TUTKIMUSRAPORTTI Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Rauhalan päiväkoti Mällinkatu 1 A Kotka Tornatorintie 3, P Kotka Y

2 T TUTKIMUSRAPORTTI 1 / 21 TIIVISTELMÄ Rakennus vuodelta 1917 ja se on peruskorjattu vuonna 2002, jolloin käyttötarkoitus muuttui koulusta päiväkodiksi 1. kerroksen osalta. Rakennus on hirsirunkoinen. Vesikatto on korjattu ja peltikate on uusittu vuonna Rakennuksessa on kaksi kerrosta. Alapohja on tuulettuva ns. rossipohjainen. Toisen kerroksen tiloissa on 4 käytöstä poistettua huoneistoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin rakennuksen sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Sisäilman kannalta merkittävimmät epäpuhtauslähteet ovat ala-, väli- ja yläpohjarakenteiden orgaaniset eristeet (puru, hiekka, savu ja olki yms.). Rakenteiden toimivuuten ei liity merkittäviä kosteusteknisiä riskejä. Eristeinä on kuitenkin käytetty luonnonmateriaaleja, joissa esiintyy luonnostaan epäpuhtauksia. Havaintojen ja tehtyjen mittausten perusteella rakenteista kulkeutuu ilmaa sisätiloihin, jolloin epäpuhtauksien kulkeutuminen korvausilman mukana on mahdollista. Ilmanvaihtokone on ikäänsä nähden tyydyttävässä kunnossa. Ohivuotoja suodattimelta on jossain välissä tapahtunut ja päätelaitteilla oli runsaasti pölyä. Kanavapuhtaus tulee tarkastaa nuohousta varten. Mikäli suodattimet pääsevät kastumaan ulkoilman sateen tai lumen vaikutuksesta, tulee koneen sääsuojausta parantaa. Tilojen ilmamäärät ovat pääsääntöisesti kohdillaan ja hiilidioksidipitoisuudet alhaiset. Tuloilman lämpötila oli sisäilmaa viileämpää. Sisäilman lämpötila ja suhteellinen ilmankosteus olivat vuodenaikaan nähden tavanomaiset. Paine-ero ulkoilmaan oli lähellä tasapainotilaa, mikä johtuu osittain rakenteesta. Tiloista on mitattu mineraalivillakuituja, todennäköisenä lähteenä ilmanvaihdon päätelaitteiden äänenvaimennusvillat. Kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä tulee dokumentoida.

3 T TUTKIMUSRAPORTTI 2 / 21 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 1 SISÄLLYS YLEISTIEDOT KOHTEEN YLEISKUVAUS TUTKIMUSMENETELMÄT RAKENNETEKNISET TUTKIMUKSET Alapohja Ulkoseinärakenteet Välipohja Väliseinät Yläpohja- ja vesikattorakenteet SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET Ilmanvaihto Paine-ero Hiilidioksidipitoisuus Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Pöly ja teolliset mineraalikuidut YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ SUOSITELTAVISTA TOIMENPITEISTÄ ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI LIITTEET... 21

4 T TUTKIMUSRAPORTTI 3 / 21 1 YLEISTIEDOT Kohde Rauhalan päiväkoti Mällinkatu 1 A Kotka Tilaaja/-t ja osoitetiedot Leila Hietala Kauppakatu 3 B 2. krs KOTKA Tutkimuksen tekijät ja vastuuhenkilöt Oy Insinööri Studio Antti Ahola, RI AMK, RTA sertif. VTT-C Johanna Lampinen, RTA sertif. VTT H/Rakter 019/05 Otto Koski, tutkimusassistentti Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kattavasti Rauhalan päiväkodin sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella laaditaan korjaustoimenpidesuositukset kohteen korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Tutkimuksen ajankohta huhtikuu 2018 Lähtötietoaineisto - Tutkimusraportti, pöly- ja sisäilmankuidut sekä kuitulähteiden selvitys (Oy Insinööri Studio) - Tutkimusraportti, mikrobit sisäilmasta ja pintapölystä (Oy Insinööri Studio) - Muistio, ryömintätilan merkkiainemittaus (Oy Insinööri Studio) - Muistio, ryömintätilan merkkiainemittaus (Oy Insinööri Studio) - Rakennuksen inventointiraportti 2011 (Kymenlaakson Pakki) - Lämpökuvausraportti (Jukarainen Oy Insinööristoimisto) - Pölyn koostumuksen määrityksen analyysivastaus Muistio, Rauhalan päiväkodin sisäilmatyöryhmä KOHTEEN YLEISKUVAUS Rakennus vuodelta 1917 ja se on peruskorjattu vuonna 2002, jolloin käyttötarkoitus muuttui koulusta päiväkodiksi 1. kerroksen osalta. Peltikate on uusittu ja vesikattorakenteita korjattu Rakennuksessa on kaksi kerrosta. Alapohja on tuulettuva ns. rossipohjainen. Toisen kerroksen tiloissa on 4 käytöstä poistettua huoneistoa. Rakenne on seinissä ulkopuolelta sisäpuolelle seuraava: vaakapaneeli, pystylauta 22 mm, kantava lankkuhirsi 150 mm, pystypaneeli 21 mm, jonka yläosassa maalattu pahvi ja alaosassa maalaus. Myöhemmin tehdyssä osassa oksamassa-pahvi, ilmarako 30 mm, harva pystylauta k mm, yläosa 13 mm insuliitti ja alaosa 12 mm puolikovakuitulevy (inventointiraportti 2012). Vesikatto on harjakatto ja vesikatteena on konesaumattu peltikate. - Rakennus on paikallisesti merkittävä - Sivistyshistoria (alunperin Karhulan koulu)

