1 AIESOPIMUS Lapin maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015
2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Lapin liitto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikennevirasto 2. SISÄLTÖ Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Lapin liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteistä. Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan ja edistämään esitettyjä toimenpiteitä käytettävissään olevien resurssien puitteissa. Sopimuksen tavoitteena on edistää maakunnallista koordinaatiota liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden ja uusien toimintamallien toteuttamiseksi sekä varmistaa sellaisten liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta merkittävien kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen, joilla on useita rahoittajia. Sopimuksen rungon muodostavat vuonna 2011 valmistuneessa Lapin maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt tavoitteet, kehittämislinjaukset ja toimenpiteet. Lisäksi sopimuksessa on otettu huomioon liikennejärjestelmäsuunnitelman jälkeen valmistuneet/valmistumassa olevat uudet selvitykset, viimeisimpänä Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet pohjoisessa-selvitys. Aiesopimuksen toteuttamisen kannalta on keskeistä, että maakunnassa tehtävä liikennejärjestelmätyö on tehokasta ja vaikuttavaa. Maakuntatason liikennejärjestelmätyötä koordinoi jo toimiva maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Maakunnassa toimivat myös maakunnallinen liikenneturvallisuustyöryhmä, alueelliset joukkoliikennetyöryhmät sekä osassa kuntia kuntakohtaiset liikenneturvallisuustyöryhmät. Lisäksi maakunnasta on edustus mm. useissa Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöryhmissä. Liikenteeseen liittyvien työryhmien roolit ja vastuut on määritetty liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä ja niitä tarkennetaan aiesopimuskaudella tarvittaessa. Liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sovitetaan myös muiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaan. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta kaikkien taustaorganisaatioiden näkökulmasta. Lapin liikennejärjestelmän kehittäminen kytkeytyy vahvasti myös koko maakunnan ja sen keskeisten elinkeinoelämän alojen kehittämiseen. Maakuntasuunnitelma, maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjelma ja sen toteutussuunnitelmat sekä maakuntakaavoitus kytkevät osaltaan liikennejärjestelmän kehittämisen osaksi maakunnan kehittämistä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu tukee vahvasti maakuntakaavoitusta, vaikka suunnitelmassa esitetään laajalti myös muita kuin infrastruktuuriin suoraan liittyviä toimenpiteitä. Liikennejärjestelmä- ja maakuntasuunnittelun sekä tarkemmin tämän aiesopimuksen ja maakuntaohjelman sekä maakuntakaavojen päivitysaikataulujen yhteensovittaminen luo rungon maakunnan kehittämiseen tähtäävälle kokonaissuunnittelulle. Maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua tulee tehdä tiiviissä vuorovaikutuksessa maakunnallisen sekä seutu- ja kuntakohtaisen alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen sekä palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisen kanssa (ns. MALPE-ajattelu). Liikennehankkeisiin liittyvät kaavalliset valmiudet tulee varmistaa riittävän aikaisessa vaiheessa siten, että hankkeet eivät viivästy tai jää kokonaan toteuttamatta. Tämä aiesopimus sisältää tärkeimmät vuosina 2013-2015 toteutettavat maakuntatason liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Aiesopimuksen toimenpiteet on esitetty luvussa 5 sekä liitteen 1 taulukossa. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta ja ohjauksesta sovitaan erikseen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Luvussa 5 on esitetty myös liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kirjatut valtakunnan tasol-
