TUUSULAN KUNTA KAAVOITUS Ikävalko 12.8.2003 OMENALAHDENTIE II RAKENTAMISOHJEET korttelit 7020-7024 ja korttelin 70321 osa
12.8.2003 TUUSULAN KUNTA korttelit 7020-7024 ja korttelin 70321 osa RAKENTAMISOHJEET Omenalahdentie II SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT...2 1.1 Alkusanat 1.2 Alueen kuvaus 1.3 Suunnittelutavoite 2. TONTTI...3 2.1 Rakennusten sijoitus ja pihajärjestelyt 2.2 Pohjaveden suojelu 2.3 Aidat 3. RAKENNUKSET...5 3.1 Omakotitalon suunnittelu 3.2 Pohjapiirros ja tilajärjestelyt 3.3 Muodot, mittasuhteet ja julkisivut 3.4 Materiaalit ja väritys 4. ISTUTUKSET...8 4.1 Puurivit ja pensasaidat 4.2 Muut istutukset 4.3 Kasvillisuuden suojaaminen rakennusaikana 5. LIITTEET...9 1
TUUSULAN KUNTA 12.8.2003 Omenalahdentie II RAKENTAMISOHJEET korttelit 7020-7024 ja korttelin 70321 osa 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Rakentamisohjeiden tarkoitus Omenalahdentie II asemakaavalla ja rakentamisohjeilla tavoitellaan omaleimaista ja viihtyisää asuin- ja liikkumisympäristöä. Kaavaa täydentävien määräysten lisäksi rakentamisohjeissa on käytännön neuvoja siitä, kuinka voidaan saada aikaiseksi hyvä talosuunnitelma. Rakentamisohjeiden tarkoituksena on helpottaa sekä yksittäisen tontin että kokonaisuuden kannalta hyvän asuinalueen rakentamista. Toivottavaa on, että kaikki tonttien hakijat perehtyisivät huolella näihin ohjeisiin ennen tontin hakua ja viimeistään ennen talonsa suunnittelutyöhön ryhtymistä. Rakentamisohjeet liitetään sitovina tontin luovutusasiakirjoihin. Rakentajan, suunnittelijan, rakennustarkastajan ja tarvittaessa kaavoittajan väliset neuvottelut jo suunnittelun luonnosvaiheessa ovat rakennushankkeen kannalta erittäin tärkeitä. Mitä aikaisemmin voidaan ratkaista mahdolliset ongelmat, sitä nopeammin hanke etenee ja sitä halvemmaksi se rakentajalle tulee, kun voidaan välttää suunnitelmien korjaamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ja viivytykset. Missään tapauksessa talopakettia ei pidä tilata ennen kuin rakennuslupa on saatu, se saattaa tulla erittäin kalliiksi. Erityisen vaikeasti rakennettavissa olevien tonttien tai erityisen hyviksi todettujen suunnitelmien kohdalla on mahdollista tulkita rakentamisohjeita joustavasti rakennustarkastajan ja kaavoittajan yhteisellä päätöksellä. 1.2 Alueen kuvaus Kaava-alue on entistä peltoa, joka on ehtinyt jonkin verran metsittyä. Alue on hyvin tasainen. Omenalahdentien päässä sijaitsee leikkikenttä ja palstaviljelyalue, joihin asuinkortteleiden pohjoisreuna rajautuu. Alueen etelä- ja länsipuolelle jää edelleen viljelyksessä olevaa peltoa. 1.3 Suunnittelutavoite Yhdessä palstaviljelyalueen kanssa alueesta on tarkoitus rakentaa puutarhamainen kokonaisuus, mikä sopinee hyvin entisen peltoalueen teemaksi. Asuinkortteleiden alueella kun ei ole sen enempää korkeuseroja kuin vanhaa puustoakaan. Puutarhamaisuuden on tarkoitus näkyä lehti- ja hedelmäpuiden ja pensasaitojen suosimisena havupuiden ja rakenteellisten aitojen sijaan. Lisäksi rakennusoikeuden puitteissa alueelle suositellaan rakennettavaksi lasikatteisia puolilämpimiä tiloja: lasiterasseja, kasvihuoneita ja talvipuutarhoja. Erityistä huomiota pyritään kiinnittämään katutilan muodostumiseen, istutuksiin ja tonttien sisääntulopihoihin. Tavoitteena on viihtyisä liikkumisympäristö, jossa mm. pintamateriaalien ja rakennusten avulla hahmottuu selkeästi katutila ja tonttien eri osat: puolijulkinen sisääntulopiha ja yksityinen oleskelupiha. Oleskelupihojen yksityisyyden turvaamiseksi rakennusten tilajärjestelyjä ja julkisivujen suunnittelua pyritään ohjaamaan siten, että isot asuinhuoneiden ikkunat eivät avautuisi naapurin oleskelupihan suuntaan. 2
12.8.2003 TUUSULAN KUNTA korttelit 7020-7024 ja korttelin 70321 osa RAKENTAMISOHJEET Omenalahdentie II 2 TONTTI 2.1 Rakennusten sijoitus ja pihajärjestelyt Asemakaavassa on suhteellisen tarkasti määrätty rakennusten sijoittuminen tontille. Perusajatuksena on, että talot sijoittuvat lähelle tontin pohjois- tai itäreunaa siten, että parhaaseen ilmansuuntaan talon etelä- ja länsipuolelle jää aurinkoista oleskelupihaa. Kaavassa on nuolilla osoitettu ne rakennusalan rajat, joihin talo tai autotalli on rakennettava kiinni. Koko rajan puoleisen seinän ei tarvitse olla rajassa kiinni, mutta merkittävä osa kuitenkin. Autotalli tai -katos ja pihaan ajo on toteutettava siten, että auton mahtuu kääntämään omalla tontilla ennen kadulle ajamista. Näin vältetään vaaratilanteita, joita helposti syntyy jos auto peruutetaan suoraan kadulle. Kääntöpaikka toimii samalla myös vieraspaikkana. Tonttiliittymän leveys saa olla enintään 5 metriä. Suuremmilla omakotitonteilla on sallittu sivuasuntojen rakentaminen. Mikäli sivuasunto tehdään erillisenä rakennuksena, sitä voi ja kannattaa käyttää yhdessä muiden piharakennusten kanssa oleskelupihan rajaamiseen suojaisaksi pihapiiriksi. Rakennuslupahakemuksessa on esitettävä pihasuunnitelma, josta selviää jäteastian, aitojen ja terassien paikat, pihamateriaalit ja istutukset. Pihasuunnitelma voi olla erillinen tai sisältyä asemapiirrokseen. Mittakaavan tulee olla 1:200. 2.2 Pohjaveden suojelu Alue on pohjevesialueen välittömässä läheisyydessä. Tonteilla ei saa irrallaan säilyttää nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. Alueella ei suositella käytettäväksi talokohtaista öljylämmitystä. Jos öljylämmitystä kuitenkin käytetään, öljysäiliö tulee sijoittaa rakennuksen sisätiloihin ja varustaa vesitiiviillä suoja-altaalla, jonka vapaa tilavuus on suurempi kuin itse öljysäiliön tilavuus. Öljysäiliön täyttöpaikka on päällystettävä vettä läpäisemättömällä pinnoitteella, varustettava riittävällä ylivuodon estolaitteella sekä sellaisella öljynkeräyslaitteella, josta mahdollisessa onnettomuustilanteessa voidaan öljy kerätä turvallisesti talteen. Liikennöityjen piha-alueiden ja jäteastian sijoituspaikan valumavedet tulee johtaa sadevesiviemäriin. Tämä edellyttää vettä läpäisemätöntä pintamateriaalia tai rakennetta, joka sisältää pohjavesisuojauksen. 2.3 Aidat Alueella suositellaan istutettavaksi perinteisiä pensasaitoja, mutta rakenteellisiakin aitoja saa käyttää yhdessä istutusten kanssa. Aitamateriaalina tulee olla puu ja aidan korkeus saa olla enintään 120 cm maanpinnasta tontin ja julkisen alueen rajalla. Tonttien väliset aidat on sovittava naapurien kesken ja niiden korkeus saa olla enintään 170 cm maanpinnasta. Vähäiset aidan osat voivat nousta hieman korkeammalle. Kokonaan peittävää aitaa tulisi välttää, aidan pitäisi ainakin yläosastaan olla avonaisempi. Jäteastia tulee aidata ja jäteaitaus tulee sijoittaa kadunpuoleisen aidan yhteyteen, mikäli sellainen rakennetaan. 3
TUUSULAN KUNTA 12.8.2003 Omenalahdentie II RAKENTAMISOHJEET korttelit 7020-7024 ja korttelin 70321 osa Ohessa on esitetty kaksi aitamallia. Rakenteellisenaidan tulisi sopia yhteen esitettyjen aitamallien kanssa. Aitojen väri on määrätty värisuunnitelmassa. Aitaväriä suositellaan käytettäväksi myös julkisivujen yksityiskohdissa. Aitamalli 1, mittakaava 1:40 Aitamalli 2, mittakaava 1:40 Aitamalleissa edes umpinaisin osa ei ole täysin peittävä, jotta aidasta tulisi kevyt ja ilmava. Lisäksi aidan tolppia on korostettu, jotta ei syntyisi monotonista seinämää. Matalan aidan tarkoituksena on osoittaa yksityisen alueen raja. Istutuksilla täydennettynä se tarjoaa riittävän suojan ja sulautuu ympäristöön korkeaa aitaa paremmin. Korkeampaa vaihtoehtoa saa käyttää ainoastaan tonttien välisillä rajoilla. 4
12.8.2003 TUUSULAN KUNTA korttelit 7020-7024 ja korttelin 70321 osa RAKENTAMISOHJEET Omenalahdentie II 3 RAKENNUKSET 3.1 Omakotitalon suunnittelu Omakotitalossa ensisijaista on toimivuus. Ihmisten asumistarpeet ovat erilaisia, joten kannattaa käyttää runsaasti aikaa tulevan kotinsa toimivuuden miettimiseen. Halutaanko erillinen kodinhoitohuone? Olisiko mukavaa päästä ulos vilvoittelemaan suoraan saunan pukuhuoneesta? Halutaanko erillinen vai ruokailu- ja oleskelutiloihin avautuva keittiö? Tällaiset henkilökohtaiset toivomukset kannattaa listata ja jos mahdollista, asettaa tärkeysjärjestykseen, tai ainakin jakaa tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin toivomuksiin. Useimmiten on kuitenkin niin, ettei kaikkia toivomuksia pysty samassa talossa toteuttamaan. Silloin on tärkeää tietää, mistä pidetään kiinni ja mistä toiveista voi luopua. Seuraava vaihe on toivomuslistan muuttaminen suunnitelmaksi, pohjapiirrokseksi, leikkaukseksi ja julkisivuiksi. Tämä vaihe kannattaa antaa ammattisuunnittelijan, arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin, tehtäväksi. Jotta lopputulos olisi hyvä, on otettava huomioon paljon erilaisia seikkoja: ilmansuunnat, naapuritalojen sijainti, tekninen toimivuus ja huonetilojen hyvä sijainti toisiinsa nähden. Myös mitoitus on erittäin tärkeää, jotta kokonaisuudesta tulisi toimiva ja kalliilta hukkaneliöiltä vältyttäisiin. Asiansa osaava suunnittelija säästää rakentajalta helposti oman palkkionsa pienempien rakennuskustannusten kautta. Itselleen sopivan talon voi toki löytää myös talovalmistajien tyyppitaloista, mutta tyyppitaloa valittaessa pitäisi ottaa huomioon samat asiat kuin alusta alkaen taloa suunniteltaessakin. Olipa suunnitelma sitten valmis tyyppitalo tai arkkitehdin luonnos, se kannattaa mielessään testata. Miettiä, kuinka helppoa talossa on hoitaa arkipäivän askareita ja häiritsevätkö eri puuhat ja toimet toisiaan. Mahtaako pesukoneen ääni kuulua liikaa olohuoneeseen ja ei kai wc:n ovi ole kovin näkyvällä paikalla? Onko keittiöön helppo kulkea ostoskassien kanssa? Näkeekö naapuri suoraan makuuhuoneeseen? Ennen kuin suunnitelma lyödään lukkoon, kannattaa alustavia kuvia käydä näyttämässä kunnan rakennustarkastajalle. 