15.11.2017 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 5. kaupunginosa Riihipellonpuisto KAAVASELOSTUS OSA 1/(2), hyväksymisvaihe Strateginen hallinto/ Strateginen kaavoitus Kuva 1. Viistokuva suunnittelualueesta, Pictometry, Blom Oy, 2014. KH 29.11.2017 1
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja tonttijaon muutos Rovaniemen kaupunki Riihipellonpuisto Laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Strateginen hallinto/ Strateginen kaavoitus Kaupunginarkkitehti Tarja Outila Kaavoitusarkkitehti Johannes Jutila Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi p. 040 701 2435 Tekninen lautakunta 29.01.2013, 16 Vireilletulovaiheen kuuleminen 21.2.-6.3.2013 Kaupungin hallitus 14.11.2016, 444 Kuulutus Lapin Kansa 17.11.2016 Vireilletulovaiheen kuuleminen 18.11-2.12.2016 Kuulutus Lapin Kansa 17.11.2016 Kaupunginhallitus 21.8.2017 399 Valmisteluvaiheen kuuleminen 31.8.-14.9.2017 Kaupunginhallitus 9.10.2017, 474 Julkisesti nähtävillä 16.10.2011 14.11.2017 Kaupunginhallitus 27.11.2017, Kaupunginvaltuusto..20, 1.2 Kaava-alueen sijainti Rovaniemen kaupunginhallitus on kokouksessaan 14.11.2016 444 hyväksynyt kaava koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päättänyt, että kaava laaditaan ns. kumppanuuskaavana. Kaupunginhallitus on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman asemakaavan muutokselle 5. kaupunginosaan kortteliin 516 ja tonteille 19,20,22. Kaavaprosessin aikana on ollut tarpeen laajentaa kaavoitettavaa aluetta. Kaava-aluetta laajennetaan siten, että suunnittelualueeseen kuuluu korttelin 516 tontit 19 22 sekä korttelit 5031 5033. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 7,3 ha. Aluetta rajaavat Yliopistokatu, Opintie, Jokiväylä ja Susivoudinpuisto 2
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Asemakaavan ja tonttijaon muutos 5. kaupunginosa Riihipellonpuisto. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuutta osoittaa (1) tontti tiede- taide ja yrityspuistolle, (2) mahdollisuutta osoittaa tontti innovatiiviselle ja kiertotalouden periaatteita soveltavalle opiskelija-asunnolle sekä (3) tutkia innovatiivisia paikoitus- ja liikkumismalleja sekä yhteispaikoitusta. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta osoittaa lisärakentamista alueelle. 3
1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista selostuksen osa 2/2... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 8 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 9 3 LÄHTÖKOHDAT... 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 9 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 9 3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot... 10 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 11 3.1.4 Maanomistus... 17 3.2 Suunnittelutilanne... 18 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 18 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 21 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 21 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 21 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 21 4.3.1 Osalliset... 21 4.3.2 Vireilletulo... 22 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 22 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 24 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 25 4.4.1 Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet... 25 4.4.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet... 35 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden merkittävät vaikutukset... 36 4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu... 37 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, -arviointi ja vertailu... 47 4.5.4. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet, mielipiteet ja niiden huomioonottaminen... 49 4
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 49 5.1. Kaavan rakenne... 49 5.1.1 Mitoitus... 50 5.1.2 Palvelut... 50 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 50 5.3 Kaavan vaikutukset... 50 5.3.1 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön... 50 5.3.2 Vaikutukset paikoituksen, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 50 5.4.4 Vaikutukset kiertotalouteen ja kaupalliseen toimintaan... 52 5.4.5 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 53 5.4.6 Kaavan suhde yleiskaavaan... 53 5.4.7 Yritysvaikutusten arviointi (tässä SYVA)... 54 5.5 Kaavamerkinnät- ja määräykset... 56 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 59 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat... 59 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 59 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista selostuksen osa 2/2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Palveluverkkoselvitys 3. Tiede- taide ja yrityspuistohanke- raportti 4. Suomen yliopistokiinteistöjen kampushanke 5. Kaavaluonnokset VE 0+, VE 1, VE 2 6. DAS:n puukerrostalo konseptointi 7. Rakentamistapaohjeet 29.9.2017 8. Sijoittuva yrityksen vaikutusten arviointi (SYVA) 9. Pohjatutkimus 10. Asemakaavan seurantalomake 11. Vuorovaikutuslomake 5
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Taustaa Tekninen lautakunta on 29.1.2013 ( 16) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 5. kaupunginosan korttelin 516 tontilla 22. Rovaniemen kaupunki (kaavoituspäällikkö ja teknisen lautakunnan pj.) ja Lapin yliopisto ovat neuvotelleet kaavahankkeesta 3.5.2013, jossa todettiin, että kaavoituksessa on tarpeen ottaa aikalisä, jotta voidaan selvittää yliopiston tarpeet alueella. Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto ovat toteuttaneet yhteistä Tiede-, taide- ja yrityspuistohanketta. Kyseessä on vuonna 2014 toteutettava Pohjois- Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjan 2 mukainen selvityshanke, jossa selvitetään Rovaniemen arktisen tiede-, taide- ja yrityspuiston sisältö- ja tilatarpeita. Hanke on päättynyt. Hankeen kehittäminen jatkuu, kun hankkeelle määritellään hankkeesta vastaava ja aikataulu. Hankkeen selvitysvaihe on päättynyt. Domus Arctica säätiö on esittänyt kaupungille, että Rantavitikalle voitaisiin rakentaa noin 100 asunnon opiskelija-asuntokokonaisuus. Kaupunginhallitus on 14.11.2016 ( 444) päättänyt strategisen maankäytön esityksestä laajentaa kaavamuutosaluetta ja päättänyt, että kaava laaditaan ns. suorana kumppanuuskaavan Domus Arctica-säätiön, Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Kuva 2. Havainnekuva Domus Arctica-säätiön alueelle suunnitteilla olevasta opiskelija-asuntokokonaisuudesta. (Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy) Vireilletulo Teknisen lautakunnan 29.1.2013 ( 16) tekemällä päätöksellä on käynnistetty asemakaavamuutoksen tutkiminen korttelin 516 tontilla 22. Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille 20.2.2013 Lapin Kansassa sekä kirjeellä alueen raja- 6
