Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2020 2021 taloussuunnitelma LAADINTAOHJEET Paula Hinkkanen 21.8.2018 Khall 27.8.2018
1 Sisältö 1. Talousarvion ja -suunnitelman yleiset perusteet... 2 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden näkymät... 2 1.2. Väestö ja verorahoitus... 3 1.3. Valtionosuudet... 4 1.4. Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelmakauden 2020-2021 erityiset haasteet Rautjärvellä... 5 2. Laadintaohjeet... 6 2.1. Yleistä... 6 2.2. Talousarviorakenne... 6 2.3. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet... 6 2.4. Numero-osa... 7 2.5. Henkilöstö... 7 Palkat ja henkilöstösivukulut... 7 Henkilöstösuunnitelma... 8 2.6. Investoinnit... 8 3. Toimielinten talousarviokehykset... 8 4. Tuloslaskelma arvio... 9 5. Aikataulu.. 10
2 1. Talousarvion ja -suunnitelman yleiset perusteet 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden näkymät Suomen talouden suhdannenousu jatkuu vielä vuonna 2018, minkä jälkeen talouskasvu hidastuu ja jää alle kahteen prosenttiin. Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Vuonna 2018 BKT kasvaa 2,9 %. Työllisyystilanne on parantunut viime kuukausina ennakoitua nopeammin. Rakenteellinen työllisyys on korkea. Vahvana jatkuva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostavat v. 2018 työllisten määrän 1,9 % edellisvuotta korkeammaksi ja työllisyysasteen 71,2 prosenttiin. Vuonna 2019 BKT:n kasvu hidastuu 1,8 prosenttiin. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi v. 2019. Tämä johtuu erityisesti uusien rakennushankkeiden aloitusmäärien kääntymisestä laskuun. Lisäksi suurten metsäteollisuushankkeiden investointipäätöksiä on siirretty eteenpäin. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,7 %. Bruttokansantuotteen kohtuullisen nopeana jatkuva kasvu ja reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitävät työvoiman kysyntää ennustejaksolla. Työttömien ja piilotyöttömien suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja tuotannon kasvua. Yksittäisillä toimialoilla pula osaavasta työvoimasta voi jo muodostua kasvun esteeksi. Työllisten määrä kasvaa lähes 1 % vuodessa vuosina 2019-2020. Työllisyysaste nousee 72,6 prosenttiin v. 2020. Vuonna 2017 nimelliset ansiot nousivat 0,3 % ja kuluttajahinnat 0,7 %. Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo eli ostovoima lisääntyi 2,0 %. Vuosina 2018 2020 sekä inflaatio että palkkojen nousu kiihtyvät. Vuonna 2018 ostovoima kasvaa 2,4 %, mutta v. 2019 2020 ostovoiman kasvun odotetaan hidastuvan inflaation nopeutuessa ja palkansaajien sosiaaliturvamaksujen noustessa. Yksikkötyökustannukset kehittyvät kuitenkin muita kilpailijoita maltillisemmin, ja Suomen kustannuskilpailukyky vahvistuu suhteessa muuhun euroalueeseen. Hyvä suhdannetilanne pienentää julkisen talouden alijäämää ja velkasuhdetta. Julkisen talouden rahoitusasema lähes tasapainottuu vuoteen 2020 mennessä ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen painuu alle 60 prosentin ensi vuonna. Lähteet: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus 18.6.2018 (seuraava ennuste julkaistaan 17.9.) Valtiovarainministeriön talousnäkymät ja palkanmuodostus 21.6.2018
