TUTKIMUSRAPORTTI Rakenteet, liikuntasalisiiven ilmanvaihto

TUTKIMUSRAPORTTI Rakenteet, liikuntasalisiiven ilmanvaihto Rauhalan koulu Mällinkatu 1A 48600 KOTKA Työ nro T14054-5 Kotka 23.12.2015 Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255 500 E-MAIL ETUNIMI.SUKUNIMI@INSINOORISTUDIO.FI

T14054-5 Tutkimusraportti 1 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 3 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET... 4 3.1 Alapohja (maanvarainen laatta)... 4 Rakennetyypit... 4 3.1.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 5 3.1.2 Johtopäätökset... 6 3.1.3 Toimenpide-ehdotukset... 7 3.2 Ulkoseinät: kellarikerros... 8 3.2.1 Rakennetyypit... 8 3.2.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 8 3.2.3 Johtopäätökset... 10 3.2.4 Toimenpide-ehdotukset... 11 3.3 Ulkoseinät... 11 3.3.1 Rakennetyypit... 12 3.3.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 12 3.3.3 Johtopäätökset... 14 3.3.4 Toimenpide-ehdotukset... 14 3.4 Väliseinät: kellarikerros... 15 3.4.1 Havainnot kohteessa... 15 3.4.2 Johtopäätökset... 15 3.4.3 Toimenpide-ehdotukset... 15 3.5 Välipohja... 15 3.5.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 15 3.5.2 Johtopäätökset... 16 3.5.3 Toimenpide-ehdotukset... 16 3.6 Yläpohja... 16 3.6.1 Havainnot kohteessa... 16 3.6.2 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet... 17 3.7 Ilmanvaihtokoneiden toiminta ja hygienia, ilmamäärät... 17 3.7.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 17 3.7.2 Johtopäätökset... 19 3.7.3 Toimenpide-ehdotukset... 19 4 YHTEENVETO... 20 5 LIITTEET... 21

T14054-5 Tutkimusraportti 2 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuksen tilaaja Leila Hietala Kotkan kaupungin tekniset palvelut Kauppakatu 3 B 48100 KOTKA Tutkijat Antti Ahola, rakennetekniikka Otto Koski, rakennetekniikka Erik Halsas, rakennetekniikka Johanna Lampinen, ilmanvaihtotekniikka Yhteyshenkilö kohteessa Kai Lindgren, kiinteistönhoitaja puh. 0400 658 043 Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin Rauhalan koulun sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä ja rakenteiden nykykuntoa. Tutkimukset kohdistuivat olemassa oleviin rakenteisiin, rakennusmateriaaleihin sekä ilmanvaihtoon. Tutkimusten perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Olosuhdehaittoja, ilmanvaihtoa ja rakenteiden kuntoa selvitettiin kellarikerroksessa, luokissa ja esikoulussa keväällä 2015 (Tutkimusraportti 26.3.2015 Oy Insinööri Studio). Toisessa vaiheessa tutkittiin liikuntasalisiipeä ja rakennuksen päärakennuksen ulkoseinät. Tässä tutkimusraportissa on yhdistetty rakennusteknisten tutkimusten tulokset ja johtopäätökset. Lisäksi on esitetty liikuntasalisiiven ilmanvaihtojärjestelmien kunto ja hygienia. Tutkimusajankohta ja menetelmät Suoritetut tutkimukset on esitetty tiivistetysti alla olevassa taulukossa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset löytyvät liitteestä 5. Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Rakenteiden kunnon selvittäminen Merkkiainemittaukset Kosteuskartoitus Visuaalinen tarkastus, rakenneavaukset ja materiaalinäytteenotto* 20. 21.11.2014 27.11.2014 23. 26.10.2015 2.11.2015 5 % vetykaasu, Inficon Sensistor 20. 21.11.2014 XRS9012 vetyvuodonilmaisin Pintakosteudenilmaisin Tramex 27.11.2014 Moisture Encounter 23. 26.10.2015 Visuaalinen tarkastus 22.10.2015 Liikuntasalisiiven ivjärjestelmien puhtaus ja kunto Liikuntasalisiiven TSI PVM 620 23.10.2015 ilmamäärämittaukset Hetkelliset paine-eromittaukset TSI PVM 620 25.11.2015 *näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksella

T14054-5 Tutkimusraportti 3 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde ja osoite Rauhalan koulu Mällinkatu 1 A 48600 Kotka Rakennuksen käyttötarkoitus Koulurakennus Kiinteistönhoito Kotkan kaupunki Rakentamisvuosi 1956 Kerrosluku kellari + 2 kerrosta Pääasiallinen runkomateriaali Pilari-palkkirunkoinen Ulkoseinät tiili-villa-tiili ja paikoittain massiivitiilitä Alapohja on maanvarainen betonilaatta. Kuvaus iv-järjestelmistä Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Piirustukset - Pohjapiirustukset - Rakennekuvat - IV-kuvat vuodelta 2000 ja 2011, esikoulun ilmanvaihtokuvat puuttuvat Taustaa Rakennuksessa tehtiin vv. 2014-2015 tutkimuksia, koska kellarikerroksen ja esikoulun tiloissa oli koettu sisäilmaan laatuun viittaavia oireita. Tutkimuksessa otetut materiaalinäytteet eivät kuvaa suoraan sisäilman laatua. Tässä raportissa terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 mukaan ympäristöstä tai olosuhteista johtuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista.

T14054-5 Tutkimusraportti 4 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET 3.1 Alapohja (maanvarainen laatta) Rakennetyypit Liikuntasali 094 - Lautalattia 35mm - kevytsora 100mm - bitumi - betoni ei mitattu - maatäyttö Liikuntasalin portaikon etutila 092 - mosaiikkibetoni 20mm - betoni 50mm - valupaperi - kevytbetoni 100mm - bitumi - betoni ei mitattu - maatäyttö Liikuntasiiven kellarikerroksen käytävä 092a - mosaiikkibetoni 20mm - betoni 50mm - valupaperi - lastuvillalevy (toja) 50mm - bitumi - betoni ei mitattu - maatäyttö Tasanteen (käytävä 092) mosaiikkibetonin/betonin alla hiekkatäyttö liikuntasiiven kohdalla. Koulun kellaritiloihin johtavalla puolella on portaikon alla tuulettumaton ilmatila, jossa orgaanista ainesta. Pukuhuone 093 - muovimatto - betoni 50mm - mineraalivilla 50mm - kevytsora 50mm - bitumi - betoni ei mitattu - maatäyttö

T14054-5 Tutkimusraportti 5 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 Monitoimitila 055 - pintamateriaalit (vinyylilaatta) 2 mm - pintalaatta betoni 70 mm - kevytsora 100 mm - muovi - pohjalaatta betoni ei mitattu - maatäyttö Siivoojien sosiaalitila 046 - pintamateriaalit (vinyylilaatta) 2 mm - pintalaatta betoni 70 mm - valupaperi - kevytsora 100 mm - bitumi - pohjalaatta betoni ei mitattu - maatäyttö Tekninen työ 052 - vaneri 10 mm - pontattu lauta 30 mm - kevytsora 100 mm - bitumi 2 mm - pohjalaatta betoni ei mitattu - maatäyttö 3.1.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa Liikuntasalin 094 lattian rakenneavauksesta todettiin olevan betonilaatan päältä koolattu puulattia. Vanerin ja lattialautojen alla eristeenä on käytetty kevytsoraa. Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavaa hajua. Tilojen 092, 092a ja 093 alapohjarakenteisiin tehdyistä rakenneavauksista välittyi sisäilmaan poikkeava, maakellarimainen homeen haju. Rakenneavauksista otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Analyysin tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 1 ja analyysivastaus on liitteenä 3. Portaikon alla olevassa tyhjässä tilassa havaittiin orgaanista materiaalia ja rakenneavauksesta välittyi poikkeava haju. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2, sivulla 1/5.

