Kuntatalous ja tukipalvelut

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys 29.4.2010 1 Kuntatalous ja tukipalvelut Työryhmä 4 Väliraportti Nykytilan kuvaus Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto

2 Sisällysluettelo 1. Selvityksen tavoite... 3 2. Toimeksianto työryhmälle... 3 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen... 4 4. Työryhmän työn rajaus... 4 5. Nykytilan kuvaus... 4 6. Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat... 21 7. Yhteenveto... 21

3 1. Selvityksen tavoite 2. Toimeksianto työryhmälle Kaksiportaisen seutuhallinnonselvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. Työryhmä tekee nykytila-analyysin tarkastelun kohteenaan olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Työryhmä arvioi kaksiportaisten seutuhallintovaihtoehtojen seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuuden eri vaihtoehdoissa tarkastelun kohteenaan olevan palvelun osalta. Työryhmä tarkentaa toimeksiannon liitteenä olevia vaihtoehtoja seudullisten tehtävien osalta ja arvioi lisäksi, mitä kunnallisia palveluja voitaisiin seudullisesti tuottaa ja järjestää. Työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat. Arviointi tehdään mahdollisuuksien mukaan eri vaihtoehdoista. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin alla lueteltuja näkökulmia: Hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - päätöksenteon demokraattisuus - paikallisdemokratian toimivuus ja asukasvaikuttaminen - edunvalvonta valtioon Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus - palvelutaso- ja rakenteet - palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalli - työvoiman saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - suhde 3. sektorin toimijoihin Seudun kilpailukyky Ympäristövaikutukset Maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys Alueellinen kattavuus.

4 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Vaiheessa I työryhmä valmisteli työsuunnitelman helmikuun alkupuolella. Vaiheessa II työryhmä perusti alatyöryhmiä tarkastelemaan toimeksiantonsa eri aihealueita. Alatyöryhmät tekivät nykytila-analyysin oman aihealueensa mukaisen toiminnon järjestämisestä seudun eri kunnissa. Väliraportti koostettiin alatyöryhmien työskentelyn pohjalta 30.4 mennessä. Kuntatalous ja tukipalvelut -työryhmän jatkotyöskentelyn onnistumisen edellytykset 4. Työryhmän työn rajaus 5. Nykytilan kuvaus Työryhmien toimeksiannossa (ohjausryhmä 14.1.2010) todetaan, että työryhmien tavoitteena on selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat. Jotta työryhmät voisivat toimeksiannon mukaisesti selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat verrattuna nykytilanteeseen, tulisi palveluntuotanto-työryhmien (ainakin sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistystoimen palvelut sekä MAL- ja ympäristöpalvelut -työryhmät) määritellä se, mitä palveluja voitaisiin tuottaa seutuhallintotasolta. Tämän määrittelyn pohjalta palveluntuotanto-työryhmät laatisivat laskelmat siitä, mitä tehtävien ja palveluiden hoito tulisi maksamaan kaksiportaisen seutuhallinnon toteutuessa verrattuna nykytilanteeseen. Kyseisten laskelmien pohjalta kuntatalous-työryhmä voisi sitten toimeksiannon mukaisesti selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat taloudenpidon näkökulmasta verrattuna nykytilanteeseen. Ilman palveluntuotanto-työryhmiltä saatavia laskelmia voi kuntatalous-työryhmä ainoastaan listata eroavaisuudet ja yhtäläisyydet kuntien taloudellisen aseman osalta nykytilanteessa (nykytila-analyysi). Työryhmä päätyi toimeksiantonsa pohjalta tarkastelemaan teemaansa seuraavien aihepiirien mukaisella jaottelulla: Kuntatalous Konsernin rakenne Tukipalvelut Energialaitokset Väliraportissa kustakin aihepiiristä esitetään se kuinka toiminnot ovat seudun kunnissa järjestetty nykytilanteessa ja mitkä ovat nykytilanteen merkittävimmät eroavaisuudet ja yhtäläisyydet. 5.1 Kuntatalous Kuntataloutta koskeva tarkastelu keskittyy nykytilanteen analysointiin seudun 14 kunnan osalta. Mahdollisen seutuhallintomallin rahoittamiseen liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella vasta sen jälkeen kun tiedetään mitä palveluja seutuhallintomallin pohjalta tultaisiin tuottamaan. Kuntatalouden tarkastelun viimeinen vuosi on 2008. Kuntien vuoden 2009 tilinpäätöksiä koskevat viralliset Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen vertailutiedot ovat käytettävissä vasta vuoden 2010 jälkipuoliskolla.

5 Talouden ohjaus kunnissa Talousarviovalmistelu on seudun kunnissa pääpiirteissään samanlaista. Taloussuunnitelmakausi on yleisimmin kolme vuotta. Kaikilla on käytössä raami- tai kehysohjaus, jonka aikajänne on yleisimmin kolme vuotta. Valmistelun aikataulu poikkeaa kunnissa siten, että Helsinki antaa raamin seudun kunnista ensimmäisenä maaliskuussa ja Järvenpää viimeisenä syyskuussa. Lautakuntien, kaupungin- ja kunnanhallitusten sekä valtuustojen käsittelyt ajoittuvat kunnissa loka-joulukuulle. Osalla seudun kunnista on taloutta koskevia poliittisia sopimuksia, joiden kesto vaihtelee. Talousarvion toteutumista seurataan kunnissa eri tavoin: kuukausittain, neljännesvuosittain, kolmanneksittain ja puolivuosittain. Pääosin seurantaraportit käsitellään kaupunginja kunnanhallituksissa sekä valtuustoissa, joissakin kunnissa myös kunnan johtoryhmässä. Helsingin seudun kuntien talouden kehitys ja tunnusluvut vuosina 2000 2008 Talouden kehitystä ja tunnuslukujen analysointia seudun kuntien osalta kuvataan seuraavassa erikoistutkija Heikki Helinin yhteenvedon pohjalta. Kunnallistaloudesta kootaan monenlaisia tunnuslukuja. Ne ovat yhteydessä toisiinsa. Muodostamistapansa takia monet tunnusluvut korreloivat voimakkaasti keskenään. Näin tekevät esimerkiksi taseesta johdetut tunnusluvut. Tästä johtuen tarkasteluun otettavien tunnuslukujen määrää voidaan karsia. Oheinen taulukko sisältää kaikki Suomen Kuntaliiton tunnuslukutiedoston tiedot vuodelta 2008. Kunnissa, joissa tuloveroprosentti on alhainen, ovat verotettavat tulot ja verotulot muita korkeammat. Vastaavasti korkeammat veroprosentit liittyvät pienempiin verotettaviin tuloihin ja verotuloihin mitattuna euroa/asukas luvulla. Mitä suuremmat ovat verotulot, sitä pienemmät ovat valtionosuudet. Käyttötalouden valtionosuudet kuvaavat kuntien omaan toimintaansa saamaa valtionosuutta. Verorahoituksessa lasketaan yhteen kunnan tilinpäätöksen mukaiset valtionosuudet ja verotulot. Toimintakulut ovat suuremmat kunnissa, joissa on laajaa liiketoimintaa. Asukaslukuun suhteutetut toimintakulut eivät kerro mitään toiminnan tehokkuudesta tms. vaikka sellaisiakin tulkintoja tehdään. Sitä ei kuvaa myöskään toimintakate. Helsingin toimintakulut ovat suurimmat, mutta toimintakate euroa/asukas Keravan jälkeen toiseksi pienin. Tämä johtuu laajasta liiketoiminnasta. Asukaslukuun suhteutetut vuosikatteet ja investointien omahankintamenot heijastelevat toiminnan laajuutta. Liiketoiminta kasvattaa molempia lukuja. Tämän takia tulorahoituksen riittävyyttä on tarkasteltava suhteuttamalla vuosikate poistoihin tai investointien omahankintaenoon. Poistot tosin ovat liian pienet useimmissa kunnissa. Näin on erityisesti voimakkaasti kasvavissa kunnissa. Kunnilla, joilla on muita suuremmat rahavarat, kassa riittää useammaksi päiväksi. Useimmiten niillä on velkaa muita vähemmän. Kunnat joilla on velkaa muita enemmän, omavaraisuus on muita heikompi ja suhteellinen velkaantuneisuus muita suurempi. Tarkastelussa mukana olevilla kunnilla tilanne on kaikilla maan keskitasoa parempi.