3 la päätettävät ja maakuntatasolla yhteisesti edistettävät suuret investoinnit. Luvussa 6 on esitetty tarpeita vuosina 2016-2019 toteutettaviksi toimenpiteiksi. 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS Liikennejärjestelmän kehittämisresurssit eivät vastaa maakunnan tarpeita. Maakunnan toimijoiden käytössä oleva rahoitus muodostaa kuitenkin lähtökohdan liikennejärjestelmän kehittämiselle ja tälle aiesopimukselle. Liikennejärjestelmän kustannukset muodostuvat infrastruktuuriinvestoinneista, kunnossapidon kustannuksista, joukkoliikenteen ostoista ja kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten kustannuksista. Joukkoliikenne on kokonaisuutena voimakkaasti kuntien ja valtion tukemaa. Maakunnan vuosittaiset liikennemenot ovat olleet vuosien 2006-2010 välisenä aikana keskimäärin noin 115 milj. euroa. Rahoituksesta noin 60 % tulee valtiolta ja loput kunnista. Summassa eivät ole mukana kertaluontoiset suuret laajennus- tai kehittämisinvestoinnit. Summa ei sisällä myöskään radanpidon ja meriväylien kustannuksia. Suurin osa maakunnan liikennejärjestelmän rahoituksesta käytetään liikenneverkkojen kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tukemiseen ja on siten sidottu jatkuviin toimenpiteisiin. Kuntien investointirahoitus kohdennetaan käytännössä maankäyttöhankkeiden ja muun kunnan oman toiminnan edellyttämässä tahdissa. ELY:n investointirahoitus on kohdistunut puolestaan suurelta osin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin ja elinkeinoelämän sijoittumista tukevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vaikka resurssit eivät vastaa tarpeita, rahoituksen merkittävää kasvattamista ei voida lähivuosina pitää realistisena. Sitomatonta, aiesopimuksessa yhteisesti sovittavissa olevaa rahoitusta on myös aivan lähivuosille suhteellisen vähän. Rahoituksen kohdentamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tuleekin koko liikennejärjestelmätasolla pystyä parantamaan. Toteutettavilla toimenpiteillä tulee tehostaa nykyistä toimintaa ja toimien vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä, käyttämällä monipuolisempaa keinovalikoimaa ja kohdentamalla eri osapuolten investointi- ym. toimenpiteet yhteisesti asetettujen tavoitteiden entistä paremmaksi saavuttamiseksi. Lisäksi tulee lisätä vuorovaikutusta muiden yhteiskunnan sektoreiden kanssa uusien ongelmien syntymisen välttämiseksi ja yhteiskunnan kannalta kokonaisuutena vaikuttavimpien toimenpidekokonaisuuksien hahmottamiseksi. Rahoituksen osalta on huomioitavaa myös Kataisen hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa esitetty linjaus, jonka mukaan väyläinvestoinneista siirretään 100 M /v liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. Toteutuessaan linjaus antaa hieman mahdollisuuksia myös pienten alueellisten investointien toteuttamiseen. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet tulee sovittaa yhteen myös valtion muiden hallinnonalojen sopimusjärjestelmiin ja laajemmin aluekehitykseen. Erilaisia, perinteisen liikenteeseen ohjatun rahoituksen ulkopuolelta tulevia resursseja tulee myös pyrkiä hyödyntämään liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä korostuu muun muassa kaivosten tie- ja ratayhteyksien rahoituksessa (valtion ja kaivosyhtiöiden yhteisrahoitus, jälkirahoitusmallit) sekä kansainvälisen rahoitusyhteistyön mahdollisuuksissa koskien suurten ratahankkeiden, esim. Jäämeren radan rakentamista.