T14054-5 Tutkimusraportti 6 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 Taulukko 1, Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 319938, 12.11.2015 ja analyysivastaus 270820, 9.12.2014) Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Alapohja Näyte 4. käytävän 092a Toja-eriste runsaasti homeita ja bakteereja Vahva viite Näyte 5. pukuhuone 092, Alapohja Näyte 6. h.046 alapohja lecasora/ min. villa Valupaperi runsaasti homeita ja bakteereja niukasti homeita ja bakteereja Vahva viite Heikko viite Monitoimitilan 055, siivoojien sosiaalitilojen 046 ja teknisen työn 052 alapohjaan tehtiin rakenneavauksia, joista havainnoitiin lattiarakenteita. Maanvastaisen lattian lämmöneristeenä on pohjalaatan päällä 100 mm kevytsoraa. Siivoojien sosiaalitilojen 046 alapohjan rakenneavauksessa pintalaatan ja kevytsoraeristeen välissä olevassa valupaperissa havaittiin maakellarimainen homeen haju. 3.1.1.1 Kellarin lattian kosteuskartoitus 3.1.2 Johtopäätökset Kosteuskartoituksessa havaittiin paikallisia poikkeamia lähellä kantavia seinärakenteita pukuhuonetiloissa liikuntasiivessä. Kellarin lattioiden kosteuskartoitus on liitteessä 2, sivulla 3/5. Kartoituksessa havaittiin poikkeamia huoneiden 046, 061, 062 ja 055 oviaukkojen kohdalla, lisäksi WC:n 073 ja pukuhuoneen 078 lattioissa havaittiin poikkeavaa kosteutta. Pukuhuoneen 078 lattiapinnoitteena käytetty muovimatto irtoili paikoittain ylösnoston osalta. Tutkimusten ja rakenneavausten perusteella kellarin maanvaraiset alapohjat ovat monin paikoin ns. riskirakenteita. Tämän ja aikaisemman tutkimuksen yhteydessä otettujen materiaalinäytteiden ja havaintojen perusteella rakenteissa esiintyy kosteuden aiheuttamia vaurioita, joista on havaittu ilmayhteys sisäilmaan. Rakenteista sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet voivat heikentää sisäilman laatua ja aiheuttaa koettuja oireita. Kellarikerroksen porrastasanteen rakenteissa on orgaanista materiaalia ja ilmayhteys maaperään. Rakenteesta ja alatilasta sisäilmaan vapautuvat epäpuhtaudet voivat heikentää sisäilmanlaatua. Tilan 046 lattiarakenteessa pintalaatan alla oleva valupaperi on vaurioitunut rakennusaikaisen kosteuden vaikutuksesta. Alapohjan olosuhteet eristekerroksessa ovat voineet olla sellaiset, että orgaanien aines (paperi ja epäpuhtaudet) ovat vaurioituneet liiallisen kosteuden vaikutuksesta.

T14054-5 Tutkimusraportti 7 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 Tilan 055 alapohjarakenteessa ei havaittu poikkeavaa hajua. Väliseinän ja lattian rajapinnassa havaittu vauriojälki viittaa maaperästä kapillaarisesti kulkeutuvaan kosteuteen, sillä seinä on kantava ja ulottuu perustuksille asti. Oviaukon kohdalla havaitut kosteuspoikkeamat viittaavat perustuksilta pinnoitteen alle kulkeutuvaan kosteuteen. Kevytsoran tiedetään sisältävän epäpuhtauksia, jonka takia mikrobikasvu materiaalissa on mahdollista kosteissa (>75 RH %) olosuhteissa. Alueilla, missä kapillaarinen kosteus pääsee kulkeutumaan pohjalaatan eristetilaan, voi kevytsoraeristeessä esiintyä vaurioita. Kellarikerroksen luokkien oviaukkojen kohdalla havaitut kosteuspoikkeamat viittaavat perustuksilta pinnoitteen alle kulkeutuvaan kosteuteen. Betonin korkea kosteus pinnoitteen alapuolella saattaa aiheuttaa pinnoitteessa ja/tai liimassa reaktioita, joista vapautuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). VOC-yhdisteet aiheuttavat tunkkaista epämiellyttävää hajua. Kastumisen seurauksena lattiapinnoitteissa alkanut hajoamisprosessi, ei yleensä lakkaa vaikka lattiapinnoitteen alusta ajan saatossa kuivuisi. Niiden tiedetään aiheuttavan samankaltaisia ärsytysoireita, kuin homevaurioiden. Myös mikrobikasvu pinnoitteen ja betonin välissä on mahdollista. Pukuhuoneen 078 ja WC:n 073 lattiapinnoitteena päältä pintakosteudenosoittimella mitattu kosteus on todennäköisesti peräisin kantavilta seinälinjoilta. Maaperän kosteus nousee rakenteessa ja kertyy tiiviin pinnoitteen alle. Lisäksi kosteus irrottaa seinälle jalkalistaksi nostetun maton alustastaan. 3.1.3 Toimenpide-ehdotukset Kevyt korjaus (siirtymäaika) Vaurioituneet lattiapinnoitteet (vinyyli- ja pvc pinnoitteet) ja lattiarakenteet tulee poistaa niiltä alueilta, joilla rakenteiden vaurioituminen kosteuden vaikutuksesta on todennäköistä. Uudet pintarakenteet tulee olla sellaisia, etteivät pinnoitteet/rakenteet jatkossa vaurioidu kosteuden vaikutuksesta. Lisäksi korjauksessa tulee huomioida betonirakenteisiin kertyneet epäpuhtaudet sekä rakenteissa (liimoissa ja eristeissä) mahdollisesti olevat haitta-aineet. Alapohjan läpiviennit, laatan reuna-alueet, kantavien seinälinjojen lattialiitokset ja muut ilmavuotopaikat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Ilman kulkeutuminen alapohjasta ja kanaaleista sisätiloihin tulee estää. Tiivistyskorjaukset tulee aina varmentaa merkkiainemittauksin työn aikana. Suositeltavaa on uusia mittaus kahden vuoden sisällä korjauksesta. Jos alapohjarakenteelle kaavaillaan pidempää, yli 50 vuoden käyttöikää, tulee soveltaa seuraavassa kohdassa esitettyä raskasta korjaustapaa. Myös energiataloudellisesti raskas korjaus on perusteltu.