naapureille. Kaavamuutokseen liittyviin asiakirjoihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on ollut mahdollisuus tutustua 21.2. 6.3.2013 yhteispalvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen Kaavatorilla. Kaupunginhallitus on 14.11.2016 ( 444) tekemällään päätöksellään laajentanut kaavamuutosaluetta ja päättänyt, että kaava laaditaan kumppanuuskaavan Domus Arctica-säätiön, Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Asemakaavamuutos on uudelleen kuulutettu vireille 17.11.2016 Lapin Kansassa sekä kirjeellä alueen rajanaapureille. Kaavamuutokseen liittyviin asiakirjoihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on ollut mahdollisuus tutustua 18.11. 2.12.2016 yhteispalvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen Kaavatorilla. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin 13.8.-14.9.2017. Valmisteluvaiheessa nähtävillä oli neljä eri vaihtoehtoa: VE 0 (nykyinen) VE 0+ (tarkistuksia VE0-vaihtoehtoon puukerrostalon osalta) VE 1 (maltillinen täydennysrakentaminen, tiede-taide ja yrityspuisto) VE 2 (rohkea täydennysrakentaminen, kerrostalopainotteinen vaihtoehto) Vaihtoehdot on kuvattu kaavaselostuksessa. Vuorovaikutus on kuvattu vuorovaikutuslomakkeessa. Valmisteluvaiheessa saapui neljä mielipidettä (LYY, DAS, Lapin AMK, SYK) ja kolme lausuntoa (tekla, perusturvalautakunta, vapaa-ajan lautakunta). Ehdotusvaihe Kaavaehdotus on saadun palautteen perustella laadittu pääsääntöisesti VE 2:n pohjalta. Ehdotusvaiheen kuuleminen oli 16.10.-14.11.2017. Kaavaehdotuksesta annettiin neljä lausuntoa (tekla, vapaa-ajan ja perusturvalautakunta, ympäristölautakunta) sekä kuusi muistutusta. Perustellut vastineet on esitetty kaavaselostuksen osan 2 liitteessä olevassa vuorovaikutuslomakkeessa. Ehdotusvaiheen aikana järjestettiin kuulemistilaisuus sparrausryhmälle 7.11.2017. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti kaavasta on myös tehty yritysvaikutusten arviointi. Arviointi on tehty FCG Oy:n sijoittuvan yrityksen vaikutustenarviointimallilla (SYVA). Arviointi on kaavaselostuksen osassa 2 kokonaisuudessaan. Yhteenveto arvioinnista on kaavaselostuksen osassa 1 (vaikutusten arviointi). Kaavaehdotuksen aikana on saatu DAS:n tekemä maaperäselvitys, joka on lisätty kaavaselostukseen osa 2. Kaavaselostuksessa osa 1 on tiivistelmä raportista. Kaavaehdotukseen on tehty muutoksia annetun palautteen perusteella seuraavat tekniset tarkistukset, jotka eivät edellytä kaavan uudelleen nähtäville panoa: - LPA-1 merkintään on lisätty mahdollisuus rakentaa auto- ja pyöräkatoksia - Korttelin 5033 tontille 5 on lisätty p-merkintä 7
- Kaavaan on lisätty määräys: TONTILLE 5-516-25 ON VARATTAVA TILA MUUNTAMOA VARTEN. MUUNTAMO VOIDAAN SIJOITTAA ERILLISEN PIHA- TAI HUOLTORAKENNUSEN YHTEYTEEN. 2.2 Asemakaava Tarkoitus Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuutta osoittaa tontti tiede- taide ja yrityspuistolle, mahdollisuutta osoittaa tontti innovatiiviselle ja kiertotalouden periaatteita soveltavalle opiskelija-asunnolle sekä tutkia innovatiivisia paikoitus- ja liikkumismalleja sekä yhteispaikoitusta. Kuva 3. Kaavamuutosalueen keskeiset kehittämisalueet. Kuva 4. Kaavamuutosalueen keskeiset kehittämisyhteydet. Tavoite 8
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia yliopiston tiede- taide ja yrityspuiston sekä aluetta täydentävän asuntotuotannon sijoittamista suunnittelualueelle. Kaupungilla ei ole Viirinkankaalla rakentamattomia kerrostalotontteja. Tarvetta kuitenkin olisi, erityisesti pienille asunnoille on kysyntää yliopiston läheisyydessä. Täydentävä rakentaminen palvelisi mm. opiskelijoiden tarpeita. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman ja kuulutettu sekä rakennuslupa myönnetty. Asemakaavan toteuttamisessa on noudatettava asemakaavan yhteydessä hyväksyttäviä rakennustapaohjeita. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueelle on pääosin rakennettu 4- tai 5.kerroksisia asuinkerrostaloja rakennusoikeudeltaan 1516-2021 k-m 2. Lisäksi tontilla 5033-1 on 2-kerroksinen toimistorakennus jossa rakennusoikeutta on Rovaniemen kaupungin rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan käytetty 546 k-m 2. Tontti 516-22 on rakentamaton hiekkakenttäinen alue. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue kuuluu 5.kaupunginosaan Viirinkankaan alueeseen. Etäsyyttä ydinkeskustaan tulee muutosalueelta noin 2 km:ä. Viirinkankaalla toimii mm. Lapin Yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu sekä Lapin ammattiopisto. Alueella asuu runsaasti opiskelijoita. 9
3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot Maisemakuva Suunnittelualueen ympäristö on maisemakuvaltaan suurimmaksi osaksi rakennettua kerrostaloaluetta. Korttelin 516 tontti 22 on rakentamaton hiekkakenttäinen alue. Kasvillisuus Muutosalueen tontit sekä kortteleiden 5031 ja 5032 väliin jäävä korvanaukio ovat rakennettuja ja istutettuja piha-alueita. Suunnittelualueella sekä viereisellä virkistysalueella on runsaasti koivupuita. Vesistö Suunnittelualue sijaitsee Kemijoen läheisyydessä. Suomen pisimmällä joella on pituutta 550 km. Maaperä (täydennetty ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen) 10
3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Kuva 5. Viistokuva alueesta Suunnittelualue on oppilaitosten välissä olevaa kerrostalovaltaista asuinaluetta, jossa rakennusten kerroskorkeudet vaihtelevat 4-kerroksisitsta ullakollisiin 5- kerroksisiin asuinkerrostaloihin. Korttelin 516 tontti 22 on rakentamaton hiekkakenttäinen alue. Suunnittelualueen itäpuolelta alkaa pientalovaltainen asuinalue. 11
Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kuva 6. Suunnittelualueen sijainti ja yhteydet kartalla. Suunnittelualue sijaitsee Rantavitikan ja Viirinkankaan kampusalueiden läheisyydessä. Lähin kauppa löytyy aivan kaavamuutosalueen vierestä. Lisäksi alueen vieressä on koulu sekä lähietäisyydellä päiväkoti. Kaavaa varten laaditun palveluverkkoselvityksen (FCG Oy, 2017) mukaisesti alueella ja sen läheisyydessä on seuraavia palveluja: Kuva 7. Lähipalvelut kartalla. Virkistys ja puistot Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Susivoudinpuistoon, jossa sijaitsee urheilukenttiä. Talvella puistossa kulkee myös pieni hiihtolatu. 12
Suunnittelualueen lähellä virtaava Kemijoki on keskeinen virkistysalue ympäri vuoden. Liikenne ja pysäköinti Liikenteellisesti alue on hyvin saavutettavissa. Aluetta voidaan lähestyä useasta eri suunnasta sekä autolla että kävellen. Ympäröivien liikenneväylien yleinen nopeusrajoitus on 40 km/h. Kuva 8. Suunnittelualue joukkoliikenteen palvelutasoalueena houkutteleva Kuva 9. Rovaniemen joukkoliikenteen määrälliset palvelutasotavoitteet. 13
Kuva 10. Joukkoliikenteen reititstö ja pysäkit suunnittelualueella. Suunnittelualueelta on hyvät joukkoliikenteen yhteydet. Kuva 7. Kevyen liikenteen verkosto keskusta-alueella. Suunnittelualue sijaitsee pyöräilyn laatukäytävän vieressä ja sieltä on hyvät kevyenliikenteen yhteydet ympäri Rovaniemeä. 14
Kuva 8. Rakennetut tonttikohtaiset parkkipaikat. Suunnittelualueella pysäköinti tapahtuu omilla tonteilla. Kuva 9. Yliopistokadulle kaavamuutosalueen ympäristöön suunnitteilla olevat liikennejärjestelymuutokset. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistokohteita. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja tai suojelupäätöksiä. 15
Tekninen huolto Kuva 10. Johtokartta suunnittelualueelta Suunnittelualue on valmiin kunnallistekniikan ja energiahuollon piirissä. 16
3.1.4 Maanomistus Kuva 11. Maanomistuskartta suunnittelualueelta. Vaaaleanpunainen = kaupungin omistus ja hallinta; vihreä = vuokrattu; valkoinen = yksityisen omistuksessa. 17
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kuva 12. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Suunnittelualue on merkitty Ympäristöministeriön 2.11.2001 hyväksymässä maakuntakaavassa A-merkinnällä (taajamatoimintojen alue). Suunnittelualue ei kuulu Rovaniemen vaihemaakuntakaavan alueeseen (Ympäristöministeriö, 26.5.2010). Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. MRL 32, 3. mom. Uudistettava Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on ehdotusvaiheessa. 18
Rovaniemen yleiskaava 2015 Kuva 13. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta. Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 7.10.2002 hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualue on merkinnällä PY-1; Alueelle laaditaan tai muutetaan asemakaava. Alue varataan julkisen palvelun ja hallinnon käyttöön. 19
Asemakaava Kuva 14. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Aluerajaus on merkitty punaisella katkoviivalla. Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava koostuu vuosina 1978 2004 hyväksytyistä asemakaavoista. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on varattu seuraaviin käyttötarkoituksiin: asuinkerrostalojen korttelialue (AK), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL), leikkikenttä (UL) sekä liikeja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa myös julkisten palveluiden ja hallinnon tiloja (K-1). Korttelin 516 tontti 22 on merkitty liike- ja toimistorakennusten alueeksi (K-1), jolle saa rakentaa myös julkisten palveluiden ja hallinnon tiloja. Tontin tehokkuusluku e=0.80 ja tontin pinta-ala 7723 k-m2, rakennusoikeutta on siis 6178 km2. Kerroskorkeus on kaavassa IV u ½ eli tontille saa sijoittaa nelikerroksisen rakennuksen, jonka ullakon pinta-alasta puolet voidaan osoittaa korttelin pääkäyttötarkoituksenmukaiseen toimintaan. Kaavaotteen merkintä p tarkoittaa pysäköimispaikkaa. Tontit 19 21 ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jossa on osoitettu rakennusoikeutta 1700 k-m2/ tontti ja kerroskorkeus V. Kortteli 5031 on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jossa on osoitettu rakennusoikeutta 2200 k-m2/ tontti ja kerroskorkeus IV. Kortteli 5032 on 20
merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jossa on osoitettu rakennusoikeutta 1950 k-m 2 / tontti ja kerroskorkeus V. Kortteli 5033 on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL), jossa on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 2200 k-m 2 / tontti. Tontilla 1 kerroskorkeudet ovat V ja II sekä tontilla 2 ja 3 1/2k V u1/2, eli tontille saa rakentaa viisikerroksisen rakennuksen, jonka kellarikerroksen ja ullakon pinta-alasta puolet saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 ( 35) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Asemakaavamuutosalueella ei ole voimassa rakennuskieltoja tai suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta 29.01.2013, 16 Kaupungin hallitus 14.11.2016, 444 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Suunnittelun edellyttämä viranomaisyhteistyö järjestetään suunnittelutyön aikana. Tunnistetut osalliset: Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lapin Pelastuslaitos Lapin liitto 21
4.3.2 Vireilletulo Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, perusturvalautakunta, koulutuslautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö: Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistykset (Rovaniemen 5. kaupunginosan asukasyhdistys) Muut: Domus Arctica-säätiö Lapin yliopisto Lapin ammattikorkeakoulu Lapin ammattiopisto Napapiirin Residuum Oy Napapiirin Energia ja Vesi Oy Alueen teleoperaattorit muut asukkaat ja kaupunkilaiset Tekninen lautakunta on 29.1.2013 ( 16) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille 5. kaupunginosan korttelin 516 tonttia 22 koskevan asemakaavamuutoksen. Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille 20.2.2013 Lapin Kansassa sekä kirjeellä alueen rajanaapureille. Kaavamuutokseen liittyviin asiakirjoihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on ollut mahdollisuus tutustua 21.2. 