3 1.2. Väestö ja verorahoitus Väestön määrä on kuntaliiton elokuussa julkaistun ennusteen mukaan laskeva tulevina vuosina. Kuntaliiton elokuun veroennuste on ylimääräinen ennuste, johtuen verovuoden 2017 heikosta kunnallisveron kehityksestä. Yhteisöveron maksuunpantavaa veroa 2017 on nostettu hieman, jotta vastaisi paremmin verotuksen ennakkotietoja.. Budjettiriihen jälkeen ennusteet päivitetään uudestaan (syyskuun alku) ja näissä vuodet 2020-2021 on huomioitu paremmin. Silloin ennusteet päivitetään myös yhteisö- ja kiinteistöveron osalta. Elokuun veroennusteen pääpaino on kuluvan vuoden sekä ensi vuoden kunnallisverokertymissä. Kuluvan vuoden kunnallisveron kertymäennuste laskee merkittävästi verrattuna aiempaan veroennusteeseen. Asia on käynyt ilmi Verohallinnon julkaisemissa ennakkotilastoista koskien verovuotta 2017. Viimeisimmässä ennakkotilastossa 23.7.2018 on koko maan tasolla reilu 180 miljoonaa euroa alhaisemmat maksuunpantavat kunnallisverot verovuonna 2017. Elokuun ennusteessa oletetaan, että maksuunpantava vero koko maassa nousee noin 15 miljoonaa euroa elokuun ennakkotiedoista. Syitä alentuneeseen maksuunpantavaan veroon löytyy Verohallinnon tiedon mukaan osittain ansiotuloissa sekä osittain työtulovähennyksissä. Työtulovähennyksien taso olisi Verohallinnon ennakkotiedon mukaan noin 90 miljoona euroa enemmän verrattuna Kuntaliiton edelliseen ennusteeseen. Työtulovähennys on suoraan verosta tehtävä vähennys, joten se laskee maksunpantavaa veroa saman verran. Näiden seikkojen taustalla näyttäisi olevan jossain määrin epäonnistunut julkisen sektorin lomarahaleikkauksen sekä työtulovähennyksen vaikutusarviointi. Nämä muutokset ovat huomioitu päivitetyssä veroennusteissa. Heikentynyt maksuunpantava kunnallisvero verovuonna 2017 laskee omalta osaltaan arviota kuntaryhmän jako-osuudelle verovuonna 2018. Viimeisimpien arvioiden mukaan ryhmäosuuden oikaisu verovuodelle 2018 olisi noin -80 miljoonaa euroa. Tätä oletusta ollaan käytetty elokuun päivittyneessä koko maan veroennustekehikossa. Kuntaryhmän jakoosuusoikaisu päivittyy vielä verotuksen valmistumisen aikana. Henkilöasiakkaiden veronpalautukset tulevat tänä vuonna olemaan poikkeuksellisen suuret ja se on samalla suurin yksittäinen syy alentuneisiin kunnallisverokertymiin tänä vuonna. Näiden taustoja selvitellään vielä Verohallinnossa. Koko maan tasolla ennakkopalautuksen muutoksen vaikutus on jopa yli -200 miljoonaa euroa verrattuna Kuntaliiton edelliseen ennusteeseen. Näissä arvioissa ei ole huomioitu sote-uudistuksen vaikutuksia. Rautjärven kunnan osalta suurin vaikutus kunnallisveron alenemaan on jako-osuus laskenta, jossa v. 2018 ennakoiden vaikutus on - 3,8 % sekä v. 2017 maksuunpantavan lopullisen kunnallisveron muutoksen vaikutus tilitykseen, joka peritään marraskuussa 2018 (yhteisvaikutus -1194 teur) Verotulot on vuodelle 2018 ennakoitu kuntaliiton laskelmassa 12.110.000 euroksi. Talousarvioon 2018 on arvioitu 781.000 euroa suurempi verotulojen osuus. (tiedot päivitetään syyskuun alkupuolella).