T14054-5 Tutkimusraportti 8 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 Raskas korjaus Raskaassa korjausehdotuksessa alapohjarakenne puretaan ja alla oleva täyttömaa tulee vaihtaa kosteusteknisesti toimivampaan salaojasoraan. Uuden betonilaatan alle tulee tehdä nykymääräysten mukainen lämmöneristys. Kosteusteknisesti toimivassa alapohjarakenteessa ei pintamateriaalille ole rajoituksia, jos alapohja- ja anturarakenteita ei kuormita pohjaveden nousu betonilaattaan/seinärakenteisiin. Molemmissa korjausmenetelmissä tulee huomioida mahdollinen sisäilman radon ja jos toimenpiderajat ylittyvät, tulee huomioida korjaussuunnittelussa. 3.2 Ulkoseinät: kellarikerros 3.2.1 Rakennetyypit Kellariseinä (rakenne sisältä ulospäin lueteltuna) - maalattu rappaus 30 mm - poltettu tiili 130 mm - mineraalivilla 70 mm - bitumi - betoni ei mitattu - ulkopuolella patolevy (kadun puolella) Kellarinseinä pilarin kohdalla - maalattu rappaus 30 mm - lastuvillalevy 50 mm - bitumi - betoni ei mitattu - ulkopuolella patolevy (kadun puolella) 3.2.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Liikuntasiiven kellariseinään tehtiin rakenneavaus poikien pukuhuoneessa. Rakenteen lämmöneristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten, analyysivastaus on liitteenä 3. Rakenne on samanlainen kuin aiemmassa tutkimuksessa selvitetty kellarinseinä päärakennuksessa. Poikien pukuhuone Ulkoseinän rakenneavauksesta havaittiin voimakas ilmavirta sisälle. Seinän eristetilasta välittyi maakellarimainen homeen haju. Ulkopuolella sokkelin pinnassa, syöksytorven kohdalla, oli havaittavissa sadeveden aiheuttamaa tummumista. Poikien pukuhuoneen maanvastaisen seinän materiaalinäytteessä, lämmöneristeenä käytetyssä mineraalivillassa, esiintyi ulkoilmalle tyypillisiä

T14054-5 Tutkimusraportti 9 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 mikrobeja sekä niukasti bakteereja (sädesieniä, Streptomyces) Analyysivastaus on liitteenä 3. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 1, sivulla 1/5. Taulukko 2, yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 319938, 12.11.2015) Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Sokkeli/ maanvastai nen seinä Näyte 3. pukuhuone pojat min.villa runsaasti homeita ja niukasti bakteereja Vahva viite Taulukko 3, yhteenveto aiemmin otetuista materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 270820, 9.12.2014) Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Sokkeli/ maanvastai nen seinä Näyte 2. tila 052 Näyte 3. tila 053 min.villa min.villa runsaasti homeita ja bakteereja homeita ja runsaasti bakteereja Vahva viite Vahva viite Näyte 4. tila 046 min.villa runsaasti homeita ja bakteereja Vahva viite Näyte 5. tila 046 min.villa runsaasti homeita ja bakteereja Vahva viite Huone 046 Huoneen 046 ulkoseinän rakenneavauksista havaittiin voimakas ilmavirta sisälle. Seinän eristetilasta välittyi maakellarimainen homeen haju. Ulkopuolella sokkelin pinnassa, syöksytorven kohdalla, oli havaittavissa sadeveden aiheuttamaa tummumista. Huoneen 046 maanvastaisen seinän materiaalinäytteissä, lämmöneristeenä käytetyssä mineraalivillassa, esiintyi runsaasti vaurioitumiseen viittaavia mikrobeja ja mikrobeja, joiden tiedetään aiheuttavan terveyshaittaa (Streptomyces ja A.versicolor) Huone 055 Huoneen 055 ulkoseinän rakenneavauksesta havaittiin voimakas ilmavirta sisälle kun tilan oma ilmanvaihtokone oli pois päältä (tila muuttuu alipaineiseksi). Molemmista rakenneavauksista välittyi sisälle maakellarimainen homeen haju. Rakenneavauksista mitattiin eristetilan hetkelliset olosuhteet. Seinän eristetilassa, alareunassa, oli enemmän kosteutta (19,2 o C ja RH 48 %) kuin ikkunan alla, ylempänä seinässä (19,7 o C ja RH 33 %). Mittaushetkellä eristetilan kosteus ei ollut kriittisellä tasolla. Merkkiainemenetelmällä arvioitiin huoneen 055 ulkoseinärakenteen tiiveyttä. Merkkiaine laskettiin ulkoseinärakenteen eristetilaan. Huoneen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa (päällä) ei merkkiaineen havaittu kulkeutuvan

T14054-5 Tutkimusraportti 10 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 3.2.3 Johtopäätökset merkittävissä määrin korvausilman mukana eristekerroksesta huonetilaan. Tilan ilmanvaihdon ollessa pois päältä ja muun talon ilmanvaihdon ollessa päällä, havaittiin merkkiaineen kulkeutuvan sisäilmaan vuotoilmareittien kautta korvausilman mukana ulkoseinän ja lattian rajasta, väliseinän ja ulkoseinän liitoksesta sekä ikkunapenkin ja ikkunankarmin liitoksesta. Tekninen työ 052/053 Teknisen työn 052 ulkoseinän rakenneavauksista havaittiin voimakas ilmavirta sisälle ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa. Seinän eristetilasta ei havaittu poikkeavaa hajua. Toisesta rakenneavauksesta, lähellä lattiaa, mitattiin eristetilan hetkellinen olosuhde, jonka todettiin olevan normaalilla tasolla (20,0 C ja RH 29 %). Teknisen työn 052/053 maanvastaisen seinän materiaalinäytteissä, lämmöneristeenä käytetyssä mineraalivillassa, esiintyi runsaasti vaurioitumiseen viittaavia mikrobeja ja mikrobeja, joiden tiedetään aiheuttavan terveyshaittaa (Streptomyces ja A. sydowii). Analyysivastaus on liitteenä 3. Merkkiainemenetelmällä arvioitiin teknisen työn 053 ulkoseinärakenteen tiiveyttä. Merkkiaine laskettiin ulkoseinärakenteen eristetilaan. Huoneen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa (päällä) merkkiaineen havaittiin kulkeutuvan korvausilman mukana eristekerroksesta huonetilaan lattian ja seinän rajasta sekä ikkunapenkin ja seinän liitoksesta. Purunpoiston ollessa päällä merkkiaineen havaittiin kulkeutuvan ulkoseinän eristetilasta lattiaan jolloin merkkiainelaitteisto antoi signaalin myös lattiavanereiden saumoista. Sisäpuolelta eristetty maanvastainen tiili-villa-betoni ulkoseinä on ns. riskirakenne. Talvikaudella tiili/betoniseinän sisäpinnan ja eristyksen rajalla voi tapahtua kosteuden tiivistymistä (sisäilman vesihöyryn tiivistyminen). Rajapinnalle tiivistynyt kosteus kertyy eristetilaan vaurioittaen sitä pitkällä aikavälillä. Bitumisivelynä tehty sisäpuolinen vedeneristys ei pysy pitkäaikaisesti kiinni rakenteessa tai tiiviinä, koska betonista irtoaa kosteuden vaikutuksesta suoloja ja kalkkia joiden johdosta bitumisively irtoaa paikoitellen kosteimmista kohdista. Kosteuden vaikutuksesta rikkoutunut sokkelin sisäpuolinen bitumisively ei ole tiivis, jolloin ulkopuolinen kosteus aiheuttaa vaurioita lämmöneristeissä pitkällä aikavälillä. Sokkelin ulkopintaan (kadun puolelle) on asennettu patolevy vuosien 2001 2002 välisenä aikana, jonka jälkeen ulkopuolisen kosteuden kulkeutuminen eristetilaan on vähentynyt. Jos eristeet ovat jo vaurioituneet, ei patolevytys poista aikaisemmin syntynyttä vauriota rakenteessa. Ilmanvaihdon toiminnan vaikutus sisäilman kosteuteen on suuri.

