AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina
|
|
- Petri Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina
2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikennevirasto Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jyväskylän kaupunki Jämsän kaupunki Kannonkosken kunta Karstulan kunta Keuruun kaupunki Kinnulan kunta Kivijärven kunta Konneveden kunta Kuhmoisten kunta Kyyjärven kunta Laukaan kunta Luhangan kunta Multian kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Pihtiputaan kunta Saarijärven kaupunki Toivakan kunta Uuraisten kunta Viitasaaren kaupunki Äänekosken kaupunki Keski-Suomen kauppakamari
3 2. SISÄLTÖ Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteistä. Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan ja edistämään esitettyjä toimenpiteitä käytettävissään olevien resurssien puitteissa. Sopimuksen tavoitteena on edistää maakunnallista koordinaatiota liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden ja uusien toimintamallien toteuttamiseksi sekä varmistaa sellaisten liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta merkittävien kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen, joilla on useita rahoittajia. Sopimuksen rungon muodostavat vuonna 2012 valmistuneessa Keski-Suomen maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt tavoitteet, kehittämislinjaukset ja toimenpiteet. Aiesopimuksen toteuttamisen kannalta on keskeistä, että maakunnassa tehtävä liikennejärjestelmätyö on tehokasta ja vaikuttavaa. Maakuntatason liikennejärjestelmätyötä koordinoi maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Maakunnassa toimivat myös maakunnallinen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä, alueellinen joukkoliikennetyöryhmä sekä Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaryhmä. Liikenteeseen liittyvien työryhmien roolit ja vastuut on määritetty liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä ja niitä tarkennetaan aiesopimuskaudella tarvittaessa. Liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sovitetaan myös muiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaan. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta kaikkien taustaorganisaatioiden näkökulmasta. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen kytkeytyy vahvasti myös koko maakunnan kehittä-miseen. Maakuntasuunnitelma sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjelma ja sen toteutussuunnitelmat kytkevät osaltaan liikennejärjestelmän kehittämisen osaksi maakunnan kehittämistä. Liikennejärjestelmä- ja maakuntasuunnittelun sekä tarkemmin tämän aiesopimuksen ja maakuntaohjelman päivitysaikataulujen yhteensovittaminen luo rungon maakunnan kehittämiseen tähtäävälle kokonaissuunnittelulle. Lisäksi maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua tulee tehdä tiiviissä vuorovaikutuksessa maakunnallisen ja kuntakohtaisen alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen sekä palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisen kanssa (ns. MALPE-ajattelu). Yhden lähtökohdan tälle sopimukselle ja sen seurannalle muodostavat myös Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus ( ) sekä seudulle laadittava kasvusopimus. Aiesopimuskaudella käynnistyy lisäksi Keski-Suomen maakuntakaavan kokonaisuudistusprosessi. Kaavatyötä tuetaan jatkuvan liikennejärjestelmätyön yhteydessä ja se otetaan huomioon tämän aiesopimuksen seurannassa. Tämä aiesopimus sisältää tärkeimmät vuosina toteutettavat maakuntatason liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Aiesopimuksen toimenpiteet on esitetty luvussa 5 sekä liitteen 1 taulukossa. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta ja ohjauksesta sovitaan erikseen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Luvussa 5 on esitetty myös liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kirjatut valtakunnan tasolla päätettävät suuret investoinnit.
4 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS Liikennejärjestelmän kehittämisresurssit eivät vastaa tarpeita. Maakunnan toimijoiden käytössä oleva rahoitus muodostaa kuitenkin lähtökohdan liikennejärjestelmän kehittämiselle ja tälle aiesopimukselle. Liikennejärjestelmän kustannukset muodostuvat infrastruktuuri-investoinneista, kunnossapidon kustannuksista, joukkoliikenteen ostoista ja kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten kustannuksista. Valtaosa avoimesta joukkoliikenteestä on markkinaehtoista, eikä siten aiheuta kustannuksia julkisen sek-torin toimijoille. Maakunnan vuosittaiset liikennemenot ovat olleet vuosien välisenä aikana keskimäärin noin 117 milj. euroa. Summassa ovat mukana katuverkon ja maanteiden ylläpitoon ja pieniin parantamistoimenpiteisiin sekä joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin käytettävä rahoitus. Summa ei sisällä suurten kehittämisinvestointihankkeiden eikä radanpidon kustannuksia. Suurin osa maakunnan liikennejärjestelmän rahoituksesta käytetään liikenneverkkojen kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tukemiseen ja on siten sidottu jatkuviin toimenpiteisiin. Kuntien investointirahoitus kohdennetaan käytännössä maankäyttöhankkeiden ja muun kunnan oman toiminnan edellyttämässä tahdissa. ELY:n investointirahoitus on kohdistunut puolestaan suurelta osin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin ja elinkeinoelämän sijoittumista tukevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vaikka resurssit eivät vastaa tarpeita, rahoituksen merkittävää kasvattamista ei voida lähivuosina pitää realistisena. Sitomatonta, aiesopimuksessa yhteisesti sovittavissa olevaa