5 T TUTKIMUSRAPORTTI 4 / 21 - Osa Rauhalan koulun kompleksia - Koristeaiheet, ikkunat ja vuorilaudoitukset muuttuneet aikojen saatossa - Alkuperäiset rakennusmateriaalit (mm. lankkuhirsi) ovat mielenkiintoisia ja - inventoitava/dokumentoitava tarkemmin tulevaisuudessa tapahtuvien remonttien yhteydessä kerrosala 981 m² tilavuus 4180 m3 1 krs. huoneala 424 m² IV-konehuone 41 m² Kuva 1. Päiväkodin ensimmäisen kerroksen pohjakuva. Kuva viitteellinen, ei mittakaavassa. Kuva 2. Päiväkodin toisen kerroksen pohjakuva. Kuva viitteellinen, ei mittakaavassa.

6 T TUTKIMUSRAPORTTI 5 / 21 Kuva 3. Rakennuksen julkisivut. Kuvat viitteellisiä, ei mittakaavassa. Tiedossa olevat sisäilmaongelmat Tilanne Rauhalan päiväkodilla (sisäilmatyöryhmän muistio ): Lasten mahdollisista oire-epäilyistä ei ole tullut yhteydenottoja henkilökunnalle, päivähoitoon eikä terveystarkastajalle. Aiemmin keväällä 2017 oireillut lapsi on siirtynyt elokuun alusta toiseen päiväkotiin. Henkilökunnalta on tullut yksi oire-epäily-yhteydenotto työterveyteen, oireita ovat olleet mm. silmäoireet sekä tukkoisuus. Aiemmin pahiten oireilleet ovat siirtyneet muualle. Päiväkodin johtajalle ei ole tullut yhteydenottoja oire-epäilyistä valmistunut analyysivastaus pintapölyn koostumuksesta. Tulosten perusteella näytteet sisälsivät tavallisen huonepölyn lisäksi vähäisiä määriä teollisia mineraalikuituja (lasivillaa), karkeaa ulkoilmapölyä (kiviaines-, hiekka- ja siitepöly, lentotuhka) sekä rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen). Tulokset viittaavat siihen, että rakennuksessa saattaa olla ilmavuotoja rakenteista. Tulokset saattavat selittää koettua oireilua. Aiemmin suunniteltu alapohjan eristeiden vaihtaminen kesällä 2018 ei tule toteutumaan. Sen sijaan lattian reunamien tiivistäminen mahdollisten ilmavuotojen varalta on mahdollista. Keittiössä on henkilökunta vaihtunut ja he ovat olleet nyt tyytyväisiä keittiön ilmanvaihtoon. Kesän aikana keittiön ilmanvaihtoa on tehostettu lisäämällä poistopuhallin. 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Taulukossa 1 on esitetty tiivistetysti tehdyt tutkimukset ja käytetyt menetelmät. Tarkemmat menetelmäkuvaukset löytyvät liitteestä 1. TAULUKKO 1. Yhteenveto tehdyistä tutkimuksista. Tutkimus Menetelmä/laitteet Ajankohta Sisäilman olosuhteiden seuranta Paine-eron, lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden yhtäjaksoinen seuranta. Mittalaitteina TinyTag

7 T TUTKIMUSRAPORTTI 6 / 21 Ilmanvaihtojärjestelmän kunto Rakenteiden ja niiden kunnon selvittäminen Rakenteiden tiiveyden selvittäminen Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset *näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksella tallentimet. Visuaalinen tarkastus. Ilmamäärämittaukset. Rakenneavaukset, aistinvarainen arviointi ja mikrobinäytteenotto materiaaleista* 5 % vetykaasu, Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin Pintakosteudenilmaisin Tramex Moisture Encounter RAKENNETEKNISET TUTKIMUKSET 4.1 Alapohja Rakennetyyppi AP1 alapohja yleisesti - pintamateriaalit (muovimatto) - tasoite - Sasmox-levy (puukipsilevy) 22mm - laudoitus 22mm - koolaus+eriste 100mm - koolaus + hiekkaa, purua, olkea yms. 400mm - lomalaudoitus 22mm - kantavat hirsipalkit 200mm - tuulettuva ryömintätila - pohjalla kevytsora ja suodatinkangas AP2 korjattu alapohja h pintamateriaali (muovimatto) - lastulevy 22mm - koolaus/ilmarako mm - mineraalivilleristys 300mm - tuulensuojakipsilevy - kantavat hirsipalkit 200mm - tuulettuva ryömintätila - pohjalla kevytsora ja suodatinkangas WC ja märkätiloissa lattiarakenteessa on pintabetonilaatta ja lattiapinnoitteena muovimatto. Perustukset ovat lohkottua luonnonkiveä (graniitti) joita on paikoin vahvistettua ja tuettu betonianturoiden avulla Havainnot ja mittaustulokset Ryömintätilan havaittiin olevan hyvin tuulettuva. Ryömintätilassa ei aistinvaraiseti havaittu kosteutta ja maaperän päälle asennettu kevytsorakerros oli kuiva.

