Nuorisopalvelujen tulosyksikkö: Talous: Taulukko 1 1. Kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa. 1.1. Kaupungin toimintakate ei heikkene vuoden 29 tasosta. Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. (T 5.1, 5.3, 5.4, 5.6, 5.7) Toimintamenot Tuloperusteiden tarkistusten. toimintamenot pysyvät hyväksytyssä talousarviossa. toimintamenot toteutuvat talousarvioin mukaisesti. Toimenpiteet / vastuuhenkilö 3.4. 31.1 Talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti ja poikkeamat selvitetään. Vastuuhenkilö: Lasse Talasma Seuranta: Nulan toimintamenot pysyvät ta:ssa. 1.2. Kaupunkikonsernin toiminnan kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. 1.3. Vuosikatteella rahoitetaan 6 % investoinneista vuonna 212. 1.4. Asukaskohtainen lainamäärä ei ylitä kaupungin lainojen osalta 18 euroa/asukas ja konsernilainojen osalta 6 euroa/asukas. 1.5. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. toiminnan kustannustehokkuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. (1.2,T 5.5). Investoinnit on sopeutettu kaupungin tulorahoituksen tasoon. toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta (T 1.1) Yksikkökustannukset Seuranta pks- tasolla valmistuu syksyllä. Yksikkökustannusten laskentasuunnitelma vuoden 212 loppuun mennessä. Nuorisolautakunnan joulukuussa 211 hyväksymät avustuskriteerit otetaan käyttöön vuonna 212. yksikkökustannusten seuranta on kunnossa. Avustuskriteerit on määritelty kaikissa sivistystoimen lautakunnissa. yksikkökustannusten seuranta pks-tasolla sovituilla mittareilla valmistuu elokuun loppuun mennessä (Espoo, Helsinki ja Vantaa). Toteutunut. Tarkistetut avustuskriteerit otettiin käyttöön 1.1.212. yksikkökustannukset ilmoitetaan pks-mittarein. Palvelukokonaisuuksien vakioitujen ja vakioimattomien yksikköhintojen laskentatavat päätetään vuoden 212 aikana. Vastuuhenkilö: Viula Pakka Vastuuhenkilö: Nina Grönmark Nuorisolautakunta on tarkistanut avustuskriteerit ja ne otettiin käyttöön vuoden 212 alusta lukien.
Nuorisopalvelujen tulosyksikkö: Henkilöstö: Taulukko 1 2. Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. 2.1. Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla. 2.2. Henkilöstö- ja osaamisrakenne tukee palvelujen järjestämisen kehittämistä ja palvelujen tehokasta tuottamista. 2.3. Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä. Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla sivistystoimessa (T 1.1, 2.1) henkilöstö- ja osaamisrakenne tukevat palvelujen tehokasta tuottamista (T 4.4) Jatkuvan parantamisen toimintatapa on dokumentoidusti käytössä sivistystoimen kaikissa yksiköissä (T 4.2, 2.1) Valmistunut johtamisjärjestelmä ja työhyvinvointisuunnitel ma. Tyhymatriisin lukuarvo. Tarkistettu henkilöstösuunnitelma. Pks-arviointiraportti Itsearviointiraportti Kanuuna -arviointiraportti Työhyvinvointi pysyy vähintään vuoden 211 tasolla. henkilöstösuunnitelma tarkistetaan toukokuun loppuun mennessä. Nuorisopalvelut arvioi ja kehittää toimintaansa jatkuvan parantamisen periaatteilla Nuorisopalveluille on nimetty työryhmä, joka tarkistaa ja uudistaa työhyvinvointisuunnitel maa. Toteutunut. Toimenpiteet / vastuuhenkilö 3.4. 