Kuntalaisten samaistuminen erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin

Samankaltaiset tiedostot
Palvelujen käyttäjien ottaminen mukaan kunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen

Palvelujen säilyminen kunnan järjestämänä

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina

Mahdollisuus valita kunnan järjestämä verorahoitteinen palvelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä.

Pikakatsaus kuntavaalituloksiin ARTTU2-kuntien vinkkelistä

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä Liite Kuntaliiton tiedotteeseen

Kuntalaistutkimus 2017

Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit

Miten Kuntaliitto evästää osallisuuden edistämiseen maakuntauudistuksessa?

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2017

Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to klo

Päättäjätutkimus 2015

Kuntalaistutkimus 2015

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015

DEMOKRATIAPÄIVÄ

USO4-kuntien käyttämät kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat 2017

Säkylä. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Yleistä ARTTU2-tutkimusohjelmasta

Näkökulmia maakuntavaalien viestintään

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus Terttu Pakarinen

ARTTU2-tutkimusohjelma Kuntaseminaari Kuntatalo.

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo Siv Sandberg, Åbo Akademi

Kriisikuntakriteerit ARTTU-kunnissa

Hyvin hoidettuja, saatavilla ja saavutettavissa olevia kuntapalveluja?

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä

MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston seminaari

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011

ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Ennakkotuloksia Kuntalaiskyselystä 2017

ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2015: Aineistonkuvaus. 1. Yleistä. 2. Kyselyaineiston kuvaus

Kuntalaistutkimus 2011

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

Kuntalaistutkimus 2017

Yleistä ARTTU2-tutkimusohjelmasta

Käyttänyt palvelua, % vastanneista

Tulevan valtuustokauden kärkiteemoja kuntapäättäjien näkökulmasta

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen?

Kuntalaistutkimus 2011

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

Päätöksenteko ja valtasuhteet ARTTU2- kunnissa päättäjätutkimuksen valossa. ARTTU2 kuntaseminaari 1/2016 Helsinki Siv Sandberg, Åbo Akademi

Tulevaisuuden kunnan moninaisuus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Uutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017

Tulevaisuuden kunnan moninaisuus

Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tutkimusohjelma (ART- TU2)

SIVISTYSKUNNAN LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAEDELLYTYKSEN KUNTA- JA PAIKALLISTALOUDEN NÄKÖKULMA Lukiokoulutus

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Tulevaisuuden kunta Kuinka Kuntaliitto tukee tulevaisuuden kunnan valmistelua

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

Kunnanvaltuutetut EU-vaaliehdokkaina 2019

Kuntalaiskysely 2008 ja Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Maakuntien valmistelutilanne

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Alueelliset vastuumuseot 2020

I ARTTU-kuntalaistutkimuksen satoa

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä niihin liittyvistä muutoksista vuosina

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Miten väestöennuste toteutettiin?

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu


Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Kuntaliiton tietopalvelut tuleviin maakuntavaaleihin liittyen

Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.

Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,4. ARTTU-Tutkimuskunnat. Siilinjärvi.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso välttävä / tyydyttävä hyvä / erittäin hyvä.

Paneelikeskustelu: Kuntien eriytyvä kehitys riskit ja mahdollisuudet. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Lupaavatko uudistukset parempaa tulevaisuutta?

Lapin maahanmuuttotilastoja

Kuntavaalikysely Jyty

Transkriptio:

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Kuntalaisten samaistuminen erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin - fokuksessa erityisesti maakuntasamaistuminen Kuntamarkkinat 12.9.2018 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö +358 50 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi Twitter: @M_PekolaSjöblom

Kuntalainen samaistujana Suomalainen samaistuu ylivoimaisesti voimakkaimmin kotimaahan. Kotikuntaan ja Pohjoismaihin samaistuminen kakkosena ja kolmosena. Maakuntaan paljon samaistuvia on 44 %, vähemmän kuin Eurooppaan samaistuvia. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom

Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten samaistuminen erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin Vastausten %-jakaumat 2017. (N= 10 412 11 099) Suomi Kotikunta Pohjoismaat Asuinalue Kylä/kunnanosa Eurooppa Seutu Maakunta Muu kunta Euroopan unioni 30 44 44 36 53 51 59 56 60 85 32 32 37 33 28 30 28 26 28 38 32 11 21 15 16 17 19 23 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % melko/erittäin paljon (4+5) ei paljon,ei vähän melko/erittäin vähän (1+2) 12 4 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Kuntauutinen 30.5.2017 ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom

Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten samaistuminen erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin vahvistunut ajanjaksolla 1996-2017 % vastanneista samaistuu melko tai erittäin paljon (N-2017 = 10 412 11 099) Suomi Kotikunta Pohjola/Pohjoismaat Asuinalue Kylä, kunnanosa Eurooppa Maakunta Euroopan unioni 81 85 47 60 57 59 40 56 41 53 35 51 32 44 17 30 1996 2000 2004 2008 2011 2015 2017 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Kuntauutinen 30.5.2017 Lähde: KS2004, Paras-ARTTU ja ARTTU2 kuntalaiskyselyt / MPS

Kuntalaiskysely 2017: Kotikunta korostuu kaikissa kokoluokissa tyypillisimpänä paikallisen samaistumisen kohteena. Keskiarvot peittävät alleen suuriakin kuntakohtaisia eroja. Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä suurempaa samaistumista. Kuntakokoluokittain, N= 10 412 11 099) 5 4,5 asuinalue kunnanosa kotikunta 4 3,5 3,64 3,75 3,61 3,61 3,64 3,70 3,54 3,66 3,53 3,61 3,67 3,52 3,50 3,62 3,67 3,42 3,50 3,43 3 2,5 2 1,5 1 alle 5 000 as. 5 000-10 000 as. 10 001-20 000 as. 20 001-50 000 as. 50 001-100 000 as. yli 100 000 as. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom

Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten kotikuntasamaistuminen vaihtelee % vastanneista samaistuu melko tai erittäin paljon 2017.(N= 10 716) Inari Vimpeli Keitele Kuusamo Tampere Turku Rautalampi Parkano Tornio Kokkola Nivala Kankaanpää Jyväskylä Vaasa Oulu Pudasjärvi Lappeenranta Kurikka Vöyri Hollola Mikkeli Lempäälä Hattula Raisio Keuruu Sipoo Kemiönsaari Hirvensalmi Askola Mustasaari Petäjävesi Espoo Hämeenlinna Salo Paltamo Raasepori Kotka Säkylä Liperi Vantaa 41 48 4950 50 53 535455 57 5859 57 55 5657 59 60 60 60 61 616263 65 65 66 666768 63 64 6465 75 77 75 73 70 68 Paljon samaistuvien osuudet vaihtelevat 41 prosentista 77 prosenttiin. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 6 [pvm]

Miten on maakuntaan samaistumisen laita nykyisin onko sitä, ja kuinka paljon? Tuloksia kevään 2017 ARTTU2-kuntalaiskyselystä Kuntauutinen 30.5.2017: https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2017/suomalainensamaistuu-eniten-maahansa-sitten-kuntaansa-ja-harvemminmaakuntaansa Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 7 [pvm]

Maakuntasamaistuminen on voimakkaampaa kuin takavuosina Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 8 [pvm]

Kuntaliiton kuntalaiskyselyt 1996-2017: Kuntalaisten maakuntasamaistumisen ajallinen kehitys vastausten %-jakaumat ajanjaksolla 1996-2017 100 % samaistuu paljon ei paljon, ei vähän samaistuu vähän 90 % 80 % 37 38 37 27 29 24 23 70 % 60 % 50 % 40 % 31 34 34 35 35 33 33 30 % 20 % 10 % 32 28 29 38 38 43 44 0 % 1996 2000 2004 2008 2011 2015 2017 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 9 [pvm]