3.2 Pohjapiirros ja tilajärjestelyt Pohjapiirros on hyvin ratkaiseva tekijä sekä omakotitalon hinnan että toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta. Hintaan vaikuttavat mm. ulkoseinän pituus suhteessa kerroksen pinta-alaan (selkeä ja suorakulmainen on halvempi kuin rönsyilevän monimuotoinen), märkätilojen sijainti (kuinka paljon putkistoja tarvitaan) sekä ennen kaikkea hukkaneliöiden määrä. Mitä toimivampaan ja pienempään pakettiin pohjapiirros saadaan, sitä vähemmän taloon jää turhaa käytävää ja sitä vähemmän se maksaa. Tai jos talo on tietyn kokoinen, sitä enemmän siihen saa hyötyneliöitä mitä toimivampi on pohjapiirros. Viihtyisyyden kannalta tärkeää on mm. makuuhuoneiden riittävä yksityisyys ja huoneiden oikea sijainti ilmansuuntiin, tonttiin ja toisiinsa nähden. Oleskelutilojen yleensä halutaan olevan valoisia ja aurinkoisia, joten olohuone kannattaa sijoittaa talon etelä- tai länsipuolelle. Suora yhteys pihalle tai terassille mahdollistaa oleskelutilan laajenemisen ulos lämpimään vuodenaikaan. Makuuhuoneet puolestaan ovat ensisijassa nukkumista varten, joten ne voivat hyvin olla myös pohjoisen tai idän puolella. Keittiö, ruokailutila ja olohuone kannattaa sijoittaa vierekkäin. 5
TUUSULAN KUNTA 12.8.2003 Omenalahdentie II RAKENTAMISOHJEET korttelit 7020-7024 ja korttelin 70321 osa Saunaosaston voi sijoittaa joko talon yksityiselle puolelle makuuhuoneiden yhteyteen tai oleskelutilojen viereen, koska saunassa kuitenkin käydään usein vieraidenkin kanssa. Varsinkin jos saunaosasto liittyy oleskelutiloihin, pitää huolehtia sen yksityisyydestä; välittäjäksi kannattaa laittaa takka- tai pukuhuone. Kodinhoitohuone ja saunan pukuhuone yhdistetään usein yhdeksi huoneeksi, mutta saunominen on varmaankin viihtyisämpää, jos pyykit ovat jossain muualla. Erillinen puku- tai takkahuone ja erillinen kodinhoitohuone lienee siis parempi ratkaisu, jos siihen on mahdollisuus. Yksi viihtyisyyteen vaikuttava tekijä on ikkuna-aukotus. Oleskelutilat ja makuuhuoneet kannattaa mahdollisuuksien mukaan sijoittaa rakennuksen nurkkiin, jolloin ikkunoita ja näkymiä voi olla kahteen suuntaan. 3.3 Muodot, mittasuhteet ja julkisivut Yhtenäisen ilmeen luomiseksi alueen ulkoreunalla asemakaavan kerrosluvut on määrätty ehdottomina, eli kortteleihin 7020-7023 ei saa rakentaa yksikerroksisia taloja. Sen sijaan keskimmäisessä korttelissa 7024 sallitaan myös yksitasoratkaisut. Kortteleissa 7020, 7021, 7024 ja 70321 kattomuoto saa olla harjakatto tai katkaistu pulpettikatto. Kortteleissa 7022 ja 7023 sallitaan harjakatto tai mansardikatto. Räystäiden tulee olla avoräystäitä, ei umpeen laudoitettuja. Pääasiallisen kattokaltevuuden tulee olla seuraava: harjakatto 20-35 mansardikaton ylin osa 20-30 pulpettikatto 15-25 Jos talon runkosyvyys (eli päätyjulkisivun leveys) on suuri, kattokulman pitäisi olla lähellä sallitun kaltevuuden alarajaa. Eli mitä leveämpi on talon pääty, sitä loivempaa kattokulmaa tulisi käyttää. Muuten katosta tulee helposti liian korkea ja raskaan näköinen. Pääsääntönä tulisi lisäksi olla, että samansuuntaisissa katon lappeissa käytetään samaa kattokulmaa. Vähäisissä lappeissa voidaan kaltevuusmääräyksistä poiketa. Kapearunkoiseen taloon (runkosyvyys 9 m tai vähemmän) sopii monikin kattomuoto, mutta runkosyvyyden kasvaessa hyvältä näyttävät vaihtoehdot vähenevät. Kyse on päädyn korkeuden, leveyden ja kattomuodon suhteista. Kovin leveärunkoinen talo näyttää harjakattoisena tylsältä ja kömpelöltä. Sen sijaan katkaistu pulpettikatto sopii hyvin leveärunkoiseenkin taloon. Katkaistua pulpettikattoa tai päädyn porrastamista julkisivun suunnassa kannattaa siis harkita, jos päädyn leveys menee yli 10 metrin. Julkisivujen ikkuna-aukotuksia suunniteltaessa kannattaa muistaa, että mahdollisuuksia on paljon muitakin kuin standardikokoinen perusikkuna joka huoneeseen. Oleskelutiloja kannattaa avata reilusti pihan suuntaan ja toisaalta makuuhuoneiden ne seinät, jotka ovat naapurin suuntaan, kannattaa varustaa vaikkapa vain kapeilla yläikkunoilla ja laittaa huoneen pääikkuna toiselle seinälle. Käyttökelpoisia ovat myös lasitiilet ja - lankut, joilla pystyy tuomaan luonnonvaloa huoneeseen ilman, että syntyy suora näköyhteys suuntaan, johon sitä ei haluta, vaikkapa naapurin pihalle. 3.4 Materiaalit ja väritys 6 Alue on jaettu kahteen osaan; tummiin ja vaaleisiin kortteleihin, joilla on omat värikarttansa. Värisuunnitelma on liitteessä 3. Runsas värivalikoima mahdollistaa useamman rakentajan väritoiveen toteuttamisen. Värien tummuusasteen ja voimakkuuden määräämisellä pyritään samalla yhteensopivaan lopputulokseen.
12.8.2003 TUUSULAN KUNTA korttelit 7020-7024 ja korttelin 70321 osa RAKENTAMISOHJEET Omenalahdentie II Katto- ja julkisivumateriaaleja ei ole määrätty. Alueelle saa rakentaa sekä kivi- ja tiilitaloja että puutaloja. Tiilen ja rappauksen väri täytyy hyväksyttää tarvittaessa mallikappaleen avulla, koska valokuvat ja esitteet eivät välttämättä näytä todellista värisävyä. Sama koskee kattomateriaalia; värimallit koskevat lähinnä maalattua tai muuten pinnoitettua peltikattoa. Aivan vastaavia sävyjä on vaikea löytää huopa- tai tiilikatoista. Näiden materiaalien osalta hyväksytään värimalleja lähellä olevat sävyt. Koska huopa ja kattotiilet ovat maalattua kattoa huokoisempia, niiden "musta" vastaa maalattua grafiitinharmaata. Aitoja ohjeistamalla pyritään yhtenäiseen ilmeeseen asuinalueella ja siksi aitojen väri on määrätty tarkasti. Aitaväriä suositellaan käytettäväksi myös vuorilaudoissa ja muissa julkisivujen yksityiskohdissa. Ikkunoiden puitteiden tulee olla valkoiset. Jos julkisivussa on useampaa materiaalia tai muuten erilaisia pintoja samastakin materiaalista (tiilitalossa puuverhousta ikkunan yläpuolella tai puutalossa sileähköä lautaseinää ja tiheää rimoitusta), kannattaa materiaalin vaihtumista yleensä korostaa värillä. Koska tiili ja maalattu puu ovat erilaisia pintoja, niitä ei kannata yrittää saada saman värisiksi, vaan mieluummin valita kaksi erilaista mutta yhteen sopivaa väriä. 7
