Opinto-ohjaussuunnitelma

Opinto-ohjaussuunnitelma

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. OPINTO-OHJAUS KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ... 3 2.1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2.2. OHJAUS ENNEN OPINTOJEN ALKUA... 5 2.3. OHJAUS OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA... 10 2.4. OHJAUS OPINTOJEN AIKANA... 14 2.5. OHJAUS OPINTOJEN LOPPUVAIHEESSA... 18 2.6. OPINTO-OHJAAJAN MUUT TEHTÄVÄT... 21 3. OPINTO-OHJAUKSEN TYÖMUODOT KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ... 23 3.1. HENKILÖKOHTAINEN OHJAUS, LUOKKA- JA RYHMÄOHJAUS... 23 3.2. RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT OPINTO-OHJAUKSESSA... 24 3.2.1. Ensimmäinen opintovuosi... 24 3.2.2. Toinen opintovuosi... 25 3.2.3. Kolmas opintovuosi, opintojen päättövuosi... 25 3.3. TUUTORITOIMINTA... 26 4. OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN... 28 5. TOIMINTA OPISKELUOIKEUDEN PIDÄTTÄMIS-, PERUUTTAMIS- JA PALAUTTAMISTAPAUKSISSA... 29 5.1. LÄHTÖKOHDAT... 29 5.2. OHJAUSTOIMENPITEET ENNEN OPISKELUOIKEUDEN PIDÄTTÄMISTÄ JA PERUUTTAMISTA... 31

1. Johdanto Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY:n) opinto-ohjaussuunnitelma perustuu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998 29 ) ja asetuksen (811/1998 3 ja 4 ) määräyksiin sekä valtakunnallisiin ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Opinto-ohjaussuunnitelma on osa PKKY:n opiskelijan hyvinvointisuunnitelmaa. Opinto-ohjaussuunnitelman tavoitteena on linjata ja yhtenäistää opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa annettavaa opinto-ohjausta ja helpottaa kaikkia opinto-ohjaajia oman oppilaitoskohtaisen toteutussuunnitelman laadinnassa. Suunnitelman ohella opetushallituksen laatimat Hyvän ohjauksen kriteerit määrittävät osaltaan ohjauksen kehittämistä, ohjauspalveluiden tasapuolisuutta ja laadun varmistamista opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa. Ohjaus on luonteeltaan jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Se on kaikkien oppilaitoksissa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. PKKY:ssä opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijan oppimista, ammattiidentiteetin kehittymistä, opintojen valinnaisuuden ja osaamisen tunnustamisen toteutumista sekä ohjataan opiskelijaa hänen tehdessään ura- ja koulutusvalintoja. Ohjauksen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan opiskelijaa myös integroitumaan ryhmään ja toimimaan ryhmän jäsenenä. Se vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta opiskelija- ja oppilaitosyhteisöissä sekä kasvattaa heitä yhteiskunnan ja työelämän jäsenyyteen. 2. Opinto-ohjaus koulutuskuntayhtymässä 2.1. Lähtökohdat ja tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä tavoitella ja saavuttaa hänelle tärkeitä päämääriä ja auttaa opiskelijaa myös kehittämään osallistumisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taitojaan. Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijaa eri vaiheissa opintoja. Se auttaa opiskelijaa yhtäältä

suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa ja tekemään omaa opintopolkuaan koskevia valintoja ja toisaalta seuraamaan säännöllisesti omien opintojensa edistymistä. Opinto-ohjaus on jaettu neljään eri vaiheeseen: ohjaukseen ennen opintojen alkua, opintojen alkuvaiheessa, opintojen aikana ja loppuvaiheessa. Ohjaus ja seuranta voivat tarvittaessa jatkua vielä opintojen päättymisen jälkeenkin. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen, sen seuranta, valinnaisuus ja opintojen suuntaaminen eri tavoin (polut), kahden tutkinnon suorittamismahdollisuus ja osaamisen tunnustaminen ovat olennainen osa opintojen ohjausta. Opinto-ohjaus sisältyy kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Opiskelijalla on opintojen aikana oikeus saada henkilökohtaista ja muuta ohjausta. Ohjaukseen osallistuvat opinto-ohjaaja, opinto-ohjauksen yhdyshenkilöt, ryhmänohjaaja, erityisopettaja, kuraattori, opintosihteerit, tuutoriopiskelijat, opettaja ja muu henkilöstö. Opinto-ohjauksen koordinoimisesta vastaa opinto-ohjaaja. Kasvatuksellinen ohjaus ja neuvonta kuuluvat kaikille henkilökuntaan kuuluville. Lisäksi yhteistyö opiskelijoiden huoltajien kanssa on tärkeää, mikä se näkyy myös opinto-ohjauksessa. Opinto-ohjauksen tavoitteisiin kuuluu, että PKKY:n opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opiskelijapaikat täyttyvät ammattialoista kiinnostuneilla opiskelijoilla, opiskelijat saavuttavat työelämässä vaadittavan ammatillisen osaamisen ja suorittavat ammatillisen tutkinnon pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Tavoitteenamme on, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto. Opintojen alkuvaiheessa oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa uuteen opiskeluympäristöön ja auttaa häntä opiskelun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opintojen aikana opinto-ohjauksen painopiste siirtyy opiskelun ohjauksesta uraohjaukseen. Opinto-ohjauksen tavoite opintojen keski- ja loppuvaiheessa on tukea opiskelijan joustavia ja yksilöllisiä koulutus- ja uranvalintapolkuja, vahvistaa opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymistä ja hänen arjenhallintataitojaan, lisätä opiskelijan itsetuntemusta ja -luottamusta sekä edistää valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin hakeutumista.

