Koulukysely oppilaiden huoltajille 1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 56 1/12
2/12
N Prosentti Hirvijärvi 0 0 Jurvan yhtenäiskoulu 56 100 Kangas 0 0 Keskikylä 0 0 Kirkonkylä 0 0 Koivisto 0 0 Koskue 0 0 Luopa 0 0 Luopajärvi 0 0 Mieto 0 0 Metsola 0 0 Paulaharju 0 0 Säntti 0 0 Tuiskula 0 0 3/12
2. Kuinka tärkeitä mielestäsi seuraavat asiat ovat esi- ja perusopetusta järjestettäessä? Vastaajien määrä: 56 4/12
5/12
Laadukas opetus Erilaiset tukitoimet saatavilla omassa koulussa Ajanmukaiset ja monipuoliset opetusvälineet Valinnaisaineiden saatavuus Ryhmäkoko Koulun koko Terve koulurakennus Koulun sijainti Kodin ja koulun välinen yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus Yhteisöllisyys Ei lainkaan tärkeää Ei suurta merkitystä Erittäin tärkeää Yhteensä Keskiarvo Mediaani 0 0 56 56 3 3 0 0 100 1 6 49 56 2,86 3 1,79 10,71 87,5 0 12 43 55 2,78 3 0 21,82 78,18 3 28 25 56 2,39 2 5,36 50 44,64 0 4 52 56 2,93 3 0 7,14 92,86 2 29 25 56 2,41 2 3,57 51,79 44,64 0 0 56 56 3 3 0 0 100 0 9 47 56 2,84 3 0 16,07 83,93 0 5 51 56 2,91 3 0 8,93 91,07 5 21 30 56 2,45 3 8,93 37,5 53,57 2 12 42 56 2,71 3 3,57 21,43 75 Yhteensä 13 126 476 615 2,75 3 6/12
3. Arvioi kouluverkkoratkaisun mahdollisia vaikutuksia lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin Vastaajien määrä: 56 7/12
Suuri Vähäin Ei En Vähäin Suuri Yhtee Keski Medi 8/12
Opetusryhmän koko kasvaa Oppilas siirtyy yhdysluokkaop etuksesta vuosiluokkakoh taiseen opetukseen Oppilas saa tarvittaessa erityisopetusta Kouluterveyden hoitaja ja koulukuraattori useammin omalla koululla Uusi koulu sijaitsee kauempana kotoa Oppilas siirtyy koulukuljetukse n piiriin Lapsella on mahdollisuus solmia uusia ystävyyssuhteit a Uusi koulu on nykyistä suurempi Omaan kouluun tulee lisää oppilaita negatiiv inen vaikutu s en negatiiv inen vaikutu s vaikut usta osa a san oa en positiiv inen vaikutu s positiiv inen vaikutu s nsä arvo aani 33 22 0 1 0 0 56 1,45 1 58,93 39,28 0 1,79 0 0 2 3 10 23 9 9 56 4,09 4 3,57 5,36 17,86 41,0 7 16,07 16,07 0 0 1 1 6 48 56 5,8 6 0 0 1,79 1,79 10,71 85,71 0 0 4 4 21 27 56 5,27 5 0 0 7,14 7,14 37,5 48,22 40 11 3 2 0 0 56 1,41 1 71,43 19,64 5,36 3,57 0 0 12 18 15 8 1 1 55 2,47 2 21,82 32,73 27,27 14,5 4 1,82 1,82 0 0 4 7 17 28 56 5,23 5,5 0 0 7,14 12,5 30,36 50 18 24 3 7 3 1 56 2,21 2 32,14 42,86 5,36 12,5 5,36 1,78 3 12 12 19 8 2 56 3,41 4 5,36 21,43 21,43 33,9 3 14,28 3,57 Yhteensä 108 90 52 72 65 116 503 3,49 4 9/12
4. Mitä muita vaikutuksia mahdollisella toiseen yksikköön siirtymisellä olisi lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Vastaajien määrä: 23 Vastaukset Mitä kauemmas koulu karkaa lasten luota, sitä pidemmäksi muuttuvat lasten koulupäivät. Vaikka muutos päivätasolla ei olisi kuin puoli tuntia, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla puhutaan merkittävästä lisäyksestä. Esim. koulukuljetuksessa kuluva aika on on poissa lapsen läksyjen tekemisajasta sekä vapaa-ajasta, ja saattaa hankaloittaa myös lapsen pääsemistä harrastuksiinsa. Vaikka iso kouluyksikkö on lukujen valossa kustannustehokkaampi, niin varsinkin alakouluikäisille pienemmät ympyrät ovat kasvun ja kehittymisen kannalta rauhallisemmat. Isommassa koulussa on enemmän mahdollisuuksia monipuoliseen opetukseen ja tukeen. Kavereita on todennäköisesti