Maakuntasamaistuminen on ainakin osittain ikäkysymys! Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 10 [pvm]

Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten samaistuminen maakuntaan 2017 Vastausten %-jakaumat ikäluokittain tarkasteltuna. (N= 10 716) KAIKKI ARTTU2-KUNNAT 44 33 23 18-29 v. 37 34 29 30-39 v. 37 36 27 40-49 v. 41 33 26 50-59 v. 44 33 23 60-69 v. 47 34 19 70+ v. 50 30 20 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % paljon ei paljon, ei vähän vähän Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 11 [pvm]

Maakunnalla on väliä Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 12 [pvm]

Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Keski-Pohjanmaa KAIKKI Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Uusimaa Kymenlaakso Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten samaistuminen maakuntaan 2017 Vastausten %-jakaumat. N= 10 716) 40 4143 36 3740 57 5860 43 44 45 45 46 46 48 485557 34 3635 33 35 36 31 33 32 3335 33 34 35 25 2828 30 34 30 25 28 18 1412 13 21 11 19 23 2119 23 21 26 23 22 22 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 paljon ei vähän, ei paljon vähän Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 13 [pvm]

Myös kunnan koolla on merkitystä Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 14 [pvm]

Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten samaistuminen maakuntaan keväällä 2017 Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain tarkasteltuna. (N= 10 716) KAIKKI ARTTU2-KUNNAT 44 33 23 alle 5000 as. 52 33 15 5001-10 000 as. 47 34 19 10 001-20 000 as. 48 32 20 20 001-50 000 as. 48 32 20 50 001-100 000 as. 42 35 23 yli 100 000 as. 40 33 27 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % paljon ei paljon, ei vähän vähän Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 15 [pvm]

puhumattakaan yksittäisistä kunnista Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 16 [pvm]

Kuntalaisten maakuntasamaistuminen keväällä 2017 ARTTU2-tutkimuskunnissa (40) 62% Voimakkainta (paljon samaistuvia, %): 1. Inari 62 2. Kurikka 62 3. Keitele 59 4. Tornio 58 5. Liperi 57 6. Paltamo 57 7. Keuruu 54 8. Pudasjärvi 52 9. Raisio 52 10. Rautalampi 52 62% Heikointa (paljon samaistuvia, %): 1. Espoo 34 2. Kotka 36 3. Sipoo 36 4. Hämeenlinna 37 5. Kemiönsaari 37 6. Vantaa 37 7. Askola 38 8. Oulu 40 9. Tampere 40 10. Turku 41 34% ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom

Arvio omasta kunnasta hyvä asua ja elää - kilpailussa Mielipide oman kunnan kuntaliitoksesta Arvio oman kunnan itsenäisyydestä vs. palvelujen karsinta ja/tai verojen korotus Näkemys oman kunnan talouden hoidosta Palvelutyytyväisyys Luottamus päätöksentekoon Palvelujen saavutettavuus Osallistumistapojen vaikuttavuus Osallistumistapojen käyttöintensiteetti Samaistuminen kotikuntaan Lähde: Pekola-Sjöblom (2011): Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa. Acta nro 229.

19 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Suomalaisten alueelliset identiteetit Kuntamarkkinat 12.9.2018 Ville Pitkänen

Tutkimuksen tausta SKR & e2 yhteishanke: Suomalaisten identiteetit Laaja aineisto: yli 6000 vastaajaa 30 erilaista identiteettikategoriaa Tänään tarkastelussa: alueelliset identiteetit (lähiympäristö, kuntataso, maakuntataso, kansallinen taso ja kansainvälinen taso) Sittenkin samanlaisia?