6 Taulukko 1. Seutukunnan kuntien talous 2008 (Suomen Kuntaliitto) 2008 Helsinki Vantaa Espoo Hyvinkää NurmijärvJärvenpä Tuusula KirkkonumKerava Vihti Sipoo Mäntsälä KauniainePornainen Asukasluku 31.12. 574 564 195 419 241 565 44 987 39 018 38 288 36 386 35 981 33 546 27 628 19 886 19 432 8 545 4 975 Tuloveroprosentti 1) 17,50 18,50 17,50 18,50 18,75 18,25 18,00 18,25 18,00 19,25 18,75 19,50 16,00 19,50 Verotettavat tulot, /as. 2) 19 989 18 312 22 794 16 636 17 498 18 135 18 672 19 640 18 502 16 654 18 615 14 362 32 230 14 185 Verotettavien tulojen muutos, % 2) 5,8 7,3 5,8 6,2 7,4 7,4 8,4 7,1 8,0 7,8 8,3 8,6 1,3 9,3 Verotulot yhteensä, /as. 4 199 3 861 4 753 3 504 3 461 3 511 3 555 3 868 3 655 3 383 3 789 2 987 5 754 2 852 - Kunnallisvero, /as. 3 437 3 298 3 944 3 045 3 226 3 241 3 255 3 505 3 300 3 125 3 431 2 720 5 378 2 687 - Yhteisövero, /as. 501 301 611 325 115 125 163 206 206 116 198 103 137 61 - Kiinteistövero ym. /as. 260 263 199 134 120 145 137 158 149 142 160 164 239 105 Käyttötal. valt.os. (TP:n muk.), /as. 313 543-8 1 217 614 552 554 546 355 693 765 1 180 425 1 258 Käyttötal. valt.os. (muokatut) 3), /as. 770 980 471 1 434 1 116 1 119 1 099 984 942 1 166 1 177 1 629 440 1 809 Verotulot + k.tal valt.os. (muok.) 3) /as. 4 969 4 842 5 224 4 938 4 577 4 630 4 654 4 853 4 597 4 549 4 966 4 616 6 194 4 661 Toimintatuotot, /as. 4) 2 772 1 004 880 865 772 839 968 697 1 074 614 559 563 955 455 Toimintakulut, /as. 4) 6 674 5 486 5 157 5 151 4 468 4 658 4 721 4 858 4 553 4 443 4 623 4 418 6 358 4 171 Toimintatuotot/-kulut, % 4) 42,9 20,0 17,1 17,1 17,3 18,2 20,5 14,4 23,6 13,8 12,1 12,8 15,0 10,9 Toimintakate, /as. 4) -3 684-4 020-4 261-4 181-3 695-3 768-3 753-4 161-3 479-3 824-4 065-3 851-5 396-3 717 Toimintakate/asukas, muutos-% 7,0 6,6 9,7 7,1 7,8 6,0 9,3 10,7 6,6 13,5 9,8 9,5 7,1 12,3 Käyttötalouden palkat, /as. 2 130 1 729 1 706 1 891 1 742 1 668 1 700 1 664 1 470 1 381 1 591 1 512 2 391 1 440 Palkkasumman muutos, % 6,3 7,9 7,3 7,0 9,5 8,9 13,6 10,9 9,3 8,9 7,6 7,8 2,4 4,9 Vuosikate, /as. 939 359 258 493 366 264 344 217 485 194 406 299 789 286 Poistot ja arvonalentumiset, /as. 518 343 370 294 263 204 272 248 238 267 250 167 503 203 Vuosikate %:a poistoista 181 105 70 168 139 129 127 88 204 73 162 179 157 141 Investointien omahank.menot, /as. 5) 1 205 571 812 688 474 437 518 724 618 605 788 526 1 084 528 Rahavarat 31.12., /as. 1 191 247 2 811 230 182 15 4 266 76 368 173 41 1 169 192 Kassan riittävyys 31.12., pv 55 15 160 14 12 1 0 17 5 25 10 3 57 14 Lainakanta 31.12., /as. 1 147 3 074 473 1 534 1 827 1 284 436 1 406 1 861 2 330 2 329 2 068 0 2 834 Konsernin lainakanta 31.12., /as. 5 118 7 028 3 656 3 520 2 877 3 034 1 297 2 679 4 143 2 954 2 520 3 254 1 780 2 984 Omavaraisuus-% 31.12. 77 43 86 65 56 65 81 53 70 46 52 54 92 38 Rahoitusvarallisuus 31.12., /as. -805-3 324 1 887-1 702-1 898-1 659-746 -1 615-1 957-2 390-2 603-2 324 731-2 925 Suhteellinen velkaantuneisuus 31.12., % 33 71 22 40 50 38 21 41 47 64 62 56 12 75 Kertynyt yli-/alijäämä 31.12., /as. 2 770 744 2 350 661 1 032 787 1 271 717 1 542 524 466 265 3 935 547 1) Liitoskuntien veroprosentit ennen liitosta ovat liitoksessa mukana olevien kuntien maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla painotettuja keskiarvoja 2) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot. 3) Valtionosuudet sisältävät kuntakohtaistetut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (Lähde: OPH/Tampereen yliopisto), työllistämistuet sekä muut tuet ja avustukset valtiolta. 4) Eri kuntien toimintatuotot, -kulut ja -kate eivät ole täysin vertailukelpoisia mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta. 5) Investointien omahankintamenot = Investointimenot - investointien rahoitusosuudet Asukasluku Kunnallistalouden tilaa ei siis voi tiivistää yhteen lukuun eikä kuntia voi asettaa järjestykseen talouden hyvyyden tai heikkouden perusteella. Huomion kiinnittäminen yhteen tekijään, johtaa vääriin johtopäätöksiin. Tarkastelemalla tulopohjaa, tulorahoituksen riittävyyttä ja taseen eriä, hahmottuu kuntia, joiden tilanne on muita parempi tai heikompi. Vuosina 2000-2008 14 kunnan asukasluku kasvoi 98 893 asukkaalla eli 8,1 prosenttia. Koko maan asukasluku kasvoi 2,8 prosenttia (145 199), joten noin kaksi kolmasosaa koko maan asukasluvun kasvusta keskittyi tarkasteltavaan 14 kuntaan. Taulukko 2. Asukasluku 2000 2008 2000 2008 Muutos Muutos % Helsinki 555 474 574 564 19 090 3,4 Espoo 213 271 241 565 28 294 13,3 Vantaa 178 471 195 419 16 948 9,5 Hyvinkää 42 545 44 987 2 442 5,7 Nurmijärvi 33 104 39 018 5 914 17,9 Järvenpää 35 915 38 288 2 373 6,6 Tuusula 31 957 36 386 4 429 13,9 Kirkkonummi 29 694 35 981 6 287 21,2 Kerava 30 270 33 546 3 276 10,8 Vihti 23 858 27 628 3 770 15,8 Sipoo 17 477 19 886 2 409 13,8 Mäntsälä 16 628 19 432 2 804 16,9 Kauniainen 8 532 8 545 13 0,2 Pornainen 4 131 4 975 844 20,4 Helsingin seutu 1 221 327 1 320 220 98 893 8,1 Yhteensä 5 181 115 5 326 314 145 199 2,8