4 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2016 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 596 581 557 535 519 506 Muutos % -5,7-2,5-4,1-4,0-3,0-2,5 25-64 vuotiaat 1 659 1 612 1 601 1 546 1 499 1 435 Muutos % -2,4-2,8-0,7-3,4-3,1-4,2 + 65 vuotiaat 1 218 1 243 1 235 1 265 1 283 1 287 Muutos % 1,0 2,1-0,6 2,5 1,4 0,3 Asukasluku vuoden lopussa 3 473 3 436 3 393 3 346 3 300 3 228 Muutos % -1,8-1,1-1,3-1,4-1,4-2,2 Yhteenveto TILIVUOSI 2016 2017 2018** 2019** 2020** 2021** Verolaji Kunnallisvero 10 545 10 559 9 927 10 599 10 515 10 650 Muutos % -2,3 0,1-6,0 6,8-0,8 1,3 Yhteisövero 1 060 1 456 1 435 1 484 1 506 1 546 Muutos % 43,6 37,3-1,5 3,4 1,5 2,7 Kiinteistövero 731 761 749 749 749 749 Muutos % 2,5 4,1-1,5 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 12 336 12 775 12 110 12 832 12 770 12 945 Muutos % 0,7 3,6-5,2 6,0-0,5 1,4 Taulukoiden luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu Kuluttajahintaindeksi, 2000=100 119,8 120,5 121,7 123,1 124,8 126,6 Kuluttajahintaindeksin muutos 0,3 0,6 1,0 1,2 1,4 1,4 Peruspalvelujen hintaindeksi 130,1 128,0 128,6 131,2 132,8 135,0 Peruspalv. hintaindeksin muutos 0,6-1,6 0,5 2,0 1,2 1,6 13.8.2018 päivitetty verotulojen arvio on kuntaliiton ennusteessa nykyisellä veroprosentilla 20,25 %, 1000. 1.3. Valtionosuudet Kuntaliitto julkaisi vuoden 2019 kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 14.6.2018. Ennakkolaskelman mukaan valtionosuusprosentti on 25,37 % ja kunnan omarahoitusosuus 3 569 /asukas vuonna 2019. Valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (VM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksesta (OKM). Lisäksi samassa yhteydessä valtionosuuksien kanssa maksetaan kunnille ja muille opetuksen järjestäjille kotikuntakorvauksia.
5 Kuntien valtionosuudet vähenevät ennakkolaskelmat mukaan -2,3 %, 35 /asukas vuodesta 2018 vuoteen 2019. Valtionosuuden muutokseen vaikuttavat mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus, kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuuden muutos ja valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot. Kilpailukykysopimuksen takia kuntien valtionosuutta vähennetään vuonna 2019 yhteensä -91 /as. Ennakollinen laskelma esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksista vuonna 2019 julkaistiin 2.7.2018. Laskelman perusteena on käytetty vuoden 2018 kotikuntakorvauksen perushintaa 6 511,92 euroa. Tämä on huomioitu laskelmassa. Rautjärven kunnan valtionosuuden yhteismääräksi vuodelle 2019 arvioidaan 10.261.500 euroa. Alenema vuodesta 2018 on n. 4,3 %. Ennakollinen laskelma kunnan valtionosuudesta ja kotikuntakorvauksista vuonna 2019 Lähde: KL 14.6.2018 A B C D E F G H I J K L Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Kotikunta- Kotikunta- Kotikunta- Valtionluku perus- Verotuloihin ja kulttuuri- osuudet MUUTOS korvaus- korvaus- korvaus, osuuspalvelujen perustuva toimen yhteensä 2018 --> 2019 menot, euroa tulot, euroa netto maksatus valtionosuus vos vos 2018 2018 2018 tasaus 31.12.2017 2019 2019 2018 2019 euroa prosenttia /asukas 2019 Rautjärvi 3 436 10 365 740 1 256 817-178 554 10 187 186-511 591-4,8 % -149 67 724 142 025 74 301 10 261 487 1.4. Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelmakauden 2020-2021 erityiset haasteet Rautjärvellä Vuoden 2018 kuuden ensimmäisen kuukauden käyttötaloustoteuma on alittanut talousarviotason. Verotulokertymä on alkuvuosipainotteinen, verotilitykset pienevät marrasjoulukuussa. Rautjärven kunnan palvelujen tuottamisen lähtökohtana on lähipalveluiden turvaaminen paikkakunnalla ja Simpeleellä. Vuoden 2019 talousarvion laadinnassa on huomioitava strategian mukaiset tavoitteet. Talousarvio suunnitellaan palvelujen nykytaso turvaten, kunta- ja palvelustrategian mukaisesti sekä tiedossa olevat lainsäädännön tuomat velvoitteet ja toiminnan muutokset huomioiden. Toimialoilla tarvitaan tarkkaa taloudenpitoa koko taloussuunnitelma kaudella. Kuntastrategia tarkistettiin valtuustossa 11.12.2017 ja sen keskeisenä tavoitteena oli sopeuttaa kunnan toiminta näköpiirissä olevaan talouden kehitykseen ja tavoitella kuntatalouden osalta tasapainoista tuloskehitystä. Rautjärven kunnan vesihuoltoliikelaitoksen on esitettävä oma talousarvio Rautjärven Veden johtokunnalle.
