Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1
Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus edellyttää 60 100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa 40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja 60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat epäsymmetriaperiaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. Tekesin riittävä resursointi rahastosijoituksille on tärkeää. Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. Tarvittavat resurssit: 10 16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private-kokonaispanostus on 40 60 miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VCrahastosijoituksille. Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resursointi rahastosijoituksille on tärkeää. Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja Juha Marjosola. Tarvittavat resurssit: 14 24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa.
Alkavien ja teollisten kasvuyritysten omanpääomanehtoista rahoitusta lisätty milj. 160 140 120 100 80 60 40 20 0 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Valtion pääomasijoitukset yritysten kasvuun 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 TESI Tekes Pääomasijoitus Vera Oy Teollisuussijoituksen pääomitukset 2009-2015 (milj. ) KRR II Uudistuva teollisuus Kaivosalan sijoitusohjelma Kasvurahoitus KRR I Vakautusrahoitusohjelma Muutokset: Kehysriihi 2013 Kasvurahoitusohjelma: TESI:lle 30 milj./v 2014-2017 Alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan Tekesille 20 milj./v. v.2014 lähtien (siirretty Tekesin lainavaltuuksista) Alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan Vera Oy:lle 5 milj./v. 2014-2017 (siirtymäaika, jonka aikana alkavien yritysten pääomasijoitustoiminta siirtyy kokonaan Tekes Pääomasijoitus Oy:lle) Kehysriihi 2014: Uudistuva teollisuus sijoitusohjelma TESI:lle 50 milj./v 2014-2015 TESI-lakia on laajennettu käsittämään myös erityisin teollisuuspoliittisin perustein tehtävät sijoitukset ja osakehankinnat.
Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus edellyttää 60 100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa 40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja 60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat epäsymmetriaperiaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. Tekesin riittävä resursointi rahastosijoituksille on tärkeää. Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. Tarvittavat resurssit: 10 16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private-kokonaispanostus on 40 60 miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VCrahastosijoituksille. Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resursointi rahastosijoituksille on tärkeää. Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja Juha Marjosola. Tarvittavat resurssit: 14 24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa.
eikä tässä vielä kaikki. 5
Finnveran kotimaan rahoituksen riskinottoa lisätty Vuoden 2014 alussa korotettu valtioneuvoston Finnveralle antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen korvausosuutta Vuoden 2015 alussa Finnveralle mahdollisuus rahoittaa EU:n pk-määritelmää suurempia yrityksiä
Finnveran kotimaan rahoituksen korkotuet ja tappiokorvaukset Milj. 70 60 50 40 30 20 10 0 58,233 60,31 52,722 54,338 35,464 2011 2012 2013 2014 2015 Vuodesta 2014 lähtien lukuihin sisältyy vain tappiokorvaukset Finnveran myöntämä rahoitus vuosina 2010-2014:
Viennin rahoituksessa lisätty Finnveran riskinottokykyä ja parannettu rahoitusjärjestelmän kilpailukykyä: Finnveran uusi vienti- ja alusluottojen rahoitusjärjestelmä syksystä 2012 lähtien Vuonna 2013 vientitakuulain muutos, jolla laajennettiin vientitakuutoiminnan erityisriskinoton käsite kattamaan erityisiin elinkeinopoliittisiin ja kilpailukyvyn parantamiseen liittyvien perusteiden nojalla tapahtuva riskinotto. Erityisriskinoton enimmäisvaltuus korotettiin 2,5 miljardiin euroon. Kesällä 2014 lisättiin viennin rahoitusvaltuuksia (luottovaltuus 7 mrd, vientitakuu 17 mrd) ja laajennettiin vientitakuulaki koskemaan myös kotimaista vientiä edistäviä investointeja. Jälleenrahoitustakauksesta on annettu vasta esitys eduskunnalle ja lakimuutos tulee voimaan maaliskuussa 2015.
mutta samaan aikaan Tekesin TKI-rahoitusta on jouduttu leikkaamaan rajusti. 9
Tekesin rahoitusvaltuuksien muutokset vuoden 2009 tasoon nähden (milj. )
www.tem.fi