T14054-5 Tutkimusraportti 11 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 Edellisissä ja jatkotutkimuksessa otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella kellarikerroksen maanvastaisten ulkoseinärakenteiden lämmöneristeessä esiintyy kosteusvaurioita. Merkkiainemittauksessa havaittiin ilmayhteys eristetilasta sisälle tutkituissa tiloissa. Vaurioituneista lämmöneristeistä vapautuvat epäpuhtaudet voivat kulkeutua ilmavirtauksien mukana sisäilmaan, tilojen ollessa alipaineisia 3.2.4 Toimenpide-ehdotukset 3.3 Ulkoseinät Kevyt korjaus (siirtymäajan 1-5 vuotta korjaus) Maanvastaiset seinärakenteet ja rakenneliittymät tiivistetään ilmatiiviiksi. Sisäpintojen tiiviys on tärkeää, jotta seinäeristeiden epäpuhtaudet eivät pääse heikentämään sisäilman laatua, eikä sisäilman kosteus kulkeudu ulkoseinärakenteisiin. Muurattujen ulkoseinien tiivistys on aina haasteellista. Ilmeisimmät vuotoilmareitit tulee tiivistää. Näitä ovat mm. - ikkunakarmien liitos ulkoseinään - lattian ja ulkoseinän liitos - pilarin ja ulkoseinän/palkin liitokset - Välipohjan ja seinärakenteiden liitos - kaikki halkeamat ja läpiviennit Tiivistyskorjausten onnistuminen tulee aina varmentaa merkkiainemittauksin työn aikana ja seurantamittauksina tulevina vuosina. Tiivistyskorjausten yhteydessä tulee rakennukseen järjestää hallittu korvausilman saanti. Paras vaihtoehto on asentaa ulkoseinään esimerkiksi sähkölämmitteinen Mobair-korvausilmaventtiili, joka ei aiheuta vedontunnetta. Raskas korjaus Seinärakenne puretaan betonipinnalle asti, jolloin lämmöneristeet sekä bitumi poistetaan ja rakenne korjataan kosteusteknisesti toimivaksi. Tämä vaihtoehto on onnistuneen lopputuloksen ja puhtaan sisäilman kannalta varmin korjaustapa. Korjauksessa veden- ja lämmöneristys tulee siirtää betonirakenteen ulkopintaan. Liikuntasiiven ja päärakennuksen ulkoseinärakenteisiin tehtiin 11 kappaletta rakenneavauksia, joista havainnoitiin rakennetta. Eristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten, analyysivastaus on liitteenä 4. Ensimmäisessä vaiheessa otettujen näytteiden näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2, sivulla 3/5 ja toisessa vaiheessa 2/3.

T14054-5 Tutkimusraportti 12 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 3.3.1 Rakennetyypit Ulkoseinät pääsääntöisesti - maalattu lasikuitutapetti - rappaus 30 mm - poltettu tiili 130 mm - mineraalivilla (tuulettumaton) 50 mm - poltettu tiili - rappaus Pilarien kohdalla ulkoseinällä ei ole ulkopuolista rappausta. Liikuntasalin koulunpuoleinen seinä/esiintymislavan seinä - Kantilleen muurattu reikätiili - mineraalivilla - massiivitiili Esikoulun leikkihuoneen (vanha henkilökunnan ruokailu) sisäpihan puoleinen ulkoseinä, liikuntasalin päätyseinät, idän puoleisen porrashuoneen ulkoseinä ja esikoulun porrashuoneen ulkoseinä ovat massiivitiiltä. Esikoulun leikkihuone 132 (vanha henkilökunnan ruokailu) päätyseinä - tiili - villa (tuulettumaton) - tiili 3.3.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Ulkoseinän eristetilasta havaittiin ilmavirta sisätiloihin useissa tutkituissa tiloissa. Uloimmaisessa tiilimuurauksessa kiinni olevissa lämmöneristeissä oli havaittavissa tummumista, mikä voi johtua kosteuden vaikutuksesta tai ilmavuodoista rakenteessa. Eristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten, tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 4/5 ja analyysivastaus liitteenä 4. Näytteissä ei esiintynyt laaja alaisia viitteitä. Rakenne on kuitenkin ns. riskirakenne, jonka vaurioituminen pitkällä aikavälillä on mahdollista. Muutamissa näytteissä esiintyi pieninä pitoisuuksina kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (A. fumigatus ja A. sydowii) ja sädesieniä (Streptomyces). Havaitut mikrobit ja bakteerit ovat voineet kulkeutua ulkoilmasta eristetilaan tai olla viite alkavasta vaurioista rakenteessa.