4 4. TAVOITTEET Vuoteen 2030 tähtäävät liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet sekä pääasiassa valtakunnallisiin ja maakunnallisiin strategioihin ja linjauksiin pohjautuvat yleiset linjaukset ja periaatteet on määritetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Liikennejärjestelmän kehittämisen yleisiä linjauksia ja reunaehtoja ovat: - Liikennejärjestelmän rahoitus ja sen kehittämiseksi käytettävät resurssit eivät ole kasvamassa. Mikäli liikennejärjestelmän palvelutasoa halutaan kehittää, tulee olemassa oleva rahoitus ja resurssit käyttää entistä tehokkaammin ja suunnata ne vaikuttavuuden parantamiseksi kerrallaan tiettyihin osa-alueisiin. Tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttää alueellisen päätösvallan ja yhteistyön lisäämistä. - Olemassa oleva yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri muodostavat liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen rungon. - Liikennejärjestelmän tulee mahdollistaa ja kannustaa ihmisiä ja elinkeinoelämää kestäviin, vastuullisiin ja turvallisiin valintoihin. Samalla tulee vaikuttaa myös asenteisiin. - Elinkeinoelämän logististen kustannusten alentaminen ja saavutettavuuden parantaminen luovat rungon elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiselle. - Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen, ympäristöriskien vähentäminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen ovat keskeisiä kehittämistoimenpiteiden valintaa ohjaavia reunaehtoja, joiden on täytyttävä. - Kehittämisessä tulee käyttää monipuolista keinovalikoimaa sekä laajentaa näkökulmaa väylänpidosta asiakkaiden tarpeita tyydyttäviin palveluratkaisuihin. - Rahoitusta on suunnattava päivittäisen liikennöitävyyden, toimivien matkaketjujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen sekä pieniin kehittämistoimiin. Samalla tulee kuitenkin löytää keinot Lapin ja koko maan kannalta tärkeisiin pohjoisen alueen suurinvestointeihin. Lapin liikennejärjestelmän visioksi on määritelty seuraavaa: Visio on avattu liikennejärjestelmän tavoitetilaksi kolmeen ryhmään jaettuna:
5 Turvalliset ja sujuvat matkat - Pitkien etäisyyksien Lapissa liikenneyhteydet ovat turvallisia ja sujuvia. - Liikkumisen peruspalvelutaso tarjotaan kaikille väestöryhmille asuinpaikasta riippumatta. - Lappi on helposti saavutettavissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. - Liikennejärjestelmä houkuttelee kestäviin liikkumisen ja asumisen valintoihin sekä tukee aluerakenteen eheyttämistä erityisesti Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduilla. - Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suosio lisääntyy ja autoriippuvaisuus vähenee suurimmissa taajamakeskustoissa ja matkailukeskuksissa, keskeisillä pendelöinti- ja opiskelumatkasuunnilla sekä matkailuliikenteessä. - Haja-asutusalueiden joukkoliikenne järjestetään riittävällä palvelutasolla ja kustannustehokkaasti. Maaseudun taksiverkko säilyy riittävänä. - Liikkumisympäristöt ovat aikaisempaa turvallisempia, viihtyisämpiä ja esteettömämpiä. - Tehokkaat tietoliikenneyhteydet ja sähköiset palvelut ovat Lapissa jokaisen ulottuvilla. Elinkeinoelämän kilpailukyky - Lapin liikennejärjestelmä mahdollistaa elinkeinoelämän, erityisesti matkailun, kaivostoiminnan ja muun teollisuuden kehittymisen, huomioi alkutuotannon ja metsätalouden tarpeet sekä vahvistaa Lapin houkuttelevuutta yritysten toiminta- ja investointiympäristönä. - Kansainvälisten liikennekäytävien kehittäminen on tärkeä osa koko Lapin ja Suomen liikennejärjestelmän kehittämistä. Lapin liikennejärjestelmä sitoo Suomen osaksi Barentsin alueen taloudellista kehitystä. - Kemi-Tornion alueesta muodostuu koko Barentsin alueen logistinen keskus. - Lappi on saavutettavissa kohtuullisessa ajassa ja kustannuksin. - Kuljetukset ovat koko Lapin alueella kustannus- ja ekotehokkaita sekä ennustettavia ja täsmällisiä. - Logistiset ketjut ovat toimivia ja tehokkaita. Yhteistyö ja työnjako kuljetusketjujen eri osapuolten ja kuljetusmuotojen välillä on parantunut. Eri kuljetusmuotoja kehitetään kuljetusvolyymit, solmupisteiden toimivuus sekä kustannus-, kuljetusaika- ja ekotehokkuustarpeet huomioon ottaen. - Liikennejärjestelmä edesauttaa työvoiman saamista matkailukeskuksiin ja kaivoksille. Yhteistyö ja toimintamallit - Uudet rahoitus- ja toimintamallit sekä kansainvälinen rahoitusyhteistyö nopeuttavat Lapin kannalta keskeisten hankkeiden toteutumista. - Toiminta Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöfoorumeissa tukee Lapin kehittämistä ja lisää Lapin painoarvoa myös Suomen päätöksenteossa. - Lapin maakunnallinen liikennejärjestelmätyö lisää seutukuntien välistä sekä seutukuntien ja valtion viranomaisten yhteistyötä, hyödyntää eri tahojen asiantuntijuutta organisaatiorajat ylittäen ja käyttäjien tarpeet huomioon ottaen, kattaa kaikki liikennemuodot sekä on vaikuttavaa, konkreettista ja reagoi nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. - Liikennettä käsittelevien työryhmien toiminta on yhteen sovitettu ja päällekkäisyydet karsittu. Yhteistyötä maankäytön suunnittelun kanssa on lisätty sekä maakunta-, seutu- että kuntatasolla. - Yhteistyö, toimintamallien kehittäminen ja pitkä - jänteinen toiminta takaa rajallisten resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Tavoitteiden saavuttamista edistetään sekä valtakunnallisten, maakunnallisten, kuntien välisten että kuntakohtaisten kehittämistoimenpiteiden avulla. Tavoitteiden muuttaminen toiminnaksi edellyttää arvovalintoja ja vaiheittaisuuden hyväksymistä, sillä kaikkia toivottavia asioita ei voida saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa. Resurssien ollessa vähäiset tulee kehittämistoimenpiteiden vahvistaa toistensa vaikutuksia.