8 T TUTKIMUSRAPORTTI 7 / 21 Rakenneavausten perusteella alapohjan ja ulkoseinärakenteen (hirsirunko) liitos on epätiivis, (kuva 10). Lähtötietoina olleessa lämpökuvausraportissa (Lämpökuvausraportti , Jukarainen Oy Insinööristoimisto) on todettu Alapohjassa sekä ulkoseinissä havaittiin normaalista poikkeavia lämpötiloja. Kylmiä kohtia havaittiin myös väliseinissä. Poikkeavat lämpötilat viittaavat alapohjan lämmöneristyksen puutteisiin sekä alapohjan huonoon ilmatiiveyteen. Kuva 4. Käyntiluukku alapohjaan Kuva 5. Ryömintätila Kuva 6. Alapohjarakenne Kuva 7. Lomalaudoituksen väleistä näkyy alapohjan lämmöneristeet (olkea) Kuva 8. Alapohjan liitokset paikoin epätiiviitä Kuva 9. Alapohjarakenteita uusittu rakennuksen pohjoispäässä

9 T TUTKIMUSRAPORTTI 8 / 21 Kuva 10. Alapohjarakenteen rakenneavaus huoneessa 118 Kuva 11. Alapohjarakenteen eristeitä Kosteuskartoitus Lattiapintojen kosteuskartoituksessa ei havaittu poikkeamia Alapohjarakenteen mikrobinäytteet Alapohjarakenteen lämmöneristeistä otettiin 8 materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 2 ja analyysivastaus on liitteenä 3. TAULUKKO 2. Mikrobitulosten yhteenveto, alapohjarakenne Alapohjan näytteet: Näytteitä Materiaalinäytteet 1-8 Ei viitettä vauriosta / tavanomainen mikrobisto heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Kuva 12. Alapohjan näytteenottopaikat. Kuva viitteellinen, ei mittakaavassa. Punaisella merkitty korjattu alapohjarakenne Merkkiainemittaus

10 T TUTKIMUSRAPORTTI 9 / 21 Alapohjarakenteen tiiveyttä ja mahdollisten epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan arvioitiin merkkiainemittauksen avulla. Merkkiaineena käytetty typpi-vety kaasu laskettiin alapohjarakenteen eristetilaan sisäkautta porattujen reikien kautta. Mittaukset tehtiin ilmanvaihdon normaalitilassa. Mitattavia tiloja olivat 122, 124, 125 ja eteinen 120 Merkkiaineen havaittiin kulkeutuvan sisäilmaan mm. - Ulkoseinärakenteen ja lattian liitoksesta - Väliseinärakenteiden ja lattian liitoksesta - Ikkunakarmien ja ulkoseinän rajapinnoista - Alakaton päällä, väliseinän ja välipohjan liitoksesta Kuva 13. Merkkiainemittauksessa tyypillinen ilmavuotokohta väliseinän ja lattian liitoksesta Kuva 14. Merkkiainemittauksessa tyypillinen ilmavuotokohta väliseinän ja lattian liitoksesta Kuva 15. Merkkiainemittauksessa tyypillinen ilmavuotokohta ikkunan karmin ja ulkoseinän sisäverhouslevyn liitoksesta Kuva 16. Merkkiainemittauksessa tyypillinen ilmavuotokohta väliseinän ja välipohjan liitoksesta, alakaton yläpuolella Johtopäätökset Alapohjarakenteen toimivuuten ei liity merkittäviä kosteusteknisiä riskejä. Eristeinä on kuitenkin käytetty luonnonmateriaaleja kuten hiekkaa, olkea, purua yms. joissa esiintyy luonnostaan epäpuhtauksia. Havaintojen perusteella alapohjarakenteen eristetilasta kulkeutuu ilmaa sisälle rakenteiden epätiiviiden liitosten läpi. Mittausten perusteella eristilasta kulkeutuu korvausilmaa sisätiloihin, jolloin epäpuhtauksien kulkeutuminen on mahdollista.

11 T TUTKIMUSRAPORTTI 10 / Toimenpide-ehdotukset Kevyt korjaus: Alapohjan läpiviennit, reuna-alueet, kantavien seinälinjojen lattialiitokset ja muut ilmavuotopaikat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Ilman kulkeutuminen alapohjasta sisätiloihin tulee estää. Raskas korjaus: Alapohjarakenteesta poistetaan vanhat lämmöneristeet ja ne uusitaan nykyaikaisin materiaalein. 4.2 Ulkoseinärakenteet Rakenteet sisältä ulospäin lueteltuna: US1 ulkoseinärakenteet (yleisesti) - kipsilevy 13mm - kovalevy maalattu 10mm - pystykoolaus 20mm - vaakakoolaus 20mm - vanhoja tapetteja useita - kantava hirsirunko n. 150mm - koolaus + ulkovuori (panelointi) US2 ulkoseinärakenne (korjattu alue h.102) - kipsilevy 13mm - ilmansulkupaperi - runko+ mineraalivilla 100mm - vanhoja tapetteja - kantava hirsirunko n. 150mm - koolaus + ulkovuori (panelointi) Havainnot ja mittaustulokset Ulkoseinärakenne on korjattu h. 102 kohdalla. Seinärakennetta on oikaistu ja hirsirungon sisäpintaan on asennettu lisälämmöneristys. Muissa tiloissa seinärakenteet on verhoiltu uudelleen, mutta muuten rakenne on alkuperäinen. Kuva 17. Ulkoseinärakenteen avaus. Seinän ja lattian liitos epätiivis. Kuva 18. Seinärakenteen avaus.