31.1 työhyvinvointisuunnitelman ja johtamisjärjestelmän päivittäminen Espoon mallin mukaisesti. Vastuuhenkilö: Lasse Talasma Vastuuhenkilö: Lasse Talasma Nuorisopalveluissa on valittu työryhmä, jonka tehtävänä on uudistaa ja päivittää työhyvinvointisuunnitelma. Tämä esitetään joulukuun henkilöstöpäivänä. Tavoite toteutuu. Henkilöstösuunnitelma tarkistetaan toukokuun loppuun mennessä. Vastuuhenkilö: Viula Pakka 2.4. Henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. (T 1.1) Lyhyiden sairaspoissaolojen määrä Lyhyiden sairaspoissaolojen määrä vähenee. Toteutunee. Vertailutiedot saatavilla vuoden lopussa. Aktiivisen välittämisen toimenpiteet. Vastuuhenkilö: Lasse Talasma Tavoite toteutunee. 2.5. Maahanmuuttajataust aisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväes tön osuutta espoolaisista. Maahanmuuttajataustai sten työntekijöiden osuus sivistystoimen henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestö n osuutta espoolaisista erityisesti maahanmuuttajien käyttämissä palveluissa. Maahanmuuttajatausta isen henkilöstön määrä. Maahanmuuttajataustai sen ohjaushenkilöstön määrä vastaa maahanmuuttajataustai sen väestön osuutta espoolaisista. Toteutunee. Laskennalliset tiedot saatavilla vuoden 212 toimintakertomukseen. Vastuuhenkilö: Lasse Talasma 2.6. Kaupungilla on korkeakoulu- ja toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on solmittu alakohtaisia sopimuksia ja ne ovat konkretisoituneet hajoittelupaikoiksi. (T4.4) Harjoittelijoiden määrä Nuorisopalveluissa nuorisoalan opiskelijoille laadukkaat harjoittelumahdollisuu det. Harjoittelijasopimus valmistunut Diakin kanssa ja lisäksi nuorisopalveluiden harjoitteluprosessi on uudistettu. Vastuuhenkilö: Viula Pakka
Nuorisopalvelujen tulosyksikkö: Palvelujen järjestäminen: Taulukko 1 3. Palvelurakenne on uudistettu kattavasti ja kestävästi ja palvelut järjestetään kustannustehokkaasti. 3.1. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäise- vien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, kuntalaisen omatoimisuutta tukevien sekä asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. 3.2. Palvelujen järjestämisessä käytetään tuotantotapoja, joilla varmistetaan toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja energiatehokkuus. 3.3. Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen. 3.4. Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalvel uihin, alueellisiin Asiakaskäynnit sosiaaliseen vahvistamiseen tähtäävissä nuorisopalvelujen toiminnoissa. Arviointiraportti Ryhmätoimintapilotin laadullinen ja määrällinen arviointi. Toimipistekohtaisten toimintasuunnitelmien toteutumisen arviointi. Sähköisen avustusjärjestelmän käyttöönotto. Kehittämissuunnitelma ja sen toteutumisaste. Kulttuurisen nuorisotyön Kuntalaisille on tarjolla matalan kynnyksen vapaa-ajan palveluita, jotka edistävät fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Nuorisopalveluille luodaan yhteinen linjaus verkossa tehtävästä nuorisotyöstä. Nuorisopalveluissa palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut v. 211 suunnitelman mukaisesti. Ruotsinkielinen toiminta on helposti saavutettava kaupunkitasoinen palvelu sekä osa ruotsinkielisistä toiminnoista toteutetaan Tilastolliset tunnusluvut ja vertailut vuoden 212 lopussa. johtoryhmä on tehnyt alustavan linjauksen määrittelyä varten työryhmän esityksen perusteella. Työryhmän työskentely jatkuu syksyllä. Toimintasuunnitelmassa kaudelle 212-213 Kauklahden nuorisotilan