Keskeisimmät tulokset ja havainnot kärkihankkeesta. Antti Blom, Tornio

Transkriptio

1 Keskeisimmät tulokset ja havainnot kärkihankkeesta Antti Blom, Tornio

2 Peruskoulut peruskouluja on rekisteröitynyt 287 kunnasta 92 % Suomen kunnista 97 % Manner-Suomen kunnista 60 % kunnista on rekisteröitynyt kaikki koulut 2131 rekisteröitynyttä koulua 89 % kaikista kouluista * yli tuhatta oppilasta 92 % oppilaista * koulujen lkm verrataan Tilastokeskuksen koulujen lukumäärään, oppilaiden lkm Tilastokeskuksen julkaisemaan oppilaiden lukumäärään rekisteröityneet koulut / kunnan kaikki koulut

3 100% 90% 80% Rekisteröityneet koulut koulumuodoittain ja opetuskielen mukaan Rekisteröityneiden koulujen lkm ja %-osuus koulumuodoittain 1444; 91% 384; 87% 231; 94% 2131; 89% 100% 90% 80% Rekisteröityneiden koulujen lkm ja %-osuus opetuskielen mukaan 1934; 91% 191; 78% 4; 80% 70% 72; 63% 70% 2; 67% 60% 60% 50% 50% 40% 40% 30% 30% 20% 20% 10% 0% Alakoulut Yhtenäiskoulut Yläkoulut Muut koulut Yhteensä 10% 0% 0; 0% suomi ruotsi suomi/ruotsi englanti muu

4 Nollakunnat Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Brändö 1 Evijärvi 3 Marttila 1 Eckerö 1 Isojoki 1 Tervo 1 Geta 1 Karijoki 1 Hammarland 1 Soini 1 Päijät-Häme Jomala 3 Kärkölä 1 Kumlinge 1 Kanta-Häme Kökar 1 Hausjärvi 5 Satakunta Lemland 1 Siikainen 1 Lumparland 1 Maarianhamina 4 Saltvik 2 Sottunga 1 Sund 1 Vårdö 1 * Kökarin koulu lakkautettu syksyllä 2018

5 Liikkuva koulu ohjelman laajentuminen valtakunnalliseksi Hallitusohjelman 2015 tavoitteena oli, että Liikkuva koulu -ohjelma laajenee koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Tämän tavoitteen voidaan katsoa toteutuneen Liikkuva koulu ohjelmakokonaisuus on laajentunut kattamaan Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman ja Liikkuva opiskelu -ohjelman kautta myös varhaiskasvatuksen sekä toisen ja korkea-asteen Liikkuva koulu ohjelman toteutuksen ympärille on kehittynyt laaja yhteistyöverkosto valtakunnallisesti ja myös useissa kunnissa

6 Liikkuva koulu -ohjelman toimenpiteiden piirissä Ilo kasvaa liikkuen o Noin lasta Liikkuva koulu o Noin lasta ja nuorta Liikkuva opiskelu o Noin opiskelijaa Toimenpiteiden piirissä yhteensä noin lasta ja nuorta

7 Liikkuvan koulun kehitys ja keskeiset valinnat - kehitysprosessi Aikaisemmista toimenpiteistä oppiminen/tehtyjen toimenpiteiden huomioiminen Hyvien käytäntöjen kerryttäminen ( ) Liikkuva koulu -hanke Keskiössä paikallinen toiminta ja sen tukeminen (rahoitus, asiantuntijat, kokemusten jakaminen, tutkimus) Tutkimuksen roolin korostaminen Toiminnan levittäminen ( ) Liikkuva koulu -ohjelma Yhteistyöverkoston rakentaminen Keskiössä paikallinen toiminta ja sen tukeminen (rahoitus, asiantuntijat, kokemusten jakaminen, tutkimus)

8 Liikkuvan koulun kehitys ja keskeiset valinnat - kehitysprosessi Kärkihankevaihe ( ) Liikutaan tunti päivässä Sipilän hallituksen kärkihanke Poliittinen painoarvo näkyvyys ja resurssien kasvu Valtakunnallisen seurantajärjestelmän kehittäminen Laaja yhteistyöverkosto ekosysteemi Keskiössä paikallinen toiminta ja sen tukeminen (rahoitus, asiantuntijat, kokemusten jakaminen, tutkimus) Kärkihankkeen jälkeinen aika (2019-) Toiminnan ylläpitäminen (vakiinnuttaminen) Uskon vahvistaminen Keskiössä paikallinen toiminta ja sen tukeminen (rahoitus, asiantuntijat, kokemusten jakaminen, tutkimus)