Opinto-ohjauksen eettiset toimintaperiaatteet (Sopo ry) ohjaavat myös PKKY:ssä toteutettavaa opintoohjausta ja määrittävät sen laadukkuutta. Ohjaus toimintatapoineen perustuu aina itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, luottamuksellisuuteen, totuudellisuuteen, riippumattomuuteen, ammattitaidon kehittämiseen, hyväksymiseen, aitouteen, vastuullisuuteen, sisäiseen ja ulkoiseen yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa sekä ohjaajien hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ohjaustoimintaa (ml. opinto-ohjaus) arvioidaan tuloksellisuusmittariston, yhteisvalintatietojen ja opiskelijapalautteiden avulla. Tämän lisäksi palautetta saadaan myös yhteistyökumppaneiltamme, etenkin nivelvaihetyöskentelyssä ja muissa peruskoulujen ja lukioiden opiskelijoita ja yhteistyötä koskevissa tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi Toisen asteen yhteys -tapahtumassa. 2.2. Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjauksen tavoitteena ennen opintojen alkua on tiedottaa hakijoita ammatillisista tutkinnoista ja niihin hakeutumisesta, vaihtoehdoista ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi, alakohtaisista terveydentilavaatimuksista, opintososiaalisista eduista sekä opiskelukustannuksista. Ennakkoohjaukseen kuuluvat mm. vanhempainillat, vierailut, koulutusmessut ja tapahtumat sekä TET-jaksot. PKKY:n oppilaitosten www-sivut sekä hakijan opas tarjoavat myös tietoa ammatillisen koulutuksen opintomahdollisuuksista. Oppilaitosten tiedottamisesta ja markkinoinnista vastaavat oppilaitokset yhteistyössä kuntayhtymän viestintäpalveluiden kanssa (ml. maakunnallinen markkinointi- ja viestintätiimi). Hakijalle ja hänen huoltajilleen kerrotaan vanhempainilloissa ja messutapahtumissa sekä hakijan oppaassa valinnan perusteista, huumausainetestauksista, rikosrekisteriotteen pyytämisestä ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ammatillisessa peruskoulutuksessa (VNA 1032/2011). Asioista tiedotetaan myös valintakoekutsussa ja ennen valintakokeen alkua. Tiedottamalla varmistetaan, että kaikki hakijat ja heidän huoltajansa ovat tietoisia opiskelijaksi ottamisen perusteista. Hakijoille selvennetään myös, että terveydentila esteestä kertomatta jättäminen tai virheellisen tiedon antaminen, voi johtaa opiskeluoikeuden peruuttamiseen. Hakijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voi toimia.

Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen valtioneuvoston asetuksissa (A 1032/2011; A 1033/2011) määritellyissä tutkinnoissa ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta on arvioitava mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijavalintaa tehtäessä on huomioitava ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat opiskelijalle yksilölliset ratkaisut koulutuksen suorittamisessa. Ohjaamiseen ennen opintojen alkua kuuluu olennaisena osana perusopetuksen sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa yhteistyössä järjestettävät nivelpalaverit. Nivelpalavereiden tarkoituksena on tukea opiskelijan opintojen alkamista sekä tarkoituksenmukaisen ohjauksen varmistaminen. Opiskelijoille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, järjestetään yhteinen kielikoe, joka pidetään samana päivänä kaikissa ammattiopistoissa. Hakijaa ei kutsuta kielikokeeseen, jos hänen kielitaitonsa on voitu todentaa muulla tavoin.

Opinto-ohjauksen toimintasuunnitelma ennen opintojen alkua: Tehtävä Toteuttaja/t Ajankohta (1) Tiedottaminen ja opiskelijarekrytointi peruskoulujen 9. luokkalaisten vierailut/oppilaitosten koulutusmessut opinto-ohjaajat, opettajat ja tuutorit marras-, joulu-, tammi- ja helmikuu Toisen asteen yhteys - tapahtuma/polku toisen asteen opintoihin tilaisuus, avoimet ovet tms. teematapahtumat opinto-ohjaajat, rehtori, tuutorit, markkinointitiimi ja opettajat marras-, joulu-, helmi- ja tammikuu oppitunnit peruskouluilla ja lukioissa markkinointitiimi, opintoohjaajat ja tuutorit marras- joulu- ja tammikuu peruskoulujen vanhempainillat tai peruskoulujen messutapahtumat opintotoimisto, opintoohjaajat ja tuutorit ja muut henkilöt loka-, marras-, joulu- ja tammikuu tiedotustilaisuudet opoille ja tiedotustilaisuudet työvoimatoimistoissa markkinointitiimi, opintoohjaajat, opettajat ja tuutorit läpi vuoden

peruskoululaisten ja ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opiskelijoiden TET-jaksot opinto-ohjaajat, opettajat lukuvuosittain erikseen sovittuina ajankohtina messut, esim. Oppia ja työtä, hakuneuvonta puhelimitse opinto-ohjaajat, opettajat, tuutorit, markkinointivastaavat, markkinointitiimi läpi vuoden, pääasiassa alkuvuodesta (2) Opiskelijarekrytointiin liittyvät työtehtävät seuraavan vuoden aloituspaikkatietojen tallentaminen Opintopolku -järjestelmään Opintopolku -järjestelmän pääkäyttäjä elo-syyskuu www-sivujen tarkistukset PKKY:n viestintä, oppilaitosten tiedotuksesta vastaavat henkilöt läpi vuoden lehtimainokset, paikallisradio, tv ja muu mainonta oppilaitoksen tiedottamisesta vastaava henkilö läpi vuoden opiskelijanoppaan päivittäminen ja kokoaminen viestintä, päivityksestä vastaavat henkilöt maalis-huhtikuu hakijoille ja valituille lähetettävien materiaalien päivittäminen maaliskuu