7 Tulorahoituksen riittävyys Talouden analysoinnin kannalta keskeistä on tulorahoituksen riittävyys. Kunnan talouden tasapainon arvioinnissa keskeinen tunnusluku on vuosikate. Se osoittaa paljonko vuotuisista tuloista jää vuotuisten menojen suorittamisen jälkeen poistoihin, investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosina 2000-2008 viiden kunnan vuosikate on ollut jonain vuonna negatiivinen. Nämä syömävelkaan turvautumaan joutuneet kunnat ovat Mäntsälä (2000), Pornainen (2000 ja 2005), Kauniainen (2002 ja 2004), Vantaa (2003) ja Kirkkonummi (2004). Perusoletus on, että mikäli vuosikate on poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Edellytyksenä tällöin on, että poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitasoa. Näillä oletuksilla kunnan tulorahoituksen katsotaan olevan ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Korvausinvestoinnit kattava vuosikate tarkoittaa, ettei kunnan tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuutta tai pitkäaikaisia sijoituksia eikä vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Tarkastelukuntien vuosikate on ollut poistoja suurempi vuosina 2000-2008 kaikkiaan 89 kertaa. Keravan vuosikate on ollut poistoja suurempi jokaisena tarkastelujakson vuonna. Kahdeksan kertaa vuosikate on riittänyt poistoihin Helsingissä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Suurten kaupunkien tilinpäätöstarkastelut ovat osoittaneet poistojen olevan liian pienet. Tästä seuraa, että tunnusluku vuosikate % poistoista antaa liian myönteisen kuvan kunnan tulorahoituksen riittävyydestä. Poistojen pienuus korostuu sellaisissa kunnissa, joissa asukasluku kasvaa voimakkaasti. Tällaisia kuntia ovat tarkasteltavat kunnat. Luotettavamman kuvan tulorahoituksen riittävyydestä, talouden tilasta ja kehityksestä antaa investointien tulorahoitusprosentti. Se kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu vuosikatteella. Jos vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen (investointien tulorahoitus % < 100), kunta yleensä velkaantuu. Tarkastelukuntien vuosikate on ollut investointien omahankintamenoa suurempi vuosina 2000-2008 kaikkiaan 20 kertaa. Neljässä kunnassa vuosikate ei ole riittänyt kertaakaan omahankintamenon kattamiseen (Helsinki, Vantaa, Sipoo, Mäntsälä). Taulukko 3. Vuosikate % poistoista 2000 2008 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 >100 Helsinki 195 163 34 115 125 111 159 182 181 8 Espoo 471 317 182 50 81 143 190 192 70 6 Vantaa 129 110 104-12 32 58 95 125 105 5 Hyvinkää 100 119 223 105 62 76 93 111 168 5 Nurmijärvi 149 258 219 131 101 52 169 160 139 8 Järvenpää 18 82 434 145 109 104 130 108 129 7 Tuusula 198 141 294 134 59 145 129 158 127 8 Kirkkonummi 182 50 247 9-16 92 150 218 88 4 Kerava 235 217 313 207 114 102 188 165 204 9 Vihti 200 22 160 87 33 38 101 142 73 4 Sipoo 49 88 170 109 191 146 205 184 162 7 Mäntsälä -54 82 267 122 117 23 42 130 179 5 Kauniainen 636 495-86 122-10 121 125 181 157 7 Pornainen -147 132 278 304 114-8 91 211 141 6 Koko maa 125 142 152 94 79 77 118 135 123 6 Kuntien kirjanpito antaa osin puutteellisen kuvan kuntien tulorahoituksen riittävyydestä. Tätä osoittaa mm. vuosikatteen, poistojen ja investointien omahankintamenojen suhteet. Koska

8 poistot ovat liian pienet, osoittaa tuloslaskelma ylijäämää. Kun vuosikate ei kata investointien omahankintamenoa, joutuu kunta rahoittamaan eron lainanotolla. Samaan aikaan kasvaa kunnan lainamäärä ja taseeseen kertynyt ylijäämä. Tuloslaskelman ylijäämä ei siis kuvaa kunnan käytettävissä olevan rahamäärän lisääntymistä. Käytännössä ylijäämä on useimmiten sitoutunut tehtyihin investointeihin kuten rakennettuihin päiväkoteihin tai teihin. Taulukko 4. Investointien tulorahoitusprosentti 2000-2008 inv. tulorah.% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 >100 Helsinki 92 76 20 70 78 80 84 85 78 0 Espoo 173 88 52 25 51 100 130 117 32 4 Vantaa 46 43 45-6 14 40 61 49 63 0 Hyvinkää 52 91 132 83 30 28 45 70 72 1 Nurmijärvi 72 132 80 45 40 19 75 109 77 2 Järvenpää 14 55 130 33 45 57 54 40 60 1 Tuusula 63 67 188 49 26 74 61 85 67 1 Kirkkonummi 46 17 101 3-9 63 86 108 30 2 Kerava 153 107 134 66 36 43 79 66 79 3 Vihti 112 10 79 30 11 31 30 42 32 1 Sipoo 25 33 51 26 61 79 98 64 51 0 Mäntsälä -25 39 73 47 43 12 9 48 57 0 Kauniainen 283 141-21 42-8 123 99 124 73 4 Pornainen -19 41 179 88 91-2 19 29 54 1 0 Koko maa 63 69 81 49 42 44 62 67 58 20 Taulukko 5. Taseen yli/alijäämä euroa/asukas 2000-2008 Yli/alijäämä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Helsinki 738 795 520 702 1 049 1 330 1 846 2 286 2 770 Espoo 912 1 594 2 128 2 085 2 156 2 028 2 122 2 178 2 350 Vantaa 246 400 523 783 883 741 706 728 744 Hyvinkää 120 164 423 439 345 288 267 331 661 Nurmijärvi -114 189 420 461 454 328 499 653 1 032 Järvenpää 71 38 415 471 672 687 743 790 787 Tuusula 366 433 818 876 985 1 025 1 084 1 221 1 271 Kirkkonummi 401 327 703 516 420 402 511 692 717 Kerava 286 397 788 990 1 011 1 009 1 194 1 309 1 542 Vihti 261-23 86 61 146-4 276 604 524 Sipoo -183-192 -26-9 74 372 423 471 466 Mäntsälä -191-96 129 147 281 170 82 132 265 Kauniainen 2 732 3 916 3 405 3 485 3 030 3 135 3 257 3 665 3 935 Pornainen -242-165 168 397 490 338 303 469 547 Helsingin seutu 578 762 813 933 1 120 1 196 1 454 1 689 1 965 Koko maa 220 333 490 523 570 568 677 765 937 Verotulot ja valtionosuudet Kuntien keskeisin tulolähde on verotulot. Verotulojen tasoon vaikuttaa toisaalta veropohja ja toisaalta kunnan päättämä veroprosentti. Veropohjan taustalla on kaupunkilaisten tulopohja (kunnan tulovero) ja kiinteistöjen määrä ja arvot (kiinteistövero). Yhteisöveron tuotto määräytyy paikallisten yritysten tuloksista. Kuntien verotuloja on viime vuosina vähentäneet verotuksen kevennykset. Valtio on korvannut kuntien menetykset lisäämällä vastaavasti valtionosuuksia. Kauniaisten, Espoon ja Helsingin verotulot asukaslukuun suhteutettuina ovat seutukunnan suurimmat. Ainoastaan Mäntsälän ja Pornaisten verotulot näin laskien ovat koko maan keskiarvoa pienemmät. Kauniaisten veroprosentti on ollut koko maan pienin. Vuonna 2008 Helsingin ja Espoon veroprosentit olivat 17,50. Korkeimmat veroprosentit olivat Mäntsälässä ja Pornaisissa