rahoitusta on myös aivan lähivuosille suhteellisen vähän. Rahoituksen kohdentamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tuleekin koko liikennejärjestelmätasolla pystyä parantamaan. Toteutettavilla toimenpiteillä tulee tehostaa nykyistä toimintaa ja toimien vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä, käyttämällä monipuolisempaa keinovalikoimaa ja kohdentamalla eri osapuolten investointi- ym. toimenpiteet yhteisesti asetettujen tavoitteiden entistä paremmaksi saavuttamiseksi. Rahoituksen osalta on huomioitavaa myös Kataisen hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa esitetty linjaus, jonka mukaan väyläinvestoinneista siirretään 100 M /v liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. Toteutuessaan linjaus antaa hieman mahdollisuuksia myös pienten alueellisten investointien toteuttamiseen. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet tulee sovittaa yhteen myös valtion muiden hallinnonalojen sopimusjärjestelmiin ja laajemmin aluekehitykseen. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa mahdolliset elvytystoimenpiteet, äkillisen rakennemuutoksen seuduille kohdistettava rahoitus tai Jyväskylän kaupunkiseudun tavoiteltavan kasvusopimuksen pohjalta käynnistettävät kehittämistoimenpiteet. Erilaisia, perinteisen liikenteeseen ohjatun rahoituksen ulkopuolelta tulevia resursseja tulee pyrkiä hyödyntämään myös liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. 5
5 4. TAVOITTEET Vuoteen 2035 tähtäävät liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet sekä pääasiassa valtakunnallisiin strategioihin ja linjauksiin pohjautuvat yleiset periaatteet on määritetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Kehittämisperiaatteet ja -tavoitteet on hyväksytty maakuntahallituksessa Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa 2030 on esitetty visio: Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Visio tuodaan läpikäyvänä periaatteena myös liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettäviin tavoitteisiin, linjauksiin ja toimenpiteisiin. Vision huomioimisen lisäksi on määritetty seuraavat, kaikki tavoitealueet läpäisevät yleiset periaatteet: Toiminta on asiakaslähtöistä, taloudellista, tehokasta ja joustavaa. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen. Kestäviin kulku ja kuljetusmuotoihin siirtymiseen kannustetaan. Liikennejärjestelmän kehittämisellä tuetaan valtakunnallisten ja alueellisten strategisten tavoitteiden toteutumista. Luonnonympäristö sekä maisema ja kulttuuriarvot otetaan huomioon. Liikenneturvallisuutta parannetaan. Toiminta suhteutetaan käytettävissä oleviin resursseihin ja varaudutaan odotettavissa oleviin muutoksiin. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: Elinkeinoelämän kilpailukyky, ihmisten liikkuminen sekä yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen. Maakuntahallituksen helmikuussa 2012 hyväksymät tavoitteet ovat osa-alueittain: Elinkeinoelämän kilpailukyky Keski-Suomen liikennejärjestelmä tukee metsä- ja teknologiateollisuuden säilymistä ja kehittymistä. Maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetusten toimivuus varmistetaan myös vähäliikenteisellä tie- ja rataverkolla. Matkailun kehittämisedellytykset paranevat liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin. Liikennejärjestelmä huomioi jatkuvasti palveluvaltaisemmaksi muuttuvan elinkeinorakenteen muuttuvat tarpeet ja vahvistaa Keski-Suomea houkuttelevana yritysten ja osaajien toimintaympäristönä. Logistiikkaosaaminen ja - yhteistyö parantavat kuljetusten kustannustehokkuutta. Kuljetusten palvelutaso paranee sekä tie- ja rataverkolla että eri kuljetusmuotojen solmupisteissä. Eri kuljetusmuotoja kehitetään kuljetusvolyymit sekä kuljetusketjujen kustannustehokkuus-, täsmällisyys-, turvallisuus- sekä vaurioitumattomuustarpeet huomioon ottaen. Kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittäminen tukee maakunnan saavutettavuuden parantamista. Logistisissa ratkaisuissa hyödynnetään maakunnan asema eteläisen Suomen keskellä. Kaukoliikenneyhteyksiä nopeutetaan ja syöttöliikenneyhteyksiä ulkomaan lennoille parannetaan. Raideliikenteen kilpailukyky paranee erityisesti pääkaupunkiseudun yhteyksissä. 6
6 Ihmisten liikkuminen Matkaketjujen palvelutaso paranee ja helpottaa eri kulkumuotojen käyttöä. Kävelyn ja pyöräilyn suosio lisääntyy ja autoriippuvaisuus vähenee Jyväskylän seudulla ja taajamakeskustoissa sekä työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta potentiaalisilla alueilla. Joukkoliikennettä kehitetään valtakunnallisten ja alueellisten palvelutasotavoitteiden pohjalta hyödyntäen myös seudullisen junaliikenteen kehittämispotentiaali. Joukkoliikenteen palvelutaso on henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyinen yhteysväleillä, joilla kysyntä riittää palvelutason selkeään parantamiseen. Haja-asutusalueella turvataan julkinen liikenne. Julkisen liikenteen palvelut tunnetaan. Henkilöautoliikenteen olosuhteet turvataan koko maakunnan alueella. Liikennejärjestelmän kehittämisellä tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä terveellisten ja ympäristöystävällisten kulkumuotojen suosion lisäämistä. Liikenneturvallisuus paranee Keski-Suomessa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Liikkumisympäristöjen ja liikennepalvelujen esteettömyys helpottaa ikääntyvän väestön liikkumista. Tehokkaat tietoliikenneyhteydet ja sähköiset palvelut ovat kaikkien ulottuvilla ja tukevat osaltaan palvelujen saavutettavuutta myös haja-asutusalueilla. Yhteistyö ja toimintamallien kehittäminen Keski-Suomen maakunnallinen