12 T TUTKIMUSRAPORTTI 11 / 21 Kuva 19. Lisälämmöneristetyn seinärakenteen rakenneavaus h.102 Seinärakenteen mikrobinäytteet Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteesta otettiin yksi materiaalinäyte mikrobianalyysiin. Tulos on esitetty alla olevassa taulukossa 3 ja analyysivastaus on liitteenä 3. TAULUKKO 4. Mikrobitulosten yhteenveto, ulkoseinärakenteet Näytteet: Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaalinäyte Otetun näytteen perusteella seinärakenteen sisäpuolisessa lämmöneristeessä ei esiinny mikrobikasuva. Näytteessä esiintyi muutamia kosteusvaurioon indikoivia mikrobisukuja Ulkoseinärakenteiden tiiveys Ulkoseinärakenteen tiiveyttä arvioitiin aistinvaraisesti (sekä alapohjan merkkiainemittauksen avulla). Havaintojen perusteella ulkoseinärakenteen ja alapohjan liitos on epätiivis, jolloin alapohjasta kulkeutuu ilmaa ulkoseinärakenteen kantavan rungon ja koolausten välissä. Havaintojen perusteella ilmavuotoja esiintyy ikkunaliitoksissa, lattian liitoksissa sekä alakaton liitoksissa Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Ulkoseinärakenteiden kosteustekniseen toimivuuten ei liity merkittäviä riskejä. Aiemmin korjattu h.102 ulkoseinärakenne on sisäpuolelta eristetty, jolloin rakenteen kantavan hirsirungon sisäpinnan lämpötila laskee. Tilan käyttötarkoitus huomioiden on kuitenkin todennäköistä, että sisäilman kosteus ei nouse talviaikana niin suureksi, että se tiivistyisi rakenteen sisällä kylmään pintaa. Jatkotoimenpiteinä suositellaan: - Ulkoseinärakenteen ja alapohjan rajapinnan tiivistäminen alapohjan ilmavuotojen ehkäisemiseksi. Tiivistys tulee tehdä kantavan hirsirungon ja alapohjan rajapintaan.

13 T TUTKIMUSRAPORTTI 12 / Välipohja Rakenne (ylhäältä alaspäin lueteltuna): VP1 (käyttöullakko) - Lattiapinnoite (muovimatto) - vaneri 25mm - Koolaus + puru 400mm - pahvi - umpilaudoitus - koolaus + alakattorakenteet VP2 (varastotilat) - Lautalattia - Koolaus + puru 400mm - pahvi - vanha alakattopanelointi - koolaus + alakattorakenteet Havainnot Ullakon lattiapinnoitteena on erilaisia muovimattoja tai lautalattia. Eristeenä rakenteessa on purua. Välipohjarakenne rajoittuu paikon lämpöiseen käyttöullakkoon ja osittain kylmään ullakkotilaan. Kuva 20. Ullakolla varaston lattiarakenne (VP2) Kuva 21. Päiväkodin yläkerran lattiarakenne (VP1)

14 T TUTKIMUSRAPORTTI 13 / 21 Kuva 22. Kuva ensimmäisen kerroksen alakaton päältä Kuva 23. IVKH:n edustilojen lattian (välipohjan) avaus Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Välipohjarakenteen kosteustekniseen toimivuuten ei liity merkittäviä riskejä. Eristeinä on kuitenkin käytetty luonnonmateriaalia (purua) jossa esiintyy luonnostaan epäpuhtauksia. Havaintojen perusteella eristetilasta kulkeutuu ilmaa sisälle rakenteiden epätiiviiden liitosten läpi. Välittömästi toteutettavat toimenpiteet: - Ei toimenpiteitä Suunnittelua vaativat toimenpiteet: - Välipohjarakenteiden eristeiden poisto ja rakenteen korjaaminen 4.4 Väliseinät Rakenne Välinseinärakenteet ovat pääosin kevytrakenteisia kipsilevyseiniä Havainnot ja mittaustulokset Väliseinärakenteissa ei tehty poikkeavia havaintoja tai havaittu viitteitä vaurioista. Alapohjarakenteen merkkiainemittauksessa havaittiin merkkiaineen kulkeutuvan paikoittain väliseinärakenteen sisään. Kuva 24. Merkkiaine kulkeutuu väliseinärakenteen sisään alapohjasta Kuva 25. Merkkiaine kulkeutuu väliseinärakenteen sisään alapohjasta Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Väliseinärakenteissa ei esiintynyt viitteitä vaurioista. Korjaussuunnittelussa tulee kuitenkin huomioida rakenteen liitokset ulkoseinä, alapohja ja välipohjarakenteisiin.