6.3.2013 yhteispalvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen Kaavatorilla. Kaupunginhallitus on 14.11.2016 ( 444) tekemällään päätöksellään laajentanut kaavamuutosaluetta ja päättänyt, että kaava laaditaan kumppanuuskaavan Domus Arctica-säätiön, Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Asemakaavamuutos on uudelleen kuulutettu vireille 17.11.2016 Lapin Kansassa sekä kirjeellä alueen rajanaapureille. Kaavamuutokseen liittyviin asiakirjoihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on ollut mahdollisuus tutustua 18.11. 2.12.2016 yhteispalvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen Kaavatorilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavan muutoksen asiakirjoihin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on voinut tutustua vireille tulosta alkaen kaavoitus yksikössä sekä kaupungin internet sivuilla osoitteessa: www.rovaniemi.fi/kaavatori Kaavaa varten perustettiin erillinen sparrausryhmä, johon haettiin jäseniä korkeakoulujen opiskelijoista, yrittäjistä sekä suunnittelualueen asukkaista. 22
Sparrausryhmän kokoonpanot: Organisaatio Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki Domus Arctica-säätiö Domus Arctica-säätiö Domus Arctica-säätiö Lapin yliopisto Lapin yliopisto Lapin yliopisto Lapin yliopisto Lapin yliopisto Napapiirin energia ja vesi Oy Napapiirin energia ja vesi Oy Napapiirin Residuum Oy Rovaniemen kehitys Oy Rovaniemen kehitys Oy Suomen Yliopistokiinteistöt Suomen Yliopistokiinteistöt Lapin ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Lapin ammattiopisto Rovaseudun markkinakiinteistöt Oy Nimi Esko Lotvonen Tarja Outila Aku Raappana Kaisa Kinnunen Liisa Ansala Johannes Jutila Kirsti Saviaro Lasse Kontiola Tuomas Rautio Mauri Ylä-Kotola Manu Pajuluoma Heikki Autto Markus Aarto Satu Miettinen Kristian Gullsten Hannu Vaara Juha Torvinen Juha Seppälä Elsi Malkki Mauno Sievänen Juha Aavikko Petri Kuisma Martti Lampela Mirva Juntti Kaisa Lammi Lahja Karjalainen Juha Perkkiö Taisto Arkko Pekka Rouhiainen Yritykset Yritys Kontaktihenkilö Rakennusliike Pesonen Mika Pesonen Ottobre/Studio Tuumat Matti Hepola Suomen sähkö- ja energiapalvelut Juha Alhainen Päiväkoti Kotola/K-kauppa Insinööritoimisto Nikka Oy Mari Jolanki Satu Nikka 23
Opiskelijat / LYY Organisaatio LYY LYY LYY LYY LYY ROTKO ROTKO Nimi Laura Kantomaa Antti Eteläaho Iida Nevasalmi Pirkko Sivonen Mikko Lindroos toiminnanjohtaja Jarmo Nikumaa Kaavan liittyen on pidetty suunnittelukokouksia seuraavasti (sis. kokoukset ja yhteissuunnittelutilaisuudet): 2.11.2016 10.11.2016 25.11.2016 22.2.2017 19.4.2017 9.5.2017 22.5.2017 19.9.2017 7.11.2017 Kaavaa varten on laadittu palveluverkkoselvitys, jossa on selvitetty peruspalveluiden (kaupalliset ja julkiset) kehittyminen alueella. Lisäksi on erityisesti kartoitettu kiertotalouden sijoittumisen edellytyksiä kampusalueelle. Palveluverkkoselvitys sekä yhteenvedot tilaisuuksista on kaavaselostuksen osassa 2/2. Kaavalla mahdollistetaan ensimmäisten puurakenteisten kerrostalojen rakentaminen alueelle. Domus Arctica Säätiö on neuvotellut puukerrostalohankkeesta ARA.n kanssa ja hakenut rahoitusta. Konseptikuvaus on kaavaselostuksen osassa 2/2 Kaavalla halutaan edistää puurakentamista myös kaavamääräyksin. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n mukaisesti valmisteltaessa muuta kaavaa, joka koskee vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, kunnan on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, maakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi. (21.4.2017/230). Kyseessä ei ole MRL 66 :n mukainen kaava, jolla olisi vaikutuksia valtion toteuttamisvelvollisuuteen. 24
4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa tontti tiede- taide ja yrityspuistolle, osoittaa tontti innovatiiviselle ja kiertotalouden periaatteita soveltavalle opiskelija-asunnolle sekä mahdollistaa alueella innovatiivisia paikoitus- ja liikkumismalleja sekä yhteispaikoitusta. Lisäksi asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa hankkeet, joissa selvitetään seuraavia innovaatioita: - puurakenteinen kerrostalo, hybridirakentaminen - Smart Grid-periaate - sähköautot/-polkupyörät, yhteiskäyttöautot, digitalisoitu varausjärjestelmä - puurakentamisen terveysvaikutukset - yritys-hub, yrityskiihdyttämö - lähiruoka/ luomuruokatuotantoon perustuvat lähipalvelut - uusiutuvien energiamuotojen sovellukset - ympäristöystävällinen kaukolämpö - arktinen kiertotalous, hiilijalanjäljen pienentäminen - taide - tutkimus- ja kehityshankkeet yhdessä oppilaitosten kanssa - ekorakentaminen Kaavalla halutaan edistää puukerrostalojen ja julkisten puurakenteisten rakennusten rakentamista kaavoitettavalle alueelle. Kaavamääräyksillä edistetään puurakentamista koskevia tavoitteita. Kaavassa halutaan edistää uusia kulkutapamuotoja Rovaniemen kaupungissa vireillä olevan vaiheyleiskaavan mukaisesti (http://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/kaavat-ja-kiinteistot/kaavatori/yleiskaava?showmodul=213&cityplanid=72d64c3e-573d-4d61-b16ff6397b6abf60 ). 4.4.1 Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ympäristöministeriön julkaisema opas Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000). Opas 9. s. 52.) ohjeistaa alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisessa muun muassa asemakaavoituksessa. Oppaan mukaan velvoite valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisesta ja huomioon ottamisesta koskee toisaalta valtion viranomaisten toimintaa ja toisaalta maakunnan suunnittelua ja muuta alueidenkäytön suunnittelua eli yleis- ja asemakaavoitusta. (ibid., s.10) Asemakaavojen suhteen tilanne on usein kuitenkin sellainen, että keskeiset kuntaa koskevat periaatteelliset ja myös tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeiset ratkaisut on tehty jo yleiskaavassa. Tällöin tavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. (ibid., s. 12). 25
Kuva 15. Kaavio oppaan sivulta 15. Kaavaa ohjaa oikeusvaikutteinen Rovaniemen keskustan osayleiskaava, jossa kaavahierarkian mukaisesti huomioidut VAT:t tulevat sovellettavaksi yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kaavamuutos vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteita. Muutos kehittää keskusta-aluetta monipuolisena palvelujen, asumisen ja työpaikkojen alueena. Kaavamuutos eheyttää nykyistä keskusta-alueen kaupunkirakennetta. Kaupungin asettamat tavoitteet asuinympäristön laatu väestö- ja työpaikkatavoitteet toimintojen sijoittamistavoitteet palveluverkoston kehittäminen liikenneolojen ja paikoituksen kehittäminen suojelusuunnitelmat ja ohjelmat asemakaava, joka ohjaa ja mahdollistaa korkeatasoisen rakentamisen 26
