELLÄ Pohjoisten viheryhteyksien turvaaminen Ristinummen alueen viheryhteyksien suunnittelu (Räikilänojan hyödyntäminen)

KULTTUURIYMPÄRISTÖN VETOVOIMATEKIJÖITÄ ARVOSTETAAN JA KAUPUNKIKUVAN MONIPUOLINEN TOIMINNALLISUUS HUOMIOIDAAN SUUNNITTELUSSA Merkittävimmät negatiiviset vaikutukset Eteläisen kulttuurikehdon ja Pientalojen comebackin asutuksen sijoittumisessa (Ristinummi ja Vanhankylän pellot)

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAAPOLITIIKKA TUKEVAT TOISIAAN ARVIOINTIKRITEERIT Vaatimukset maapolitiikalle vaihtoehdon toteutumiseksi Kaupungin maanomistuksen hyödyntäminen tehokkaasti Tiivistyvä timantti Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Vaihtoehto edellyttää Pystytään toteuttamaan Edellyttää tiivistyvän keskustan maapoliittisella lisäpanostusta kehittämistä painottaen keinovalikoimalla. pohjoisen suunnan maankäyttösopimuksia. maanhankintaan ja osin maankäyttösopimuksia uusia menetelmiä hyödyntäen. Vaihtoehto ei tue kaupungin viimevuosina tehtyä panostusta maanhankintaan. Hankittua raakamaata hyödynnetään tehottomasti. Vaihtoehto ottaa hyvin huomioon kaupungin eteläisen sekä osin myös muun maanomistuksen. Vaihtoehto ottaa hyvin huomioon ainoastaan kaupungin pohjoisen maanomistuksen. Eteläinen maanomistus jää merkittäviltä osin hyödyntämättä. Pientalojen comeback Edellyttää lisäpanostusta maanhankintaan ja osin maankäyttösopimuksia. Maanomistuksen hyödyntäminen on tehotonta ja tuhlailevaa.

MAHDOLLISTETAAN KAUPUNGIN KEHITTYMINEN TOIMIVALLA INFRALLA KOKONAISTALOUDELLISESTI ARVIOINTIKRITEERIT Kunnallistekniikan investointien kokonaistaloudellisu us Olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen Tiivistyvä timantti Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Keskustan alueella tarvittavat saneeraukset tehtävä olemassa olevan rakennetun ympäristön reunaehtojen mukaan, jolloin suunnittelu ja rakentaminen kalliimpaa. Kunnossapidon ja viherrakentamisen kustannuksille paineita Hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria tehokkaasti, vaatii keskustan kapasiteettitarkasteluita Vaatii uusia infrainvestointeja Etelä Järvenpäähän mm. Ristinummentien parantaminen Hyödyntää Poikkitien ja Ainolanväylään jo tehtyjä panostuksia Hyödynnetään rakennetun vesihuollon hyvää kapasiteettia Vaatii uusia infrainvestointeja Pohjois Järvenpäähän ja liikenneyhteyksien parantamista keskustan suuntaan. Vähänummentien parantaminen ja alikulkujen järjestelyt Olemassa olevan Vähänummentien parempi hyödyntäminen Pietilä Haarajoen alueen olemassa olevan kunnallistekniikan hyödyntäminen Pientalojen comeback Pientaloalueiden uusi infra vaatii merkittäviä investointeja suhteessa tontinmyyntituloihin Tukeutuu olemassa olevaan rakenteeseen, mutta ei tehokkaasti missään

Tiivistyvä timantti Seutu Asuminen ja väestö Liikkuminen Elinkeino Palvelut Kaupunkirakenne Viherrakenne Kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva Maapolitiikka Kunnallistekniikka Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Pientalojen comeback

MITEN VOI VAIKUTTAA NYT Mitä hyvää/huonoa vaihtoehdoissa on? Vastaa karttakyselyyn: https://app.maptionnaire.com/fi/3759/ Kirjalliset mielipiteet 23.3. mennessä tekninen.palvelu@jarvenpaa.fi

KIITOS www.jarvenpaa.fi/yleiskaava2040 Yleiskaava-asiantuntija Hannele Selin 040-315 2432 hannele.selin@jarvenpaa.fi