9 (19,50). Vuoden 2008 jälkeen veroprosentteja on korotettu ja korotuksia on tulossa ensi vuodeksikin. Taulukko 6. Verotulot euroa/asukas 2008 Kauniainen Espoo Helsinki Kirkkonummi Vantaa Sipoo Kerava Tuusula Järvenpää Hyvinkää Nurmijärvi Vihti Koko maa Mäntsälä Pornainen 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Taulukko 7. Veroprosentti 2008 Mäntsälä Pornainen Vihti Nurmijärvi Sipoo Hyvinkää Vantaa Järvenpää Kirkkonummi Kerava Tuusula Espoo Helsinki Kauniainen 15,00 16,00 17,00 18,00 19,00 20,00 Taulukossa x on esitetty verotulot lajeittain. Lajeittaisista verotuloista on korostettu luvut, mikäli ne ylittävät koko maan keskiarvon. Veroprosentin kohdalla on korostettu keskiarvon alittavat luvut. Ainoastaan Mäntsälän ja Pornaisten verotulot näin laskien olivat koko maan keskiarvoa pienemmät. Samoin näiden kuntien tulovero euroa/asukas jäi keskiarvoa pienemmäksi, vaikka niiden veroprosentit olivat seutukunnan korkeimmat. Espoon ja Helsingin veropohjan vahvuuden toinen taustatekijä asukkaiden tulotason ohella on yhteisöjen maksamat verot. Siitä johtuu myös se, että näiden kuntien talous kärsii lamasta muita enemmän. Laman lisäksi valtio on leikannut yhteisöjen maksamaa veroa käyttäen yhteisöveroa kunta-valtio -suhteen tasauseränä. Koko maan keskiarvon Espoon ja Helsingin ohella ylittivät myös Hyvinkää ja Tuusula. Kiinteistöveroon vaikuttavat kiinteistöjen verotusarvot ja kunnan päättämät veroprosentit Helsingissä verotusarvot ovat muita kuntia suuremmat. Tämän takia alempikin prosentti tuottaa asukaslukuun suhteutettuna veroa muita enemmän. Kiinteistöverot euroina asukasta kohti olivat koko mana keskiarvoa suuremmat Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja

10 Tuusulassa. Viime vuosien kiinteistöveron kasvun taustalla on osaltaan kiinteistöjen verotusarvojen korotukset. Taulukko 8. Verotulot lajeittain euroa/asukas 2008 Vero % Verot yht Tulovero Yhteisö Kiinteistö Helsinki 17,50 4 199 3 437 501 260 Espoo 17,50 4 753 3 944 611 199 Vantaa 18,50 3 861 3 125 116 142 Hyvinkää 18,50 3 504 3 045 325 134 Nurmijärvi 18,75 3 461 3 226 115 120 Järvenpää 18,25 3 511 3 241 125 145 Tuusula 18,00 3 555 3 298 301 263 Kirkkonummi 18,25 3 868 3 505 206 158 Kerava 18,00 3 655 3 300 206 149 Vihti 19,25 3 383 3 431 198 160 Sipoo 18,75 3 789 3 255 163 137 Mäntsälä 19,50 2 987 2 720 103 164 Kauniainen 16,00 5 754 5 378 137 239 Pornainen 19,50 2 852 2 687 61 105 Koko maa 18,54 3 291 2 831 288 172 Valtionosuuksien tarkoitus on tasata kuntien omassa tulopohjassa, kustannusrakenteessa ja palvelutarpeissa olevia eroja. Valtionosuuksien kuntakohtaisiin eroihin vaikuttavat monet tekijät. Toiminnot on organisoitu eri tavoin eri kaupungeissa. Eniten eroja aiheuttaa ammatillinen koulutuksen organisointi. Jos kunnan organisaatiossa ei ole ammatillista koulusta vaan koulutuksen järjestää kuntayhtymä, ei kaupungilla ole siitä aiheutuvia menoja eikä myöskään siihen kohdistuvia valtionosuuksia. Taulukossa 9 ovat nimenomaan vain kunnan tilinpäätöksissä olevat valtionosuudet, koska kuntien kirjanpidossa on näistä toiminnoista aiheutuneet kustannukset. Espoon valtion osuudet ovat miinusmerkkiset suuren verotulotasauksen takia. Pornaisten ja Hyvinkään valtionosuudet ylittävät koko maan keskiarvon. Kuntien saamiin valtionosuuksien määriin vaikuttaa se kuinka opetus- ja koulutuspalvelut (mm. ammattikorkeakoulutus) on kunnissa järjestetty. Taulukko 9. Käyttötalouden valtionosuudet tilinpäätösten mukaan euroa/asukas 2008 Pornainen Hyvinkää Koko maa Mäntsälä Sipoo Vihti Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kirkkonummi Vantaa Kauniainen Kerava Helsinki Espoo -200 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400

11 Valtionosuuksien tarkastelu yksittäisenä eränä ei johda mihinkään. Sen lisäksi pitää ottaa huomioon verotulot ja ne palvelut, jotka verotuloilla ja valtionosuuksilla kustannetaan. Tässä käsite peruspalvelut sisältää sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset. Näiden ns. peruspalvelujen kustannukset ovat suurimmat Kauniaisessa, Helsingissä ja Espoossa. Pienimmät kustannukset ovat Pornaisissa ja Keravalla. Erojen taustalla on erilainen toimintojen organisointi, erilaiset toiminnot ja erilaiset palvelutarpeet. Yleisesti tarkasteltuna kustannukset ovat pienet usein kunnissa, jotka sijaitsevat jonkin suuremman kaupungin läheisyydessä. Sijainnin lisäksi niillä on yhteys paljolti kehitysvaiheeseen ja siitä johtuvaan ikärakenteeseen, jossa nuorten osuus muita suurempi ja vanhusten osuus muita pienempi Taulukko 10. Peruspalvelut euroa/asukas 2008 Taulukko 11. Verorahoitus euroa/asukas 2008.