15 T TUTKIMUSRAPORTTI 14 / Yläpohja- ja vesikattorakenteet Rakenne Yläpohjarakenne ylhäältä alas lueteltuna on seuraava: YP1 (käyttöullakon päällä) - peltikate (konesaumattu, uusittu 2010) - koolaus - aluskate - kattokannattimet (korjattu 2010) - tuulettuva yläpohja - lisälämmöneristys (min villa) 200mm - purueriste 400mm - pahvi - laudoitus + alakatto YP2 (kylmä ullakko) - peltikate (konesaumattu, uusittu 2010) - ruodelaudat - aluskate - kattokannattimet (korjattu 2010) - tuulettuva yläpohja Havainnot ja mittaustulokset Vesikattorakenteita on korjattu ja vesikate uusittu vuonna 2010 tehdyssä peruskorjauksessa. Havaintojen perusteella vesikate on hyvässä kunnossa. Ullakon varastotiloissa havaittiin paikoin vanhoja vuotojälkiä. Kuva 26. Vesikatto on hyvässä kunnossa Kuva 27. Vesikatto on hyvässä kunnossa

16 T TUTKIMUSRAPORTTI 15 / 21 Kuva 28. Ullakon siivouskomero. Katossa vanhoja vesivuodonjälkiä. Kuva 29. Kuva yläpohjasta Kuva 30. Kuva käyttöullakon kylmästä varastosta. Ulkoseinä ja yläpohjarakenteissa tuuletusventtiilit. Kuva 31. Lisälämmöneristyksen alla vanha purueriste Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Yläpohjarakenne on hyvin tuulettuva ja vesikate on hyvässä kunnossa. Alakattorakenteissa havaittiin paikoin vanhoja vuotojälkiä. Vuodot ovat todennäköisesti peräisin vanhoista vesikaton läpivienneistä. Vesikatto on korjattu vuonna 2010, jonka jälkeen vuotoja ei ole esiintynyt. Yläpohjarakenteen fysikaaliseen toimivuuten ei liity merkittäviä kosteusteknisiä riskejä. Eristeinä on kuitenkin käytetty luonnonmateriaalia (purua) jossa esiintyy luonnostaan epäpuhtauksia. Havaintojen perusteella eristetilasta kulkeutuu ilmaa sisälle rakenteiden epätiiviiden liitosten läpi. Välittömästi toteutettavat toimenpiteet: - Vanhojen vuotopaikkojen avaaminen ja korjaaminen Suunnittelua vaativat toimenpiteet:

17 T TUTKIMUSRAPORTTI 16 / 21 - Yläpohjarakenteen orgaanisten eristeiden poisto ja rakenteen korjaaminen 5 SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET 5.1 Ilmanvaihto Kiinteistön 1. kerrosta palvelee lämmöntalteenotolla ja suodatuksella varustettu tulopoistoilmanvaihtokone PM-Luft Gold vuodelta Tuloilmamäärä on +990/+490 l/s ja poistoilmamäärä -720/-360 l/s. Ilmanvaihtosuunnitelmia ei ollut käytettävissä. Ilmanvaihtokoneen kunto ja hygienia tarkastettiin silmämääräisesti. 2. kerroksessa ilmanvaihtona on koneellinen poisto. Keittiössä on erillispuhaltimia. Poistoilmapuhaltimien toimintaa ei tarkastettu. Raitisilmasäleikkö on vakiomallinen ja talon ulkoseinässä henkilökunnan sisäänkäynnin puolella (itä). Raitisilmakammio on varustettu vedenpoistolla, mutta koneen alla on jonkin verran kuivuneita kosteusjälkiä. Pitkät pussisuodattimet ovat luokka F7. Ohivuotoja ei havaittu, mutta päätelaitteille oli kertynyt runsaasti hienojakoista, hiekkamaista pölyä. Puhaltimet ovat suorakäyttöisiä. Äänenvaimennin on siistissä kunnossa ja helposti puhdistettavissa. Äänenvaimentimesta ei irtoa mineraalivillakuituja. Päätelaitteilla on äänenvaimentimena mineraalivillalevy, josta saattaa irrota kuituja tuloilmaan. Kuva 32. Raitisilmasäleikkö on talon ulkoseinässä. Kuva 33. Raitisilmakammiosta on vedenpoisto. Kuva 34. Koneen alla kuivuneita vesijälkiä. Kuva 35. Päätelaitteilla on mineraalivillaa.

18 T TUTKIMUSRAPORTTI 17 / 21 Kuva 36. Päätelaitteille on kertynyt hiekkapölyä. Kuva 37. Päätelaitteille on kertynyt hiekkapölyä Mittaustulokset Ilmamääriä mitattiin pistokoeluonteisesti. Mittaukset on esitetty pöytäkirjassa, liite 4. Ilmanvaihtosuunnitelmia ei ollut käytettävissä, joten mitattuja ilmamääriä on verrattu RakMK D2 pintaalaperustaisiin ohjearvoihin. Mittausten perusteella ohjearvot täyttyvät lukuunottamatta Kultakalojen ison ryhmähuoneen, nukkumahuoneen 123 tuloilmamääriä. Päätelaitteella ei ollut mitattavissa olevaa painetta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihtokone on ikäisekseen tyydyttävässä kunnossa. Konehuoneen lattialla oli kuivuneita vesijälkiä. Suodattimien kastumista sadesäällä/lumipyryn aikana tulee tarkkailla ja tarvittaessa parantaa koneen sääsuojausta. Hiekkamaista pölyä on päässyt suodattimien ohi kanavistoon. Suodattimessa ei havaittu puutteita. Kanavien puhtaus tulee tarkastaa useammasta kohdasta ja tarvittaessa nuohota. Ilmamäärät ovat pääsääntöisesti kohdillaan. Kultakalojen ryhmähuoneen 123 tuloilmamäärät tulee tarkastaa ja tarvittaessa lisätä. Ilmanvaihtojärjestelmä tulee dokumentoida. 5.2 Paine-ero Mittaustulokset Paine-eroa ulkovaipan yli seurattiin kerroksissa 1 ja 2. Keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 4. Huoneeseen 114 jätetystä mittarista oli irronnut johto, eikä mittaustuloksia ollut tallentunut. Paine-eroseurannan mittauskäyrät ovat liitteessä 5. TAULUKKO 4. Paine-eroseurannan keskeiset tulokset. Tila / Huone Paine-eron vaihtelu, min..max (Pa) Paine-ero keskimäärin (Pa) Hetkellinen mittaus (Pa) Keskihuone 114 mittaus epäonnistui mittaus epäonnistui -2 Kultakalojen ruokah ,5-2 Neuvotteluhuone Paine-eroon vaikuttavat tuuliolosuhteet, ilmanvaihto, rakenteiden tiiveys ja rakennuksen käyttö. Mittausten perusteella paine-ero ulkoilmaan on lähellä tasapainotilaa, mikä johtuu rakenteiden