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueen kehittämisessä on otettu huomioon seuraavat toimijoiden tavoitteet: 1. Tiede- taide ja yrityspuisto (2016) 2016 VISIO 2018-2020 Sijainti Osaamisalue Toiminnan sisältö 27
Yritykset ja hankkeet Omistus ja rahoitus 28
2. DAS:n opiskelija-asuntohankkeen tavoitteet 29
3. Suomen yliopistokiinteistöjen kampuskehitystyö (2014) 30
31
4. Sprrausryhmien esittämät laadulliset tavoitteet 32
33
34
4.4.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kahden erillisen oppilaitoksen yhdistäminen kampukseksi on kaavan keskeinen tavoite. Lisäksi halutaan lisätä kiertotalouden, ekologisen rakentamisen sekä talvikaupunkisuunnitteluun sopivia tavoitteita. Alue toimii oppilaitosten ja kaupungin yritysten toiminnan kehittämisen ympäristönä ja tutkimuslaboratoriona. Esimerkki arktisuuteen liittyvistä tavoitteista: Arktisuus näkyy mielestäni siinä, että luonto on vahvemmin läsnä ihmisten arjessa. Luonnonilmiöillä on suurempi merkitys arjen kannalta ja ne huomataan helpommin. Tämän voi huomata esimerkiksi sosiaalisesta mediasta: jos yliopistonkadulla on aamulla ollut hieno auringonnousu, sen on taltioinut instagramiin useampikin matkantekijä, paukkupakkasilla some täyttyy kuvista kuuraisista ripsistä ja keväällä jäädään taas katselemaan jäiden lähtöä. Rovaniemellä pyöriä ei laiteta varastoon talveksi ja hommat rullaa, oli sää mikä tahansa. Muualta tulleet oppii tämän heti ja pääsee osaksi lappilaista eksotiikkaa. Eli voisikohan suunnittelussa ottaa huomioon Lapin luonnon ja istuttaa alueelle "arktista" kasvillisuutta, vaikkapa sammalta tai kanervikkoa nurmikon sijaan. Jos pystyisi luomaan alueita, joissa voi kuvitella olevansa erämaassa, vaikka selän takana onkin kaupunki. Samalla voisi hyödyntää arktista taidetta, voisiko vaikka katulamput jäljitellä kelopuita. Valaistuksen voisi suunnitella niin, että revontulia voisi ihailla Rantavitikalta poistumatta, liikenneturvallisuus toki huomioiden. Pohdin myös, voisiko Rantavitikalle pystyttää laavun ja nuotiopaikan metsäiselle paikalle? Rovaniemen laavut ovat käsittääkseni aika suosittuja ja tiedän, että ainakin joillain opiskelijoilla on tapana mennä iltaisin porukalla nuotiolle istumaan revontulien toivossa. Laavua voisi hyödyntää myös alueen oppilaitokset, yliopistolla ainakin on luennoitsijoita, jotka varmasti pitäisi luentonsa välillä laavulla. Jollain porukalla pohdittiin myös laavulla kokoustamista, siellä pääsee helposti eroon turhasta jäykkyydestä ja hierarkiasta. 35
Luontohan on nykyään iso trendi ja sen terveysvaikutuksista puhutaan paljon. Rovaniemellä on hyvät ulkoilureitit, jotka meinaa olla turhan kaukana opiskelijoilta. Olisi varmasti hyvä valtti, jos opiskelijat pääsisivät omasta pihastaan liikkumaan kauniissa ympäristössä. Ihmiset myös jakaa hienoista paikoista kuvia somessa, mikä on tehokasta ja ilmaista mainosta Rovaniemelle. (Pirkko Sivonen) 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden merkittävät vaikutukset Kaavan valmisteluvaiheeseen on laadittu neljä erilaista vaihtoehtoa VE 0, VE 0+, VE 1 ja VE 2. 36
4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu VE 0 Kuvaus: Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava koostuu vuosina 1978 2004 hyväksytyistä asemakaavoista. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on varattu seuraaviin käyttötarkoituksiin: asuinkerrostalojen korttelialue (AK), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL), leikkikenttä (UL) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa myös julkisten palveluiden ja hallinnon tiloja (K-1). Korttelin 516 tontti 22 on merkitty liike- ja toimistorakennusten alueeksi (K-1), jolle saa rakentaa myös julkisten palveluiden ja hallinnon tiloja. Tontin tehokkuusluku e=0.80 ja tontin pinta-ala 7723 k-m2, rakennusoikeutta on siis 6178 k-m2. Kerroskorkeus on kaavassa IV u ½ eli tontille saa sijoittaa nelikerroksisen rakennuksen, jonka ullakon pinta-alasta puolet voidaan osoittaa korttelin pääkäyttötarkoituksenmukaiseen toimintaan. Kaavaotteen merkintä p tarkoittaa pysäköimispaikkaa. Tontit 19 21 ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jossa on osoitettu rakennusoikeutta 1700 k-m2/ tontti ja kerroskorkeus V. Kortteli 5031 on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jossa on osoitettu rakennusoikeutta 2200 k-m2/ tontti ja kerroskorkeus IV. Kortteli 5032 on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jossa on osoitettu rakennusoikeutta 1950 k-m2/ tontti ja kerroskorkeus V. Kortteli 5033 on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL), jossa on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 2200 k-m2/ tontti. Tontilla 1 kerroskorkeudet ovat V ja II sekä tontilla 2 ja 3 1/2k V u1/2, eli tontille saa rakentaa viisikerroksisen rakennuksen, jonka kellarikerroksen ja ullakon pinta-alasta puolet saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. 37
Paikoitusmitoitus: VE0 (tämän hetkinen tilanne) - Rakennusoikeutta käytetty 23320 k-m2 - Autopaikkoja yhteensä 286 ap (n.1ap/80k-m2) - Autopaikkojen käyttöaste 62% (167 ap) - Autopaikat Pinta-alana 8150 m2 (n. 3090 m2 tontin pinta-alasta hukkakäytöllä) Paikoitusmääräykset: TONTILTA TAI ENINTÄÄN 300 M:N PÄÄSTÄ SEN PYSÄKÖINTIÄ VARTEN VARATULTA ALUEELTA ON OSOITETTAVA AUTOPAIKKOJA SEURAAVASTI: ASUNNOT 1 AP/80 M2 KERROSALAA. TAI VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA/ASUNTO. ASUNNOT 1 AUTOPAIKKA ASUNTOA KOHTI TOIMISTOT LIIKEHUONEISTOT JA NIIHIN VERRATTAVAT 1 AP/50 M2 KERROS- ALAA. YHDISTETTY HOTELLIT JA MUUT MAJOITUSLIIKKEET 1 AP 3 VIERAS- HUONETTA KOHTI RAVITSEMUSLIIKKEET 1 AP 10 ISTUMAPAIKKAA KOHTI. ASUNTOLAT 1 AP 100 M2 KERROSALAA KOHTI. KOKOUSHUONEET JA URHEILUTILAT 1 AP 6 ISTU- MAPAIKKAA KOHTI. Voimassa olevan kaavan määrätiedot: Kortteli numero Tontin numero Rakennusoikeus voimassa olevassa kaavassa 516 22 e=0.80 516 19 1700 516 20 1700 516 21 1700 5031 1 2200 5031 2 2200 5031 3 2200 5032 1 1950 5032 2 1950 5032 3 1950 5032 4 1950 5033 1 2200 5033 2 2200 5033 3 2200 38