6 5. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TOIMENPITEET 5.1 Toimenpiteiden valintaperusteet Toimenpiteiden valintaa ovat ohjanneet: käytettävissä olevat toteuttamisresurssit valtakunnalliset ja maakunnalliset kehittämislinjaukset toimenpiteiden arvioitu vaikuttavuus yksittäisinä toimenpiteinä ja laajempina toimenpidekokonaisuuksina kustannustehokkuus sekä laaja maakunnallinen yksimielisyys toimenpiteiden tärkeydestä ja kiireellisyysjärjestyksestä. Toimenpiteiden valinnassa on pyritty kehittämistoimenpiteiden mahdollisimman tehokkaaseen ja perusteltuun vaiheistamiseen ja priorisointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolisen keinovalikoiman käyttöä ja ensivaiheessa erityisesti pienempien nykyisen liikenneverkon ja -palveluiden ylläpidon, operoinnin ja käytön tehostamista. Liikenteen ja maankäytön sekä laajemmin myös palveluiden suunnittelun ja toteutuksen järjestelmällisen yhteensovittamisen merkitys nostetaan nykyistä voimakkaammin esille. Suuret väyläinvestoinnit päätetään valtakunnan tasolla ja ne on esitetty omana kohtanaan. Maakuntatasolla pystytään kuitenkin edistämään päätöksentekoon liittyvää valmistelua ja päätöksenteon edellytyksiä. Aiesopimuksessa esitetyt toimenpiteet ovat suuria investointeja lukuun ottamatta edistettävissä ja toteutettavissa pääosin maakunta- ja kuntatason toimin. Toimenpiteet edellyttävät usean osapuolen yhteistyötä. Koska kyseessä on maakuntatasoinen kehittämisstrategia, ei kaikkia kuntien näkökulmasta keskeisiä toimenpiteitä tai hankkeita voida kirjata aiesopimukseen. Tämän vuoksi kuntien sisäisiä yhteyksiä ja liikennepalvelujen tuottamista käsitellään vain periaatetasolla. Toteutuksen koordinoinnista ja toimenpiteiden tarkemmasta sisällön määrittämisestä vastaa Lapin liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmä koordinoi sekä maakuntatason liikennejärjestelmätyötä että liikenteeseen liittyvää valtakunnallista vuorovaikutusta; ottaen huomioon myös kytkennät kaupunkiseutujen liikennejärjestelmätyöhön. Ryhmä on mukana olevien organisaatioiden keskeisin vuorovaikutusfoorumi ja sen puitteissa käsitellään liikenteeseen liittyvät keskeiset maakuntatason kysymykset. Jatkuvalla liikennejärjestelmäyhteistyöllä varmistetaan mm. tämän aiesopimuksen järjestelmällinen toteuttaminen ja seuranta sekä liikenteeseen liittyvän strategisen kehittämisen linkittäminen alueen muuhun strategiseen kehittämiseen. Työryhmän tehtävänä on: - Koordinoida ja seurata liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja tässä aiesopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. - Valmistella ja tehdä esitykset päätöksentekijöille aiesopimuksessa edistettäviksi sovituista toimenpiteistä. - Huolehtia aiesopimuksen päivittämiskierroksista. - Varmistaa mahdollisten nopeastikin esille nousevien toimintaympäristön yms. muutosten edellyttämien toimenpiteiden edistäminen. - Toimia keskeisenä keskustelufoorumina. - Koordinoida Lapin liikenteeseen liittyvää valtakunnallista vuorovaikutusta sekä varmistaa jatkossakin hyvä ja vaikuttava osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön. - Toimia maakunnallisena liikennesuunnittelun asiantuntijana mm. tukemalla maakuntasuunnittelua sekä seudullista ja paikallista strategista kehittämistä. - Varmistaa ja vahvistaa osaltaan maankäytön, asumisen, palveluverkon, elinkeinoelämän sekä liikennejärjestelmän suunnittelun ja kehittämisen yhteenkytkentää (ns. MALPEajattelu).
7 - Koordinoida ja seurata maakunnassa toimivien liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sekä liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvää asiakas-, päätöksentekijä- ja yritysvuorovaikutusta. - Varmistaa liikennejärjestelmän tilan systemaattinen seuranta Lapissa. Sopimusosapuolet sitoutuvat mahdollistamaan työryhmän jäsenille aktiivisen osallistumisen maakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön sekä antavat työryhmälle valtuudet valmistella maakunnallisen tason toimenpiteitä. Toimenpiteiden käynnistämisestä, kustannusjaosta ja ohjauksesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. 5.2 Suuret valtakunnan tasolla päätettävät investoinnit Suuret väyläinvestoinnit ovat erittäin tärkeitä sekä Lapin että koko Suomen kehittymisen mahdollistajina Barentsin ja arktisen alueen kehittymisen myötä. Suuret investoinnit edellyttävät valtakunnallisen tason päätöksiä. Maakunnallinen edunvalvonta priorisoidaan seuraaviin kärkihankkeisiin. Taulukko 1. Suurten investointien kärkihankkeet Lapissa. Hanke Kustannusarvio Perustelu Vt 4 Rovaniemen kohdalla 25 M Tiejakson parantaminen on valtatien 4 Rovaniemen kohdan pitkämatkaisen ja paikallisen liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden sekä kaupungin maankäytön kehittämisen kannalta välttämätöntä. Hanke on liikennepoliittisessa selonteossa ja Vt 4 välillä Kemi-Oulu Vt 21 välillä Palojoensuu- Kilpisjärvi Seinäjoki-Ouluratayhteyden palvelutason parantaminen, toinen vaihe Lapin puoleinen osuus 30 M (koko hanke 130 M ) käynnistyy tämän hallituskauden aikana. Valtatie 4 on tärkein maantieyhteys etelästä Lappiin sekä osa Perämerenkaarta ja Bothnian Corridoria. Yhteysvälin liikenne on kasvanut voimakkaasti. Raskaan liikenteen osuus on suuri ja tie on keskeinen kuljetusreitti. Liikenne jonoutuu ajoittain ja pitkämatkaisen liikenteen osuus on huomattava. Lapin kaivostoiminnan ja matkailun kehittyminen korostaa yhteysvälin merkitystä. 50 M Tieyhteys on merkittävä yhteys Suomesta Norjaan ja sen merkitys on kasvussa. Norjan puoleisen osuuden parantaminen käynnistyy vuonna 2013 (kustannusarvio 50 M ). Tie on rakenteelliselta kunnoltaan heikko ja se on ainoita vielä rakenteeltaan rakentamattomia valtatieyhteyksiä Suomessa. Tiellä on raskasta liikennettä haittaavia mäkiä ja kaarteita. Tiellä tapahtuu vuosittain kymmeniä raskaan liikenteen suistumisonnettomuuksia. Tiellä on norjalaista ja ruotsalaista liikennettä eikä korvaavaa yhteyttä ole. 350 M Hanke on koko Pohjois-Suomen yhteinen kärkihanke ja osa Bothnian Corridoria. Junayhteyden nopeuttaminen parantaa Lapin saavutettavuutta sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta. Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet Kaivostoiminnan liikenteellisiä tarpeita Pohjois-Suomessa on selvitetty erillisessä Liikenneviraston vetämässä selvityksessä. Tarvittavat toimenpiteet ovat pääosin valtakunnan tasolla päätettäviä suuria investointeja. Maakunnallinen edunvalvonta kohdennetaan selvityksessä esitettyjen seuraavien toimenpiteiden edistämiseen: Lähivuodet (1 5 v) - Toteutetaan nykyisten kaivosten olemassa olevien liikenneyhteyksien sekä liikenneverkon pullonkaulojen poistamiseen liittyviä parantamistoimenpiteitä (valtakunnan tasolla yhteensä noin 48 miljoonaa euroa).