19 T TUTKIMUSRAPORTTI 18 / 21 epätiiveydestä. Havaintojen perusteella rakenteiden läpi kulkeutui merkittävästi korvausilmaa tutkimusten aikana. Kuva 38. Epätiiviyskohtia alakattojen yläpuolella. Kuva 39. Epätiiviyskohtia alakattojen yläpuolella Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Paine-erot olivat lähellä tasapainotilaa, mikä osittain aiheutuu rakenteiden epätiiveydestä. - Riittävä korvausilmansaanti on varmistettava - Tulo- ja poistoilmamäärien suhde tulee varmistaa 5.3 Hiilidioksidipitoisuus Sisäilman hiilidioksidi on pääosin peräisin tilojen käyttäjistä. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm Mittaustulokset Hiilidioksidipitoisuutta mitattiin viidessä eri tilassa, joissa käyttäjien määrä on hetkellisesti suuri. Mittauspaikat on merkitty pohjakuvaan liitteessä 2 ja mittauskäyrät on esitetty liitteessä 5. Tulokset on esitetty taulukossa 5. TAULUKKO 5. Hiilidioksidipitoisuudet mittausjaksolla Tila / Huone Hiilidioksidipitoisuus Toimenpideraja-arvo Huom! max (ppm) (ppm) Meritähtien nukkari Tulos yli 800 viitenä päivänä. Meritähtien ruokah Keskihuone Kultakalojen leikkih Kultakalojen nukkari Asumisterveysasetuksessa määritelty toimenpideraja on 1150 ppm + ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Mittausten aikana ulkoilman hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä Hiilidioksidipitoisuudet tiloissa olivat matalat. Yli 800 ppm:n pitoisuudet aistitaan tunkkaisuutena. Pitoisuus oli yli 800 ppm Meritähtien nukkumahuoneessa päivisin klo

20 T TUTKIMUSRAPORTTI 19 / Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Mittausten perusteella hiilidioksidipitoisuudet tiloissa matalat, nukkumahuoneessa pitoisuus ajoittain kohoaa hieman ja tilan ilma saattaa tuolloin olla hetkellisesti tunkkaista. Ei toimenpiteitä. 5.4 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Mittaustulokset Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin Keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 6. Olosuhdeseurannan käyrät ovat liitteenä 5. TAULUKKO 6. Olosuhdeseurannan keskeiset tulokset. Tila / Huone Lämpötila min..max ( o C) Lämpötila keskiarvo ( o C) Suhteellinen kosteus (%) Eteinen ,5..22,5 21,5 25 Keskihuone ,0..23,5 22,5 26 Kultakalojen 20,5..22,5 21,0 26 leikkih. 122 Neuvotteluhuone ,0..22,5 20,5 26 Tuloilma 20,5..21,5 21,0 - Ulkoilma 0..12,5 7,0 67 Sisäilman lämpötila tiloissa oli keskimäärin 20,5..22,5 o C, mikä täyttää asumisterveysasetuksen vaatimukset. Lämpötila oli yläkerran neuvotteluhuoneessa viileämpää kuin alakerrassa. Ulkoilman lämpötila oli mittausjaksolla keskimäärin +7 o C. Tuloilman lämpötila mittausjaksolla oli palvelualueen sisäilman lämpötilaa alhaisempi, joten ilma sekoittuu suunnitellusti. Ilmanvaihtokone ei palvele 2. kerroksen tiloja. Suhteellinen kosteus sisätiloissa oli vuodenaikaan nähden tavanomainen. Jos suhteellinen ilmankosteus on alle 20 %, on ilma hyvin kuivaa ja se saattaa välillisesti lisätä oireilua. Kuiva sisäilma lisää myös materiaalien pölyävyyttä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Mittausten perusteella sisäilman lämpötila on asumisterveysasetuksen mukainen ja tuloilma sisäilmaa viileämpää. Suhteellinen ilmankosteus sisätiloissa oli vuodenaikaan nähden tavanomainen. Ei toimenpiteitä. 5.5 Pöly ja teolliset mineraalikuidut Havainnot Tilat olivat silmämääräisesti siistit, pölyä oli yläpinnoilla, kuten kaappien, ovilistojen ja verhotankojen päällä ohut kerros. Kuivauskaappien päällä pölyä oli runsaasti. Mineraalivillaa on ilmanvaihdon seinäsäleikkömallisissa päätelaitteissa äänenvaimennuseristeenä. On mahdollista, että näistä irtoaa kuituja tuloilman mukana sisätiloihin. Terveystarkastajan 2017 ottamissa pölynäytteissä huonepölyssä on todettu olevan vähäisiä määriä lasivillaa, kivi- ja hiekkapölyä, siitepölyä, lentotuhkaa ja kalkkipohjaista rakennusmateriaalipölyä.