6 2. Laadintaohjeet 2.1. Yleistä Kuntalain talousarvio- ja -suunnitelmasäännöksien tarkoituksena on varmistaa kunnan tehtävien ja talouden oleminen kestävällä pohjalla ja tasapainossa. Talouden suunnittelun lähtökohtana ovat strategiassa kunnan toiminnalle asetetut pitkän aikavälin tavoitteet, ennakoidut talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön ja elinkeinojen kehitys sekä toimintaympäristön muutokset. Taloussuunnitelmassa ja -arviossa esitetään tavoitteiden toteutuksen edellyttämät toiminnan ja talouden tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään sekä kunnalle että kuntakonsernille toiminnan ja talouden tavoitteet siten, että talousarvio ja -suunnitelma toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarviossa valtuusto hyväksyy talousarviovuoden sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvio on oikeudellisesti sitova, mutta taloussuunnitelma on vain ohjeellinen; ainoastaan alijäämän kattamiseksi esitetyt toimenpiteet ovat sitovia. 2.2. Talousarviorakenne Talousarvio laaditaan vuoden 2018 organisaation mukaan. Organisaatio muodostuu kolmesta toimialasta konsernipalvelut, hyvinvointipalvelut ja elinympäristöpalvelut. Budjetit raportoidaan toimielimille seuraavasti: Konsernipalvelut -> kunnanhallitus - Osallisuus ja päätöksenteko (sis. myös henkilöstöpalvelut sekä tarkastus- ja keskusvaalilautakunnan) - Elinvoimaisuuden kehittäminen - Kuntien yhteiset palvelut (sis. Eksoten, ympäristötoimen, pelastustoimen yms. kuntien yhteiset palvelut) Hyvinvointipalvelut -> hyvinvointilautakunta - Hyvinvoinnin edistäminen Elinympäristöpalvelut - Elinympäristö -> elinympäristölautakunta - Rakentamisen ohjaus -> liikelaitos-ja lupajohtokunta - Rautjärven Vesi -> liikelaitos-ja lupajohtokunta (vesihuoltoliikelaitos eliminoidaan kunnan budjetista erilleen) 2.3. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarviossa ja -suunnitelmassa laaditaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taksojen ja maksujen tasoa tulee korottaa kustannusnousua vastaavasti. Talousarvion ja -suunnitelman tekstiosassa kuvataan tiiviisti tulosalueen toiminta ja toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnalliset
7 ja taloudelliset tavoitteet laaditaan uusien strategisten tavoitteiden mukaisesti mitattaviin tulostavoitteisiin vuoden 2019 osalta. 2.4. Numero-osa Kustannuspaikkakohtaiset taloussuunnitelmapohjat ovat budjetointijärjestelmässä (FPM- Kunnat). Taloussuunnitelmapohjassa on vuoden 2018 talousarvio ja 2017 tilinpäätössummat, toteuma 1 7/2018 sekä kommentti/lisätieto-sarakkeet. Kommentti 2019 sarakkeeseen kirjoitetaan esim. muutosten perustelut, eri toimintoja varten varatut summat ym. tarkentavat tiedot, joista on apua esim. laskujen maksamisessa ja kirjanpidossa. Suunnitelmissa olevat toiminnalliset muutokset tulee suunnitella myös kustannuksissa suunnitelmavuosille. Toimialojen talousarvio kirjausten jälkeen talousarvion taso on nähtävissä ylemmillä hierarkia tasoilla. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan ja käsitellään sadan (100) euron tarkkuudella. Tietohallinnon budjettitiedot tuotetaan tietohallintosihteerin toimesta. Vuoden 2019 tiedossa olevat hankinnat on ilmoitettava tietohallintosihteeri Hanna Ruokoniemelle niin, että ehtivät investointibudjettiin (8.10. mennessä). Vuosien 2020-2021 taloussuunnitelmassa voidaan käytetään vuoden 2018 budjetoituja hintoja, mutta taloustiimi työstää eurot yhdessä toimialojen kanssa. Toimialojen mahdolliset muutokset tai korjaukset käsitellään talouspäällikön kanssa aikataulun mukaisesti. 2.5. Henkilöstö Palkat ja henkilöstösivukulut Henkilöstöasiantuntija toimittaa tulosalueille henkilöstön palkat korotettuna 2,0 %:lla, sisältäen lomarahan. Talousarvion laadinnassa on huomioitava kunta-alan väliaikaisen lomarahojen leikkauksen vaikutus kuntatalouteen vielä vuonna 2019. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti 1.2.2017-30.9.2019 lomaraha maksetaan 30 %:lla alennettuna. Budjetointijärjestelmä laskee sivukulut talousarviopalkkoihin, joten kustannuspaikkojen esityksissä ei tarvitse ilmoittaa niitä. Sivukulujen ennakoidut määrät vuonna 2019 ovat seuraavan arvion mukaisesti. Kevan valtuuskunta päättää marraskuussa 2018 palkkaperusteisen eläkemaksun muutokset. (Esityksenä on työansiopohjainen eläkemaksu ja Työkyvyttömyyseläkemaksu). Tili % 5103 KuEL-maksu 16,25 5106 Muut työeläkem./ent.vael/opett. 16,84 5101 Kansaneläke- ja sv-maksu 0,75 5102 Työttömyysvakuutusmaksu 2,60 5110 Tapaturmavakuutusmaksu 0,70
8 Henkilöstösuunnitelma Toimialat laativat koko suunnitelmakautta koskevan henkilöstösuunnitelman. Henkilöstö tulee mitoittaa kunnan väestömuutosta vastaavaksi ja toimintaprosesseja tulee kehittää kokonaistuottavuutta parantavaksi. Toimialat laativat työyksikkökohtaisen talousarviovuotta koskevan koulutussuunnitelman. Koulutussuunnitelmat laaditaan niin, että ne palvelevat työnantajaa haettaessa koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastolta. Toimialakohtaiset henkilöstösuunnitelman ja koulutussuunnitelman pohjina voi käyttää edellistä vuotta, mutta päivitetyt ja korjatut suunnitelmat on talletettava kansioon Yhteinen/Talousasiat/Taloussuunnitelma 2019-2021 kunkin toimialan omaan alikansioon. Henkilöstökuluja budjetoidessa on otettava huomioon, ettei tyky- ja virkistyskulujen osuus ylity budjetointivuonna (30 /hlö + sporttipassin kulun osuus 90 /hlö). 2.6. Investoinnit Toimialojen kone- ja kalustoesitykset ja kiinteistöjen vuosikorjausesitykset investointiohjelmaan tulee tehdä 8.10.2018 mennessä elinympäristöpalvelujen käsittelyä varten. Investointisuunnitelman pohjat ovat kansiossa Yhteinen/Talousasiat/ Taloussuunnitelma 2019-2021/ Investoinnit. Esitykset tallennetaan samaan kansioon ao. toimialan nimellä. Investointiosassa esitetään yli 300.000 euron hankkeet hankekohtaisesti ja 5.000-299.990 euron investoinnit hankeryhmittäin. Alle 5.000 euron hankinnat käsitellään käyttötalousmenoina. 3. Toimielinten talousarviokehykset Talousarvion 2019 laatimisessa pyritään tasapainoiseen tulokseen eli 0-tulokseen. Kehykseen sisältyy henkilöstökustannusten osalta 2,0 % palkankorotus ja palvelu- ja tarveaineostojen osalta 1 % korotus vuoden 2018 tasosta. Kertaluotoiset kulut vuodelta 2018 on myös eliminoitava v. 2019 budjetista.