VE 0+ Kaavamääräykset erillisessä liitekartassa. Kuvaus: Vaihtoehto vastaa pääosiltaan voimassa olevaa asemakaavaa. Kortteliin 516 on muodostettu tontti 25, joka mahdollistaa Domus Arctica säätiön opiskelija-asuntohankkeen. Tontilla 24 on voimassa olevan asemakaavan mukainen varaus tiede- taide ja yrityspuistolle. Muutoin kaavaluonnos on voimassa olevan kaavan mukainen. Autopaikoitus: Korttelissa 516 asuinkerrostalotonttien 25 ja 26 paikoitus on koottu yhteiselle LPA-merkinnällä osoitetulle alueelle. Samoin on myös osoitettu tonttien 27 ja 28 paikoitus LPA-merkinnällä osoitetulle alueelle. Muualla paikoitus on järjestetty tonttikohtaisesti. LPA-alueet on osoitettu nykyisten paikoitusalueiden kohdalle, joten ne eivät vaadi rakenteellisia muutoksia tonteilla, vaan antavat mahdollisuuden joustavampaan paikoitukseen. Paikoitusmitoitus: - Asuinrakennukset 1 ap/80 ke-m² + 1 vieraspaikka/1000 ke-m² - Liike- ja toimistorakennukset 1 ap/50 ke-m² - Yleiset rakennukset 1 ap/100 ke-m² - Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 ke-m²ja vieraspaikkoja 1 ap/500 ke-m² Autopaikkamitoitukseen voidaan myöntää joustoja seuraavin perustein: 39
- Laadukas pyöräpysäköinti (lukittu, lämmitetty) 5-15% - Keskitetty pysäköintilaitos 5-15% - Nimeämättömät paikat 5-15% - Yhteiskäyttöautot (asukaspysäköinnissä) 1 yhteiskäyttöauto = 5 pysäköintipaikkaa - Varaus- ja ohjausjärjestelmä 5-15% - Liikkumissuunnitelmat 5-15% - Autottomuus 5-15%. Autottomat alueet määritellään kaupungin käyttämän tilastoaineiston pohjalta ja alueellisesti. Pyöräpaikoitus: Kaavaluonnoksessa edistetään pyöräilyä. Tontilla tulee olla polkupyöräpaikkoja vähintään seuraavasti: - Asuinrakennukset 1 pp/30 ke-m² - Opiskelija-asunnot 1 pp/30 ke-m² - Liikerakennukset 1 pp/80 ke-m² - Toimistorakennukset 1 pp/50 ke-m² - Julkiset rakennukset 1 pp/100 ke-m² - Kahvilat ja ravintolat 1 pp/10 asiakaspaikkaa Erityispiirteet: AK-korttelialueille rakennettavien uusien rakennusten tulee ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta olla puurakenteisia ja niiden julkisivumateriaalina on pääosin käytettävä puuta. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet tulee suunnitella osana rakennusten tai piharakennelmien arkkitehtuuria. Korttelin 516 tontti 24 varataan yliopiston toimintoja varten. Seuraavat tontit varataan opiskelija-asuntoja ja niitä palvelevia toimintoja varten: - korttelissa 516 tontit 25,26,27 ja 28 - korttelissa 5031 tontit 1,2 ja 3 - korttelissa 5032 tontit 1,2,3 ja 4 - korttelissa 5033 tontit 1,2 ja 3 40
Kaavaluonnoksen VE 0+ määrätiedot: Kaavamerkintä Autopaikkatarve Rakennusoikeusmerkintä Pyöräpaikkatarve Rakennusoikeus Rakennusoikeuden muutos (kaavaluonnos - voimassa oleva kaava) e=0.80 K-1 78 78 3852-2339 4100 AK 30 137 4100 4100 1700 AK 13 57 1700 0 LPA (5-516-25,26) 1700 AK 13 57 1700 0 1700 AK 13 57 1700 0 LPA (5-516-27,28) 2200 AK 16 74 2200 0 2200 AK 16 74 2200 0 2200 AK 16 74 2200 0 1950 AK 14 65 1950 0 1950 AK 14 65 1950 0 1950 AK 14 65 1950 0 1950 AK 14 65 1950 0 2200 AL 16 74 2200 0 2200 AL 16 74 2200 0 2200 AL 16 74 2200 0 1761 0 0 0 1761 41
VE 1 Kaavamääräykset erillisessä liitekartassa. Kuvaus: Kortteliin 516 osoitetaan tiede- taide ja yrityspuistolle tontti 24. Kortteliin 516 on muodostettu tontti 25, joka mahdollistaa Domus Arctica säätiön opiskelija-asuntohankkeen. Korttelien 5031, 5032 ja 5034 välillä olevalta viheralueelta on osoitettu uudet yhteydet Rantavitikantielle ja Jokiväylälle. Korttelissa 5033 tontille 5 on osoitettu liikerakennuksen mahdollistava tontti (KL). Autopaikoitus: Korttelissa 516 asuinkerrostalotonttien 25 ja 26 paikoitus on koottu yhteiselle LPA-merkinnällä osoitetulle alueelle. Samoin on myös osoitettu korttelin 516 tonttien 27 ja 28 paikoitus LPA-merkinnällä osoitetulle alueelle. Korttelissa 5034 tonttien 1 ja 2 paikoitus on osoitettu yhteiselle LPA-merkinnällä osoitetulle alueelle ja korttelissa 5032 tonttien 5 ja 6 paikoitus on 42
osoitettu LPA-tontille. Muualla paikoitus on kiinteistökohtainen. LPA-alueet on osoitettu nykyisten paikoitusalueiden kohdalle, joten ne eivät vaadi rakenteellisia muutoksia tonteilla, vaan antavat mahdollisuuden joustavampaan paikoitukseen. Paikoitusmitoitus: - Asuinrakennukset 1 ap/80 ke-m² + 1 vieraspaikka/1000 ke-m² - Liike- ja toimistorakennukset 1 ap/50 ke-m² - Yleiset rakennukset 1 ap/100 ke-m² - Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 ke-m²ja vieraspaikkoja 1 ap/500 ke-m² Autopaikkamitoitukseen voidaan myöntää joustoja seuraavin perustein: - Laadukaspyöräpysäköinti (lukittu, lämmitetty) 5-15% - Keskitetty pysäköintilaitos 5-15% - Nimeämättömät paikat 5-15% - Yhteiskäyttöautot (asukaspysäköinnissä) 1 yhteiskäyttöauto = 5 pysäköintipaikkaa - Varaus- ja ohjausjärjestelmä 5-15% - Liikkumissuunnitelmat 5-15% - Autottomuus 5-15%. Autottomat alueet määritellään kaupungin käyttämän tilastoaineiston pohjalta ja alueellisesti. Pyöräpaikoitus: Kaavaluonnoksessa edistetään pyöräilyä. Tontilla tulee olla polkupyöräpaikkoja vähintään seuraavasti: - Asuinrakennukset 1 pp/30 ke-m² - Opiskelija-asunnot 1 pp/30 ke-m² - Liikerakennukset 1 pp/80 ke-m² - Toimistorakennukset 1 pp/50 ke-m² - Julkiset rakennukset 1 pp/100 ke-m² - Kahvilat ja ravintolat 1 pp/10 asiakaspaikkaa Erityispiirteet: AK korttelialueille rakennettavien uusien rakennusten tulee ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta olla puurakenteisia ja niiden julkisivumateriaalina on pääosin käytettävä puuta. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet tulee suunnitella osana rakennusten tai piharakennelmien arkkitehtuuria. Korttelin 516 tontti 24 varataan yliopiston toimintoja varten. Seuraavat tontit varataan opiskelija-asuntoja ja niitä palvelevia toimintoja varten: - korttelissa 516 tontit 25,26,27 ja 28 - korttelissa 5031 tontit 1,2 ja 3 - korttelissa 5032 tontit 5 ja 6 - korttelissa 5033 tontit 2,3 ja 4 - korttelissa 5034 tontit 1 ja 2 43