21 T TUTKIMUSRAPORTTI 20 / 21 Mineraalivillakuidut (lasivilla, vuorivilla) saattavat sisäilmassa aiheuttaa ohimeneviä ärsytysoireita tilojen käyttäjille. Asumisterveysasetuksessa toimenpiderajaksi on asetettu 0,2 kuitua/cm 2, kahdevn viikon pölylaskeumassa. Vuonna 2009 kuituja on mitattu asetuksen edellyttämällä tavalla 2 viikon pölylaskeumasta ja tulokset ovat ylittäneet toimenpideraja-arvon. Kuva 40. Yläpinnoilla oli ohut pölykerros huonepölyä. Kuva 41. Yläpinnoilla oli ohut pölykerros huonepölyä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Tuloilman päätelaitteilla on äänenvaimennusmateriaalina mineraalivilla. Huonepölyä on kertynyt runsaasti kuivauskaappien päälle. Jatkotoimepiteinä suositellaan mineraalivillaa sisältävien päätelaitteiden uusimista ja yläpölyjen siivoamista. 6 YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ SUOSITELTAVISTA TOIMENPITEISTÄ Suositeltavat toimenpiteet: Rakennetekniset toimenpiteet - Alapohjarakenteen ilmavuotojen tiivistäminen tai vaihtoehtoisesti alapohjarakenteen korjaaminen - Yläpohjan vanhojen vesivuotopaikkojen avaaminen ja korjaaminen - Väli- ja yläpohjarakenteiden orgaanisten eristeiden poistaminen seuraavan suuren peruskorjauksen yhteydessä Ilmanvaihto ja talotekniikka - Suodattimien kastumista ilmanvaihtokoneella tarkkaillaan ja tarvittaessa koneen sääsuojausta parannetaan - Kanavapuhtauden tarkastus nuohoustarpeen määrittämistä varten - Ilmanvaihdon päätelaitteet uusitaan - Yläpölyt puhdistetaan - Ryhmähuoneen 123 ilmamäärien tarkastaminen ja tarvittaessa lisääminen - Dokumentoinnin saattaminen ajan tasalle - Riittävä korvausilmansaanti on varmistettava - Tulo- ja poistoilmamäärien suhde tulee varmistaa

22 T TUTKIMUSRAPORTTI 21 / 21 7 ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI Altistumisolosuhteita arvioitiin Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan käyttäen apuna pääkriteereitä, jotka kuvaavat tavanomaisesta poikkeavaa olosuhdetta (Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto ongelma, Työterveyslaitos 2017). Tavanomaisesta poikkeavan olosuhteen todennäköisyyttä arvioidaan neliportaisella asteikolla 1) epätodennäköinen, 2) mahdollinen, 3) todennäköinen, ja 4) erittäin todennäköinen. Tutkimusten perusteella rakennuksen ala-, väli- ja yläpohjarakenteissa on käytetty orgaanisia eristemateriaaleja, jotka luonnostaan sisältävät epäpuhtauksia. Otetuissa näytteissä ei esiintynyt viitteitä laaja-alaisista kosteusvaurioista. Havaintojen perusteella rakenteista kulkeutuu tiloihin korvausilmaa kaikkien rakenteiden liitoskohdista. Havaintojen ja mittausten perusteella rakenteiden paikallisten epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan on mahdollista. Ilmanvaihdon päätelaitteissa havaittiin mineraalivillaeristeitä ja hienoa hiekkaa. Tutkimuksen perusteella tavanomaisesta poikkeava olosuhde tilassa on mahdollinen. Kotkassa Oy Insinööri Studio Antti Ahola RI AMK, RTA sertif. VTT-C Johanna Lampinen Ins. AMK, RTA sertif. VTT-H/Rakter 019/5 LIITTEET 1. Menetelmät 2. Näytteenottopaikat 3. Analyysivastaus materiaalien mikrobeista 4. Ilmamäärämittauspöytäkirja 5. Olosuhdeseurantakäyrät

23 T MENETELMÄT LIITE 1 Sivu 1/2 MITTAUS- JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Yleistä Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Rakenneavaukset Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin avaamalla rakenteita sisäpuolelta ja ulkopuolelta käsin. Lisäksi rakenteisiin porattiin pienempiä reikiä, joiden kautta rakennetta selvitettiin endoskoopin avulla. Merkkiainemittaukset Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin tutkittavien rakenteiden eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Mittausten aikana rakennuksen ilmanvaihto toimi normaalitilassa, tiloja ei alipaineistettu. Mikrobit materiaalinäytteissä Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Näytteenottopaikat olivat rakenteellisia riskipaikkoja. Lisäksi materiaalinäytteitä otettiin ilmanvaihdon raitisilmakammiosta. Analyysivastauksessa on arvioitu elinkyisten mikrobien määrää suhteellisella asteikolla. Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä käyttäen Hagem-, DG18-, ja THGkasvatusalustoja. Analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Kosteuskartoitus Rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin pistokoeluonteisesti käyttäen pintakosteudenilmaisinta Tramex Moisture Encounter. Kartoitus tehtiin noin neliön tarkkuudella rakenteen pinnalta tapahtuvilla havainnoilla. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Kartoituksessa mahdollisesti havaituista kosteuspoikkeamista on mainittu raportissa. Rakenteiden kosteusmittaus Kosteuskartoituksen yhteydessä rakenteesta mitattiin suhteellinen kosteus ja lämpötila ns. viiltomittauksena lattiapinnoitteen alta, mittalaitteena Rotronic HygroLog -kosteusanturit. Mittauspaikoiksi valittiin kosteuskartoituksen perusteella pintakosteudenilmaisimen osoittamat kosteimmat kohdat. Lisäksi ulkoseinän ja lattiarakenteiden eristetilasta rakenneavausten kohdalta