12 Taulukko 12. Verorahoitus euroa/asukas - peruspalvelut netto euroa/asukas 2008 Taulukko 13. Verorahoitus euroa/asukas - peruspalvelut netto euroa/asukas 2000-2008 Erotus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Helsinki 545 380-480 -279-227 -278-150 -53-54 Espoo 1 344 1 054 485 124 215 409 506 570 500 Vantaa 378 400 251-6 -18 38 142 365 308 Hyvinkää 238 422 410 136 133 115 159 320 497 Nurmijärvi 410 593 356 200 168 34 129 130 111 Järvenpää 191 366 569 280 267 200 68 50 129 Tuusula 417 443 515 238 156 97 165 282 197 Kirkkonum 405 243 387 11 2 243 353 554 355 Kerava 651 600 601 345 211 243 344 431 535 Vihti 502 236 308 115 55 40 124 232 177 Sipoo 283 407 379 286 329 219 370 438 590 Mäntsälä 96 366 497 258 226 137-70 74 249 Kauniainen 2 237 1 714-159 342-255 596 284 879 935 Pornainen 263 595 589 523 315 197 402 586 655 Maksut ja taksat Helsingin verorahoitus ei ole vuoden 2001 jälkeen riittänyt peruspalveluiden kustannusten kattamiseen. Ne on kustannettu osittain liikelaitosten, erityisesti Helsingin Energian tuotoilla. Keskeisimmissä maksuissa kuten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa kunnilla on lähes poikkeuksetta käytössä lain sallimat enimmäismaksut. Joukkoliikenteen maksuista päättää Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen osalta vuonna 2010 toimintansa aloittanut Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä. Kuntien sisäiset lippujen hinnat vaihtelevat kuntien maksamien ns. tariffitukien vuoksi. Vesi- ja jätevesimaksut vaihtelevat kunnittain melkoisesti. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ostavat vesi- ja jätevesipalvelut vuonna 2010 perustetulta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä, jonka tavoitteena on yhtenäistää kolmen vuoden aikana em. kuntien vesi- ja jätevesitaksat. Hyvinkäällä, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä on omat vesilaitokset. Mäntsälä hoitaa Pornaisten vesihuoltotehtävät. Tuusulan seudun vesilaitos -kuntayhtymä (TSV) toimittaa talousveden Järvenpäälle, Keravalle ja Sipoolle ja Tuusulalle. Uudenmaan vesiensuojelun -kuntayhtymä (KUVES) johtaa Järvenpään, Keravan, Tuusulan ja Vantaan jätevedet meriviemärin kautta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Viikinmäen puhdistamolle käsiteltäväksi.

13 Kunnan itse järjestämien palvelujen maksuista ja taksoista päättää pääosin lautakunnat. Joissakin tapauksissa maksuista päättää valtuusto tai kunnanhallitus ja joissakin erityistapauksissa viranhaltija. Kiinteän omaisuuden vuokra- ja myyntitulot Kuntien maanomistus vaihtelee suuresti ja tästä johtuen myös maan myynti- ja vuokratulojen osuus vaihtelee. Kunnan maanomistus on suurin Helsingissä n. 65 % ja pienin Järvenpäässä n. 5,5 %. Palvelukustannukset 2008 ja palvelujen tuotantorakenne Palvelujen kustannukset heijastelevat kuntien palvelutarpeita ja kustannuksiin vaikuttaa kunnan asukkaiden ikärakenne. Useimmissa seudun kunnissa on keskimääräistä nuorempaa väestöä. Vanhuksia, joista aiheutuu muita ikäluokkia suuremmat kustannukset, on keskimääräistä vähemmän. Oheisessa taulukossakin tunnuslukuja, jotka yksinään johtavat vääriin arviointeihin. Näin uhkaa käydä varsinkin asukaslukuun suhteutettujen lukujen kohdalla. Ne kuvaavat ensisijaisesti kuntien väestön ikärakenteesta johtuvia kustannuksia. Jos päivähoitomenot euroa/asukas ovat muita suuremmat, on myös 0-6 -vuotiaiden osuus todennäköisesti muita suurempi. Paremmin vertailukelpoisia ovat ikäluokkaan tai palvelujen käyttäjiin suhteutetut kustannukset. Tällaisia ovat lasten päivähoidon nettokustannukset / 0-6 -vuotiaat, oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen nettokustannukset euroa/oppilas. Joidenkin palvelujen osalta osa seutukunnan kunnista voi tukeutua isompien kaupunkien palveluihin. Tällaisia toimintoja ovat esim. kulttuuri ja liikunta. Tosin kulttuuritoimen kustannusten vertailussa on melkoisia ongelmia toiminnan organisointierojen takia. Taulukko 14. Palveluiden kustannukset 2008 (Suomen Kuntaliitto) 2008 Helsinki Espoo Vantaa HyvinkääNurmijärvJärvenpäTuusula KirkkonumKerava Vihti Sipoo Mäntsälä KauniainePornainen Asukasluku 31.12. 574 564 241 565 195 419 44 987 39 018 38 288 36 386 35 981 33 546 27 628 19 886 19 432 8 545 4 975 Asukasluvun muutos, % 1,1 1,5 1,5 0,8 1,0 0,8 1,2 2,4 1,1 2,2 2,1 2,4 0,4 1,2 Siitä 0-6 v. 37 752 23 522 17 653 3 627 4 186 3 242 3 547 4 060 2 766 2 660 1 934 1 977 649 604 0-6 v. muutos, % 2,2 1,6 2,7 0,9-0,3 1,1-0,2 2,4 1,7 4,8 2,8 2,6-0,8-1,9 yli 64-v. 82 526 25 429 21 626 6 881 4 202 4 204 3 900 3 502 4 025 3 223 2 553 2 543 1 532 499 yli 64-v. muutos, % 2,3 5,0 5,8 1,4 5,7 4,6 4,6 5,8 6,1 3,9 3,5 2,6 4,1 3,3 Tuloveroprosentti 1) 17,50 17,50 18,50 18,50 18,75 18,25 18,00 18,25 18,00 19,25 18,75 19,50 16,00 19,50 Nettokäyttökustann. yht. pl. liiketoiminta, /as.2) 3) 4 819 4 638 4 324 4 532 4 136 4 199 4 066 4 281 3 750 4 037 4 420 4 208 5 871 3 840 Verotulot+käyttötalouden valtionosuudet, /as. 3) 4 512 4 745 4 404 4 721 4 075 4 063 4 109 4 414 4 010 4 077 4 554 4 167 6 179 4 110 Yleishallinnon nettokustannukset, /as. 202 134 63 91 74 87 82 88 135 41 144 49 217 192 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as. 3 301 2 820 2 810 2 917 2 745 2 711 2 683 2 854 2 518 2 748 2 602 2 713 2 774 2 118 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä, % 6,6 9,7 9,0 8,1 10,7 8,5 9,7 11,3 8,2 9,6 9,7 10,2 7,6 12,1 Lasten päivähoidon nettokustannukset, /0-6 v. 6 643 7 138 5 748 5 351 5 780 5 469 5 649 6 191 5 786 5 643 5 694 5 036 5 666 3 652 Lasten päivähoidon nettokustannukset, /as. 436 695 519 431 620 463 551 699 477 543 554 512 430 443 Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 14,4 10,5 11,1 15,3 10,8 11,0 10,7 9,7 12,0 11,7 12,8 13,1 17,9 10,0 Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset, /as. 151 100 88 156 121 0 103 86 21 5 43 0 221 179 Kotipalvelun nettokustannukset, /as. 83 56 31 90 60 46 52 83 20 66 111 94 107 47 Muut vanh. ja vamm. palv., nettokustannukset, /as. 277 247 307 269 191 399 257 277 268 315 269 330 261 127 Vanhusten huolto ym. yht., nettokustannukset, /as.4) 511 402 426 514 371 444 412 446 308 386 424 423 590 354 Toimeentulotuen menot, /as. 158 108 148 88 53 106 47 123 110 110 28 27 49 17 Perusterveydenhuollon nettokustannukset, /as. 727 458 446 585 454 418 470 484 449 476 499 571 646 303 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /as. 917 773 874 912 773 841 844 787 843 897 818 852 753 779 Opetus- ja kultt.toimen nettokustannukset, /as. 3) 1 265 1 425 1 286 1 307 1 218 1 223 1 229 1 205 957 1 152 1 361 1 205 2 470 1 337 Oman perusopetuksen oppilaat, lkm 36 834 25 857 20 280 4 972 5 679 4 280 5 016 4 706 3 411 3 469 2 857 2 658 1 324 825 Oman perusopetuksen nettokustannukset, /oppilas 9 100 8 227 7 103 6 382 6 742 7 159 6 482 6 629 6 397 6 920 6 710 6 776 8 786 6 468 Oman lukiokoulutuksen oppilaat, lkm 9 514 5 733 4 022 1 041 357 1 047 654 732 729 519 307 256 641 0 Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset, /oppilas 6 563 6 182 5 048 5 007 5 782 5 490 5 855 6 127 5 690 5 647 8 645 8 078 7 320 0 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as. 5) 339 309 199 177 159 209 182 152 167 149 214 102 484 141 Kirjaston nettokustannukset, /as. 57 61 47 42 49 43 52 49 49 44 49 33 108 49 Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, /as. 121 94 68 79 66 85 63 68 51 59 88 49 212 44 Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset, /as. 6) 346 330 254 283 255 278 296 240 341 173 321 254 506 177 Liikenneväylien nettokustannukset, /as. 147 173 150 165 111 113 133 94 141 40 91 113 182 46 Palo- ja pelastustoimen nettokustannukset, /as. 65 60 55 55 58 57 63 62 68 58 95 85 80 70 Muiden palvelujen nettokustannukset, /as. 7) -6 1 7 21 13 6 15 13 5 7 8 32 2 14 Muun toiminnan nettokustannukset, /as. 8) -289-72 -96-87 -169-106 -239-120 -206-84 -16-45 -98 2