toiminta muuttuu ryhmäpainotteiseksi. Toimintasuunnitelma sisältää 16 erilaisia toimintamenetelmiä käyttävää pienryhmää. Lisäksi keskitetyt palvelut järjestää Kauklahdessa nuorten itsenäisyyttä tukeviin teemoihin liittyviä ryhmätoimintoja ja kulttuurisen nuorisotyön menetelmiä käyttäviä teemakokonaisuuksia. Toteutunut. Ruotsinkielistä nuorisokasvatustyötä toteutetaan Soukassa sijaitsevan nuorisotilan lisäksi Lagstadin, Mattlidenin ja Sökövikenin kouluissa. Syksyllä 212 selvitetään Toimenpiteet / vastuuhenkilö Vastuuhenkilö: Lasse Talasma Toimenpiteet; tavoitteiden ja sisältöjen määrittelemine, resursointitarpeiden arviointi ja toiminta-alustojen kartoittaminen. Vh: Nina Grönmark Nuorisopalveluissa pilotoidaan toimintakaudella 212-213 ryhmätoimintapainotteista toimintaa vähintään yhdessä toimipisteessä. Pilotin sisällöllinen suunnittelu tehdään toukokuun loppuun mennessä. Vh alueellisissa nuorisopalveluissa: Tero Luukkonen Vh keskitetyissä nuorisopalveluissa: Nina Grönmark Vh kehittämispalveluissa: Viula Pakka Sähköisen avustusjärjestelmän käyttöönotto nuorisolautakunnan yleis- ja kohdeavustuksissa. Vastuuhenkilö: Nina Grönmark Vh: Tero Luukkonen Vh: Nina Grönmark 3.4. 31.1 Nuorisopalveluissa on asetettu työryhmä, joka selvittää asiaa. Pilottitoimipisteet on valittu ja suunnittelu käynnistetty. Järjestelmä oli jo käytössä yleisavustusten haussa.
palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset. 3.5. Epätarkoituksenmuka isista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. pks- vuosiraportti seudullisesti. Kulttuurisen nuorisotyön seudullisten toimintojen tuottaminen neljän kaupungin yhteistyönä mahdollisuus nuorisotilan toimintojen siirtämiseksi helposti saavutettavaan toimipisteeseen. Pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) nuorisopalveluiden ja kulttuuripalveluiden kesken on tehty kumppanuussopimus kulttuurisesta nuorisotyöstä. Kumppanuussopimus koskee kolmea vuosittain järjestettävää nuorten tapahtumaa. 3.6. Suomenkielisten, ruotsinkielisten ja muiden kieliryhmien palvelut voivat sijoittua yhteisiin toimitiloihin. 3.7. Palveluja tuotetaan yli kuntarajojen. 3.8. Tilasuunnittelussa parannetaan toiminnan ja tilojen käytön taloudellisuutta, muunneltavuutta ja energiatehokkuutta sekä yhteiskäyttömahdollis uuksia. 3.9. Hallinto- ja palvelutoimitilojen tilatehokkuutta parannetaan. 3.1. Kaupunkikonsernin sisäiset palvelut ovat tehostuneet Sivistystoimella on toimialatasoiset sopimukset kaupungin sisäisten palvelujen
merkittävästi. (T 2.7, 3.6, 4.1, 4.3, 5.2, 5.3) tehokkaasta ja laadukkaasta tuottamisesta. Lisäksi sivistystoimen sisäisiä palveluita tehostetaan. (T 4.1, 5.3) 3.11. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyyssekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. (T 1.1) Sivistystoimessa on käytössä keskeisten palvelujen taloudellisuus-, tuottavuus-, laatu- ja asiakastyytyväisyysmitt arit. (T 1.1) Arviointi- ja auditointitulokset. Pks- ja Kanuuna-kaupunkien yhteisraportit. Asiakastyytyväisyys tulokset Toimiva asiakaspalaute järjestelmä. Nuorisopalveluissa palveluiden laatua arvioidaan nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimallin avulla (pks ja Kanuuna). Nuorisopalvelut seuraavat palveluiden taloudellisuutta ja tuottavuutta pks- ja Kanuuna- kaupunkien yhteisillä mittareilla. Asiakastyytyväisyyskar