(3) Yhteishaku Hakijanoppaan päivittäminen opinto-ohjaajat, markkinointitiimi, viestintä, koulutusalojen edustajat toukokuu toukokuu ja heinäkuu, lokakuu opintosihteerit, opintoohjaajat huhti- ja toukokuu, kesä- ja heinäkuu, lokakuu kielikokeet äidinkielen opettajat, opintosihteerit, opettajat, opintoohjaajat, koulutusjohtaja, kuraattori huhtikuu valintakokeet opinto-ohjaajat, kuraattori, erityisopettajat, ryhmänohjaajat huhti- ja toukokuu marraskuu nivelpalaverit opinto-ohjaajat, erityisopettajat, kuraattorit, (ryhmänohjaajat) elokuu ja tarvittaessa harkintaan perustuva valinta opintosihteerit, opintoohjaajat, asuntolanohjaajat/asuntolan-hoitajat, kuraattori, oppilaitoksen johto huhtikuu

hakijoidensiirto opiskelijatietojärjestelmään (Primus) opintosihteerit heinä- ja elokuu asuntolavalinnat asuntolan ohjaajat/asuntolan hoitajat kesäkuu, elokuu, tarvittaessa kahden tutkinnon suorittajien hakemusten käsittely ja valintaesitykset kaksoistutkinnosta vastaava opinto-ohjaaja, koulutusjohtaja elo- syyskuu 2.3. Ohjaus opintojen alkuvaiheessa Ohjauksen tavoitteena opintojen alkuvaiheessa on, että opiskelija tuntee oman perustutkintonsa rakenteen, opintojensa tavoitteet, suoritustavat ja ajoitukset sekä ymmärtää, millaisia valintamahdollisuuksia hänellä on. Olennaista on, että opiskelija tietää tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja niiden arviointikriteerit. Saamansa ohjauksen avulla opiskelija kykenee suunnittelemaan opintonsa mielekkääksi kokonaisuudeksi ja ottamaan vastuuta omista opinnoistaan. Lisäksi opiskelija osaa toimia oppilaitoksessa, ottaa vastuun opinnoistaan, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Opintojen alkuvaiheessa on olennaista, että opiskelija saa riittävästi tietoa ammatillisista tutkinnoista, opintojen rakenteesta, sisällöistä ja toteutustavoista. Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija orientoituu ammatilliseen opiskeluun, oppii muodostamaan omia tavoitteita ja ymmärtää oman opintoohjelmansa ja mahdollisuutensa vaikuttaa opintojensa sisältöön. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) yhdessä ryhmänohjaajansa kanssa. Suunnitelma pohjautuu tutkinnon perusteisiin sekä opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin ja suunnitelmiin. Wilmaan dokumentoitava HOPS tukee opiskelijan osallisuutta omien opintojensa

suunnittelussa ja vahvistaa hänen itsearviointi- ja urasuunnittelutaitojaan. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelija kirjaa omat tavoitteensa Wilmaan valmiin kysymyssarjan pohjalta. Tämän jälkeen ryhmänohjaaja ja tarvittaessa opinto-ohjaaja käyvät opiskelijan kanssa ohjauskeskustelun, jossa tarkennetaan opiskelijan omia tavoitteita ja suunnitelmia. Hopsiin kirjataan muun muassa opintoihin liittyvät valinnat ja suunnitelmat opintojen etenemisestä, työssäoppimispaikat sekä ammattiosaamisen näytöt. Opiskelija arvioi ja tarkentaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa koko opintojensa ajan ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan tukemana. Kun opintoja suunnitellaan, otetaan huomioon opiskelijan oppimistyylit, terveydentila, toimintakyky, yksilölliset voimavarat sekä mahdollinen erityisen tuen tai apuvälineiden tarve. Opintojen alussa tarkistetaan myös HOJKS:n tarve. HOJKS -opiskelijoiden ohjaukseen liittyvät asiat ja asiakirjat on käsitelty erikseen PKKY:n erityisopetuksen suunnitelmassa.

Opintojen alkuvaiheessa opiskelija on saatava riittävästi ja hyvissä ajoin tietoa opiskelemaansa tutkintoon liittyvistä terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja edellytyksistä sekä tietoa tarjolla olevista tukimuodoista. Opinto-ohjauksen toimintasuunnitelma opintojen alussa: Tehtävä Toteuttaja/t Ajankohta Perehdyttäminen oppilaitoksen tiloihin tutustuminen ja henkilöstön esittely, ryhmäyttäminen ryhmänohjaaja, tuutorit, opiskelijahuoltohenkilöstö opintojen alussa HOPS-keskustelu, alkuhaastattelu opiskelija, ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja opintojen alussa opiskelijan oppaan tietojen selvittäminen ryhmänohjaaja opintojen alussa oppilaitoksen toimintojen esittely, wilman ja sähköisen työpöydän esittely asioista vastaavat henkilöt opintojen alussa

kahden tutkinnon suorittamismahdollisuuksien esittely ryhmänohjaaja/opintoohjaaja/opintotoimisto opintojen alussa opintososiaaliset edut ohjaava opettaja, tuutorit ja opintosihteeri opintojen alussa opiskelijakunnan esittely Pyro ja oppilaitosten opiskelijakunnat opintojen alussa Alakohtainen opintoihin perehdyttäminen Tutkinnon rakenne, OPS, opintojen eteneminen ryhmänohjaaja ja opintoohjaaja elo-syyskuu / tammikuu ehops opiskelija, ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja elo-syyskuu / tammi- helmikuu, tarvittaessa HOJKS ryhmänohjaaja, opettajat, eritysopettaja, kuraattori ja opinto-ohjaaja syys/tammikuu osaamisen tunnustaminen opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja opettajat elokuu-marraskuu / tammi- helmikuu

kotiväen- / vanhempainillat rehtori, ryhmänohjaajat, koulutusjohtaja, opo vuosittain (päätetään oppilaitoksissa) Minä oppijana -opinnot ryhmänohjaaja, opettajat, tietopalvelu, opinto-ohjaaja ensimmäisen opintovuoden aikana 2.4. Ohjaus opintojen aikana Opintojen aikaisen ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia aktiivisena vaikuttajana ja osallistujana. Opiskelijaa tuetaan opintoja koskevia valintojen ja ratkaisujen tekemisessä sekä ohjataan työelämään ja jatko-opintoihin. Opintojen aikana opiskelijaa ohjataan tutkinnon suorittamisessa ja autetaan opintojen suunnittelussa sekä omien vahvuuksien löytämisessä ja oppimisen valmiuksien kehittämisessä. Olennaista on, että opiskelija saa riittävästi tietoa opinnoistaan, jotta hän osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia tietoisia valintoja ja kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa ja asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Opintojen aikana opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) tekemisessä ja sen päivittämisessä. HOPS tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksia itsearvioinnissa ja opintojen edistymisen seurannassa. HOPS:n seurannasta ja päivittämisestä vastaavat opiskelija, ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja. Lisäksi alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajat voivat seurata opiskelijan opintojen edistymistä huoltajaliittymän (wilma) avulla. Jos opiskelijan opinnot eivät etene, otetaan häneen ja hänen (alle 18-vuotiaan opiskelijan) huoltajaansa yhteyttä, keskustellaan tilanteesta ja päivitetään HOPS. Näissä tilanteissa usein myös muut tukihenkilöt (ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan lisäksi) ovat aktiivisesti mukana opintopolun laadinnassa. Opintojen aikaisessa ohjauksessa on olennaista, että opiskelijan mahdolliset oppimista vaikeuttavat