14 Lainat ja konsernilainat Seudun kuntien palvelujen tuotantorakenteessa on merkittäviä eroja. Ostopalvelujen osuus vaihtelee kunnittain 24 % - 65 % välillä. Kunnat, joissa ostopalvelujen osuus on suuri, vastaavasti henkilöstömenojen osuus on pieni. Koska kuntien tulorahoitus ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen, kaupungit ovat joutuneet ottamaan lainaa. Vantaan kaupungin ja konsernin lainakanta euroina asukasta kohti on vertailujoukon suurin. Taulukko 15. Lainat euroa/asukas 2008 Vantaa Pornainen Vihti Sipoo Mäntsälä Kerava Nurmijärvi Hyvinkää Kirkkonummi Järvenpää Helsinki Espoo Tuusula Kauniainen 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Jos kunnan juoksevat tulot eivät riitä investointien rahoittamiseen, kunta joutuu ottamaan velkaa. Velkaa voivat ottaa myös kunnan osakkuusyhtiöt. Tällöin velka ei näy peruskunnan tilinpäätöksen lainoissa, vaan konsernilainoissa. Kunta voi myös rahoittaa hankkeitaan (koulut, päiväkodit yms.) ulkopuolisella rahoituksella, jolloin kunnan tästä johtuvaa vastuu näkyy kaupungin taseessa vastuina (esimerkkinä Espoo) Suurilla kunnilla on yleensä konsernilaina muita enemmän. Eniten sitä asukaslukuun suhteutettuna vuonna 2008 oli Vantaalla ja Helsingissä. Taulukko 16. Konsernilainat e/as 2008 Vantaa Helsinki Kerava Espoo Hyvinkää Mäntsälä Järvenpää Pornainen Vihti Nurmijärvi Kirkkonummi Sipoo Kauniainen Tuusula 0 2 000 4 000 6 000 8 000

15 Taulukko x osoittaa miten kuntien lainakanta on kehittynyt miljoonina euroina. Eniten lainakantaansa ovat lisänneet Vantaa ja Helsinki. Jos lainan lisäys suhteutetaan asukaslukuun, niin eniten on kasvanut Tuusulan Pornaisten ja Vantaan lainakanta. Taulukko 17. Lainat miljoonaa euroa 2000-2008 Lainat 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Muutos Helsinki 225 204 540 683 796 739 680 718 659 434 Espoo 57 56 25 95 116 143 127 121 114 57 Vantaa 155 182 247 323 411 467 527 582 601 445 Hyvinkää 28 26 30 32 49 60 71 73 69 41 Nurmijärvi 32 32 30 41 52 72 73 62 71 39 Järvenpää 25 21 27 29 34 34 38 44 49 25 Tuusula 3 2 1 2 7 7 13 11 16 13 Kirkkonummi 8 13 17 23 31 39 44 39 51 42 Kerava 36 25 29 38 50 56 56 60 62 26 Vihti 15 18 18 27 43 45 49 55 64 49 Sipoo 17 24 29 35 39 42 43 43 46 29 Mäntsälä 11 13 14 19 23 24 34 37 40 29 Kauniainen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pornainen 4 6 5 5 5 7 10 12 14 10 Yhteensä 617 621 1014 1351 1656 1734 1764 1857 1857 1240 Koko maa 3864 4055 4487 5217 6159 7103 7728 8206 8685 4821 Taulukko 18. Lainat euroa/asukas, muutos 2000-2008 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Muutos Helsinki 404 364 965 1 221 1 424 1 318 1 205 1 262 1 147 742 Espoo 270 258 113 423 508 618 542 507 473 203 Vantaa 640 752 730 1 087 1 698 1 743 1 838 2 027 2 330 1 690 Hyvinkää 668 598 701 734 1 136 1 365 1 596 1 628 1 534 866 Nurmijärvi 973 949 863 1 139 1 425 1 920 1 910 1 597 1 827 853 Järvenpää 684 584 731 784 906 897 999 1 160 1 284 600 Tuusula 870 1 010 1 359 1 754 2 215 2 491 2 779 3 025 3 074 2 204 Kirkkonummi 285 418 555 740 955 1 156 1 266 1 111 1 406 1 121 Kerava 1 193 809 960 1 215 1 591 1 762 1 723 1 806 1 861 668 Vihti 962 1 349 1 606 1 901 2 092 2 219 2 248 2 220 2 329 1 367 Sipoo 86 58 36 49 199 210 369 297 436 349 Mäntsälä 649 765 842 1 090 1 262 1 337 1 830 1 966 2 068 1 419 Kauniainen 9 7 7 5 2 1 0 0 0-9 Pornainen 1 060 1 450 1 212 1 110 1 082 1 390 2 024 2 531 2 834 1 773 Kokomaa 746 781 862 1 000 1 176 1 351 1 464 1 548 1 631 885 Taulukko 19. Konsernilainat euroa/asukas 2000-2008 Euroa/as. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Helsinki 2 857 3 028 3 857 4 290 4 506 4 497 4 846 5 067 5 118 Espoo 3 444 3 722 3 284 3 690 3 731 3 934 3 765 3 781 3 656 Vantaa 3 395 3 768 4 537 4 960 5 676 6 442 6 838 7 052 7 028 Hyvinkää 2 382 2 460 2 566 2 687 2 990 3 259 3 482 3 526 3 520 Nurmijärvi 2 138 2 135 2 060 2 354 2 600 3 104 3 031 2 687 2 877 Järvenpää 2 191 2 104 2 217 2 240 2 366 2 524 2 621 2 869 3 034 Tuusula 1 077 1 012 1 008 971 1 087 1 086 1 209 1 152 1 297 Kirkkonummi 1 713 2 030 2 266 2 358 2 489 2 610 2 643 2 446 2 679 Kerava 3 816 3 400 3 752 3 938 4 229 4 529 3 909 3 867 4 143 Vihti 1 684 1 820 1 848 2 160 2 877 2 897 2 041 2 241 2 954 Sipoo 1 492 1 586 1 774 2 051 2 252 2 405 2 432 2 410 2 520 Mäntsälä 1 248 1 399 1 471 1 702 1 831 1 869 2 635 2 966 3 254 Kauniainen 1 273 1 220 1 242 1 230 1 245 1 468 1 733 1 757 1 780 Pornainen 1 638 2 029 1 763 1 661 1 628 1 918 2 159 2 676 2 984 Koko maa 2 459 2 591 2 755 2 972 3 198 3 433 3 590 3 738 3 913