enemmän. Yhteisöllisyys on pienessä koulussa yleensä suuri, mutta sen saavuttaminen on täysin mahdollista isossakin koulussa, joskin se vaatii hieman enemmän työtä. Mitä suurempi koulu, sitä enemmän tulee ongelmia oppilaiden henkisen hyvinvointiin. Nytkin jo on oppilailla paljon henkisiä ongelmia Olishan se jäätävä jos jurvan koululaiset siirtyiskin kurikkaan Koulupäivät pitkittyy ja väsymys lisääntyy jos kouluja yhdistetään kaemmas kotoa. Pienissä kouluissa ja luokissa myös lisätukea tarvitsevat tuntevat olevansa muiden tasoisia eivätkä joudu erityiskoululaisten asemaan. Vaikutukset ennustanut olevan negatiivisia. Suurempien massojen hallinta koulussa ei tule olemaan yhtään sen helpompaa kuin nykyiselläänkään, ellette ole perustamassa sotilasakatemiaan rinnastettavaa järjestelmää näiden nykyisten pehmeiden arvojen tilalle. (Sinällään houkutteleva vaihtoehto.) Koulumatkan piteneminen ei sisällä positiivista aspektia miltään kantilta katsottuna. Varsinkaan kun emäpitäjään suuntautuva matka on ollut pitkään moitittua extreme urheilua ja työssäkäyvien jatkuva murheenkryyni. Pidemmät koulukuljetukset eivät ole lasten etu. Vaikutuksrt ovat positiivisia, jos ryhmäkoot ovat sopivia ja erityislapset saavat tarvitsemaansa tukea luokkaan ym. Jos tukea ei saa, niin opettajan aika menee parin oppilaan kanssa ja muut jäävät vaille oikeuttaan opetukseen. Negatiivisia vaikutuksia jos siirtyisi suurempaan kouluun.tuntematon ympäristö. Toisi pienille lapsille suurta hämmennystä Alakoululaisten kuuluu käydä Jurvassa koulua, vaikka Kurikkaan kuulummekin, sehän on kaikkien eduksi. Lukio on ehkä pieni, muttä menestyksekäs ja toimiva, ei nyt aleta tyhjäämään Jurvaa kuntalaisista! Saavutetaan laadukkaampi opetus, kun koulussa on eri aineisiin erikoistuneita ja harjaantuneita opettajia, joiden kesken esim. taito- ja taideaineita voidaan jakaa. On parempi, että luokassa opetetaan yhtä ja samaa asiaa kerralla kaikille, kuin että oppilaat opiskelevat matikassa eri 10/12
vuosikursseja. Loppupontena: Jurvan kokemukset kaikkien koulujen yhdistämisestä ovat olleet koulunpidon kannalta lähes poikkeuksetta myönteiset. Koululiitoksia pelätään suotta! Kylän elämä ei suinkaan lopu koulun loppumiseen! Vaikutukset olisivat ainoastaan Negatiivisiä, koska kuolupäivät matkoineen pidentyisivät. Ja kun koulupäivät pidentyvät, se tuottaa myös ongelmia läksyjen teon jaksamiseen koulun jälkeen, varsinkin erityislapsilla joilla on keskittymis-ja tarkkaavaisuus ongelmia...koska tällainen lapsi ei jaksa enää keskittyä kovin hyvin läksyihin mitä myöhemmälle menee koulusta tulo kotiin. Jos jurvan koulusta alettaisiin oppilaat kuljettamaan Kurikan keskustaan, niin kyllä silloin joillakin oppilailla koulumatkoihin kuluvat ajat autonpenkillä istuen olisivat jo kohtuuttoman pitkiä aikoja, ei ainakaan järkevää oppilaiden kannalta. Nykyisessä koulussa Opetuksen taso on erittäin hyvää. Pienempi yksikkö yhteisöllisempi ja turvallisempi. Suuressa yksikössä jää helpommin jalkoihin ja kiusaaminen lisääntyy. Koulumatkojen ei soisi venyvän liian pitkiksi. Näkisin, kokonaisuutena, että negatiivisia vaikutuksia tulee enemmän (esim. pidemmät matkat, turvattomuus). Lasten asioissa ei pitäisi ainakaan säästösyistä harkita oppilaiden keskittämistä saman katon alle. Pienehköt koulut, joissa opettajat tuntevat