9 Tuloksia: Kokemuksia toteutuksesta ja erot näkemyksissä

10

11 Oppilaiden osallistumisen ja osallisuuden kokemuksista

12 Missä olemme sisältöjen muuttamisessa oppilaiden arviot Oppilaiden arviot siitä, toteutuvatko nämä asiat heidän koulussaan (LIITU 2016)

13 Koettu kouluyhteisöasema - nuoren käsitys arvojärjestyksestä verrattuna muihin oppilaisiin Katja Rajalan väitöskirja-aineistot: Liikkuva koulu kärkihankeraportin osajulkaisu

14 Toimenpide-indikaattorit: Kouluterveydenhoitaja mukana liikkumisen edistämisessä

15 Toimenpide-indikaattorit: Vähän liikkuvien kohdennetut toimenpiteet

16 Pystyporinat Miten teillä on hyödynnetty oppilaiden näkemyksiä ja ideoita Liikkuvan koulun toteutuksessa? Miten tai missä voisitte hyödyntää seuraavaksi?

17 Koulujen toimenpiteiden kehittyminen; Case Oulu

18 Toiminnallisia menetelmiä hyödynnetään eri aineiden oppitunneilla

19 Koulun opetustiloja on muokattu siten, että ne lisäävät toiminnallisuutta oppitunneilla

20 Koulun piha-aluetta ja lähiympäristöä hyödynnetään opetuksen tukena

21 Tunti päivässä: Oppilaiden fyysinen aktiivisuus?

22 Fyysisen aktiivisuuden seuranta LIITU-tutkimuksesta Tunnin päivässä liikkuvien osuus on vuosina on lisääntynyt noin 5 prosenttia (9 15-vuotiaat), alakoululaisten osuus on hieman kasvanut ja yläkoululaisten osuus on pysynyt ennallaan vuosina (LIITU-tutkimus, liikuntamittaukset, UKK-instituutti ja Jyväskylän yliopisto, tuore toistaiseksi julkaisematon tutkimustulos). Tarkemmat analyysit työn alla. Raportti kevät 2019 Jyväskylän yliopisto ja UKK-instituutti. Muutokset fyysinen aktiivisuus, Liikkuva koulu toiminta kouluissa

23 Pystyporinat Miten kärkihanke/oman kuntanne tai koulunne toiminta mielestäsi onnistui: jos hyvin/ei riittävän hyvin, niin miksi ja mikä olisi ollut riittävän hyvä tulos? Ja miten se olisi voitu saavuttaa?

24 Lähde: Tuloskortti Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

25 Lähde: Tuloskortti Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

26 Mitä seuraavaksi? Huomioita kuntien toiminnasta

27 Mikä on kuntien tilanne 2019? Hahmotus kuntien tilanteesta 1. Kunnat, joissa toiminta on vakiintunut o Vakituiset työsuhteet ja vakiintunut yhteistyö/koordinaatiorakenne o Resurssit ja toimenpiteet päätetään vuosittain 2. Kunnat, jotka löytävät tavan toteuttaa toimintaa tavalla tai toisella o Määräaikaiset hankeavustuksiin sidotut työsuhteet myös resurssit hankeavustuksien mukaan o Toiminta olemassa olevan yhteistyö/koordinaatiorakenteen varassa 3. Kriittiset kunnat o Koordinaatiorakenne on ohut ja vastuuhenkilöt sidottu hankekauteen o Toiminta hankesuunnitelman varassa toteutettu hanketta (alku ja loppu)

28 Kuntien näkemyksiä tulevien vuosien rahoitukseen Asiat hyvällä tolalla : Tilapalveluiden tuki, lähinnä suunnitteluja työpanos, mahdollinen tuki pienemmille projekteille. Liikuntapalveluiden osalta koulupäivän aikainen toiminta on yksi kuudesta Lasten ja nuorten liikuntapalveluiden osa-alueesta. Toimintaan on varattu koordinointi ja ohjaajaresurssia. Olemme varanneet perusopetuksen budjettiin (omalle kustannuspaikalle) edellisten vuosien mukaan KOKO vuodeksi 50 % Liikkuvaan kouluun.