liikennejärjestelmätyö: tukee maakunnallisten yhteisesti hyväksyttyjen näkemysten muodostamista lisää kuntien välistä sekä kuntien ja valtion viranomaisten yhteistyötä sekä yhteistyötä naapurimaakuntien kanssa on jatkuvaa ja reagoi nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin varmistaa liikennejärjestelmän tilan seurannan varmistaa Keski-Suomen tarpeiden ja tavoitteiden näkymisen myös valtakunnan tasolla Alueiden käytön sekä liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen toimii sekä maakunta-, seutu- että kuntatasolla. Liikennettä käsittelevien työryhmien toiminta on tehokasta, vaikuttavaa ja hyödyntää monipuolisesti poikkihallinnollista asiantuntemusta ja ottaa huomioon maakunnan erityispiirteet ja -tarpeet. Yhteistyö ja toimintamallien kehittäminen takaa rajallisten resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Liikenteeseen liittyvä asiakasvuorovaikutus on koordinoitua ja systemaattista sekä selkeää niin asiakkaan kuin eri organisaatioiden kannalta. Tavoitteiden saavuttamista edistetään sekä valtakunnallisten, maakunnallisten, kuntien välisten että kuntakohtaisten kehittämistoimenpiteiden avulla. Tavoitteiden muuttaminen toiminnaksi edellyttää arvovalintoja ja vaiheittaisuuden hyväksymistä, sillä kaikkia toivottavia asioita ei voida saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa. Resurssien ollessa vähäiset tulee kehittämistoimenpiteiden vahvistaa toistensa vaikutuksia. 7
7 5. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TOIMENPITEET Toimenpiteiden valintaperusteet Toimenpiteiden valintaa ovat ohjanneet: käytettävissä olevat toteuttamisresurssit valtakunnalliset ja maakunnalliset kehittämislinjaukset toimenpiteiden arvioitu vaikuttavuus yksittäisinä toimenpiteinä ja laajempina toimenpidekokonaisuuksina kustannustehokkuus sekä laaja maakunnallinen yksimielisyys toimenpiteiden tärkeydestä ja kiireellisyysjärjestyksestä. Toimenpiteiden valinnassa on pyritty kehittämistoimenpiteiden mahdollisimman tehokkaaseen ja perusteltuun vaiheistamiseen ja priorisointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolisen keinovalikoiman käyttöä ja ensivaiheessa erityisesti pienempien nykyisen liikenneverkon ja -palveluiden ylläpidon, operoinnin ja käytön tehostamista. Suuret väyläinvestoinnit päätetään valtakunnan tasolla ja ne on esitetty omana kohtanaan. Maakuntatasolla pystytään kuitenkin edistämään päätöksentekoon liittyvää valmistelua ja päätöksenteon edellytyksiä. Aiesopimuksessa esitetyt toimenpiteet ovat suuria investointeja lukuun ottamatta edistettävissä ja toteutettavissa pääosin maakunta- ja kuntatason toimin. Toimenpiteet edellyttävät usean osapuolen yhteistyötä. Koska kyseessä on maakuntatasoinen kehittämisstrategia, ei kaikkia kuntien näkökulmasta keskeisiä toimenpiteitä tai hankkeita voida kirjata aiesopimukseen. Tämän vuoksi kuntien sisäisiä yhteyksiä ja liikennepalvelujen tuottamista käsitellään vain periaatetasolla. Toteutuksen koordinoinnista ja toimenpiteiden tarkemmasta sisällön määrittämisestä vastaa aiesopimuskauden alussa perustettava Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on erityisesti: Koordinoida ja seurata liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja aiesopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Valmistella ja tehdä esitykset päätöksentekijöille edistettävistä toimenpiteistä. Toimia maakunnallisena liikennesuunnittelun asiantuntijana mm. tukemalla maakuntasuunnittelua sekä seudullista ja paikallista strategista kehittämistä. Varmistaa osaltaan palveluverkon, elinkeinoelämän sekä liikennejärjestelmän kehittämisen yhteen kytkentä. Koordinoida ja seurata maakunnassa toimivien liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sekä vahvistaa maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteensovittamista. Koordinoida Keski-Suomen liikenteeseen liittyvää valtakunnallista vuorovaikutusta sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön (esim. kansainvälisten liikennekäytävien kehittämistyöhön). Varmistaa aiesopimuksen seuranta ja valmistella sen päivitys päätöksentekijöiden hyväksyttäväksi. Varmistaa liikennejärjestelmän tilan systemaattinen seuranta Keski-Suomessa. Sopimusosapuolet sitoutuvat mahdollistamaan työryhmän jäsenille aktiivisen osallistumisen maakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön sekä antavat työryhmälle valtuudet valmistella maakunnallisen tason toimenpiteitä. Toimenpiteiden käynnistämisestä, kustannusjaosta ja ohjauksesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. 8
8 Suuret valtakunnan tasolla päätettävät investoinnit Vt 4 kehittäminen osana Botnian käytävää (yhteysväli Jyväskylä-Oulu sisältäen Vaajakosken kohdan) Sisältö: Yhteysväliä kehitetään korkeatasoiseksi valtatiejaksoksi osana TEN-T-ydinverkkoa. Hanke kuuluu liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan. Ohjelman kohteiden suunnitelmavalmiutta edistetään. Jatkosuunnittelussa arvioidaan pitkän yhteysvälin eri osavälien tehokkuutta parhaan mahdollisen toteutuskokonaisuuden löytämiseksi. Perustelu: Valtatie 4 on Suomen tärkein etelä-pohjoissuuntainen tieyhteys, joka palvelee kansainvälistä, valtakunnallista ja maakunnallista henkilö- ja tavaraliikennettä. Yhteysvälin ongelmallisimpia tiejaksoja ovat Kirri-Tikkakoski sekä Vaajakosken kohta. Vaajakosken kohdan parantaminen on valtatieliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden ohella tärkeää myös maankäytön kehittämisen kannalta. Valtatie 4 on osa TEN-T-ydinverkkoa ja Botnian käytävää, jolla on strateginen rooli koko Pohjois- Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa. Tampere-Jyväskylä -ratayhteyden kehittäminen Sisältö: Tavoitteena on nykyisessä ratakäytävässä kulkeva kaksoisraide koko välille Tampere-Jyväskylä. Yhteysvälin kehittämisessä on mahdollista päästä liikkeelle nopeasti ja pienin kustannuksin, mutta tavoitetilan saavuttaminen vie aikaa huomattavasti enemmän. Ensimmäisenä vaiheena toteutetaan radan häiriöherkkyyttä vähentävät sekä eri käyttäjäryhmien palvelutasoa parantavat kohdennetut toimenpiteet. Aiesopimuskaudella toteutetaan ensimmäisen vaiheen toimenpiteet sekä käynnistetään maankäytön suunnittelun edellyttämät tekniset selvitykset. Perustelu: Ratayhteys on yksi Suomen rataverkon keskeisimmistä kehittämistä vaativista yhteysväleistä. Junaliikenne on selkeästi suosituin joukkoliikenteen kulkutapa Tampereen ja Jyväskylän välisessä pitkämatkaisessa liikenteessä ja yhteysvälin kehittäminen parantaa liikkumisen palvelutasoa maakunnan kannalta keskeisimmillä yhteyssuunnilla (pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa). Keski-Suomen kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämisessä ratayhteyden parantamisella on merkittävä vaikutus, vaikka junaliikenteellä ei voidakaan saavuttaa vastaavaa palvelutasoa kuin lentoliikenteellä. Kysymyksessä on pitkän aikavälin hanke, jonka vaiheittainen toteuttaminen edellyttää suunnitelmavalmiuden järjestelmällistä kohottamista. Ratayhteyden kehittäminen on yksi Keski-Suomen maakuntasuunnitelman kärkihankkeista. 9
9 Valtatie 9, välin Jämsä-Jyväskylä kehittäminen Sisältö: Yhteysväliä kehitetään yhtenäiseksi korkeatasoiseksi valtatiejaksoksi. Aiesopimuskaudella käynnistetään maankäytön hankkeiden edellyttämien akuuttien kohteiden yleissuunnittelu sekä toteutetaan esiselvityksen pohjalta määritettävät pienet parantamistoimenpiteet. Perustelu: Valtatie 9 on yksi valtakunnan merkittävimmistä poikittaisyhteyksistä. Vt 9 yhdistää Etelä- ja Lounais- Suomen sekä Keski- ja Itä-Suomen kasvavat kaupunkiseudut ja innovaatiokeskittymät. Yhteyden merkitys on suuri myös elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Esitetyt kärkihankkeet ovat kustannusarvioiltaan huomattavia. Esimerkiksi Vt 4 Jyväskylä- Oulu-hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 160 M (väli Kirri-Tikkakoski noin 100 M, Keski- Suomen puolen muu osuus noin 50 M, Pohjois- Pohjanmaan puolinen osuus noin 10 M ). Vaajakosken kohdan parantamisen kustannuksiksi on arvioitu alustavassa tarveselvityksessä noin 125 M. Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden kehittämisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 580 M. Myös valtatien 9 parantamiskustannukset ovat huomattavia. Erityisesti Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden parantamisen aikajänne tulee olemaan pitkä, kun otetaan huomioon suurten investointien toteuttamiseen nykyisin koko maassa käytettävissä oleva rahoitus. Suunnitelmavalmiutta tulee parantaa myös: valtatiellä 9 välillä Jyväskylä-Kuopio. Valtatien 9 merkitys on suuri myös Jyväskylästä itään päin. Valtatien parantaminen on myös koko Itä-Suomen yhteyksien kannalta tärkeää. valtatiellä 13 välillä Äänekoski-Saarijärvi. Yhteysvälin Äänekoski-Kokkola selvityksen pohjalta on Keski-Suomen puoleisen pään Äänekoski-Saarijärvi parantaminen kiireellisintä. Toimenpiteet ovat pääosin pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Tiejakson parantaminen tukee myös maakuntasuunnitelmassa esitetyn aluerakenteen kehittämistä. Tiejakso kytkeytyy suoraan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvaan valtatiehen 4. valtatiellä 23 välillä Jyväskylä-Keuruu. Tiejakso on läntisen Keski-Suomen kannalta tärkeä tiejakso ja yhteys maakuntakeskukseen. Toimenpiteet ovat pääosin pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Tiejakson parantaminen tukee myös maakuntasuunnitelmassa esitetyn aluerakenteen kehittämistä. Suunnitelmavalmiuden nostaminen on tärkeää myös siksi, että maankäytön suunnittelussa voidaan varautua tarvittaviin toimenpiteisiin. Suunnittelun tulee pohjautua todellisiin asiakastarpeisiin sekä toimenpiteitä mitoittaviin kriittisiin matka- ja kuljetusketjutarkasteluihin. Tarpeita ja hankkeita täsmennetään aiesopimuskauden loppupuolella ottaen huomioon nyt solmittavan aiesopimuksen toteutumisaste ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. 10
10 Alueella päätettävissä olevat toimenpiteet sekä toimintamallien kehittäminen Listaus aiesopimuskaudella toteutettavista toimenpiteistä sekä kehitettävistä toimintamalleista on esitetty liitteessä 1. Toimenpiteiden tarkka sisältö, toteutustahot, kustannukset ja ajoitus tarkennetaan hankkeistuksen yhteydessä. Seuraavassa on avattu toimenpidekokonaisuuksia osa-alueittain. Yhteistyö ja uudet toimintamallit Keskeisenä toimenpiteenä yhteistyön ja toimintamallien kehittämisessä on jatkuvan liikennejärjestelmätyön käynnistäminen alla kuvatun organisointimallin mukaisesti. Jatkuvalla yhteistyöllä varmistetaan mm. tämän aiesopimuksen järjestelmällinen toteuttaminen ja seuranta sekä liikenteeseen liittyvän strategisen kehittämisen linkittäminen alueen muuhun strategiseen kehittämiseen. Aiesopimukseen sisältyviä toimenpiteitä ovat muun muassa yhteistyön toimintamalleja tukevan valmisteluvoiman hankkiminen ostopalveluna, Jyväskylän seudun kasvusopimuksen ja maakuntakaavan päivitystyön tukeminen liikenteeseen liittyvien taustaselvitysten ja toimenpiteiden osalta, liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvän jatkuvan asiakasvuorovaikutuksen organisointi sekä liikennejärjestelmän tilan seurannan käynnistäminen. Liikennejärjestelmätyön toimintamalli Keski-Suomessa. 11