T14054-5 Tutkimusraportti 13 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 Taulukko 4, Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 319938 ja 320354) Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Ulkoseinä Näyte 1. Liikuntasali US, länsi Näyte 2. Liikuntasali US, itä Näyte 1. Liikuntasali US, länsi Näyte 2. Liikuntasali US, itä Näyte 3. Luokka 113 US Näyte 4. Luokka 117 US Näyte 5. Käytävä Näyte 6. Musiikkiluokka US Näyte 7. opettajien huone US Näyte 8. Käytävä, iltapäivätoiminta US Näyte 8. Opettajien työhuone US Min. villa Min. villa Min. villa Min. villa Min. villa Min. villa Min. villa Min. villa Min. villa Min. villa Min. villa homeita ja bakteereja niukasti homeita ja bakteereja niukasti homeita ja bakteereja homeita ja niukasti bakteereja niukasti homeita ja bakteereja homeita ja bakteereja homeita ja niukasti bakteereja homeita ja runsaasti bakteereja niukasti homeita ja bakteereja niukasti homeita ja bakteereja homeita ja runsaasti bakteereja Heikko viite Ei viitettä Ei viitettä Heikko viite Heikko viite Heikko viite Heikko viite Vahva viite Ei viitettä Ei viitettä Vahva viite Taulukko 5, Yhteenveto aiemmin otetuista materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 270820, 9.12.2014 ja 271247, 12.12.2014) Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Ulkoseinä Näyte 1. esikoulu 132 päätyseinä Näyte 2. h. 134 US Näyte 3. h. 107 US Näyte 4. h. 109 US Min. villa niukasti homeita Ei viitettä Min. villa Min. villa niukasti homeita ja bakteereja niukasti homeita ja bakteereja Ei viitettä Ei viitettä Min. villa niukasti homeita Ei viitettä Esikoulun tilan 132 päätyseinän rakenneavauksesta havaittiin seinärakenteen lämmöneristeen olevan kiinni ulkopuolisessa muurauksessa

T14054-5 Tutkimusraportti 14 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 3.3.3 Johtopäätökset (eristetila on tuulettumaton tai heikosti tuulettuva). Lämmöneristeet näyttivät hyväkuntoisilta, eikä rakenneavauksesta välittynyt sisälle poikkeavaa hajua. Eristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten, analyysivastaus on liitteenä 3. Näytteessä ei esiintynyt viitettä. Rakenne on kuitenkin ns. riskirakenne, jossa eristetilan olosuhteet pahenevat jos rakennetta lämmöneristetään sisäpuolelta. Rakenteen vaurioituminen pitkällä aikavälillä on mahdollista. Liikuntasalin seinärakenteet, joissa on kantilleen muurattu reikätiili ja tiilen takan mineraalivillaeriste, havaittiin olevan pölyisiä ja huonosti puhdistettavissa. Ulkoseinärakenne on tiili-villa-tiili, jonka eristetila on tuulettumaton. Tällainen rakenne on ns. riskirakenne. Lämmöneriste on altis rakenteeseen tunkeutuvan sadeveden ja sisäpuolisen kosteuden aiheuttamille vaurioille. Kastuessaan eristetilan kuivuminen on hidasta. Ulkopuolinen rappaus kuitenkin parantaa rakenteen vedenpitävyyttä ja tekee siitä tiiviimmän verrattuna puhtaaseen tiilipintaan. Tilojen oikean käyttötarkoituksen ja ilmanvaihdon toiminnan vaikutuksesta sisäilman kosteuskuorma on pysynyt matalana, jonka takia seinärakenne ei ole vaurioitunut pitkällä aikavälillä. Esikoulun leikkihuone 132 (vanha henkilökunnan ruokailu) päätyseinä on rakennettu eri aikaan kuin koulurakennus. Seinärakenteen lämmöneristeet eivät ole materiaalinäytteen perusteella tällä hetkellä vaurioituneet, mutta pitkällä aikavälillä vaurioituminen on mahdollista. Analyysivastausten perusteella ulkoseinärakenteissa ei ulkoseinien lämmöneristeissä esiinny laaja-alaisia kosteusvaurioita vaan vauriot ovat paikallisia. Liikuntasalin seinärakenteet, joissa on kantilleen muurattu reikätiili ja takana mineraalivilla, on mahdollinen sisäilman kuitulähde. Pallopelien aikana seinärakenteista voi irrota kuituja sisäilmaan. Lisäksi seinärakenteen pinta on huonosti puhdistettavissa ja kerää pölyä. 3.3.4 Toimenpide-ehdotukset Koska ulkoseinäeristeiden materiaalinäytteissä ei esiintynyt merkittäviä viitteitä kosteuden aiheuttamista vaurioista, vaan vauriot ovat paikallisia, voidaan jatkotoimenpiteenä suositella rakenteen epäjatkuvuuskohtien ja ilmavuotojen tiivistämistä. Jos rakennukselle/ ulkoseinärakenteelle kaavaillaan pidempää käyttöikää (50v.) tulee kuitenkin rakenne korjata kosteusteknisesti toimivaksi ja ns. riskittömäksi. Liikuntasalin seinärakenteet suositellaan pinnoitettavaksi niin, ettei kuidut pääse irtoamaan sisäilmaan reikätiilen takaa.

T14054-5 Tutkimusraportti 15 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 3.4 Väliseinät: kellarikerros 3.4.1 Havainnot kohteessa 3.4.2 Johtopäätökset Aikaisempien tutkimusten yhteydessä kellaritilojen kantavien väliseinien alaosissa havaittiin paikallisia seinärakenteita pitkin nousevan kosteuden aiheuttamia pintavaurioita. Tutkimuksissa havaittiin seinäpinnoitteena käytetyn lasikuitutapetin alla homeille tyypillistä maakellarimaista hajua. Väliseinärakenteet ovat osittain kantavia, jotka lähtevät perustusten päältä. On todennäköistä, että maaperän kosteus nousee kapillaarisesti rakenteessa ja kertyy tiiviin jalkalistan/lasikuitutapetin alle. Seinätasoite oli mittaushetkellä poikkeavan kostea. Kosteus oli sellaisella tasolla, että pitkällä aikavälillä tasoitteiden vaurioituminen on mahdollista. Paikoittain havaittu poikkeava haju viittaa vaurioihin alueille, joilla kosteus nousee rakenteissa. 3.4.3 Toimenpide-ehdotukset 3.5 Välipohja Kosteuden vaikutuksesta vaurioituneet väliseinäpinnat ja tasoitteet poistaa. Pinnat tulee puhdistaa tiili/betonipinnalle asti. Perustuksille ulottuvien seinärakenteiden tulee olla vesihöyryä läpäiseviä lähellä lattialiitosta. Rakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna: - lattiapinnoite - tasoite - pintalaatta (betoni) 40 mm - askelääni eriste (min.villa) 20 mm - Ylälaattapalkisto (ei mitattu) 3.5.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa Pintalaatan alla olevan ns. askeläänieristekerros, joka on mineraalivillaa. Aikaisemmin tehdyistä rakenneavauksissa ei havaittu välittyvän poikkeavaa hajua sisäilmaan. Aiempien tutkimusten yhteydessä eristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten. Näytteessä ei esiintynyt viitettä. Esikoulun tilassa 132 (vanha henkilökunnan ruokailu) ei välipohjarakenteessa havaittu erillistä eristekerrosta, vaan rakenne oli umpibetonia. Pintakosteuskartoituksessa ei kerrosten lattiarakenteissa havaittu poikkeamia. Lattiapinnoitteet olivat paikoittain kuluneita.