9 4. Tuloslaskelma arvio Tulo- ja kuluarvioiden, verotulojen, valtionosuuksien sekä rahoituskustannuksen arvioista muodostuu seuraava tuloslaskelma-arvio. Rautjärvi ulkoinen 223 TAE 2018 TA 2019 TULOSLASKELMA Asukasluku 31.12. 3 393 3 346 Veroprosentti 20,25 20,25 Toimintatuotot 2 585 2 576 Toimintakulut 24 688 24 200 Toimintakate -22 103-21 659 Kunnallisverot 9 927 10 599 Yhteisöverot 1 435 1 484 Kiinteistöverot 749 749 Verotulot 12 111 12 832 Valtionosuudet 10 727 10 262 Korkotuotot 41 41 Korkokulut 37 37 Muut rahoitustuotot 0 0 VUOSIKATE 739 1 438 /asukas 218 430 Poistot ja arvonalent. 1 625 1 625 Tilikauden tulos -886-186 Poistoeron lisäys(-) tai väh.(+) 128 128 Varausten lisäys(-) tai väh.(+) Tilikauden yli-/alijäämä -758-58
10 5 Aikataulu 27.8.2018 Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman 2020-2021 laadintaohjeet. Kunnanhallitus. 14.9.2018 Palkkabudjettitiedot toimialojen käytettävissä ja toimialojen henkilöstösuunnitelmat laadittuna. Y:Yhteinen/ Talousasiat/Taloussuunnitelma 2019-2021 /ao.toimiala kansio. Henkilöstöasiantuntija. 21.9.2018 Toimialojen sisäiset tulot ja kustannukset ml. sisäiset vuokrat valmiiksi neuvoteltuina toimialojen kesken (käytetään osastojen budjettien laadinnassa) Toimialajohtajat 8.10.2018 Talousarvion 2018 käyttötalouden, sitovien erien ja investointien alkuvuoden määräraha muutokset kunnanhallituksen käsittelyssä. Kunnanhallitus Toimialojen investointiesitykset elinympäristöpalveluille täytettynä. Y:Yhteinen/Talousasiat/Taloussuunnitelma 2019-2021/Investoinnit kansio/ Investointiesitykset ao. toimiala. Toimialajohtajat 26.10.2018 Lautakunta käsittely elinympäristö- ja hyvinvointilautakunta. Tekninen johtaja, Sivistysjohtaja Investointimäärärahojen lautakunta käsittely elinympäristö lautakunta. Tekninen johtaja 29.10.2018 Konsernipalveluiden talousarvioesitykset kunnanhallituksessa sekä koko kunnan yhteenvetoluonnos Kunnanhallitus 5.11.2018 Tulos- ja rahoituslaskelma, tuloveroprosentti, kiinteistövero-% toimialakohtaiset talousarviot käydään alustavasti läpi Kunnanhallitus 7.11.2018 Mahdolliset muutokset saatetaan tiedoksi lautakunnille 12.11.2018 Tulovero- ja kiinteistö-veroprosentit 2018. Kunnanvaltuusto 16.11.2018 ORSI-ilmoitus. Talouspäällikkö 26.11.2018 Talousarvion yksityiskohtainen käsittely, jossa toimialajohtajat paikalla. Kunnanhallitus 28.11.2018 Tekstimuutosten tallennus talousarviokirjaan 2019 Talouspäällikkö/taloustiimi -> mahd. lisäesittely kunnanhallitukselle 10.12.2018
17.12.2018 Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman 2020-2021 hyväksyminen. Kunnanvaltuusto 11