toituksista saatuja tuloksia hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Tulosten hyödyntämisestä on valmistunut toimintamalli, joka otetaan käyttöön elokuussa. Espoon nuorisopalvelut vastaa vuoden 212 ajan pks- arviointiin liittyvistä koulutuksista, arviointi- ja auditointitilaisuuksista sekä nuorten auditointikoulutuksesta ja -tapahtumasta. Vh: Viula Pakka Nuorisopalveluissa tehdään itsearvioinnit toiminnoittain. Vh: Viula Pakka Asiakaspalautejärjestel män käyttöönotto koko nuorisopalveluissa. 3.12. Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit on otettu huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa. Ekosuunnitelmien toteutumisen arviointi. Ympäristökasvastusviikon toteuttaminen toiminnoittain. Kaikissa nuorisotiloissa on ekosuunnitelmat, joita toteutetaan. Toimintakaudella 212-212 jokaisessa tilassa on ympäristökasvatusviikko. Vh: Tero Luukkonen
Nuorisopalvelujen tulosyksikkö: Asiakas ja kaupunkilainen: Taulukko 1 4. Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. 4.1. Espoolaiset kokevat asuinalueensa, yhteisönsä ja kaupunkikeskukset turvallisina. 4.2. Espoolaisten mahdollisuudet osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen ovat lisääntyneet. 4.3. Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia on parannettu. Koulut, kirjastot, nuorisotilat ym. sivistystoimen tilat ovat turvallisia toiminnan keskuksia. Vuorovaikutteisia mahdollisuuksia osallistua sivistystoimen palvelujen kehittämiseen on lisätty. (T 2.1, 3.1, 3.5) Käytäntöjä, jotka tukevat lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä on vahvistettu. Asiakaskyselyiden ja palautteiden tulokset. Arviointitapahtumien määrä, joihin nuoret ovat osallistuneet. Mallin käyttöönotto. Kesätoimintaan osallistuvien nuorten määrä. Toimintoihin osallistuneet ja työllistyneet nuoret. toiminnoissa turvallisuus taataan riittävällä henkilökunnallla ilta- ja viikonlopputoiminnoissa. Nuorten osallistuminen toimintojen itsearviointeihin ja auditointeihin. Nuorten kuulemis- ja vaikuttamismallin luominen ja käyttöönotto. Kesätoimintoihin osallistuvien nuorten määrän kasvattaminen matalan kynnyksen toiminnan lisäämisellä. Nuorten työelämävalmiuksien ja mahdollisuuksien lisääminen. Nuorisotiloilla on ilta- ja viikonlopputoiminnoiss a 2-4 koulutettua nuorisonohjaajaa sekä lisätyövoimana viikonloppuisin Seuren kautta hankittuja tuntiohjaajia. Pks-yhteistyönä nuoret koulutetaan auditoimaan ja arvioimaan nuorisotilojen toimintaa. Ei toteudu. Muutokset henkilöstöresursseissa. Peruskoulujen loma-ajan Keski-Espoon ja Leppävaaran nuorisotiloilla on järjestetty toimintaa jokaisena arkipäivänä klo 13-21. Toiminta on tarkoitettu 9-17- vuotiaille lapsille ja nuorille. Toiminta on ollut ns. matalan kynnyksen toimintaa, mikä ei ole vaatinut etukäteisilmoittaumisia. Kesäajan toimintojen tilastolliset luvut valmistuvat elokuun loppuun mennessä. Toteutunee osittain. Työelämävalmiuksien ja mahdollisuuksien lisäämiseksi yritettiin haastaa mukaan Toimenpiteet / vastuuhenkilö 3.4. 31.1 Vh: Tero Luukkonen Vh: Viula Pakka Vh: Lasse Talasma Vh: Tero Luukkonen Kurssitoiminta, kesäseteli ja kesätyöllistäminen. VH: Nina Grönmark Tavoite toteutuu Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään uusi projektisuunnitelma resursseissa tapahtuneiden muutosten vuoksi.