Kaavaluonnoksen VE 1 määrätiedot: Kaavamerkintä Autopaikkatarve Rakennusoikeusmerkintä Pyöräpaikkatarve Rakennusoikeus Rakennusoikeuden muutos (kaavaluonnos - voimassa oleva kaava) e=0.80 Y-1 39 39 3852-2339 4100 AK 30 137 4100 4100 1700 AK 13 57 1700 0 LPA (5-516-25,26) 1700 AK 13 57 1700 0 1700 AK 13 57 1700 0 LPA (5-516-27,28) 2200 AK 16 74 2200 0 2200 AK 16 74 2200 0 2200 AK 16 74 2200 0 1950 AK 14 65 1950 0 1950 AK 14 65 1950 0 LPA (5-5032-5,6) 0 2200 AL 16 74 2200 0 2200 AL 16 74 2200 0 1600 AL 11 54 1600-600 600 KL 12 8 600 600 1950 AK 14 65 1950 0 1950 AK 14 65 1950 0 LPA (5-5034-1,2) 0 1761 0 0 0 0 1761 44
VE 2 Kaavamääräykset erillisessä liitekartassa. Kuvaus: Kortteliin 516 osoitetaan uusia asuinkerrostaloja tontille 24. Kortteliin 516 on muodostettu tontti 25, joka mahdollistaa Domus Arctica säätiön opiskelija-asuntohankkeen. Lisäksi kortteliin 5031 muodostuu uusi asunkerrostalojen korttelialue, jossa on mahdollista osoittaa liiketilaa katutasoon. Korttelien 5031ja 5032 välillä olevalta viheralueelta on osoitettu yhteydet Jokiväylältä ja Yliopistonkadulle. Tämä reitti yhdistää Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston puistomaisella vyöhykkeellä. Viheralueen risteykseen muodostuu aukio kampuksen tapahtumia varten. Korttelissa 5033 tontille 5 on osoitettu palvelurakennuksen mahdollistava tontti (YL). Kaavassa osoitetaan liikerakennuksen mahdollistava uusi tontti kortteliin 5031 tontille 6. Kerrosluku V muutetaan kerrosluvuksi VI ja näin mahdollistetaan täydennysrakentaminen olemassa olevien rakennusten katon tasolle. Rantavitikantie osoitetaan kaava-alueella hidaskaduksi. Kadun luonne muuttuu asukaspainotteisemmaksi. Hidaskadun sisältö ratkaistaan lopullisesti katusuunnitelmassa. 45
Autopaikoitus: Korttelissa 516 asuinkerrostalotonttien 26 ja 27 paikoitus on koottu yhteiselle LPA-merkinnällä osoitetulle alueelle. Samoin on myös osoitettu korttelin 516 tonttien 25 ja korttelin 5034 tontin 1 paikoitus samalle LPA-merkinnällä osoitetulle alueelle. Korttelissa 5034 tonttien 1 ja 2 paikoitus on koottu yhteiselle LPA-merkinnällä osoitetulle alueelle ja korttelissa 5032 tonttien 5 ja 6 paikoitus samalla LPA-tontille. Korttelissa 5031 tonttien 5 ja 7 sekä korttelissa 5033 tonttien 4 ja 5 paikoitus on samalla LPA-tontilla. Muualla paikoitus on kiinteistökohtainen. LPA-alueet on osoitettu nykyisten paikoitusalueiden kohdalle, joten ne eivät vaadi rakenteellisia muutoksia tonteilla, vaan antavat mahdollisuuden joustavampaan paikoitukseen. Paikoitusmitoitus: - Asuinrakennukset 1 ap/80 ke-m² + 1 vieraspaikka/1000 ke-m² - Liike- ja toimistorakennukset 1 ap/50 ke-m² - Yleiset rakennukset 1 ap/100 ke-m² - Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 ke-m²ja vieraspaikkoja 1 ap/500 ke-m² Autopaikkamitoitukseen voidaan myöntää joustoja seuraavin perustein: - Laadukaspyöräpysäköinti (lukittu, lämmitetty) 5-15% - Keskitetty pysäköintilaitos 5-15% - Nimeämättömät paikat 5-15% - Yhteiskäyttöautot (asukaspysäköinnissä) 1 yhteiskäyttöauto = 5 pysäköintipaikkaa - Varaus- ja ohjausjärjestelmä 5-15% - Liikkumissuunnitelmat 5-15% - Autottomuus 5-15%. Autottomat alueet määritellään kaupungin käyttämän tilastoaineiston pohjalta ja alueellisesti. Pyöräpaikoitus: Kaavaluonnoksessa edistetään pyöräilyä. Tontilla tulee olla polkupyöräpaikkoja vähintään seuraavasti: - Asuinrakennukset 1 pp/30 ke-m² - Opiskelija-asunnot 1 pp/30 ke-m² - Liikerakennukset 1 pp/80 ke-m² - Toimistorakennukset 1 pp/50 ke-m² - Julkiset rakennukset 1 pp/100 ke-m² - Kahvilat ja ravintolat 1 pp/10 asiakaspaikkaa Erityispiirteet: AK ja AK-1 korttelialueille rakennettavien uusien rakennusten tulee ensimmäistä kerrosta lukuunottamatta olla puurakenteisia ja niiden julkisivumateriaalina on pääosin käytettävä puuta. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet tulee suunnitella osana rakennusten tai piharakennelmien arkkitehtuuria. Seuraavat tontit varataan opiskelija-asuntoja ja niitä palvelevia toimintoja varten: - korttelissa 516 tontit 25,26 ja 27 - korttelissa 5031 tontit 1,2,3,5 ja 7 - korttelissa 5032 tontit 5 ja 6 - korttelissa 5033 tontit 2,3 ja 4 - korttelissa 5034 tontit 1 46
Kaavaluonnos VE 2:n määrätiedot: Kaavamerkintä Autopaikkatarve Rakennusoikeusmerkintä Pyöräpaikkatarve Rakennusoikeus Rakennusoikeuden muutos (kaavaluonnos - voimassa oleva kaava) 4100 AK-1 57 137 4100-2091 4100 AK 30 137 4100 4100 2100 AK 16 70 2100 400 2100 AK 16 70 2100 400 LPA (5-516-26,27) 2800 AK 20 94 2800 600 2800 AK 20 94 2800 600 2800 AK 20 94 2800 600 3200 AK-1 44 107 3200 3200 2100 AK 16 70 2100 400 400 KL 8 8 400 400 2100 AK 16 70 2100 400 LPA (5-5031-5,7) 2100 AK 16 70 2100 400 2100 AK 16 70 2100 400 LPA (5-5032-5,6) 2600 AK 19 87 2600 400 2600 AK 19 87 2600 400 2100 AK 16 70 2100-100 600 YL 6 6 600 600 LPA (5-5033-4,5) 0 2100 AK 16 70 2100 400 LPA (5-516-25, 5-5034- 1) 0 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, -arviointi ja vertailu 2809 6200 800 1300 400 11509 Vaihtoehdot on laadittu siten, että niiden välillä on selkeästi eroja. Sparrausryhmän asettamat laadulliset tavoitteet näkyvät erityisesti korttelien paikoitusratkaisuissa sekä Lapin Yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun välisenä yhteytenä. VE 0 = olemassa oleva tilanne VE 0+ = maltillisia muutoksia, DAS:n puukerrostalon mahdollistava vaihtoehto. Paikoitusmitoitus on uusi. VE1 = kohtalaisia muutoksia paikoitukseen ja viheralueisiin; DAS:n puukerrostalon, tiede- taide ja yrityspuiston ja liikerakentamisen mahdollistava vaihtoehto. Paikoitusmitoitus on uusi. 47
VE 2= Voimakkaita muutoksia paikoitusalueisiin, kerroslukuihin ja käyttötarkoituksiin. DAS:n puukerrostalon, täydentävän asuinrakentamisen, palvelujen ja liikerakentamisen mahdollistava vaihtoehto. Paikoitusmitoitus on uusi. Vaihtoehtojen vaikutukset: VE O lievimmät vaikutukset kaupunkikuvaan, VE 2 merkittävimmät vaikutukset kaupunkikuvaan. Valmisteluvaiheessa tehtyjä arvioita paikoituksen tarpeesta ja paikoitusmitoituksen muutoksen vaikutuksesta eilaiseen rakennusoikeuteet muutoksista (viitteellinen): Talvikaupunki ideointia prosessin aikana (viitteellinen). 48