8 - Toteutetaan tapauskohtaisesti (kun kaivospäätökset on tehty) uusien kaivosten liikenneyhteyksien pienet parantamistoimenpiteet (mm. Suhangon tieyhteys). - Aloitetaan nykyisten liikenneyhteyksien jatkoselvittely ja -suunnittelu näköpiirissä olevien lisääntyvien kaivoskuljetusten osalta. Näitä ovat muun muassa: - Valtatie 4 Keski-Lapista Ouluun (mm. Kevitsa-Rovaniemi liikenneturvallisuuden parantaminen) sekä valtatie 21 - Kolarin ja Soklin ratayhteydet, jos kaivokset tekevät kaivospäätökset - Mahdolliset muut rataverkon kapasiteetti- ja toimenpideselvitykset (yhteysväli Kemijärvi Rovaniemi Laurila sekä mahdollisesti uudet siirtokuormausterminaalit) - Perämeren satamien (Ajos ja Röyttä) kapasiteetin kasvattaminen (satamien omat päätökset) ja meriväylien syventäminen kysynnän sekä Suomen meriliikennestrategian ja hankkeita koskevien arviointien perusteella. - Selvitetään normaalia raskaampien maantiekuljetusten hyödyntämismahdollisuudet ja vaikutukset kaivoskuljetuksiin. - Tehdään maankäyttövaraus maakuntakaavoihin uudelle ratayhteydelle Sodankylästä Rovaniemelle/Kemijärvelle. Keskipitkä aikaväli (5 15 v) - Toteutetaan Kolarin ja Soklin kaivosten edellyttämät rata- ja tieinvestoinnit, jos kaivosten avaaminen toteutuu suunnitelmien mukaisesti ja ratojen rahoituksesta on sovittu eri osapuolten välillä. Toteutuksessa otetaan huomioon kaivosten avautumisaikataulujen mahdolliset muutokset. - Arvioidaan mahdollisten Keski-Lapin kaivospäätösten jälkeen Sodankylä Rovaniemi/Kemijärvi-radan jatkosuunnittelu- ja rakentamistarpeet. - Toteutetaan kaivoskuljetusten sekä muiden elinkeinojen kuljetus- ja matkustamistarpeiden perusteella olemassa olevan liikenneverkon edellyttämiä parantamistoimenpiteitä. Toimenpiteitä edistetään yhteisesti Liikenneviraston, ELY:n ja Lapin liiton liiton toimesta. Valtion ja kaivosyhtiöiden välisten rahoitusmallien lisäksi pyritään hyödyntämään kansainvälistä rahoitusyhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää tarvittavien toimenpiteiden ennakoinnissa ja edistämisessä. Liikennetarpeiden kehittymistä pohjoisella alueella (ml. Koillisväylä sekä Pohjois-Norjan öljy- ja kaasuesiintymät) seurataan yhteistyössä pohjoisen naapurivaltioiden kanssa. Lisäksi arvioidaan tarpeet myös muiden Jäämerelle suuntautuvien kuljetusreittien kehittämiselle. Tornio Haaparantaratapihan ja tavaraterminaalin sekä Narvikin reitin kehittämistä selvitetään yhteistyössä Ruotsin viranomaisten kanssa. Lisäksi seurataan kuljetuskaluston kehittymistä ja niiden tuomia mahdollisuuksia. 5.3 Lapin muut erityistarpeet Lapin oma pitkän aikavälin visio Liikennejärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena ja kaikki elinkeinot huomioonottaen. Barentsin alueen kehityskuva ja naapurimaiden liikenneratkaisut tulee ottaa huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa. Rajanylityksen pullonkaulat tulee ratkaista ja naapurimaiden paineeseen Suomen liikenneratkaisujen osalta tulee vastata, jotta vältytään Suomelle epäedullisilta päätöksiltä. Lyhyellä aikavälillä Perämeren kautta kulkevien kuljetusreittien ja satamien kehittämiseen suunnataan resursseja. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on saada rautatie Lapista Jäämerelle, minkä vuoksi seurataan naapurimaiden päätöksentekoa mm. Kaunisvaara-Svappavaara, Kantalahti-Alakurtti sekä Murmansk-Pietari ratojen osalta. Nykyisiä ja mahdollisia tulevia ratoja hyödyntävä poikittaisratavaihtoehto sekä Narvikiin että Kantalahteen on sekä kaivosten, matkailun, metsätalouden että Barent-