4.4. Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut. 4.5. Espoolaiset hoitavat suurimman osan asioinnistaan sähköisesti. Maahanmuuttajien kotoutumista on edistetty tarjoamalla kieli- ja muuta koulutusta sekä vapaa-ajan toimintaa erityisesti yhdessä kantaväestön kanssa. sähköisten palvelujen käyttö on lisääntynyt.(t 2.1, 3.1, 3.5) espoolaisia yrittäjiä ja yrityksiä keväällä 212 (yhteistyö Kauppakamarin, Te-toimiston ja Omnian kanssa). Ao. toimintatapa ei tuottanut toivottua tulosta. Nuorisopalvelut järjesti kuitenkin yhden työelämän aakkoset kurssin. Syksyn aikana yritetään yhteistyötä uudelleen. Kesäsetelin markkinointia lisättiin ja seteleitä on heinäkuun loppuun mennessä jaettu yli 7 kappaletta 9:sta. Syksyn alussa tehdään tehostettu markkinointi, jotta kesäsetelit saataisiin käyttöön niille nuorille, jotka eivät aloita opiskelua tai tarvitsevat tukea työnsaantiin. 4.6. Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. Espoolaiset ovat tyytyväisiä sivistystoimen järjestämiin palveluihin. asiakaspalautteiden tulokset ovat edellisten tulosten tasolla. Asiakkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisten tulosten tasolla. Asiakaspalautteista tehdään kooste joulukuun lautakuntaan. Vh: Viula Pakka
Nuorisopalvelujen tulosyksikkö: Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki: Taulukko 1 5. Kaupunki on kansainvälisest i houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. 5.1. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat yhtenäisen kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita houkuttelevan kampusverkoston. Toimenpiteet / vastuuhenkilö 3.4. 31.1 5.2. Otaniemi - Keilaniemi - Tapi ola - Suurpelto -kokonaisuu tta kehitetään tieteen, taiteen, talouden (T3) ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena. Ahertajankulmasta, kulttuurikeskuksesta, teatteritalosta, Opinmäestä ja Tapiolan urheilupuistosta ratkaisut on sivistystoimen osalta tehty. (T6.2) - tehdyt ratkaisut. 5.3. Otaniemen innovaatioympäristö tuottaa kasvuhakuisia yrityksiä ja maailmanluokan palveluinnovaatioita. 5.4. Kaupunki osana metropolialuetta on tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoimasta tunnettu edelläkävijä merkittävimpien kansainvälisten verkostojen ja kaupunkiseutujen keskuudessa. 5.5. Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen mukaiset on toteutettu. 5.6. Joukkoliikenneyhteyksi ä palvelukeskittymiin parannetaan, joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa ja Helsingin seudun liikennejärjestelmän aiesopimuksen mukaiset on toteutettu. kannalta merkittävimmät kansainväliset verkostot ja kaupunkiseudut on tunnistettu ja määritelty ja kansainvälinen yhteistyö on aktiivista. Hankkeen loppuraportti. Nuorisopalvelut on mukana toteuttamassa WDC - ohjelman hanketta Nuoret muotoilevat maailmaa". Hanke on Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden nuorisotointen yhteinen. Hanke toteutuu toimintasuunnitelmans a mukaisesti ja raportti valmistuu tammikuussa 213. Hankkeen osa-alueet: Espoo nuorten kulttuuri - ja desingkaupunki. Ruokakulttuurijuhlat Kaupunki- ja katukulttuuri VH: Nina Grönmark 5.7. Kaupungin
elinvoimaisuutta on vahvistettu eheyttämällä kaupunkirakennetta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 5.8. Yritystoiminnan kasvu on vahvistanut kaupungin tulopohjaa. 5.9. Palveluverkko rakentuu junaradan, tulevan metron ja muiden keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen suurten asiakasvirtojen läheisyyteen. 5.1. Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti.