Liikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma
Toimintakulttuuria muuttamassa jo vuodesta 2010!
Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuus rekisteröityneet koulut / kunnan kaikki koulut 2096 peruskoulua 284 kunnasta 88 % kaikista peruskouluista 91 % Suomen kunnista 91 % kaikista oppilaista 144 toisen asteen oppilaitosta * 86 lukiota 40 ammatillista oppilaitosta 11 korkeakoulua 7 kansanopistoa n. 150 000 opiskelijaa (oman ilmoituksen mukaan) * kaksi kuntayhtymää, joissa useita toimipisteitä 1667 Varhaiskasvatusyksikköä 88 Kuntatasoista toimijaa 126 Perhepäivähoidon tiimiä 153 Kunnasta yksiköitä mukana ohjelmassa ~132 500 lasta (n. 50 % kohderyhmästä)
Liikkuva koulu -ohjelman toimenpiteiden piirissä Ilo kasvaa liikkuen o Noin 132 500 lasta Liikkuva koulu o Noin 496 000 lasta ja nuorta Liikkuva opiskelu o Noin 150 000 opiskelijaa Toimenpiteiden piirissä yhteensä noin 778 500 lasta ja nuorta
Mistä Liikkuvassa koulussa on oikeastaan kyse?
Tunti liikuntaa päivässä?
Reippaan ja rasittavan liikkumisen keskimääräinen aika päivässä minuuttia 160 120 80 40 0 124 115 93 76 Reipas liikkuminen 2320 1411 Rasittava liikkuminen 99 86 68 60 Reipas liikkuminen 1411 10 7 Rasittava liikkuminen 110 99 77 66 Reipas liikkuminen pojat tytöt kaikki 181511 8 Rasittava liikkuminen 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo
Vähintään tunti päivässä reipasta liikuntaa - monellako? Kiihtyvyysanturimittaukset, 2010 2015, LIKES, n=1186 100% 80% 60% 40% 40% 59% 49% 20% 16% 22% 18% 0% Luokat 1 6 Luokat 7 9 tytöt pojat kaikki
Pitkät välitunnit aktivoivat! 1000 800 askelta/30min 1 pitkä välitunti 2 lyhyttä välituntia 600 Yläkoulu! 400 200 0 Salivälkkä Lähde: LIKES-tutkimuskeskus 4. 5. 6. 7. 8. 9. luokka 4 5 6 7 8 9 lk N=802
Oppilaiden terveys ja hyvinvointi Koulupäivän aikaisella liikunnalla suurin merkitys vähiten liikkuville oppilaille. Keskimäärin kolmasosa päivän reippaasta liikunnasta kertyy koulussa, mutta vähän liikkuvilla jopa 42 %:
Tuloksia kärkihankkeesta
Yläkoulun oppilaiden kokemat häiriöt oppitunneilla Liikkuvissa kouluissa ja vertailukouluissa 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Liikkuva koulu (n=248) Vertailukoulu (n=171)
Liikkuva koulu henkilökunnan työn tukena Koen Liikkuva koulu -toiminnan hyödyllisenä 92 % koulumme kannalta 52 % rehtorin kannalta 79 % opettajien kannalta 95 % oppilaiden kannalta 35 % koulujen henkilökunnasta kokee, että Liikkuva koulu -toiminta edistää opettajien hyvinvointia 31 % koulujen henkilökunnasta kokee, että Liikkuva koulu -toiminta lisää opettajien työtaakkaa Henkilökunnan työhyvinvointi voisi olla yksi painopistealue tulevaisuudessa. Liikkuva koulu -ohjelman väliraportti 1.8.2015 31.12.2016
Tietoisuuden kehittyminen: Liikunta ja hyvinvointi koulukohtaisissa OPS:eissa
Toimenpide-indikaattorit: Toiminnallinen oppiminen
Toimenpide-indikaattorit: Kouluterveydenhoitaja mukana liikkumisen edistämisessä
Missä olemme sisältöjen muuttamisessa oppilaiden arviot Oppilaiden arviot siitä, toteutuvatko nämä asiat heidän koulussaan (LIITU 2016)
Tunnuslukuja opiskelijoiden liikkumisesta
h/pv min/pv Fyysinen aktiivisuus lukiolaisilla (L) 12 10 8 6 4 2 0 Paikallaanolo h/pv 1 2 3 4 5 6 7 8 9 L Luokka Pojat Tytöt Yhteensä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Reipas liikunta, min/pv 1 2 3 4 5 6 7 8 9 L Luokka Pojat Tytöt Yhteensä Lähde: Lukiolaisten mittaukset 2017 (osa-aineisto, n=69). LIKES-tutkimuskeskus. Kulmala, Tammelin ym.