11 Tiestön kunnossapidon varmistaminen Pääteiden ulkopuolisen tiestön kehittämis- ja ylläpitotoimien priorisoimiseksi laaditaan vuorovaikutteisesti eri alueiden ja asiakkaiden kanssa maakunnan kattava kokonaissuunnitelma. Suunnitelman lähtökohtana ovat nykyinen rahoitustaso sekä liikennepoliittisessa selonteossa linjatut mahdollisuudet pieniin kehittämistoimenpiteisiin seuraavalla hallituskaudella. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota toimien perusteluihin ja viestintään. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös kuntien rooli ja katuverkon kunnossapito. Vähäliikenteisen tiestön liikennöitävyyden varmistamiseksi kehitetään edelleen tienpidon alueurakoiden sisältöä ja vuorovaikutusta, tiestön täsmäkunnossapitoa, kunnossapitoinformaatiota sekä eri tienpitäjien yhteistyötä. Kuljetusketjujen toimivuus, logistiikkakeskukset ja terminaalit Kansainvälisten kuljetuskäytävien hyödyntämistä selvitetään laatimalla Keskipohjolan kuljetuskäytävän kehittämisselvitys. Alueellisen ja toimialakohtaisen logistiikkayhteistyön kehittämiseksi tehtävät toimenpiteet hankkeistetaan maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toimesta. Hankkeet toteutetaan seudullisten elinkeinoyhtiöiden koordinoimina. Lisäksi selvitetään tarpeet ja mahdollisuudet rekkaparkkien toteuttamiseksi taajamien läheisyyteen. Julkisen liikenteen kehittämisstrategia Julkisen liikenteen kehittämisstrategiaan sisältyvät kaukoliikenteen suunnitelmallisen kehittämisen lisäksi muun muassa maakunnan sisäisen joukkoliikenteen suunnittelu ja hankinnan ohjelmointi siten, että siirtymäajan liikennöintisopimusten jälkeen resurssit saadaan kohdennettua mahdollisimman tehokkaasti. Hankinnoilla tuetaan mahdollisuuksien mukaan kuntien henkilökuljetusten järjestämistä. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmat pidetään ajantasaisina. Lisäksi kehitetään Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämiskäytävän joukkoliikennepalveluja. Haja-asutusalueiden liikkumispalveluja kehitetään kutsujoukkoliikennejärjestelmään perustuen. Joukkoliikenteen infrastruktuuria kehitetään linkittämällä toimenpiteitä mahdollisimman tehokkaasti väylänpidon alueurakoihin ja investointihankkeisiin. Kuntien henkilö- ja tavarakuljetusten kehittäminen Kuntien henkilökuljetusten (esim. koulukuljetukset) suunnittelua ja hankintaa kehitetään kuntien välisenä yhteistyönä. Työn pohjaksi laaditaan maakunnallinen strategia, jonka yhteydessä selvitetään muun muassa kuljetuksiin liittyvät lähtökohdat (esim. nykyisin käytettävät resurssit, kuljetusoikeuksien myöntöperusteet ja kuntayhteistyön mahdollisuudet). Työhön liitetään myös palveluliikenteen kehittäminen. Aiesopimuskauden lopussa tarkastellaan mahdollisuuksia yhdistää kuntien henkilökuljetuksiin myös tavarakuljetuksia. Viisaan liikkumisen kehittämisstrategia ja -ohjelma Viisaan liikkumisen kehittämisellä tarkoitetaan terveellistä, turvallista, taloudellista ja kestävää liikkumista tukevaa toimintaa. Liikenteeseen liittyvää kasvatus-, valistus- ja tiedotustyötä kehitetään laajentamalla kuntien liikenneturvallisuustyötä viisasta liikkumista koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Samanaikaisesti kampanjointi- ja tiedotustyön kanssa kehitetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen infrastruktuuria ja sen kunnossapitoa. Esteettömyyden kehittäminen on yksi toiminnan keskeisiä lähtökohtia. Toimenpiteissä otetaan huomioon myös henkilöautoliikenteen mahdollisuudet muun muassa haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksien kehittämisessä (kimppakyydit). 12
12 7. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumisen seuranta varmistetaan liikennejärjestelmätyön tehokkaalla koordinoinnilla ja yhteistyön organisoinnilla. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä määritettyä toimintamallia kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon taustaorganisaatioiden ja keskeisten sidosryhmien vaatimukset ja henkilöresurssit. Aiesopimuksen toteutumista seurataan maakunnan liikennejärjestelmätyöryhmän kokoontumisissa. Seurannan organisoinnista vastaa liikennejärjestelmätyöryhmä apunaan eri sopijaosapuolten raportoinnit omien osuuksiensa toteutumisesta. Seuranta linkitetään Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (JYSELI) aiesopimuksen seurantaan. Osana seurantaa tarkistetaan myös aiesopimuksen linjausten vieminen maakunnan ja kuntien strategioihin. Raportoinnissa otetaan huomioon myös JYSELI:n aiesopimuksen seuranta, josta vastaa seu-dullinen seurantaryhmä. Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän kuntaedustajat vastaavat vuosittain tilanteen seuraamisesta omien alueidensa osalta. Liikennejärjestelmän tilan seurantaa kehitetään valtakunnallisen kehityksen tahdissa ottamalla käyttöön maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksissa seurattavat indikaattorit. Osapuolet laativat jokaisen vuoden ensimmäisessä kokouksessa yhteenvedon sopimuksen toteutumisesta. Yhteenvedossa käsitellään edellisenä vuonna toteutetut toimenpiteet, tarkennetaan kuluvan vuoden toimenpiteet sekä tarkistetaan, vastaako aiesopimus edelleen maakunnan yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön ja yhteistyön toimintamallien muutosten myötä). Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta. 13
13
14