T14054-5 Tutkimusraportti 16 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 3.5.2 Johtopäätökset Välipohjarakenteesta ei mitattu pintakosteuden osoittimella poikkeavia lukemia. Eristeestä otetun materiaalinäytteen perusteella ei välipohjarakenteessa esiintynyt kosteuden aiheuttamia vaurioita. Jos ensimmäisessä tai toisessa kerroksessa on sattunut vesivahinkoja tai muita vesivuotoja, on mahdollista, että eristekerros on paikoittain vaurioitunut. Tällaista tietoa ei kiinteistönhoitajalta tai käyttäjiltä kuitenkaan saatu. Vanhoissa välipohjarakenteissa harvoin esiintyy rakennusaikaista kosteutta, koska rakenne pääsee kuivumaan alaspäin. Jos pinnoitteet ovat kuitenkin vaurioituneet rakennusaikaisen kosteuden vaikutuksesta, mutta rakenne kuivuu, voi vaurioituneista lattiapinnoitteista yhä vapautua VOC yhdisteitä sisäilmaan. Havaintojen ja mittausten perusteella ei ole syytä olettaa, että pinnoitteet ovat vaurioituneet. Jos tiloissa esiintyy lattiapinnoitteiden vaurioitumiseen viittaavia oireita tai havaitaan siihen viittaavia aistimuksia, tulee pinnoitteiden nykykunto selvittää tarkemmin materiaalinäytteiden avulla. 3.5.3 Toimenpide-ehdotukset 3.6 Yläpohja Laajan peruskorjauksen yhteydessä pintalaatta ja sen alla oleva mineraalivillaeriste poistetaan. Vaihtoehtoisesti voidaan rakenteen epäjatkuvuuskohdat tiivistetään. Jos villaeriste poistetaan rakenteesta, tulee uudessa rakenteessa huomioida askeläänieristys. 3.6.1 Havainnot kohteessa Pulpettikattorakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna: (rakennekuvien perusteella) - peltikate - ruodelaudoitus - puiset vesikattorakenteet n. 200mm - tuuletusrako n. 50mm - lämmöneriste n.150mm - betonilaatta n. 150mm - Liikuntasalissa alaslaskettu katto Yläpohjarakenteen lämmöneristeiden kuntoa ei voitu tarkastaa, koska yläpohjassa ei ollut tarkastusluukkuja. Yläpohjarakenteissa ei havaittu vesivuotojälkiä, eikä sellaisista saatu tietoa käyttäjiltä. Keittiön/esikoulun kohdalla yläpohjarakenne on seuraava

T14054-5 Tutkimusraportti 17 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 - peltikate - ruodelaudoitus - puiset vesikattorakenteet - yläpohjan ryömintätila 0,5-2,0 m - lämmöneriste 100-150mm - betonilaatta ei mitattu Vesikattorakenteet olivat havaintojen perusteella hyvässä kunnossa. Peltikatteen alle ei ole aluskatetta. Lämmöneristeiden päällä oli havaittavissa kondenssiveden valumajälkiä. Yläpohja on kuitenkin hyvin tuulettuva, joten vesivaurioiden riski on pieni. 3.6.2 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Yläpohjarakenne on havaintojen perusteella hyvin tuulettuva, eikä rakenteissa tai lämmöneristeissä havaittu vaurioita alueilla joilta yläpohja voitiin tarkastaa. Peltikate on pinnoitettu ja pinnoite oli hyvässä kunnossa, lukuun ottamatta muutamia pieniä reikiä peltikatteessa. Jatkotoimenpiteinä vesikaton kuntoa seurataan vuosittain. Yläpohjarakenteissa ei havaittu sellaisia vaurioita jotka vaikuttaisivat merkittävästi rakennuksen sisäilmaan. 3.7 Ilmanvaihtokoneiden toiminta ja hygienia, ilmamäärät 3.7.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa Kiinteistössä on useita ilmanvaihtokoneita. Ilmanvaihtokoneet palvelualueineen on listattu taulukkoon 2. Koneiden huollosta vastaa koulun kiinteistönhoitaja. Suodattimet vaihdetaan 2 kertaa vuodessa. Tämän tutkimuksen yhteydessä tarkastettiin liikuntasalisiipeä palvelevat koneet TK/PK4-6 ja huippuimuri PF4.2. Koneet olivat siistissä kunnossa, eikä äänenvaimennus osissa ollut paljasta mineraalivillaa. Suodatinosissa oli havaittavissa vanhoja, kuivuneita kosteusjälkiä. Ilmamääriä mitattiin pistokoeluonteisesti. Mittauspöytäkirja on liitteenä 5. Kanavapuhtaudet tarkastettiin visuaalisesti. Kanavat olivat silmämääräisesti puhtaat. Kertynyt pöly oli hienojakoista ja harmaata huonepölyä (liite 1, kuva 12). Jonkin verran pölyä oli kertyneenä päätelaitteiden ja kanavien päälle (liite 1, kuva 13). Kanavien karkea pinta haittaa pölyn pyyhkimistä (liite 1, kuva 14). Paine-eroksi liikuntasalisiiven päädystä ulkoilmaan mitattiin hetkellisellä mittauksella -2 Pa.

T14054-5 Tutkimusraportti 18 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 TAULUKKO 6: Rauhalan koulun ilmanvaihtokoneet ja niiden palvelualueet Kone Palvelualue TK1 vanha Keittiö PF3 Keittiön liedet PF4 Keittiön astianpesu TK1/PK1 Ruokala TK2/PK2 Yleiset tilat PF 2.2 Likaiset tilat TK3/PK3 Bänditila TK4/PK4 Pienliikunta /sos.tilat PF 4.2 Liikuntasalisiipi, WC:t TK5/PK5 Liikuntasali TK6/PK6 Liikuntasalin tehostus PF 8 Tekninen työ, puruimuri TK/PK 051-054 Luokat 051-054 TK/PK 058-059 Luokat 058 ja 059 TK/PK 061-062 Luokat 061 ja 062 TK/PK 134, 136 ja 137 Luokat 134, 136 ja 137 TK/PK 151, 152 ja 154 Luokat 151, 152 ja 154 TK/PK 157-162 Luokat 157-162 TK/PK 201-203 Luokat 201-203 TK/PK 205-211 Luokat 205-211 TK 4 (+/-800 l/s) liikuntasalisiipi, kellarin tilat Liikuntasalisiiven pukuhuone- ja liikuntatilojen ilmanvaihtoa palvelee suodatuksella (F7) ja pyörivällä LTO:lla varustettu tulo-poistoilmakone TK4, joka sijaitsee iv-konehuoneessa 214. Poistopuolella havaittiin jonkin verran vesijälkiä, joilla ei ole vaikutusta tuloilman laatuun. Pistokoeluonteisesti koneen palvelualueelta mitattiin ilmamäärät tiloista 092-094, 099, 103 ja 108-109. Mittausten perusteella ilmamäärät olivat osassa tiloja suunniteltua suuremmat. PF 4.2 (-300 / -150 l/s) liikuntasalisiipi, kellarin wc-tilat 0108 ja 0109 Liikuntasalisiiven wc-tilojen 0108 ja 0109 poistoilmanvaihtoa palvelee huippuimuri PF4.2. Tilojen ilmamäärät mitattiin 23.10.2015 kiinteistön normaalikäytöllä. Mittausten mukaan tilojen kokonaispoisto on suunnitteluarvojen sallitun poikkeaman rajoissa. TK 5 (+/-800 l/s) liikuntasalisiipi, voimistelusali 166 ja näyttämö 167 Liikuntasalisiiven ison voimistelusalin 166 ja näyttämön 167 ilmanvaihtoa palvelee suodatuksella (F7) ja pyörivällä LTO:lla varustettu tulopoistoilmakone TK5, joka sijaitsee iv-konehuoneessa 214. Näyttämölle tuotu tuloilmamäärä mitattiin säätöpellistä. Ilmamäärä oli hieman alle suunnitteluarvojen sallitun poikkeaman.