seikat tunnistetaan ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa ammatillisen tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa. Tarvittaessa opiskelijalle tarjotaan myös yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluja (L 1287/2013). Kaikki suunnitelmat, tuki- ja ohjaustoimet dokumentoidaan Wilmaan. Olennaista on, että opiskelija saa riittävästi ohjaus- ja tukitoimia. Jos tilanne ei ohjauksesta huolimatta korjaannu eikä opiskelija edelleenkään sitoudu opintoihin, sovitaan opintojen joko määräaikaisesta keskeyttämisestä, eroamisesta tai käynnistetään kurinpitotoimet. Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja (mahdollisesti myös kuraattori tai erityisopettaja) antavat apua ja ohjausta myös muualle, kuten toiseen koulutukseen tai oppilaitokseen hakeutumisessa ja tekevät tarvittaessa verkostoyhteistyötä.

Opinto-ohjauksen toimintasuunnitelma opintojen aikana: Tehtävä Toteuttaja/t Ajankohta Kasvun tukeminen ja ohjaus HOPS-seuranta, päivittäminen ja seurantatoimenpiteet, opintosuoritusten tarkistus opiskelija, ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja jatkuvasti ryhmäyttäminen ryhmänohjaaja ja tuutorit elokuu / tammi- helmikuu ammatillisen identiteetin vahvistaminen ryhmänohjaaja, opettajat ja työpaikkaohjaajat, opintoohjaaja/t, opintojen aikana oppimisvaikeuksien tunnistaminen: alkutestit (luki, matematiikka, kielet, oppimistyylit) ryhmänohjaajat, yhteisten aineiden opettajat, erityisopettajat, kuraattori, opinto-ohjaaja opintojen ajan

erityisiä tukitoimia tarvitsevien kartoitus Minä oppijana -materiaali ennen tilastointipäiviä, joita ovat 20.9. ja 20.1. opiskelijan osallisuuden aktivointitoimenpiteet ryhmänohjaajat, erityisopettajat ja opinto-ohjaajat, tuutorit, opettajat koko opintojen ajan läsnäolon seuranta ryhmänohjaajat, opettajat, kuraattori, asuntolanhoitajat, koulutusjohtajat, opiskelun tuen ryhmä koko opintojen ajan, erikoisesti jaksojen taitekohdissa lisähaussa tulleiden ja koulutusta/ oppilaitosta vaihtaneiden ohjaus ryhmänohjaajat, kuraattori, opinto-ohjaajat sekä tarvittaessa terveydenhoitaja erityisesti lukuvuoden alussa tai silloin, kun opiskelija siirtyy koulutuksesta eronneiden ja muualle hakeutuvien ohjaus ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, yhteistyökumppanit tarvittaessa vapaa-ajan ohjaus asuntolaohjaajat ja liikunnanopettajat opintojen ajan

Osaamisalavalinnat ryhmänohjaajat, opettajat, opintotoimisto, koulutusjohtajat/-vastaavat ja opinto-ohjaajat tutkintokohtaisen OPS:n mukaisesti Ammatillisten valinnaisopintojen valinta koulutusjohtajat/apulaisrehtori, ryhmänohjaajat, opintoohjaajat ja opettajat tutkintokohtaisen OPS:n mukaisesti Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten tutkinnon osien valinta koulutusjohtajat/apulaisrehtori, opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat, lukujärjestysvastaava ja opettajat oppilaitoskohtainen ajoitus Vapaasti valittavien tutkinnon osien valinta koulutusjohtajat/apulaisrehtori, opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat, opettajat oppilaitoskohtainen ajoitus 2.5. Ohjaus opintojen loppuvaiheessa Opintojen loppuvaiheessa opinto-ohjauksessa seurataan opiskelijan opintojen edistymistä, päivitetään suunnitelma (HOPS) opintojen loppuun saattamisesta ja varmistetaan opiskelijan opintojen eteneminen. Ohjauksessa painopiste siirtyy valmistumiseen ja valmistumisen jälkeiseen aikaan. Opiskelijoita ohjataan työhaussa ja heitä rohkaistaan kiinnittämään huomiota oman alansa tehtäviin hakeutumisen lisäksi myös uusiin ja kiinnostavilta tuntuviin tehtäviin unohtamatta kansainvälisiä työmarkkinoita ja yrittäjyyttä.

Opiskelijaa tuetaan jatko-opintoihin siirtymisessä. Tutustuminen eri koulutusvaihtoehtoihin ja ohjaaminen yhteishaussa ovat osa opintojen loppuvaiheen ohjausta. Siirtymistä jatko-opintoihin tuetaan esimerkiksi ohjaamalla opiskelijoita opintoihin, joiden avulla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ammattikorkeakouluopintoja jo ammatillisten opintojen aikana. Toimintasuunnitelma opintojen loppuvaiheessa ja niiden jälkeen: Tehtävä Toteuttaja/t Ajankohta Tulevaisuussuunnitelmat ja työelämään valmistautuminen Mitä ammatillisten opintojen jälkeen? Työnhakuun liittyvät asiat työelämän edustajien ja ammattiliittojen sekä työvoimatoimistojen edustajat ja opettajat koko opintojen ajan, opintojen loppuvaiheessa Jatko-opinnot toisen asteen tutkintovaihtoehdot, aikuiskoulutus sekä oppisopimuskoulutus, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot opinto-ohjaajat ja asiantuntijavierailijat koko ajan

tiedotustilaisuudet/rekrytointitilaisuudet työhön hakeutumisesta asiantuntijat, opintoohjaaja, koulutuspäällikkö, työvoimatoimistot, Aiko, oppisopimuskeskus joulu-huhtikuu hakemiseen liittyvät asiat ja henkilökohtaiset ohjauskeskustelut opinto-ohjaaja, mahdollisesti myös at-opintojen opettajat tammi- helmikuu tiedotustilaisuudet (mm. Rekry-päivä) opinto-ohjaajat, opettajat, muu henkilökunta opintojen ajan yhteishakuun liittyvä neuvonta ja ohjaus opinto-ohjaajat, opintotoimistot joulu-toukokuu ohjaus opintojen jälkeen opinto-ohjaajat joulu-toukokuu tarvittaessa/pyydettäessä Työllistymisseuranta/PKKY päättökysely ryhmänohjaaja viimeisen lukuvuoden loppuvaiheessa työllistymisseuranta TE-keskus ja Tilastokeskus valmistumisen jälkeen