Alueelliset identiteetit Sittenkin samanlaisia? 20.9.2018 22

Kansainvälisyys ja paikallisuus eivät ole ristiriidassa Kuinka tärkeänä pidät seuraavia asioita identiteettisi kannalta? (%) N=6 398 Sittenkin samanlaisia? 20.9.2018 23

Suvun kotiseutu tärkeä enemmistölle Sittenkin samanlaisia? Ville Pitkänen 20.9.2018 24

Nuoret painottavat maailmankansalaisuutta, yli 60-vuotiaat asuinmaakuntaansa (erittäin tai jokseenkin tärkeä) Eurooppalaisuus ja pohjoismaalaisuus tärkeitä kaikenikäisten identiteeteissä Alle 30-vuotiaista 60 prosenttia pitää maailmankansalaisuutta tärkeänä, yli 60-vuotiaista 43 prosenttia Yli 60-vuotiaista 71 prosenttia pitää nykyistä asuinmaakuntaansa tärkeänä, alle 30-vuotiaista 62 prosenttia Yli 60-vuotiaista puolet painottaa heimoa identiteetissään, alle 30- vuotiaista 38 prosenttia Sittenkin samanlaisia? Ville Pitkänen 20.9.2018 25

Vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajat samastuvat kansainväliseen ympäristöön, keskustan kannattajat lähialueisiinsa Kaikista suomalaisista eurooppalaisuutta pitää tärkeänä 72 % Kokoomuksen (79 %), vihreiden (79%) ja RKP:n (82 %) kannattajat painottavat keskimääräistä enemmän eurooppalaisuutta Siniset (64 %) identifioituvat selkeästi enemmän eurooppalaisuuteen kuin perussuomalaiset (46 %) Sittenkin samanlaisia? 20.9.2018 26

RKP:n kannattajille on ominaista vahva samastuminen sekä maakuntaan että kansainväliseen ympäristöön Keskustan kannattajille alueelliset identiteetit tärkeimpiä 81 prosenttia pitää lapsuutensa maakuntaa ja 76 prosenttia nykyistä asuinmaakuntaansa tärkeänä identiteettinsä kannalta Sittenkin samanlaisia? Ville Pitkänen 20.9.2018 27

Kotikuntaa pidetään tärkeänä kotikunnan koosta riippumatta Nykyisen asuinkunnan tai -kaupungin merkitys identiteetille asuinkunnan koon mukaan (%) N=6398 Sittenkin samanlaisia? 20.9.2018 28

Kunnan merkitys erityisen suuri niillä, jotka ovat asuneet samassa kunnassa koko ikänsä Nykyisen asuinkunnan tai -kaupungin merkitys identiteetille sen mukaan, kuinka kauan on asunut nykyisessä kotikunnassa ( %) Sittenkin samanlaisia? Ville Pitkänen 20.9.2018 29

Maakuntaidentiteetit tärkeimpiä Etelä- ja Pohjois- Karjalassa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa (erittäin tai jokseenkin tärkeä) Etelä-Karjalassa (77 %), Pohjois-Karjalassa (80 %), Etelä-Pohjanmaalla (79 %), Pohjanmaalla (75 %) ja Lapissa (72 %) korostetaan eniten maakunnan merkitystä identiteeteissä Maakunnallista identiteettiä painotetaan vähiten Uudellamaalla (59 %), Päijät-Hämeessä (56 %), ja Kanta-Hämeessä (56 %) Sittenkin samanlaisia? 20.9.2018 30

Karjalaisuus, pohjalaisuus ja savolaisuus väkevimmin koettuja Eri heimoihin samastuvien osuus maakunnittain ( %) Sittenkin samanlaisia? 31

Nuori kaupunkilaisnainen ja maaseudun keskiikäinen duunarimies: Enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä Alle 35-vuotias, suuren kaupungin keskustassa asuva, yliopistokoulutettu nainen Yli 50-vuotias, maaseudulla asuva, ammatillisesti koulutettu mies Sittenkin samanlaisia? Ville Pitkänen 20.9.2018 32

KIITOS! Raportti ladattavissa osoitteesta e2.fi Sittenkin samanlaisia? 20.9.2018 33