Kiinteistöjen elävöittämiseen liittyvää ideointia prosessin aikana (viitteellinen). Seuraavat kohdat täydentyvät ehdotusvaiheessa: 4.5.4. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet, mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavaehdotus perustuu VE 2:een, joka mahdollistaa: nykyisten opiskelija-asuinkerrostalojen korottamisen yhdellä kerroksella sijoittaa kortteliin 516 Tiede- taide ja yrityspuiston, johon voi sijoittua myös liiketiloja ja palveluja uuden opiskelija-asuinrakennuksen kortteliin 516 uuden eritysryhmien tarpeisiin osoitettavan kortteliin 5031 asuinkerrostalon, johon voidaan sijoitta myös palveluja ja liikkeitä mahdollistaa muuttaa DAS:n toimistotilat liiketilaksi, jonne voi sijoittaa myös julkisia palveluja mahdollistaa uuden liikerakennuksen rakentamisen kortteliin 5031 mahdollistaa turvallisen yhteyden Lapin AMK:n ja yliopiston välillä mahdollistaa keksittää paikoitusta isompiin yksiöihin, jolloin paikoitustarpeeseen vastaaminen on joustavampaa 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaava-alue on olemassa olevassa rakenteessa, täydennysrakentamisen aluetta. Kaavoitettava alue on yhteensä 7,1281 ha. 49
5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Kaavassa osoitetaan käyttötarkoituksia seuraavasti: Kaavamerkintä kem2 e A-alkuiset 38 400 1,06 Y-alkuiset 7 400 1,57 K-alkuiset 1 000 0,40 Ha Muutos (ha) V-alkuiset 0,2629-0,2149 L-alkuiset 2,5266 0,5161 Kaava mahdollistaa kaupallisia palveluja tontille 5031-6 ja 5033-5 sekä tontin 516 24 yhteyteen. Lisäksi tonteille 5033-5 ja 516 24 voidaan sijoittaa vaihtoehtoisesti julkisia palveluja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan päivitetyn aluerajauksen mukaisella alueella parannetaan kevyen liikenteen yhteyttä yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Tämä on yhteystarve ja sen merkitys ovat korostuneet kaavaprosessin aikana ja saadussa palautteessa. Kaavassa osoitettu viheralueelle sijoittuva kevyen liikenteen uusi linjaus sijoittuu opiskelijoiden käyttämään yhteyteen ja se halutaan nyt vakioida ja tehdä turvalliseksi. LY tarjoaa vuoden 2018 alusta kirjastopalvelut myös lapin AMK:lle ja kirjasto sijaitsee jatkossa yliopiston päärakennuksessa. Myös muita toimintoja yhdistetään samoihin tiloihin, jotka perustuvat Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) suunnitelmiin. Nykyiset katuverkoston varrelle sijoittuvat perinteiset kevyenliikenteen väylät eivät palvele kampuksen sisäistä liikkumistarvetta eivätkä ole yhdistäneet kampusta kuten kampuksilla on tarpeen. Kaavamuutoksella kampusaluetta kehitetään monipuolisemmaksi ja täydennysrakentamisella mahdollistetaan palvelujen, liiketilojen sekä aktiivisen kevyenliikenteen ympäristön syntyminen alueelle. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava mahdollistaa olemassa olevien asuinrakennusten korottamisen yhdellä kerroksella. Lisäksi alueelle voidaan rakentaa ympäristöstään hieman korkeampi asuinrakennus ( kahdeksan kerrosta). Kaavalla mahdollistetaan asuinympäristön laadun parantaminen, talven ja taiteen tuominen osaksi asuinympäristöä sekä viihtyisämpi yhteys yliopiston ja kampuksen välille. Kaava liittyy 29.9.2017 päivätty rakentamistapaohje. 5.3.2 Vaikutukset paikoituksen, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Suunnittelualueella on katualueella liikennealueet sekä autoliikenteelle että kävelylle ja pyöräilylle. Kaikki kaava-alueella olevat kadut on varustettu erillisillä 50
tai korotetuilla jalankulku- ja pyöräteillä. Tie- ja katuverkkosuunnitelmassa on linjattu katujen nopeustasoista siten, että Yliopistonkatu ja bussireittinä toimiva Ylikorvantie-Opintie-Jokiväylä-reitti ovat rajoitukseltaan 40 km/h ja muut kadut 30 km/h. Yliopistonkadulle / Pappilantielle on tavoitteena toteuttaa vuonna 2018 parantamistyö, jossa Pappilantie - Jokiväylä - ja Pappilantie Väylätie liittymät muutetaan kiertoliittymiksi. Samalla alueelle on tarkoitus rakentaa neljä korotettua suojatietä jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta parantamaan (Tekla 26.9.2017). Kaavaehdotuksen mukaisen rakennusoikeuden edellyttämät autopaikat niille kaavassa määrätyillä alueilla on toteuttamiskelpoinen. Alla olevassa kuvassa on tutkielma paikoituksen toteuttamisesta suunnittelualueella. Kuva. Autopaikkaselvitys kaavaehdotuksen mukaiselle ratkaisulle. Paikoitusmitoituksessa on huomioitu kaavamääräyksen mukaisesti opiskelija-asunnoiksi osoitetut korttelit/ tontit, joilla on alhaisempi mitoitus 1 ap/200 kem2. Seuraavat tontit on osoitettu opiskelija-asunnoiksi (kaavaehdotuksen mukainen tonttijako): - KORTTELISSA 516 TONTIT 25, 26 JA 27 - KORTTELISSA 5031 TONTIT 1, 2, 3, 5 JA 7 - KORTTELISSA 5032 TONTIT 5 JA 6 - KORTTELISSA 5033 TONTIT 2, 3 JA 4 - KORTTELISSA 5034 TONTIT 1 51
5.4.4 Vaikutukset kiertotalouteen ja kaupalliseen toimintaan Kaavaan varten laaditussa palveluverkkoselvityksessä on määritelty toimenpidesuunnitelma kampusalueen laadulliselle kehittämiselle. 52
5.4.5 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka ohjauksen kautta valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat. Alueella ei ole RKY 2009 kohteita eikä muita valtakunnallisia merkityksiä. 5.4.6 Kaavan suhde yleiskaavaan Kaava noudattaa Rovaniemen yleiskaava 2015 sisältöä. Yleiskaavassa poiketaan perustellusti aluevarauksesta PY-1; Alueelle laaditaan tai muutetaan asemakaava. Alue varataan julkisen palvelun ja hallinnon käyttöön. Yleiskaavan PY-1 alueelle osoitetaan seuraavat käyttötarkoitukset: 53
Korttelialueen pääkäyttö on edelleen yleiskaavan mukainen, sillä asumista on aluevarauksesta alle 50 %. 5.4.7 Yritysvaikutusten arviointi (tässä SYVA) Arvion on laatinut FCG Oy (Markku Nissi) Rovaniemen kehityksen (Jaakko Pöykkö) ja strategisen kaavoituksen (Tarja Outila) kanssa yhteistyössä. Arvio perustuu seuraaviin lähtötietoihin/ oletuksiin: ICT 8 000 000 (1 suurempi ICT alan yritys, LapIT tyyppinen) Päiväkoti 500 000 (Yksityiset päiväkodit 350 000 500 000 vuodessa) Tutkimus ja kehittäminen 6 000 000 (5 yritystä, á 1,2 M, t&k toimintaa yms.) Ravintola 1 500 000 -> arvio lounasravintolasta (palvelee päiväkoti, työntekijät) YTHS 2 174 900 -> 13-15 hlö, tilastokeskuksesta liikevaihto per hlö 167 000 eur/v 54
55
Maanvuokra- ja myyntitulot, kiinteistöverotulot Sijoittuvan yrityksen vaikutusten arviointi ei sisällä maanvuokra- ja myyntituloja eikä kiinteistöverotuloja. 5.5 Kaavamerkinnät- ja määräykset 56
57
58
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan mukaisen hankkeen toteuttaminen voi alkaa kaavan voimaan kuuluttamisen jälkeen. 59