AMMATTIIN OPISKELEVIEN NUORTEN LIIKKUMINEN/ AKTIIVISTEN OSUUS (%): Liikuntaa 5-7 päivänä viikossa vähintään 60 min/pvä 20
AMMATTIIN OPISKELEVIEN NUORTEN LIIKKUMINEN/ VÄHÄN LIIKKUVIEN OSUUS (%): Liikuntaa 0-1 päivänä viikossa vähintään 60 min/pvä 21
Miten eteenpäin? Peruskoulujen toiminta on edennyt pitkälle o On löydetty toimivia malleja o Niin koulujen toiminnassa kuin kuntakoordinaatiossa Toimintakulttuurissa on vakiintumisen merkkejä Tiettyjä sisältöalueita pitäisi edelleen kehittää o Yläkoulut ja vähän liikkuvat Tärkeää varmistaa jatkuvuus suuremmassa osassa kohdejoukkoa
Tilastot rahoituksen takana vuodet 2016-2018 ja huomiot jatkoon
Kärkihankemomentin hankerahoitus 2016-2018 Vuonna 2016 avustukset yhteensä 4 711 900 euroa o Kuntien omarahoitus sovitusti vähintään 4 700 000 euroa Vuonna 2017 avustukset yhteensä 5 515 050 euroa o Kuntien omarahoitus sovitusti vähintään 5 500 000 euroa Vuonna 2018 avustukset yhteensä 6 139 830 euroa o Kuntien omarahoitus sovitusti vähintään 6 100 000 euroa Toisen asteen hankkeet 2017 avustukset yhteensä 2 062 300 euroa o Hankkeiden omarahoitus sovitusti vähintään 412 000 euroa Toisen asteen hankkeet 2018 avustukset yhteensä 2 379 618 euroa o Hankkeiden omarahoitus kokonaiskustannuksiin perustuen yli 800 000 euroa ja sovitusti vähintään 475 000 euroa Omarahoitusta kolmen vuoden aikana yhteensä 17 512 000 euroa
Budjettiriihi 29.8.2018 Hallituksen kärkihankkeena on vuosina 2015-2018 toteutettu Liikkuva koulu ohjelmaa, jonka tavoitteena on ollut tuoda tunti liikuntaa päivässä jokaisen peruskoululaisen päivään. Ohjelma on onnistunut erinomaisesti ja se on saavuttanut noin 90 prosentin kattavuuden kunnista, peruskouluista ja peruskoululaisista. Liikkuva koulu ohjelma laajennetaan toisen asteen opiskelijat kattavaksi Liikkuva opiskelu ohjelmaksi, jota rahoitetaan vuonna 2019 yhteensä 2,8 miljoonalla eurolla.
Miten hankerahoitus toteutuu 2019 2,8 M suunnataan pelkästään 2. asteen koulutukseen o Korkea-aste veikkausvoittovaroista Varhaiskasvatus liikunnallisen elämäntavan paikallisista avustuksista, kuten tähänkin asti Peruskoulujen rahoitusta ei näillä näkymin olla jatkamassa Seuraavat keskeiset toimenpiteet kunnissa valtion satsauksista huolimatta o Koordinaation vakiinnuttaminen tavalla tai toisella o Koulujen vastuuhenkilö-mallien vakiinnuttaminen o Keskittyminen toimintakulttuuriin liittyviin 0-euron ratkaisuihin
Muiden koulutuksen kehittämisen rahoitushakujen hyödyntäminen
Oletus rahoitettavista teemoista Hyvinvoinnin edistäminen Osallisuuden edistäminen Yhteisöllisyyden edistäminen Toimintakulttuurin edistäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen Muut innovatiiviset kokeilut Digitaalisuuden edistäminen Kotoutumisen edistäminen Opetustoimen henkilöstökoulutus Tutortoiminta? Huom. Myös EU-rahat
Arkirealismia koonteja eri kuntien vastauksista Asiat hyvällä tolalla : Tilapalveluiden tuki, lähinnä suunnitteluja työpanos, mahdollinen tuki pienemmille projekteille. Liikuntapalveluiden osalta koulupäivän aikainen toiminta on yksi kuudesta Lasten ja nuorten liikuntapalveluiden osa-alueesta. Toimintaan on varattu koordinointi ja ohjaajaresurssia. Olemme varanneet perusopetuksen budjettiin (omalle kustannuspaikalle) edellisten vuosien mukaan KOKO vuodeksi 50 % Liikkuvaan kouluun.
Arkirealismia Eri hallintokuntien välinen yhteistyö takaa kuitenkin toiminnan jatkumisen. Toiminnan vakiintuminen esim. omavastuu osuuden verran. Moni käytäntö jo vakiintumassa. Tämän vuoden koulutustarjonta esim. tähtää asian vakiintumiseen. Moni asia ei tarvitse rahoitusta. Liikkuva koulu jatkaa toimintaansa kunnan omarahoituksella.
Mistä Liikkuvassa koulussa on oikeastaan kyse?
Oppilaat ovat ideoineet ja toteuttaneet mm. pieniä taukojumppia oppitunneille. Istuminen oppitunneilla on vähentynyt.
Oppilaat ovat itse ehdottaneet ja haastaneet opettajat toiminnallisempaan lähestymistapaan yläkoulun puolella, nähtyään yhtenäiskoulussa alakoulun oppilaiden touhuja esimerkiksi QR-koodiradalla. Jos tietotaito ei opettajalla itsellä riitä, sitä varmasti jollakin koulussa on, jos muillakin luokilla on onnistunut.
Kuva Jaana Mononen
"Keväällä perjantaisin on saanut pyöräillä välkällä, pojat ovat innostuneet keulimisesta. Oppilaskunnan hallitus pyysi oppilailta ideoita viihtyvyyden lisäämiseksi, yksi idea oli pyöräily välkällä (kielletty yleensä). Niinpä päätettiin järjestää pyöräperjantai. Ensimmäinen perjantai meni niin hyvin, että opet päätti jatkaa seuraavalla viikolla. Kuva ja teksti: Eerika Laakso, Viitojan koulun 5. luokka
Toimintakulttuurin muuttaminen lukioissa 37 ETUNIMI SUKUNIMI 11.11.2017
Lisätietoja ja ideoita liikkuvakoulu.fi