24 T MENETELMÄT LIITE 1 Sivu 2/2 mitattiin suhteellinen kosteus ja lämpötila lyhytkestoisena mittauksena. Mittausten perusteella voitiin arvioida rakenteen lämmöneristekerroksessa olevaa kosteuslisää. Sisäilman olosuhteet Sisäilmaolosuhteita arvioitiin aistinvaraisesti ja haastattelemalla rakennuksen käyttäjiä. Hiilidioksidipitoisuutta, sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta sekä painesuhteita seurattiin yhtäjaksoisena mittauksena. Mittalaitteena olivat Tinytag-loggerit. Painesuhteita ympäröiviin tiloihin ja ulkoilmaan mitattiin myös hetkellisenä mittauksena. Mittalaitteena oli mikromanometri TSI Velocicalc Plus. Ilmanvaihdon toiminta ja hygienia Ilmanvaihdon toimintaa arvioitiin aistinvaraisesti, koneita ja kanavia avaamalla sekä tutustumalla ilmanvaihtosuunnitelmiin sekä haastattelemalla kiinteistönhoitajaa. Lisäksi mitattiin ilmavirtoja ja paine-eroja hetkellisesti mikromanometrilla TSI Velocicalc Plus ja balometrilla Swema 125D.

25

26

27 LIITE 3

28 LIITE 3

29 LIITE 3

30 INSINÖÖRI STUDIO OSAKEYHTIÖ TORNATORINTIE KOTKA Puh. (05) MITTAUSPÖYTÄKIRJA LIITE 4 ILMANVAIHTOVERKOSTO KOHDE: Rauhalan päiväkoti TYÖ n:o : T9066 MITTAAJA: JLA Pvm: MITTALAITE: Swema 125D, TSI Velocicalc Plus Huone n:o TULO POISTO tai tila Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu kohde Poikkeama kohde Poikkeama (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % MERITÄHDET 102 ryhmähuone TLB/TLC ,9 5, poisto huppu TLB/TLC ,9 8, poisto huppu TLB/TLC ,9 12, poisto huppu poisto huppu YHT: YHT: siivouskomero KSO 100 1, eteinen tulo huppu KSO 100 1, KSO 100 1, KSO 100 1, KSO 100 1, tuulikaappi poisto huppu KESKIOSA 113 keittiön eteinen tulo huppu ryhmähuone TLB/TLC ,9 19, poisto huppu TLB/TLC ,9 18, poisto huppu poisto huppu YHT: YHT: wc keittiön edes poisto huppu poisto huppu poisto huppu KULTAKALAT 122 ruokahuone TLB/TLC ,9 16, poisto huppu TLB/TLC ,9 18, poisto huppu poisto huppu Sivu 1

31 INSINÖÖRI STUDIO OSAKEYHTIÖ TORNATORINTIE KOTKA Puh. (05) MITTAUSPÖYTÄKIRJA LIITE 4 ILMANVAIHTOVERKOSTO KOHDE: Rauhalan päiväkoti TYÖ n:o : T9066 MITTAAJA: JLA Pvm: MITTALAITE: Swema 125D, TSI Velocicalc Plus Huone n:o TULO POISTO tai tila Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu kohde Poikkeama kohde Poikkeama (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % 123 nukkumah TLB/TLC ,4 7, poisto huppu TLB/TLC ,4 0, poisto huppu TLB/TLC ,4 0, poisto huppu poisto huppu leikkihuone TLB/TLC ,4 6, poisto huppu poisto huppu HUOM! TK/PK normaalikäyttö, nopeus 1/1. Ilmanvaihtosuunnitelmia ei ole käytettävissä. Suunnitteluilmamäärät laskettu huonepinta-alan mukaan. Nukkumahuoneen 123 päätelaitteilta ei saa painetta. Sivu 2

32 T9066 SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Sivu 1/8 HIILIDIOKSIDIPITOISUUS

33 T9066 SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Sivu 2/8 CO2 Keskihuone ppm : : : : : : : : : :00 CO2 Kultakalojen leikkih : : : : : : : : : :00 ppm

34 T9066 SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Sivu 3/8 CO2 Kultakalojen nukkari ppm : : : : : : : : :00 LÄMPÖTILAMITTAUKSET

35 T9066 SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Sivu 4/8

36 T9066 SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Sivu 5/8

37 T9066 SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Sivu 6/8

38 T9066 SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Sivu 7/8 Tuloilma et 113 Tuloilma et 109 Lämpötila nh, 207 Kultakalojen leikkih. 122 Eteinen 109 Keskih. 114 PAINE EROVAIHTELUT Paine erovaihtelut, Kultakalojen ruokah : : : : : : : : :00 Δp (Pa)

39 T9066 SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Sivu 8/8 Paine erovaihtelut, neuvotteluh : : : : : : : : :00 Δp (Pa)