9 sin alueen yhteistyön kannalta kasvua luova tekijä. Olemassa olevan rautatie-infrastruktuurin hyödyntämiseksi tulee huomioida erityisesti Tornio-Haaparanta- sekä Salla-Kantalahti-yhteyksien tuomat mahdollisuudet. Kirkkoniemeen ja Skibotniaan kulkevien ratavaihtoehtojen kohdalla selvitetään kansainvälisen rahoitusyhteistyön mahdollisuuksia ja jatketaan niiden vaikutusten selvittämistä. Lisäksi kehittämishankkeiden edistämisessä otetaan huomioon myös laajemmin kansainvälisen rahoitusyhteistyön sekä uusien rahoituskeinojen, esimerkiksi kansainvälisen rekkaliikenteen tietullien antamat mahdollisuudet. Kuljetusmäärien lisääntyessä tavoitteena on Lapin kautta kulkevan Jäämeren käytävän ajaminen osaksi Bothnian Corridoria (TEN-T-ydinverkkoa). Matkailun erityistarpeet Lapin matkailu kasvaa erityisesti kansainvälisten matkailijoiden vetämänä, jolloin lentoliikenteen merkitys on erityisen suuri. Lentoliikenteen merkitys on myös muille elinkeinoelämän aloille huomattava, koska korvaavaa ja riittävän nopeaa kulkumuotoa ei ole. Merkitys tulee kasvamaan Barentsin alueen kehittymisen myötä. Matkailun tarpeet koskevat lentoliikenteen ohella vahvasti myös tie- ja rataliikennettä, koskien esimerkiksi laajemmin koko joukkoliikennettä sujuvine matkaketjuineen, rajanylitysten sujuvuutta, matkailukeskusten liikennejärjestelyjä sekä maastoliikennettä ja matkailuteiden maisemallisuutta ja opastusta. Maakunnassa vaikutetaan yhteisesti lentoliikenteen vuorotarjonnan turvaamiseen ja kehittämiseen sekä kilpailun lisäämiseen. Lisäksi vaikutetaan yöjunien liikenteen turvaamiseen (erityisesti Kemijärven ostoliikennesopimus), riittävän vaunukapasiteetin turvaamiseen junavuoroilla sesonkiaikoina sekä lento- ja juna-asemien liityntäliikenteen kehittämiseen (joukkoliikennetuen käyttö). Lapin saavutettavuudesta lähimarkkina-alueiden näkökulmasta pyritään huolehtimaan, koska kansainvälinen matkailu on lisääntynyt Murmanskin, Tromssan, Finnmarkin ja Pohjois-Ruotsin alueilta. Venäläiset ovat tällä hetkellä Lapissa voimakkaimmin kasvava matkailijaryhmä ja he tulevat Lappiin pääosin autolla. Viisumivapauden toteutuessa rajanylitysten kasvu tulee erityisesti huomioida liikennejärjestelmän suunnittelussa. Lisäksi venäläisten matkailijoiden liikkumisen rautateitse Suomeen asti mahdollistava junayhteys olisi merkittävä Pohjois-Suomen matkailun kasvun kannalta. Maakunnan kannalta on kokonaisuutena tärkeää, että Lapin lentoasemaverkko säilyy kattavana eikä lentoasemia yksityistetä. Karsimisen sijaan vaikutetaan Lapin lentoasemien infrastruktuurin ja palvelutason pitkäjänteiseen, asiakkaiden ja alueen tarpeet huomioivaan kehittämiseen. Lapin lentoliikenteen kehittämisessä otetaan huomioon mahdollisuudet Lapin lentoasemien kaupallisten palvelujen kehittämiseen, lentoliikenteen mahdollisuudet Barentsin alueen poikittaisessa liikenteessä, Lapin