TUUSULAN KUNTA 12.8.2003 Omenalahdentie II RAKENTAMISOHJEET korttelit 7020-7024 ja korttelin 70321 osa 4 ISTUTUKSET 4.1 Puurivit ja pensasaidat Asemakaavassa on Kanelikujan ja Omenaniitynkaaren pohjoispuolisille tonteille määrätty istutettavaksi puurivi tontin kadunpuoleiseen reunaan. Puurivin tulee olla havainnekuvan mukaisesti noin viiden metrin etäisyydellä kadun päällysteen reunasta ja puiden etäisyys toisistaan saa olla enintään kahdeksan metriä. Tonttiliittymien kohdalla väli saa tarvittaessa olla suurempi. Puurivin puiden on oltava valkoisena kukkivia omenapuita. Puurivin ja kadun väliin ei saa istuttaa muita puita tai niin korkeita pensaita, että ne peittäisivät omenapuurivin näkyvistä. Pienempiä pensaita saa luonnollisesti istuttaa mielin määrin. Alueelle suositellaan istutettavaksi myös perinteisiä korkeita pensasaitoja. Laji on vapaa, ja pensasaidat voivat olla leikattavia tai vapaasti kasvavia. Tonttien väliselle rajalle istutettavasta pensasaidasta tulee sopia naapureiden kesken. 4.2 Muut istutukset Vähintäänkin kaavan istutettaville tontin reunoille on istutettava puita, pensaita tai köynnöksiä. Aluetta ei tarvitse kokonaan täyttää istutuksilla, mutta pelkkä nurmikko ei riitä. Ajatuksena on, että istutettavat tonttien osat muodostavat katutilaa pehmeästi rajaavan kasvillisuusvyöhykkeen. Myös rakenteellisten aitojen yhteyteen tulisi laittaa istutuksia. Tonteille istutettavista kasveista on hyvä muodostaa ryhmiä. Kasviryhmillä voi rajata pihalle viihtyisiä tiloja ja kasvitkin viihtyvät paremmin ryhmissä. Alueella kasvaa taimikkoa, josta kannattaa säilyttää valikoituja taimia pihapuiksi. Koska tavoitteena on puutarhamainen asuntoalue, suositellaan ennemminkin lehtipuiden kuin havupuiden, varsinkaan kuusien, jättämistä kasvamaan pihapuiksi. 4.3 Kasvillisuuden suojaaminen rakennusaikana 8 Rakennusaikana puut ja pensaat tulee suojata siten, että kasvien maanpäälliset tai maanalaiset osat eivät vahingoitu. Jos säilytettävien puiden juuristoalueella on pakko liikkua koneilla tai pitää tilapäisrakennelmia, tulisi juuristo ja runko suojata. Oheisessa kuvassa on esitetty periaate puun juuriston ja rungon suojauksesta. Lankkujen puun ympärillä tulee ulottua puun alimpiin oksiin saakka. Puun rungon ja lankkujen väliin asennetaan pehmuste. Lankut eivät saa nojata puun juuriin. Kuvan mukaista eristyshiekkaa juuriston päällä käytetään pehmeällä maalla ja aina, kun juuristo on pinnassa. Muutoin voidaan sorakerros levittää suoraan maanpinnalle. Suojarakenteet poistetaan rakentamisen päätyttyä.
12.8.2003 TUUSULAN KUNTA korttelit 7020-7024 ja korttelin 70321 osa RAKENTAMISOHJEET Omenalahdentie II 5 RAKENTAMISOHJEIDEN LIITTEET 1. Asemakaava 1 A Asemakaavakartta 1 B Asemakaavamerkinnät 2. Havainnekuva 3. Korttelisuunnitelma 3 A Korttelisuunnitelma 3 B Vaaleiden kortteleiden värikartta 3 C Tummien kortteleiden värikartta 9