2.6. Opinto-ohjaajan muut tehtävät PKKY:ssä opinto-ohjaajan muut tehtävät voivat vaihdella oppilaitoksittain ja lukuvuosittain. Tehtävät Toteuttaja/t Ajankohta PKKY:n opotiimin palavereihin osallistuminen opinto-ohjaajat koordinaattorin kutsuessa 2-3 kertaa lukuvuodessa PKKY:n opiskeluhuollon maakunnalliseen ohjausryhmään osallistuminen Oppilaitoksen edustaja opiskeluhuollon koordinaattorin kutsun mukaisesti Oman oppilaitoksen opo-tiimin palaverit opinto-ohjaajat kutsuttaessa 8-9 kertaa lukuvuodessa Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän palaverit Opiskeluhuoltohenkilöstö, rehtori, opiskelijajäsen opiskelijan hyvinvointisuunnitelman ja oppilaitoksen suunnitelman mukaisesti Kampuskohtaiset/alakohtaiset palaverit asianosaiset/valitut henkilöt oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman mukaisesti

Opiskelun tuen ryhmän palaverit opiskeluhuoltohenkilöstö, rehtori, koulutusjohtaja/-päällikkö, opettajat opiskelijan hyvinvointisuunnitelman ja oppilaitoksen suunnitelman mukaisesti Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän palaverit Opiskelijan nimeämät henkilöt Tarpeen mukaan Koulutusmessuja suunnittelevan työryhmän kokoukset opinto-ohjaajat, rehtorit ja muut asiantuntijat ml. mahdollinen oppilaitoksen markkinointitiimi suunnitellusti sopimuksen mukaan Erilaiset työryhmät ja asiantuntijatiimit kuhunkin tilaisuuteen valitut opintoohjaajat/henkilöt suunnitelmien mukaan Verkostoituminen: opintoohjaajien tapaamiset ja niihin liittyvät koulutustilaisuudet opinto-ohjaajat mahdollisuuksien mukaan sovitusti

3. Opinto-ohjauksen työmuodot koulutuskuntayhtymässä 3.1. Henkilökohtainen ohjaus, luokka- ja ryhmäohjaus Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Kuntayhtymässä opinto-ohjauksen tärkeimmät työmenetelmät ovat luokka-, ryhmä- ja henkilökohtainen ohjaus. Keskeisintä on, että henkilökohtaista ohjausta on riittävästi ja helposti saatavilla. Opiskelijoiden lähimpänä tukena toimii ryhmänohjaaja, mutta ohjaukseen osallistuvat kaikki opettajat, opinto-ohjaaja ja muu henkilöstö. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Luokkamuotoinen ohjaus soveltuu tiedottamiseen ja neuvomiseen, kun asia koskee koko vuosiluokkaa tai suurta opiskelijamäärää. Yleensä luokkaohjaustunnit ovat luonteeltaan informatiivisia, tietoja kokoavia tai kasvatuksellisia, esimerkiksi koulutusrakenteen selvittäminen, opiskelijan arviointi ja osaamisen tunnustaminen. Ryhmänohjaaja tai opinto-ohjaaja voivat käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita luokkaohjauksessa. Ryhmäohjausta käytetään silloin, kun useammalla kuin yhdellä opiskelijalla on samantapaiset kiinnostuksen kohteet tai suunnitelmat, esimerkiksi kahden tutkinnon suorittajien lukio-opintojen infot ja seurantapalaverit sekä jatko-opinnot tai suuret poissaolomäärät. Pienryhmäohjauksessa opiskelijamäärä on yleensä 6-12. Pienryhmän jäsenet saavat itse ohjausta ja ohjaavat samalla toisiaan. Henkilökohtaista ohjausta hyödynnetään ohjauksessa silloin, kun kyseessä on yksilöllinen ja opiskelijan henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan sidottu asia, kuten henkilökohtaiset osaamisen tunnustamiset, opiskeluvaikeudet, poikkeukselliset/vaihtoehtoiset suoritustavat, jatko-opintoasiat, opintojen seurantapalaverit jne. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijalle tarjoutuu tilaisuus pohtia häntä itseään askarruttavia asioita luotettavan aikuisen kanssa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa ohjaaja antaa aikaa, huomiota ja kunnioitusta ohjattavalle ja on oikeasti läsnä. Hyvä ohjauskeskustelu perustuu dialogiin. Ohjauskeskustelu itsessään on ratkaisuun keskittyvää ja tavoitteellista. Se on tiedonhankintaa ja tiedon muuntamista henkilökohtaiseksi resurssiksi. Se on opiskelijan itsetuntemukseen liit-