lentoasemien todelliset vaikutusalueet sekä lentoliikenteen matkaketjujen kehittäminen ottaen huomioon kansainväliset jatkoyhteydet muun muassa Aasiasta Helsinki-Vantaan kautta Lappiin (ja takaisin). Muu valtakunnallinen vaikuttaminen Lapin elinkeinoelämän kuljetusten kustannukset ovat korkeat. Maakunnassa vaikutetaan yhteisesti kuljetustukijärjestelmän säilyttämiseen sekä kuljetustukien tason nostamiseen. Tulossa olevat raskaan liikenteen enimmäismassojen ja mittojen muutokset edellyttävät merkittäviä panostuksia erityisesti pullonkauloina olevien siltojen korjauksiin. Maakunnassa vaikutetaan ko. korjauksiin tarvittavan valtakunnallisen teemarahoituksen kasvattamiseen. Lapin joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen vaikutetaan LVM:n julkaisussa Lapin joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen, LVM 23/2007 esitetyn yhteisesti hyväksytyn toimenpidelistauksen mukaisesti.
10 5.4 Alueella päätettävissä olevat toimenpiteet sekä toimintamallien kehittäminen Listaus aiesopimuskaudella toteutettavista, maakunnassa päätettävissä olevista toimenpiteistä sekä kehitettävistä toimintamalleista on esitetty liitteessä 1. Toimenpiteiden tarkka sisältö, toteutustahot, kustannukset ja ajoitus tarkennetaan hankkeistuksen yhteydessä. 6. TARPEET VUOSILLE 2016-2019 Alustavia maakuntatasolla toteutettavissa olevia toimenpidetarpeita vuosille 2016-2019 on esitetty aiesopimuksen liitteessä 2. Toimenpiteitä täsmennetään aiesopimuskauden loppupuolella ottaen huomioon nyt solmittavan aiesopimuksen toteutumisaste ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. 7. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumisen seuranta varmistetaan liikennejärjestelmätyön tehokkaalla koordinoinnilla ja yhteistyön organisoinnilla. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä määritettyä toimintamallia kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon taustaorganisaatioiden ja keskeisten sidosryhmien vaatimukset ja henkilöresurssit. Aiesopimuksen toteutumista seurataan maakunnan liikennejärjestelmätyöryhmän kokoontumisissa. Seurannan organisoinnista vastaa liikennejärjestelmätyöryhmä apunaan eri sopijaosapuolten raportoinnit omien osuuksiensa toteutumisesta. Osapuolet laativat jokaisen vuoden ensimmäisessä kokouksessa yhteenvedon sopimuksen toteutumisesta. Yhteenvedossa käsitellään edellisenä vuonna toteutetut toimenpiteet, tarkennetaan kuluvan vuoden toimenpiteet liitteenä 1 olevaan päivitettävään toimenpidetaulukkoon sekä tarkistetaan, vastaako aiesopimus edelleen maakunnan yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön ja yhteistyön toimintamallien muutosten myötä). Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta. Osana seurantaa tarkistetaan myös aiesopimuksen linjausten vieminen maakunnan ja kuntien strategioihin. Liikennejärjestelmän tilan seurantaa kehitetään valtakunnallisen kehityksen tahdissa ottamalla käyttöön maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksissa seurattavat indikaattorit. 8. ALLEKIRJOITUKSET Rovaniemellä xx.xx.2014 Maakuntajohtaja Mika Riipi Lapin liitto Johtaja Jaakko Ylinampa Lapin ELY-keskus Pääjohtaja Antti Vehviläinen Liikennevirasto