29 Kuntien näkemyksiä tulevien vuosien rahoitukseen Kunnan budjetissa ei nimellä Liikkuva koulu. Opetustoimen budjetissa toiminnallinen oppimisympäristöt. Syyslukukauden osalta budjettia on valmisteltu niin, että hankerahalla toteutettavat liikuntakerhot ja hyvinvoinnin edistäjien korvaukset (koulujen vastuuopettajat) toteutettaisiin omalla rahalla. Materiaalien, välineiden ja koulutusten määrässä tulee tapahtumaan selvä pienennys.

30 Kuntien näkemyksiä tulevien vuosien rahoitukseen Eri hallintokuntien välinen yhteistyö takaa kuitenkin toiminnan jatkumisen. Toiminnan vakiintuminen esim. omavastuu osuuden verran. Moni käytäntö jo vakiintumassa. Tämän vuoden koulutustarjonta esim. tähtää asian vakiintumiseen. Moni asia ei tarvitse rahoitusta. Liikkuva koulu jatkaa toimintaansa kunnan omarahoituksella.

31 Miten edetään koulujen toimenpiteiden vakiinnuttamisessa? Seuraavat keskeiset toimenpiteet kunnissa valtion satsauksista huolimatta o Koordinaation vakiinnuttaminen tavalla tai toisella o Koulujen vastuuhenkilö-mallien vakiinnuttaminen o Yhteiset koulutukset!

32 Liikkuva koulu ohjelmakokonaisuuden hankerahoitus

33 Budjettiriihi Hallituksen kärkihankkeena on vuosina toteutettu Liikkuva koulu ohjelmaa, jonka tavoitteena on ollut tuoda tunti liikuntaa päivässä jokaisen peruskoululaisen päivään. Ohjelma on onnistunut erinomaisesti ja se on saavuttanut noin 90 prosentin kattavuuden kunnista, peruskouluista ja peruskoululaisista. Liikkuva koulu ohjelma laajennetaan toisen asteen opiskelijat kattavaksi Liikkuva opiskelu ohjelmaksi, jota rahoitetaan vuonna 2019 yhteensä 2,8 miljoonalla eurolla.

34 Valtion liikuntaneuvoston lausunto valtion talousarviosta ) Valtion liikuntatoimen budjetti 2019 budjettivaroista tulisi kohdentaa 3 M Liikkuva varhaiskasvatus -pilottiin Liikkuva koulu -ohjelman toimintamallin mukaisesti tulisi käynnistää Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman pilotti, johon tulisi kohdistaa 3 M vuodelle Pilottivaiheen avulla voidaan luoda seuraaville vuosille edellytykset varhaiskasvatuksen liikunnallistamistoimenpiteiden ulottamiseksi kaikkiin maamme varhaiskasvatusyksiköihin.

35 OKM:n lausunto VLN kannanottoon: Ministeriö yhtyy liikuntaneuvoston näkemykseen siitä, että Liikkuva varhaiskasvatus hanke tulisi saada käyntiin ja sille tulisi löytää rahoitus samaan tapaan kuin vuoden 2019 talousarviossa on rahoitus Liikkuva opiskelu hankkeelle. Vuoden 2019 talousarvion valmistelun yhteydessä jouduttiin kuitenkin määrärahojen puutteen vuoksi tekemään valinta edellä mainittujen hankkeiden välillä ja tällöin päädyttiin priorisoimaan Liikkuva opiskelu hanketta, koska siinä on jo takana kahden vuoden menestyksekäs pilottijakso ja koska erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella liikkumattomuushaaste on poikkeuksellisen suuri.

36 Mitä saatiin aikaan? Tietoisuus koululaisten liikuttamisesta on nostettu uudelle tasolle Koulujen toimenpiteet ovat tunnistetusti kehittyneet Oppilaiden tietoisuus omasta fyysisestä aktiivisuudestaan on kehittynyt Objektiivisesti mitatussa fyysisessä aktiivisuudessa on pieniä positiivisia muutoksia Koulujen toimintakulttuuri on muuttunut Oppilaiden liikuttamisen ympärille on muodostunut merkittävä yhteistoimintaverkosto Toimenpide on laajentunut kahteen kohderyhmään Kunnissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia ja niissä kunnissa toiminta jatkuu

37 Kiitos yhteistyöstä! liikkuvakoulu.fi