tyvää pohdiskelua ja elämäntilanteen pohdintaa tai yhteisten suunnitelmien ja tavoitteiden tekemistä. Ohjauskeskustelussa kohtaamisten on oltava tasavertaisia. Opinto-ohjaajan ammatillisuuteen kuuluu se, että ohjaaja tunnistaa osaamisensa rajat eikä tuputa omia arvojaan ja asenteitaan ohjattavalle. Opiskelija tekee päätöksen ja ohjaajan velvollisuus on tarjota kaikki se tieto, joka on olennaista kyseisen päätöksen tekemisessä. PKKY:ssä jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka tukee opiskelijan urasuunnittelua ja itsearviointia. HOPS -velvoitteeseen liittyy myös seurantavastuu. HOPSin tavoitteena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään oman alansa opintojen rakenne sekä opettaa asettamaan tavoitteita, tekemään mielekkäitä valintoja ja seuraamaan opintojen etenemistä. Opiskelija kirjaa henkilökohtaiset opiskelutavoitteensa HOPSiin, jossa huomioidaan myös opiskelijan aikaisempi osaaminen. HOPS löytyy sähköisessä muodossa Wilmasta, jonne myös alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltaja saa tunnukset. HOPSiin tehdään tarvittaessa suunnitelma opiskelijan opintojen kulusta ja suoritustavoista. Sen toteutumista seuraavat opiskelijan lisäksi ryhmänohjaaja ja opintoohjaaja. 3.2. Ryhmänohjaajan tehtävät opinto-ohjauksessa 3.2.1. Ensimmäinen opintovuosi Ryhmänohjaajan tehtävänä on yhdessä muiden toimijoiden kanssa ohjata ryhmänsä opiskelijoiden opintoja, tiedottaa opiskelijoita opintoihin liittyvistä asioista, edistää ryhmäytymistä, tukea opiskelijoita arjen hallinnassa ja ohjata heidän ammatti-identiteettinsä kehittymistä. Ohessa on listattu ryhmäohjaajan tehtävät opintojen alkuvaiheessa: opintojen yhteinen aloitus (orientaatio), perehdyttäminen opiskeluun (opiskelijanopas), opiskelijoiden ohjaaminen kirjoittamaan opiskelijatietonsa Wilmaan ja opastus oppilaitos- ja alakohtaisten sitoumuslomakkeiden täyttämiseen, opiskelijoiden tutustuttaminen opiskeluympäristöön, opintojen rakenteeseen ja opinnoissa etenemiseen, vastaaminen HOPSin laadinnasta ja päivityksestä, opintojen etenemisen seuranta ja ohjaus (HOPS, HOJKS, yhteistyö erityisopettajan, kuraattorin ja ammatillisen ohjaajan kanssa), varhainen puuttuminen, sitoutumisen tukeminen,

ryhmäytysten järjestäminen yhdessä tuutoreiden kanssa, yhteydenpito huoltajiin, osallistuminen kotiväen iltoihin/tutustumispäiviin, yhteistyö opiskelijahuollon kanssa, opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen, palautteen kerääminen ryhmän opiskelijoilta ja sen käsittely ryhmässä (mm. tulokysely) ja ryhmäohjauksen lisäksi yksilöohjaus: tulohaastattelut ja muu yksilöohjaus. 3.2.2. Toinen opintovuosi Opintojen keskivaiheessa ryhmänohjaaja tukee muiden toimijoiden kanssa ryhmänsä opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymistä, opintojen etenemistä ja kannustaa opiskelijoita hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ohessa on listattu ryhmäohjaajan tehtävät opintojen keskivaiheessa, yleensä 2. opintovuonna: kannustaminen opinnoissa etenemiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, opiskelijanoppaaseen perehdyttäminen, opiskelijan käyttäytymisen ohjaaminen ja itsenäiseen vastuun kantamiseen kannustaminen, ryhmän jäsenten keskinäisen sosiaalisen toiminnan edistäminen ja ryhmän tuki jäsenilleen, opintojen etenemisen seuranta ja ohjaus (HOPS, HOJKS, varhainen puuttuminen, KELA), opiskelijan ammatillisen kasvun ja kehittymisen tukeminen, palautteen kerääminen opiskelijoilta ja sen käsittely ryhmässä (mm. olokysely) ja ryhmäohjauksen lisäksi yksilöohjauksen tarjoaminen. 3.2.3. Kolmas opintovuosi, opintojen päättövuosi Opintojen loppuvaiheessa ryhmänohjaaja tukee yhdessä muiden toimijoiden kanssa ryhmänsä opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymistä, opintojen loppuun saattamista sekä työelämään tai jatko-opintoihin siirtymistä. Ohessa on listattu ryhmäohjaajan tehtävät opintojen loppuvaiheessa, yleensä 3. opintovuonna: opiskelijanoppaaseen perehdyttäminen, opintojen etenemisen seuranta ja ohjaus (HOPS, HOJKS, varhainen puuttuminen, KELA),

ryhmän jäsenten keskinäisen sosiaalinen toiminnan mahdollistaminen ja ryhmän tuki jäsenilleen, opiskelijan ammatillisen kasvun ja kehittymisen tukeminen sekä opiskelijan motivointi, urasuunnittelun tukeminen, tulevaisuuden suunnittelun ohjaus yhteistyössä opon kanssa, opintojen päättämisen ohjeistus, opintosuoritusten ja näyttöjen arviointien tarkastaminen ja tutkintotodistusten valmistelu yhdessä muiden asianosaisten kanssa, palautteen kerääminen ja sen käsittely ryhmässä (mm. päättökysely) ja ryhmäohjauksen lisäksi yksilöohjauksen tarjoaminen. 3.3. Tuutoritoiminta Tuutoreina toimivat opiskelijat ovat vertaistukena opintonsa aloittaville opiskelijoille ja osallistuvat edustus-, markkinointi- ja opiskelijarekrytointitilaisuuksiin. Tuutoriopiskelijat valitaan ensimmäisen vuoden opiskelijoista kevätlukukauden aikana ja heidät koulutetaan tehtäväänsä. Tuutorointi kuuluu vapaasti valittaviin opintoihin. Tuutorit osallistuvat lukuvuoden alussa aktiivisesti uusien opiskelijoiden ohjaukseen oheisen suunnitelman mukaisesti.