15 Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimus Liite 1. Toimenpidetaulukko Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimus Liite 1. Toimenpidetaulukko Toimenpide Vastuutaho/koordinoija Ajoitus Selite Yhteistyö ja uudet toimintamallit Jatkuvan liikennejärjestelmätyön käynnistäminen organisointimallin mukaisesti liitto Toimintamalli Maakuntakaavan päivitystyön tukeminen lj-työryhmä jatkuvaa Toimintamalli Liikennetyöryhmien valmisteluresurssien lisääminen liitto, ELY, kunnat Toimintamalli Liikennejärjestelmän kehittämistä koskevan jatkuvan asiakasvuorovaikutuksen organisointi lj-työryhmä 2013 Toimintamalli Liikennejärjestelmän tilan seurannan käynnistäminen lj-työryhmä Toimintamalli Liikenteen teemojen sisällyttäminen Jyväskylän seudun kasvusopimukseen JYSELI:n seurantaryhmä 2013 Toimintamalli MALPE-yhteistoiminnan edistäminen lj-työryhmä Toimintamalli Tiestön kunnossapidon varmistaminen Pääteiden ulkopuolisen tiestön kehittämis- ja ylläpitosuunnitelma ELY Suunnitelma Tienpidon alueurakoiden sisällön ja vuorovaikutuksen edelleen kehittäminen ELY jatkuvaa Toimintamalli Tiestön täsmäkunnossapidon sekä kunnossapitoinformaation kehittäminen ELY jatkuvaa Toimintamalli Kuntien kadunpitoyhteistyön kehittäminen lj-työryhmä Toimintamalli Yksityisteiden kunnossapidon kehittäminen (tieisännöintipalvelut, avustusperiaatteiden yhtenäistäminen sekä avustuskohteiden priorisointi) ELY, kunnat Toimintamalli ELY:n ja kuntien välisen kunnossapitoyhteistyön kehittäminen ELY, kunnat Toimintamalli Kuljetusketjujen toimivuus, logistiikkakeskukset ja terminaalit Keskipohjolan kuljetuskäytävän kehittämisselvitys liitto 2013 Suunnitelma Alueellisen ja toimialakohtaisen logistiikkayhteistyön hankkeistaminen lj-työryhmä Toteutus - Innoroad -logistiikkakeskuksen edelleen kehittäminen - yhteistyö logistiikan palveluntarjoajien ja teollisuuden välillä (sis. yhdistetyt kuljetukset) - haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistelymahdollisuudet ja yhteistoimintamallit - varastointipalvelujen sekä logistiikan lisäarvopalvelujen kehittäminen Selvitys rekkaparkkien toteuttamisesta taajamien läheisyyteen Kunnat 2015 Suunnitelma Julkisen liikenteen kehittämisstrategia Kaukoliikenteen kehittämisohjelma (sisältäen liityntäliikenteen toimenpiteet) Alueell. joukkoliik.työryhmä 2013 Suunnitelma Joukkoliikenteen hankintastrategia ELY, Jyväskylän kaupunki 2013 Suunnitelma Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmien ylläpito ja toteuttaminen ELY, Jyväskylän kaupunki jatkuvaa Toteutus Jämsä Jyväskylä Äänekoski laatukäytävän kehittäminen Alueell. joukkoliik.työryhmä jatkuvaa Toteutus Kutsujoukkoliikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma Alueell. joukkoliik.työryhmä 2014 Suunnitelma Solmupysäkkien määrittely ja pysäkki-infran kehittämisohjelman laadinta ELY 2015 Suunnitelma Kuntien henkilö- ja tavarakuljetusten kehittäminen Henkilökuljetusten kilpailuttamisstrategia Kunnat Suunnitelma Palveluliikenteen kehittämissuunnitelmat Kunnat Suunnitelma Alueelliset henkilö- ja pientavaralogistiikkasuunnitelmat ja toiminnan organisointi Kunnat Suunnitelma Viisaan liikkumisen kehittämisstrategia ja -ohjelma Keskustojen turvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden kehittäminen lj-työryhmä Suunn./tot. - maakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen ELY kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittäminen seudullisesti ELY, kunnat kävely- ja pyöräily-ympäristöjen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen Kunnat, ELY jatkuvaa - maankäytön suunnitelmien liikenneturvallisuustarkistukset Kunnat jatkuvaa - joukkoliikenneinfran kehittämistoimenpiteet (mm. solmupysäkit) ELY jatkuvaa - kevyen liikenteen laatukäytävien kunnossapidon yhtenäistäminen ELY, kunnat jatkuvaa Kasvatus, valistus, tiedotus, motivointi: lj-työryhmä Toteutus - hallintokuntien liikennevalistustyön resursointi (kuntien liikennetoimijahanke) ELY kuntien henkilöstön sekä muiden suurten työpaikkojen liikkumisenohjaussuunnitelmat Kunnat seurojen ja järjestöjen liikennekasvatustyön tukeminen Kunnat jatkuvaa - valtakunnallisten hankehakujen ym. rahoituksen hyödyntäminen lj-työryhmä jatkuvaa Dynaamisen kimppakyytipalvelun pilotointi Keski-Suomessa lj-työryhmä 2014 Toteutus Valtakunnan tasolla päätettävät maakunnan kärkihankkeet Valtatien 4 kehittäminen osana Botnian käytävää, yhteysväli Jyväskylä-Oulu Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden kehittäminen Valtatie 9 välillä Jämsä-Jyväskylä Suunnitelmavalmiuden nostaminen, varautuminen maankäytön suunnittelussa Valtatie 9 välillä Jyväskylä-Kuopio Valtatie 13 välillä Äänekoski-Saarijärvi Valtatie 23 välillä Jyväskylä-Keuruu Jyväskylän seudun infrahankkeet JYSELI:n aiesopimuksen mukaisesti Liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan kuuluva hanke. Kehittämispolun varmistaminen, ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden ohjelmointi ja käynnistäminen sekä maankäytön suunnittelun edellyttämät tekniset selvitykset Ensimmäisen vaiheen pienten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen sekä yleissuunnittelu vaiheittain Yleissuunnitelman laatiminen vaiheittain Pienten parantamistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden parantaminen Pienten parantamistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden parantaminen
16 Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo puh: I fax: I etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi Virallinen posti liitolle kirjaamon sähköpostiosoitteella: kirjaamo@keskisuomi.fi
AIESOPIMUS. Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä. Luonnos 18.12.
1 AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 Luonnos 18.12.2012 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien
LisätiedotKeski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma
Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS 15.6.2012 ESITTELY 17.8.2012, P. LAUNONEN 2 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 Lähtökohtia ja reunaehtoja Valtakunnalliset linjaukset (mm. alueidenkäyttötavoitteet,
LisätiedotAIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017
1 AIESOPIMUS Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Joensuun kaupunki
LisätiedotKeski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma
1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotKanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016
Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän
LisätiedotAIESOPIMUS. Lapin maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015
1 AIESOPIMUS Lapin maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille:
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotMitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013
Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotAIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina
AIESOPIMUS Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2018-2021 4.10.2018 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Joensuun kaupunki Kontiolahden kunta
LisätiedotLIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010
KUOPION SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2030 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 Päivitetty 15.5.2007 vuosille 2007-2011 Päivitetty 24.8.2008 vuosille 2008-2012 Päivitetty 19.8.2009 vuosille
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnittelu
Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun
LisätiedotAIESOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestel- män ylläpidosta ja kehittämisestä vuosina 2015 2019
AIESOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vuosina 2015 2019 2 3 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotTurun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö työryhmä
Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö työryhmä 6.11.2012 Liikennejärjestelmäsuunnitelman käynnistäminen 1. Aiempi LJ-suunnitteluhistoria 2. Perusteet/tarve suunnittelun käynnistämiselle MAL-aiesopimus
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotAIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA
2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotAiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta
Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Lisätietoja: Pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunta Sihteeristö Petri Jalasto, puhelin (09) 160 28509, petri.jalasto@mintc.fi
LisätiedotAIESOPIMUS. Kanta-Hämeen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019
1 AIESOPIMUS Kanta-Hämeen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Hämeen liitto Hausjärven kunta Uudenmaan
LisätiedotMiten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto
Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista Viisaan liikkumisen verkosto 11.5.2017 8.5.2017 Esityksessä luvassa Liikennejärjestelmätyö Itä-Suomessa Kestävän työmatkaliikkumisen
LisätiedotIlmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010
Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä
LisätiedotJoukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen
Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ
LisätiedotVuoden 2012 toiminnan arviointi
Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana
LisätiedotAIESOPIMUS. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina Luonnos
1 AIESOPIMUS Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2016 2019 Luonnos 7.12.2015 2 1 SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Hankasalmen kunta Joutsan kunta
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotKaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen
Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä Pro Rautatie seminaari 29.11.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi,
LisätiedotJatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja
Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset
Itä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset LUONNOS 17.10.2011 Itä-Suomen liikennestrategiatyöryhmä 1 Liikennestrategian laadintaprosessi Työ käynnistettiin keväällä
LisätiedotReunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:
Reunaehdot Sopimukseen strategiset tavoitteet Tavoitteena jäsentynyt, jäntevä sopimus ja vähemmän toimenpiteitä Strategiset, valtion ja kuntien välistä sopimista edellyttävät asiat vs. toimenpiteet joita
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotTURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ
TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ ohjausryhmä 9.4.2015 1. Avaus 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja 3. Tilannekatsaus liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toimintatapaan 4. Turun seudun
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko
LisätiedotMaankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla
Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Tampere 30.11.2011 Jukka Weisell Oulun seudun
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotKasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012
Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille
LisätiedotSopimuskauden tehtävä. Edistämisvastuu. yhteistyön vakiinnuttaminen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen. mallin hyödyntäminen
1. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN MAL yhteistyö Liikennejärjestelmätason liikenteellisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen. Uusien maaankäyttökohteiden (esim. Kymppi_R ja TYKKI - ohjelmat) ja mm.