16 Yhteenvetoa Sisäasiainministeriön toimeksiannosta selvityshenkilö Jussi-Pekka Alaselle vuoden 2003 lopulla laaditussa selvityksessä Helsingin seudun kuntien talous vuosina 1990 2002/2004 (Hyvinkäätä lukuun ottamatta mukana samat kunnat kuin nyt) todettiin seutukunnan kuntien ongelmaksi se, että monet kunnat ovat hyvin riippuvaisia Helsingin, Espoon ja Vantaan talouden kehityksestä. Jos alueen suurilla kaupungeilla menee huonosti, heijastuu se välittömästi ympäristökuntiin ja koko maahan. Periaatteessa seutukunnan kuntien talous näyttää kohtuulliselta. Vaikka verotulot ovat useimmissa tutkimuskunnissa maan keskitasoa suuremmat, ovat valtionosuudet vastaavasti pienemmät. Kun vertaillaan investointien omarahoitusosuuksia, ovat ne useimmissa kunnissa alle 100. Vuosikate ei siis riitä kattamaan investointeja vaan ne on jouduttu kattamaan lisäämällä lainanottoa. Lisää rahoitusta on haettu veroprosentteja korottamalla. Useissa asukaslukuaan kasvattaneissa kunnissa on korkea veroprosentti (Pornainen, Mäntsälä, Vihti, Nurmijärvi). 5.2 Konsernin rakenne Konserniohjaus ja -strategia Helsingillä, Espoolla, Vantaalla, Hyvinkäällä ja Keravalla on olemassa joko kaupunginvaltuuston hyväksymä erillinen konsernistrategia, konserniohje tai muutoin määritellyt konserni- ja yhteisöohjauksen periaatteet ja menettelytavat. Tuusulalla, Mäntsälällä ja Nurmijärvellä ei ole erillistä konsernistrategiaa, mutta ko. kunnilla on ns. Kuntastrategia 2010-2020, jossa sivutaan myös ko. kuntien konsernia. Lisäksi kaikilla ko. kunnilla on erillinen konserniohjeistus. Yhtiöille asetetaan tavoitteet, joita seurataan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa. Vihdillä on Kuntastrategia 2009. Sipoolla on kunnanvaltuuston hyväksymä kasvustrategia 2007, mutta ei erillistä konsernistrategiaa. Muilla kunnilla ei ole erillistä konsernistrategiaa. Kunnallinen vuokra-asuntoyhtiö tai -tuotanto (ARA) Useilla kaksiportaisen seutuhallintoselvityksessä mukana olevilla kunnilla on kunnallinen vuokra-asuntoyhtiö ja/tai kunnallista vuokra-asuntotuotantoa. Vuokra-asuntotuotannon organisoinnissa on eroja kuntien välillä. Helsingissä toiminta on hajautettu 22 erilliseen vuokra-asuntoyhtiöön. Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Tuusulassa, Mäntsälässä, Kauniaisissa ja Nurmijärvellä toiminta on keskitetty yhteen kunnalliseen (kunnan omistamaan) yhtiöön ja Hyvinkäällä on Hyvinkään vuokra-asunnot Oy:n lisäksi 5 muuta vuokra-asuntoyhtiötä. Pornaisissa, Sipoossa ja Vihdissä ei ole kunnallista tai kunnan omistuksessa olevaa vuokra-asuntotuotantoa. Muut kiinteistö- ja rakennuttajayhtiöt Kiinteistö- ja rakennuttajayhtiöitä on kaikissa muissa kunnissa paitsi Pornaisissa, Sipoossa ja Järvenpäässä. Urheiluyhtiöt, muu yhtiötoiminta ja säätiöt Urheilutoimintaan erikoistuneita yhtiöitä tai yhteisöjä on 8 kunnalla 14:stä (jäähallit, tenniskeskukset, uimahallit). Muu yhtiö- ja säätiötoiminta vaihtelee kulttuurista (mm. Espoon WeeGee, Helsingin Musiikkitalon säätiö ja UMO- säätiö) liikennöintiin (Helsingin Bussiliikenne Oy) ja vanhusten palveluasuminen (Vihdin vanhainkotisäätiö, Tuusulan Roselius-säätiö).

17 Merkittävät osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiöistä merkittävimmät ovat ammattikorkeakoulut Metropolia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi) ja Laurea (Vantaa ja Espoo, Hyvinkää, Kauniainen, Kirkkonummi sekä muita kuntia ja yhteisöjä). Kiljavan Sairaalan omistavat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi Tuusula ja HUS. Henkilöstöpalveluyhtiö Seure (Helsinki, Espoo ja Vantaa) hoitaa ko. kaupunkien tarvitsemien sijaisten hankintaa ja vuokrausta sekä avustaa kaupunkeja pysyvän henkilöstön hankinnassa. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on perustettu hankkimaan, omistamaan ja kunnossapitämään YTV-alueen liikenteessä tarvittava uusi junakalusto. Sen omistajina ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa ja VR Oy. Culminatum Ltd Oy on pääkaupunkiseudun kaupunkien, Uudenmaan liiton, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen omistama Helsingin seudun kehitysyhtiö. Yhtiön keskeinen tarkoitus on edistää tiede- ja osaamispohjaisen yritystoiminnan syntyä ja kasvua toimialueellaan. Spinno-seed Oy harjoittaa Uudenmaan alueella yritysten siemen- ja käynnistysvaiheen pääomasijoitustoimintaa. Suurimmat omistajat ovat Helsinki, Veraventure Oy, Espoo ja Vantaa. Kuntayhtymien jäsenyys Seutuhallintoselvityksen piiriin kuuluvat kunnat ovat jäseninä tai omistajina seuraavissa alueella toimivissa merkittävimmissä kuntayhtymistä tai seudullisissa toimijoissa: Uudenmaan liitto Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymä Eteva HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (jäte- ja vesihuoltopalvelut) HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos (Vantaan organisaatiossa, muut jäsenkunnat Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Mäntsälä ja Pornainen) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (liikelaitos Espoon organisaatiossa, muut jäsenkunnat Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti sekä seutuhallintoselvityksen ulkopuolisia kuntia) Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Kårkulla Samkommun Västra-Nylands folkhögskola-kansanopiston kuntayhtymä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Kuntayhtymistä ja seudullisista yhtiöistä toimintavolyymiltaan suurin on erikoissairaanhoidon palveluja tuottava Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Erikoissairaanhoidon palvelualueeseen kuuluvat seuraavat viisi sairaanhoitoaluetta: HYKSsairaanhoitoalue sekä Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. HUS -alueen väestö oli vuonna 2009 noin 1,5 miljoonaa. HUS :n toimintatuotot vuonna 2009 olivat 1,55 mrd. euroa, josta jäsenkuntien maksamien palvelusuunnitelmien tuottojen osuus oli 1,24 mrd. euroa. Tästä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten maksama osuus oli n. 885 miljoonaa euroa (71,6 %) ja Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Kirkkonummen, Hyvinkään, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten osuus n. 211 miljoonaa euroa (17,1 %). Sosiaalialan kuntayhtymä on Eteva (aloittanut toimintansa 1.1.2009, jolloin Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä ja Pääjärven kuntayhtymä yhdistyivät), joka tuottaa kehitysvammahuollon erityshuollon palveluja 35 kunnalle Uudellamaalla. Kuntayhtymän toimintamuotoja ovat päivätoiminta, työtoiminta, vaikeasti vammaisten perusopetus, avotyö, kuntouttava työtoiminta, asumispalvelut sekä työvalmennus. Kuntayhtymä mahdollistaa kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten palvelujen saatavuutta. Ruotsinkielisille kehitysvammaisille erityishuollon palveluja tuottava Kårkulla samkommun. Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä tuottaa päihdehuollon laitoshoitopalveluja.