Tehtävät Toteuttaja/t Ajankohta uusien tuutoreiden valinta ryhmänohjaaja, opo/tuutoroinnista vastaava opettaja maaliskuu-huhtikuu peruskoulutus Pkky:n koulutus, tuutoriopettajat, toisen asteen opot, asiantuntijat (esim. opo/ tuutoroinnista vastaava opettaja) huhtikuu-toukokuu koulutusalakohtainen tai kampuskohtainen koulutus, valmistautuminen uusien opiskelijoiden vastaanottoon opo/ tuutoroinnista vastaava opettaja ja tutorit toukokuu jatkokoulutustilaisuudet opo/ tuutoroinnista vastaava opettaja, opettajat, lokakuu- marraskuu opiskelijarekrytointitilaisuuksiin ja muihin edustus- ja markkinointitilaisuuksiin valmistautumiskoulutus opo, tuutoroinnista vastaava opettaja, lokakuu- marraskuu, tarvittaessa

rekrytointitilaisuuden palautekokoukset opo/ tuutoroinnista vastaava opettaja, markkinointivastaava marraskuu arviointi ja arviointitietojen tallentaminen toukokuu 4. Osaamisen tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisesta tiedotetaan opiskelijoita heti opintojen alussa. Opiskelijan on haettava osaamisen tunnustamista ennen ko. opintojen alkua (L 603/2005 12 a ). Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä laissa (L 601/2005 25 b ja 25c ) arvioinnista ja sen oikaisemisesta säädetään. Opintojen vastaavuuksista päättää/päättävät kyseisten opintojen opettaja/opettajat. Lukion tai aikaisemman tutkinnon suorittaneiden osaamisen tunnustamisen tekevät opinto-ohjaajat. Opiskelijan velvollisuus on hankkia kaikki ne dokumentit, joihin hän vetoaa osaamisen tunnustamishakemuksessaan tai hän voi osoittaa osaamisensa erikseen sovitulla tavalla. Ammatillisten opintojen osaamisen tunnustamisen tekee aina kyseinen ammattiaineiden opettaja. Yhteisten tutkinnon osien osalta opinto-ohjaaja yhteistyössä opettajien kanssa katsoo vastaavuuden silloin, kun opiskelijalta puuttuu tutkinnon osan tai oppimäärän arvosana kyseistä aineesta. Osaamisen tarkistamiseksi voidaan järjestää erillinen näyttö. Osaamisen tunnustamiset näkyvät opiskelijan opintosuoritusotteessa. Osaamisen tunnustaminen tehdään koko opintojen ajaksi. Jos opiskelija myöhemmin haluaa täydentää/muuttaa suunnitelmaansa osaamisen tunnustamisesta, hän voi tehdä muutosesityksen ryhmänohjaajalle tai opinto-ohjaajalle.

Opiskelijalla on oikeus suorittaa opintojaan ammatillisten tavoitteiden mukaisesti ja hänellä voi korottaa tutkintotodistukseen tulevia arvosanoja. Opiskelijan on etukäteen otettava yhteyttä asianomaiseen opettajaan sopiakseen arvosanan korottamisen ajankohdasta ja tavasta. Osaamisen tunnustamisesta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua osaamisen tunnustamisen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Mikäli opiskelija on tyytymätön yllä olevan oikaisumenettelyn tuottamaan arviointipäätökseen, niin hänellä on oikeus hakea siihen kirjallisesti muutosta kuntayhtymän päättämältä toimielimeltä (L 601/2005 25 c ) 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksen tietoonsa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän alueella muutoksenhakuosoite on: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Johdon assistentti, PL 70, 80101 JOENSUU. 5. Toiminta opiskeluoikeuden pidättämis-, peruuttamis- ja palauttamistapauksissa 5.1. Lähtökohdat Kaikissa tutkinnoissa on lähtökohtana, että opiskelijan terveydentila tai toimintakyky ei vaaranna kenenkään turvallisuutta. Opiskeluoikeuden pidättäminen, peruuttaminen ja palauttaminen ovat mahdollisia ainoastaan Opetushallituksen määräämissä perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Sora-lainsäädännön tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjän mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Lainsäädännön avulla edistetään muun muassa opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Opiskeluoikeus voidaan perua ainoastaan 1.8.2012 jälkeen aloittaneilta opiskelijoilta. Päätökset opiskeluoikeuden pidättämisestä, peruuttamisesta ja palauttamisesta kuuluvat PKKY:ssä opiskeluasioiden toimikunnan tehtäviin. Koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden SORA-alojen tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kohdalla, mikäli:

1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden, osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa. 2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä tutkintokohtaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä. 3) opiskelija on opiskelijaksi hakuvaiheessa salannut sellaisen tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi. 4) Kun opinnot tai opintoihin kuuluva työssäoppiminen edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain (39/1889) 17 luvun 18, 18 a tai 19 :ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1 3 tai 6 :ssä, 31 luvun 2 :ssä taikka 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a :ssä tarkoitetusta rikoksesta. Opiskelijan tulee hakuvaiheessa ilmoittaa mahdolliset tutkintokohtaiset terveydentilaesteensä tai tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Oppilaitoksella on oikeus saada tiedot opiskelijan mahdollisesta aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä perusteluineen toiselta koulutuksen järjestäjältä tai korkeakoululta. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista oppilaitos pyytää selvityksen opiskelijan terveydentilasta, jos on syntynyt epäily siitä, että terveydentila ei riitä opiskeluun ja alan työtehtäviin. Terveydentilatutkimuksista ei aiheudu kustannuksia opiskelijalle. Tutkimukset toteuttaa asiantuntijalääkäri ja lääkärintodistuksessa otetaan kantaa opiskelijan soveltuvuuteen. (L 21.8.1998/630, 32a 12.8.2011/951.) Alaikäisten kanssa pääsääntöisesti työskentelevillä opiskelijoilla ei saa olla tuomiota seksuaalirikoksesta, henkeen ja terveyteen kohdistuvasta rikoksesta tai vakavasta huumausainerikoksesta. Niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka työskentelevät työssäoppimisen aikana pääsääntöisesti alaikäisten kanssa, pyydetään rikosrekisteriote ennen työssäoppimisjaksoa. Opiskelija hankkii itse rikostaustaotteen Oikeusrekisterikeskuksesta. Oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edel-