T14054-5 Tutkimusraportti 19 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 3.7.2 Johtopäätökset TK 6 (+/-800 l/s) liikuntasalisiipi, tehostus, voimistelusali 166 ja näyttämö 167 Liikuntasalisiiven näyttämön 167 ilmanvaihtoa palvelee suodatuksella (F7) ja pyörivällä LTO:lla varustettu tulo-poistoilmakone TK6, joka sijaitsee ivkonehuoneessa 213. Kanavassa oli nähtävissä reikäpellillä päällystettyä mineraalivillaa. Näyttämölle tuotu tuloilmamäärä mitattiin säätöpellistä. Ilmamäärä oli suunnitellun mukainen. Tarkastetut ilmanvaihtokoneet ovat siistissä kunnossa. Ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteiden vaikutus sisäilman laatuun voidaan arvioida kuitumittauksin kuituja havaittiin myös sisäseinissä. Ilmamäärämittausten perusteella osassa tiloja ilmamäärät poikkesivat suunnitelluista. 3.7.3 Toimenpide-ehdotukset Veden/lumen pääsyä ilmanvaihtokoneisiin seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänottojen sääsuojausta parannetaan. Kuitumittaus liikuntasalista tai kuitulähteiden poistaminen. Liikuntasalisiiven ilmamäärät säädetään.

T14054-5 Tutkimusraportti 20 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 4 YHTEENVETO Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty tämän tutkimuksen keskeiset tulokset lyhyenä yhteenvetona. TAULUKKO 7. Keskeisimmät tulokset rakenneosittain ja suositeltavat toimenpiteet. TUTKIMUKSET KESKEISIMMÄT TULOKSET SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Alapohja - Alapohja ns. kaksoislaatta, jossa eristeenä kevytsora/ tojalevy/mineraalivilla yms. - Raportissa esitetty kevyt tai raskas korjaus - Pintalaatan alla käytetty valupaperi tojalevy ja mineraalivilla on vaurioitunut kosteuden vaikutuksesta - kevytsora on myös mahdollinen epäpuhtauksien lähde - Kantavilla seinälinjoilla/oviaukoissa havaittiin kosteuspoikkeamia pinnoitteen alla Ulkoseinä 1 krs. - Tiili-villa-tiili ulkoseinärakenne on ns. riskirakenne. Ulkopuolinen rappaus parantaa rakenteen vedenpitävyyttä - Näytteiden perusteella ulkoseinärakenteissa esiintyy paikallisia kosteusvaurioita - Liikuntasalin reikätiilirakenne mahdollinen sisäilman kuitulähde - Rakenne ja vauriot huomioiden sisäpintojen ja rajakohtien tiivistys - Liikuntasalin seinärakenteesta irtoavien kuitujen kulkeutumisen estäminen sisäilmaan Kellariseinä - Sisäpuolelta mineraalivillalla eristetty maanvastainen seinä on kosteusteknisesti ns. riskirakenne. - Materiaalinäytteiden ja havaintojen perusteella eristeissä esiintyi kosteusvaurioita - Ilmayhteys sisäilmaan tilojen ollessa alipaineisia - Kosteus nousee paikoittain kantavia seinärakenteita pitkin ylös - Ensisijaisesti rakenteen purkaminen ja uusiminen kosteusteknisesti toimivaksi rakenteeksi - Rakenteen tiivistäminen (tilapäinen korjaus) - Kantavien väliseinärakenteiden alaosien puhdistus ja pinnoitus kosteutta läpäisevillä tasoitteella ja maalilla Yläpohja - Rakenne on hyvin tuulettuva - Havaintojen perusteella rakenne ei vaikuta merkittävästi sisäilmaan - Vuosittaisen vesikaton tarkastukset ja tarvittavat huoltotoimenpiteet

T14054-5 Tutkimusraportti 21 (21) Rauhalan koulu, Kotka 23.12.2015 TAULUKKO 8. Keskeisimmät tulokset: ilmanvaihto ja painesuhteet TUTKIMUKSET KESKEISIMMÄT TULOKSET SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Ilmanvaihto - Tarkastetuissa ilmanvaihtokoneissa ei havaittu merkittäviä puutteita - Veden/lumen pääsyä ilmanvaihtokoneisiin - Kuivuneet vesijäljet suodatinkammioissa viittaavat suodattimien ajoittaiseen kastumiseen. seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänottojen sääsuojausta parannetaan. - Ilmamäärät eivät vastaa - Ilmamäärät säädetään suunnitteluarvoja kaikissa tiloissa. - Kuidut mitataan / - Äänenvaimennus kanavissa on reikäpellillä päällystettyä mineraalivillaa, jolla voi olla merkitystä liikuntasalin ilmanlaatuun Äänenvaimennusosat uusitaan. - Kanavat puhtaat 5 LIITTEET Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut Antti Ahola RI AMK, RTA sertif. VTT-C- 20929 26-15 Johanna Lampinen ins. AMK, RTA H/Rakter 019/05 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Valokuvat Näytteenottopaikat Analyysivastaus materiaalien mikrobeista Analyysivastaus materiaalien mikrobeista Menetelmäkuvaukset Ilmamäärien mittauspöytäkirja

T14054-5 VALOKUVAT LIITE 1 Kotka, Rauhalan koulu Sivu 1/7 Kuva 1: Tilan 055 kantavan väliseinän ja lattian rajapinnassa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 2: Teknisen työn luokan alakaton akustointilevyt ovat monin paikoin rikkinäisiä.

T14054-5 VALOKUVAT LIITE 1 Kotka, Rauhalan koulu Sivu 2/7 Kuva 3: Kellarin maanvastaisen seinän eristeenä on käytetty mineraalivillaa. Kuva 4: Merkkiainekokeet, kellariseinä, tekninen työ. Tyypillinen vuotoilmareitti, ikkunapenkin ja seinän rajakohta.

T14054-5 VALOKUVAT LIITE 1 Kotka, Rauhalan koulu Sivu 3/7 Kuva 5: Merkkiainekokeet, kellariseinä, tekninen työ. Tyypillinen vuotoilmareitti, ulkoseinän ja lattian rajakohta. Kuva 6: Merkkiainekokeet, kellariseinä, monitoimitila 055. Tyypillinen vuotoilmareitti, ikkunapenkin ja ikkunakarmin rajakohta.