18 Yhteenveto Kaikilla kunnilla on jonkinlaista yhtiötoimintaa. Mitä suurempi kunta / kaupunki on kyseessä, sen merkittävämmäksi konsernin ja erillisen konsernistrategian ja omistajaohjauksen rooli kasvaa. Omistajaohjaus käsittää yleensä yhtenäiset johtamisen ja hallinnon periaatteet. Kuntien konsernirakenteet poikkeavat toisistaan, mutta tiettyjä yhtäläisyyksiä on löydettävissä: vuokra-asuntoyhtiöitä /-tuotantoa (ARA) on 11 kunnassa 14:sta Uudenmaan liiton jäseniä on 13 kuntaa 14:stä, myös Sipoo liittyy jäseneksi vuonna 2011 kaikki selvitystyössä mukana olevat kunnat ovat HUS:n jäseniä Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymän jäseniä on 11 kuntaa 14:stä. Etevan (vammaispalvelut) jäsenkuntia on 13 kuntaa 14:stä (Helsinki ei ole jäsenkunta) HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän jäseniä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen Alueellinen pelastuslaitostoiminta ylittää jo nyt kuntarajat (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos). Alueella toimii merkittäviä seudullisia osakkuusyhtiöitä kuten Metropolia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Kiljavan sairaala. Yhteisiä yhtiöitä ja kuntayhtymiä on suhteellisen vähän ja erityisen vähän pääkaupunkiseutualueen ulkopuolella niin, että muut kunnat olisivat mukana ko. yhtiöissä ja yhteisöissä pks- kuntien kanssa. 5.3 Tukipalvelut Nykytilan kuvaus Seuraavassa on eritelty tukipalveluiden järjestämistapoja tarkastelun kohteena olevassa 14 kunnassa. Taloushallinnossa järjestämistapoja on useita. Laajimmin on käytössä palvelukeskustyyppinen keskitetty toimintamalli. Muutamissa kunnissa taloushallinnon toiminnot on hajautettu ja jotkut kunnat tekevät taloushallinnon järjestämisen osalta yhteistyötä isäntäkuntamallin pohjalta. Myös ostopalvelupohjaista taloushallinnon järjestämistapaa esiintyy. Taloushallinnon tietojärjestelmiä on kunnissa runsaat 20 erilaista eli tietojärjestelmien osalta kenttä on hajanainen. Tietohallintopalveluissa järjestämismalli on valtaosassa kunnista keskitetty. Muutamalla kunnalla malli on sekoitus keskitettyä, osin hajautettua sekä ostopalvelua. Muutamalla kunnalla on keskitetty isäntäkuntamalli. Myös täysin keskitettyä omaa tuotantoa tai täyttä ostopalvelua esiintyy. Tietohallinnon omia tietojärjestelmiä on kunnissa ainakin viisi erilaista. Hankintapalveluiden osalta osassa kunnista hankintapalvelut tuotetaan osin keskitetysti ja osin hajautetusti. Myös täysin hajautettua mallia sekä isäntäkuntamallia esiintyy. Tilapalvelut pääosin ovat keskitettyjä. Osassa kunnista on oman keskitetyn toiminnan rinnalla jokin muu tuottamistapa. Henkilöstöpalvelut ovat pääosin keskitettyjä.

19 Viestintäpalveluiden osalta lähes kaikissa kunnissa on keskitettyä viestinnän palvelua. Yhdellä kunnalla palvelu on hajautettu eri toimijoille. Ruokapalveluissa osassa kunnista on keskitetty järjestämistapa ja osassa kunnista järjestämistapa on hajautuneempi. Siivouspalveluiden osalta osassa kunnista siivouspalvelut järjestetään osin hajautetusti ja osin keskitetyksi hyödyntäen myös ostopalvelua. Osassa kunnista palvelut on järjestetty täysin keskitetysti ja osassa taa kokonaan hajautetusti. Yhdessä kunnassa siivous ostetaan pelkästään ulkoisena palveluna. Kaiken kaikkiaan selvityksessä mukana olevissa 14 kunnassa yllä mainittujen tukipalveluiden järjestämistapa vaihtelee melko paljon. 5.4 Energialaitokset Energiatoimintojen kuvaus Seudun kunnista energiatoimintoja omistaa Helsinki, Vantaa, Kerava, Nurmijärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä. Alla olevissa taulukoissa on kuvattu mainittujen kuntien energiatoimintoja sekä niiden taloudellisia tunnuslukuja. Taulukko 20. Kuvaus energiatoimintoja omaavien kuntien energiatoiminnoista

20 Taulukko 20. Kuvaus energiatoimijoiden taloudellisista tunnusluvuista Nykytilan yhteenveto Seudun kaupungit ja kunnat ovat järjestäneet energiahuoltonsa eri tavoin. Helsinki ja Vantaa ovat käytännössä omavaraisia sähkön ja lämmön saannin suhteen. Näiden omistamissa energiayrityksissä tuotanto perustuu omissa voimalaitoksissa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä lämmön osalta pakkashuippujen lämmöntarvetta turvaaviin alueellisiin lämpökeskuksiin. Mainitut yritykset ovat myös merkittäviä toimijoita kotimaisilla sähkömarkkinoilla. Muissa seudun kaupungeissa ja kunnissa vastaavaa sähkön omaa tuotanto ei ole, vaan sähkön hankinta perustuu lähes yksinomaan joko kokonaan tai osittain itse omistetun energiayrityksen sähkömarkkinoilta hankkiman tukkusähkön vähittäismyyntiin loppuasiakkaille taikka kunnalla ei ole lainkaan omaa roolia alueensa sähkönsiirrossa ja jakelussa, vaan siitä vastaa ulkopuolinen energiayritys. Sen sijaan myös näissä kaupungeissa ja kunnissa lämmön tuotanto ja jakelu perustuu pääosin omiin alueellisiin lämpökeskuksiin.

21 6. Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat (tämä otsikko ja sisällön ohjeistus täsmentyy loppuraportin ohjeistuksen yhteydessä) 7. Yhteenveto (tämän osion sisältö ja ohjeistus täsmentyy loppuraportin ohjeistuksen yhteydessä)

22