lytyksenä on, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi. (L 21.8.1998/630 34a 12.8.2011/951.) Huumausainetesteihin ohjaamisen prosessi on kuvattu tarkemmin päihdetoimintaohjeessa. Ellei opiskelija suostu lääkärintarkastukseen tai toimita rikostaustaotetta, opiskeluasioiden toimikunta voi pidättää rehtorin esityksestä opiskelijan opiskeluoikeuden siihen asti, kunnes hän suostuu tarkastuksiin ja tutkimuksiin tai toimittamaan pyydetyt todistukset tai rikostaustaotteen. 5.2. Ohjaustoimenpiteet ennen opiskeluoikeuden pidättämistä ja peruuttamista Kaikki henkilökunnan jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan opiskeluhuoltohenkilöstölle epäilyksestään opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksista. Terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa opiskelijalle tarjotaan ensisijaisesti yksilöllisiä opetus- ja ohjauspalveluja (mm. henkilökohtaisen opetussuunnitelman tarkentaminen, opiskeluhuollon palvelut, ammatillisen erityisopetuksen mahdollisuudet, apuvälineet). Opiskelijaksi ottamisen esteitä selvitettäessä on hyvä ottaa huomioon eri ammatteihin kuuluvat monenlaiset tehtävät ja hakea yksilöllisiä ratkaisuja, joilla tuetaan opiskelijan suoriutumista. Kun vakava huoli herää tai kun todetaan, etteivät yllä mainitut yksilölliset opetusja ohjausratkaisut takaa opintojen etenemistä, opiskelijalle varataan aika terveydenhoitajalle. Terveydenhoitaja arvioi opiskelijan kokonaistilannetta sekä välittää näkemyksensä opiskeluhuollolle. Yhteisen arvioin jälkeen järjestetään opiskelijan ja alaikäisen kohdalla huoltajan kanssa palaveri ja keskustellaan asiantuntijalausunnon tarpeellisuudesta. Opiskeluhuoltohenkilöstön tehtävänä on esittää rehtorille näkemys terveydentilaa koskevan asiantuntijalausunnon tarpeellisuudesta. Näkemys ja perustelut asiantuntijalausunnon tarpeellisuudesta on kuvattava tarkasti SORA-arkaluonteisiin tietoihin. Wilmaan kirjataan yksityiskohtaisesti tiedot opiskelijan saamista opintojen ohjauksen ja yksilöllisen opiskeluhuollon palveluista ja muista tukimuodoista sekä arvioidaan niiden merkitys opiskelijan opintojen etenemisen kannalta. Rehtori voi määrätä opiskelijan terveydentilatutkimuksiin tai huumausainetestaukseen opiskeluhuollon arvion pohjalta. Opiskeluhuoltohenkilöstö laatii yhteistyössä pedagogisen henkilöstön kanssa lähetteen laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilöstön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

Rehtori määrittelee kohtuullisen ajan asiantuntijalausunnon toimittamiselle ja varmistaa, että opiskelijalle tarjotaan yksilöllistä opinto- ja uraohjausta. Jos opiskelijalla on asiantuntijalausunnon mukaan tutkintokohtaisia terveydentilaesteitä tai jos hänen huumausainetestaustulos on positiivinen, rehtori esittää opiskeluasioiden toimikunnalle opiskeluoikeuden peruuttamista. Opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla myös huoltajaa on kuultava ennen esityksen tekemistä. Kuulemisesta on laadittava (salassa pidettävä) muistio, johon kootaan opiskeluhuoltohenkilöstön näkemys ja perustelut terveydentilaselvityksen tarpeellisuudesta sekä opiskelijan saamista yksilöllisistä opetus- ja ohjauspalveluista, terveydentilaselvitys sekä tiedot opiskelijan saamasta uraohjauksesta. Muistioon kirjataan myös asianosaisen kanta asiaan. Kuulemistilaisuuteen osallistuvien on allekirjoitettava muistio. Jos opiskelija kieltäytyy lääkärintarkastuksesta tai huumausainetestitodistuksen esittämisestä, voidaan häneltä pidättää opiskeluoikeus siihen saakka, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Vastaavalla tavalla toimitaan myös silloin, jos opiskelijan rikostaustaotteessa on opiskeluoikeuden peruuttamiseen edellyttäviä merkintöjä. Opiskelijalle on tarjottava yksilöllisiä tuki- ja ohjauspalveluja sekä uraohjausta. Häntä on myös kuultava ja kuulemisesta on laadittava yllä kuvatun mukainen muistio. Opiskeluoikeuden pidättämisestä, peruuttamisesta tai palauttamisesta päättää opiskeluasioiden toimikunta. Opiskeluoikeuden pidättämisen ja peruuttamisen yhteydessä opiskelijalle tarjotaan opiskeluhuollon palveluja sekä henkilökohtaista opinto- ja uraohjausta. Lain mukaan ohjauksessa tulee huomioida seuraavat kokonaisuudet: Yksilöllisen ohjauksen avulla varmistetaan, että opiskelijalla on jatkosuunnitelma, jonka avulla hän ohjautuu tarvitsemiensa palveluiden pariin. Opiskeluoikeuden perumisen yhteydessä selvitetään, onko opiskelijalla edellytyksiä suoriutua koulutuksen järjestäjän muilla koulutusaloilla ja voiko opiskelija siirtyä koulutuksen järjestäjän toiseen tutkintoon. Koulutuksen järjestäjän tarjoamaan muuhun koulutukseen siirto edellyttää opiskelijan suostumusta ja siirtoa koskevaa opiskelijaksi ottamispäätöstä vastaavaa hallintopäätöstä. Opiskelijalle ja alaikäisen huoltajille tiedotetaan tarjolla olevista palveluista ja eduista sekä ohjataan opiskelija tarvitsemiensa palveluiden piiriin.

Samalla tiedotetaan opiskeluoikeuden palauttamisen mahdollisuudesta. Opiskeluoikeuden palauttaminen on mahdollista, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijalle kerrotaan myös valitusoikeudesta opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijalle tiedotetaan ilmoitusvelvollisuudesta Valviraan. Opiskeluasioiden toimikunta ei tee opiskeluoikeuden peruuttamispäätöstä, ellei opiskelijalle ole tarjottu laissa vaadittua henkilökohtaista opintojen ohjausta ja kuvattu sitä Wilmaan sora arkaluonteiset tiedot -kenttään.