LisätiedotLiite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen 2014-2018 15.5.201 8 2 Painopisteet ja kärkihankkeet liikennejärjestelmäsuunnitelmasta Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotJulkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200. Kotisivu: www.keskisuomi.fi
KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 12/2012 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi Henkilökunnan sähköpostiosoitteet
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotMikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto
Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja
LisätiedotUusi liikennepolitiikka
Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n
LisätiedotOpastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy
Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014
Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotJyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta
13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotTienpidon ja liikenteen suunnitelma
RAPORTTEJA XX 201X Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 Liikennejärjestelmää kehitetään uuden liikennepolitiikan hengessä Liikennejärjestelmän
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä LUONNOS LUONNOS 9.9.2015 1 Strategiaprosessin aikataulu Strategia on luonnosvaiheessa
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotCitylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki
Citylogistiikka Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Turun seudun liikennejärjestelmätyö Suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelua ohjaava linjaus: Tie ja katuverkon Priorisoidaan
LisätiedotPirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017
2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa
LisätiedotOsallistuminen Kuopion seudun laajennettavan liikennestrategiatyöryhmän toimintaan
Kaupunginhallitus 12 10.01.2011 Tekninen lautakunta 54 11.11.2011 Kaupunginhallitus 267 05.12.2011 Tekninen lautakunta 43 02.12.2014 Kaupunginhallitus 219 15.12.2014 Osallistuminen Kuopion seudun laajennettavan
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotEhdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto
Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
LisätiedotTienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa. Timo Mäkikyrö
Tienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa Timo Mäkikyrö 29.11.2018 Maakunnan tehtäväalat (HE 15/2017) Maakunta hoitaa liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot,
LisätiedotLiikenneturvallisuustyön suunnitelma
Liikenneturvallisuustyön suunnitelma Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 2019 2022 Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustoimija 25.9.2018 Miksi liikenneturvallisuustyötä ja kenelle?
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotTienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo
Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke
MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö
LisätiedotMaakuntaohjelman
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman
LisätiedotHE 45/2018 vp. - Maantielailla ratkaisut tienpidon ongelmiin - Maakuntauudistuksen täytäntöönpano liikenteen hallinnonalalla
HE 45/2018 vp - Maantielailla ratkaisut tienpidon ongelmiin - Maakuntauudistuksen täytäntöönpano liikenteen hallinnonalalla Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.5.2018 Hallituksen esityksen tavoitteet Maakuntauudistus,
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
LisätiedotMaakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys
Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari
LisätiedotHallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (7) 343 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2014-2017
LisätiedotALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS
ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ
LisätiedotAIESOPIMUS. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden. v. 2011-2016. Luonnos 14.3.2011
AIESOPIMUS Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä v. 2011-2016 Luonnos 14.3.2011 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien
LisätiedotMaakuntakaava Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9.
Maakuntakaava 2040 Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9. Seuraavat askeleet: Ehdotus MH: 11+12/2017 Viranomaislausunnot 2-3/2018 Viranomaisneuvottelu Kaavaehdotus nähtäville Hämeen parasta kehittämistä! Heikki
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu Sabina Lindström 21.8.2019 1 Hallitusohjelman sisältöä liikennejärjestelmän näkökulmasta (1/3) Väyläverkoston kokonaiskehittäminen linjataan
LisätiedotVarsinais-Suomen liikennestrategia 2035+
Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Seurantaraportti 2016, Keskeiset tulokset Turun seudun kannalta Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Liikennestrategian seuranta Liikennestrategia valmistui vuonna
LisätiedotAIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019
2015 AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 Uudenmaan liitto Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola, paitsi sivu 5 Anni Levonen Helsinki 2015 Uudenmaan liitto // Nylands
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen
LisätiedotMaakuntauudistus ja liikennetehtävät
Maakuntauudistus ja liikennetehtävät Johanna Vilkuna, liikenneasiantuntija Satakunnan kuntapäivä Pori Aluksi Liikenne on saavutettavuuspalvelua ja strateginen tekijä jokaiselle kunnalle ja alueelle. Maakuntauudistuksen
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana
LisätiedotTURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat
LisätiedotKeskeisen päätieverkon toimintalinjat
Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Tytti Viinikainen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmän kokous 21.4.2017 Taustaa Työtä esitelty aiemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä keväällä 2016
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotPerusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016
Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen Strategia on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely
Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely Ennakkotehtävä Liikennejärjestelmäanalyysi ja toimintalogiikan
LisätiedotSEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.
SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma
LisätiedotKeski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso
Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula
LisätiedotJoukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot
Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
Lisätiedot<Uudenmaan liiton julkaisuja x xx> <ISBN> <ISSN> Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola
Aiesopimus Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2015 2019 2015 1 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands
LisätiedotLiikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat
Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
Lisätiedot