T14054-5 VALOKUVAT LIITE 1 Kotka, Rauhalan koulu Sivu 4/7 Kuva 7: Teknisen työn alapohjarakenteen avaus. Lattiassa eristeenä kevytsora. Kuva 8: Ensimmäisen kerroksen ulkoseinän rakenneavaus. Seinän lämmöneristeet ovat tuulettumattomassa tilassa.

T14054-5 VALOKUVAT LIITE 1 Kotka, Rauhalan koulu Sivu 5/7 Kuva 9: Yleiskuva vesikatosta. Peltikate on pinnoitettu hopeisella massalla/maalilla. Kuva 10: Yleiskuva keittiörakennuksen yläpohjasta.

T14054-5 VALOKUVAT LIITE 1 Kotka, Rauhalan koulu Sivu 6/7 Kuva 11: Liikuntasalin seinissä kantilleen muurattua reikätiiltä, jonka takana mineraalivillaeristys. Kuva 12: Ohuelti pölyä kellarikerroksen tuloilmakanavissa.

T14054-5 VALOKUVAT LIITE 1 Kotka, Rauhalan koulu Sivu 7/7 Kuva 13: Pölyä päätelaitteen päällä (liikuntasalisiiven kellarikrs). Kuva 14: Pölyn pyyhkiminen kanavien karkealta pinnalta on hankalaa.

LIITE 2 Sivu 1/2 NÄYTTEENOTTOPAIKAT Kellarikerros, länsisiipi RA 4: US MA1 RA 5: US MA3 RA: AP K5 RA 9: AP MA 6 RA: AP RA: AP K6 RA6jaRA8 MA 4/5 RA: US T14054 Rauhalan koulu Kotka AP = ALAPOHJA K = KUITUNÄYTE MA = MATERIAALINÄYTE RA = RAKENNEAVAUS US = ULKOSEINÄ VP = VÄLIPOHJA VIITE VAURIOSTA HEIKKO VIITE VAURIOSTA EI VIITETTÄ VAURIOSTA KOSTEUSPOIKKEAMA VUOTOJA MERKKIAINEMITTAUKSESSA

LIITE 2 Sivu 2/2 NÄYTTEENOTTOPAIKAT 1. kerros, itäsiipi RA1: US MA1 (21.11.2014) RA 4:US MA4 RA 3:US MA3 RA 2: US MA2 K2 RA: VP RA 1:VP MA1 K1 AP = ALAPOHJA K = KUITUNÄYTE MA = MATERIAALINÄYTE RA = RAKENNEAVAUS US = ULKOSEINÄ VP = VÄLIPOHJA VIITE VAURIOSTA HEIKKO VIITE VAURIOSTA EI VIITETTÄ VAURIOSTA

Sivu 2/2 LIITE 2 Sivu 3/3 NÄYTTEENOTTOPAIKAT 1. kerros, itäsiipi

LIITE 3

LIITE 3

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4

T14054-5 MENETELMÄT LIITE 5 Rauhalan koulu Sivu 1/2 MITTAUS- JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Yleistä Rakenneavaukset Mikrobit rakenteissa Merkkiainemittaukset Kosteuskartoitus Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Rakenteisiin tehtiin avauksia, joista niiden kuntoa voitiin tarkemmin tarkastella. Ilmavuotoreittejä rakenteista sisäilmaan selvitettiin merkkiainekokeiden avulla. Paine-eroseurannan avulla selvitettiin ilmanvaihdon toimintaa. Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin avaamalla rakenteita sisäpuolelta. Lisäksi rakenteisiin porattiin pienempiä reikiä, joiden kautta rakennetta selvitettiin endoskoopin avulla. Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä ja analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin rakenteiden eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Tilojen ja rakennusosien kosteutta kartoitettiin pintakosteuden ilmaisimella (Tramex Moisture Encounter). Kartoituksessa tarkastettiin kellarin ja ensimmäisen kerroksen esikoulun tilat. Kartoitus tehtiin pistokoeluonteisesti n. neliön tarkkuudella. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Kartoituksessa vihreällä merkityt alueet kuvaavat kuivimpia alueita ja punaisella merkityt kosteimpia. Keltaisella ja punaisella merkityt alueet lattiassa ovat todennäköisimmin normaalia kosteampia alueita.

T14054-5 MENETELMÄT LIITE 5 Rauhalan koulu Sivu 2/2 Ilmanvaihtoselvitys Ilmanvaihdon toimintaa arvioitiin aistinvaraisesti, koneita ja kanavia avaamalla sekä tutustumalla ilmanvaihtosuunnitelmiin. Ilmamäärät mitattiin paineeromanometrilla TSI PVM 620. Lisäksi mitattiin hetkelliset paine-erot ulkoseinärakenteen yli.

INSINÖÖRI STUDIO OSAKEYHTIÖ TORNATORINTIE 3 48100 KOTKA Puh. (05) 2255 500 MITTAUSPÖYTÄKIRJA LIITE 5 ILMANVAIHTOVERKOSTO KOHDE: Rauhalan koulu TYÖ n:o : T14054-5 MITTAAJA: JLa liikuntasalisiipi Pvm: 22.-23.10.2015 MITTALAITE: TSI PVM620 Huone n:o TULO POISTO tai tila Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu kohde Poikkeama kohde Poikkeama (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % 092 käytävä TKB 200 31,0 57 70 234 234 20 093 pukuhuone TKB 125 12,6 19 40 55 38 20 URH 125 2,29 115 1 20 25 25 20 094 liikuntatila PRA 315 19,35 100 1,5 200 194-3 20 URH 200 3,73 167 11 25 48 92 20 URH 200 3,48 170 10 25 45 80 20 URH 200 4,21 174 13 25 56 124 20 URH 200 3,97 184 12 25 54 116 20 099 pukuhuone TKB 125 12,6 19 40 55 38 20 URH 125 2,52 84 3 20 23 15 20 103 opett. sos.tila ULA 160 3,58 30 8 20 20 0 20 URH 125 1,63 165-5 20 21 5 20 108 wc pojat TKB 250 51,5 7,5 130 141 8 20 URH 200 2,72 231 7 37,5 41 9 20 URH 200 2,72 226 7 37,5 41 9 20 URH 200 2,98 229 8 37,5 45 20 20 URH 200 2,72 230 7 37,5 41 9 20 yht. 150 168 12 20 109 wc tytöt TKB 250 51,5 8 130 146 12 20 URH 200 0,59 316 1 37,5 10-73 20 167 näyttämö PRA-E 400 137 21 6 800 628-22 20 PRA-E 400 188 23 7 800 902 13 20 URH 200 1,78 303 3 37,5 31-17 20 URH 200 2,46 264 6 37,5 40 7 20 URH 200 2,72 271 7 37,5 45 20 20 yht. 150 126-16 20 213 iv-koneh. KSO 125 2,7 21 2 20 12-40 20 HUOM! Mittaukset tehty iv-koneen normaalikäytöllä. Sivu 1