oppilaat ja pystyvät huomioimaan oppilaiden hyvinvoinnin ja antamaan tarvittaessa lisähaastetta/-tukea, on mielestäni aina paras ratkaisu. Myös opettajien pätevyys esim.aineopetuksessa on myös ensi arvoisen tärkeää mitä vanhemmista ikäluokista on kyse. Negatiivisia. Itse työskentelen lasten parissa toistakymmentä vuotta ja nähnyt muutokset jotka koskettavat lapsiperheitä, päiväkotia ja kouluja.... ja jossain vaiheessa tulee stoppi vastaan. Yhteisöllisyys katoaa yhä enemmän ja lapset jotka pärjäävät koulussa hyvin, pärjää muutoksien kanssa, mutta lapset joilla haasteita tai oman itsetunnon kanssa heikkouksia, tulevat kohtaamaan suurempia ongelmia ja tämä tulee maksamaan yhteiskunnalle tulevaisuudessa paljon. Lapsi on neuvolasta asti pyörinyt samojen ihmisten kanssa, tullut tutuksi yhteisölle, luottamus ja yhteistyö perheiden kanssa luotu ja tätä kautta yhteyden otot helpompaa ja lasten kannalta paljon luonnollisempaa.. Itse työskentelen suuressa päiväkodissa Vaasassa ja aikaisemmin pienimmissä yksiköissä. Suurissa katoaa heikolle pohjalle yhteistyö perheiden ja yhteistyöverkostojen kanssa. Tätä kautta lapset, jotka pärjäävät jo nyt hyvin, pärjäävät myös ilman vahvaa tukiverkostoa, kun taas haasteellisemmat lapset, heidän haasteet kasvaa ja perheet ovat tosi etäiset. Suuret yksiköt ja pitkät välimatkat eivät ole kenenkään etu ja sen vaikutukset ovat todella negatiivisia, jotka tulevat maksamaan yhteiskunnalle tulevaisuudessa maltaita ja tätä virhettä ei saada rahalla maksettua. Kuljetusten vuoksi pitenevät koulupäivät ovat pienille raskaita. Koulukyyditys on erittäin negatiivinen asia. Huono olo, kun pitää istua tunti taksissa metsäteillä. Vie ison osan lapsen ajasta ja on erittäin raskasta. Koulumatka pitää olla kohtuullinen. Max 30min kuljetuksessa oleville. Mielestämme aiheuttaa turhia paineita ja stressiä, joita on jo muutenkin opiskelu aikana liikaa. Vaikutukset olisivat mielestämme negatiivisia!! Liian pitkät koulumatkat. Lapsi viettää päivästä enemmän aikaa koulutaxissa/bussissa. Taxissa /busseissa lisääntyy häiriökäyttäytymistä. Vanhemmilla huoli lasten hyvinvoinnista. Yleinen hälinä lisääntyy, ryhmäkokojen suurentuessa ei pystytä huomioimaan kaikkia lapsia, hiljaiset ja ns kiltit lapset jäävät syrjään. Toiseen yksikköön siirtyminen on lapsen koulunkäynnille negatiivista erityisesti jaksamisen kannalta, jos uusi yksikkö sijaitsee niin kaukana, että suurinosa päivästä kuljetuksineen menee koulunkäyntiin. Joillekin lapsille isompaan yksikköön siirtyminen hankaloittaa koulunkäyntiä. Pienempi on monta 11/12
kertaa turvallisempi jos yksikkö ei ole liian pieni. Riippuu paljon opettajasta ja järjestelyistä miten yhdysluokkaopetus onnistuu. Hitaasti oppiville yhdysluokkaopetus saattaa olla hieman negatiivista mutta taas pieni ryhmäkoko positiivista jos opettajalla aikaa vaikkei erityisopetusta olisi usein. Koulumatkaan käytettävä aika on pysyttävä kohtuullisena. Lain sallimat max ajat ovat liikaa peruskoululaiselle. Keskeinen syy tällä hetkellä asumiseen Jurvassa on lasten koulu- ja vapaa-ajan järjestelyt. Koulumuutoksilla olisi suuri negatiivinen vaikutus Jurvan ja Kurikan alueella asumiseen, lasten arjen järjestelyihin, koulunkäyntiin ja hyvinvointiin, ts. perheen muuttaminen pois Jurvasta/Kurikasta olisi hyvin todennäköinen. 12/12