TUTKIMUSRAPORTTI Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Raitin päiväkoti Lennartinraitti Kotka OY INSINÖÖRI STUDIO Tornatorintie 3, P Kotka Y

2 T TUTKIMUSRAPORTTI 1 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka TIIVISTELMÄ Päiväkoti on rakennettu vuonna 1983 ja se on peruskorjattu vuonna 2006, jolloin on uusittu ilmanvaihtokoneet ja kaukolämpökeskus varusteineen (Kuntoarvio 2010). Rakennuksessa on kaksi kerrosta, yksi maanpäällinen sekä yksi talon alla oleva kellarikerros. Kellarin alapohjarakenne on lämmönerisetetty maanvarainen betonilaatta. Ensimmäinen kerroksen alapohja on ns. rossipohjainen, jossa rakenteena on ryömintätila-ontelolaatta-villa-betoni. Ensimmäisen kerroksen alapuolinen ryömintätila on koneellisesti tuulettettua ja ryömintätila puhdistettu vuonna 2010 tehdyissä korjauksissa. Ulkoseinärakenteet ovat pääosin puurunkoisia, jossa ulkoverhouksena on poltettu tiili. Sokkelirakenteissa on eristeenä mineraalivilla/ spu-eriste. Kellarin maanvastaiset seinät on sisäpuolelta eristettyjä. Rakenteita on osittain korjattu 2010 tehdyssä remontissa. Havaintojen perusteella betonirakenteiden ulkopuolinen vedeneristys on paikoin puutteellinen. Vesikatteena on konesaumakatto (harjakatto) ja yläpohja on ryästäiltä tuulettuva. Tässä tutkimuksessa selvitettiin rakennuksen sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Sisäilman kannalta merkittävimmät rakenteelliset vauriot esiintyvät ulkoseinä- ja sokkelirakenteissa sekä paikallisesti välipohjarakenteissa. Havaintojen ja tehtyjen mittausten perusteella vauriokohdista kulkeutuu ilmaa sisätiloihin, jolloin epäpuhtauksien kulkeutuminen korvausilman mukana on todennäköistä. Olosuhdemittauksissa havaittiin, että hiilidioksidipitoisuus nukkumahuoneissa kohoaa ajoittain yli toimenpiderajan, mikä on merkki tilojen liian pienestä ilmanvaihdosta kuormitukseen nähden. Lämpötilat eri puolilla rakennusta olivat ajoittain hieman alhaiset. Tuloilma on usein liian lämmintä sisäilman lämpötilaan nähden eivätkä huonetilat huuhtoudu kunnolla. Kellaritilat on alipaineistettu ja se on ulkoilmaan nähden voimakkaasti alipaineinen. Ylemmän kerroksen painesuhde ulkoilmaan on tavanomainen, tilat ovat lievästi alipaineiset. Alipaineen vaikutuksesta on mahdollista, että rakenteiden kautta kulkeutuu korvausilmaa sisätiloihin. Tilojen ilmamäärissä havaittiin poikkeamia, joiden perusteella ilmamäärät tulisi tarkastaa ja tarvittaessa säätää. Tiloissa ja kanavissa todettiin poikkeavia määriä mineraalikuitupölyä. Tarkastushetkellä koneiden keväthuolto oli tekemättä. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

3 T TUTKIMUSRAPORTTI 2 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 1 SISÄLLYS YLEISTIEDOT KOHTEEN YLEISKUVAUS TUTKIMUSMENETELMÄT RAKENNETEKNISET TUTKIMUKSET Alapohja (kellari) Sokkeli- ja ulkoseinärakenteet Välipohja Väliseinät Yläpohja- ja vesikattorakenteet SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET Ilmanvaihto Paine-ero Hiilidioksidipitoisuus Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Pöly ja teolliset mineraalikuidut Muut havainnot YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ SUOSITELTAVISTA TOIMENPITEISTÄ ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI LIITTEET Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

4 T TUTKIMUSRAPORTTI 3 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka 1 YLEISTIEDOT Kohde Raitin päiväkoti Lennartinraitti KOTKA Tilaaja ja osoitetiedot Leila Hietala Kauppakatu 3 B 2. krs KOTKA Tutkimuksen tekijä ja vastuuhenkilö(t) Oy Insinööri Studio Antti Ahola, RI AMK, RTA sertif. VTT-C Otto Koski, tutkimusassistentti Johanna Lampinen, RTA sertif. VTT H/Rakter 019/05 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kattavasti Raitin päiväkodin sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella laaditaan korjaustoimenpidesuositukset kohteen korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Tutkimuksen ajankohta maalis-huhtikuu 2018 Lähtötietoaineisto Käytettävissä ollut lähtötietoaineisto: - Ilmanvaihtoselvitys (Oy Insinööri Studio) - Muistio, ryömintätilan katselmus (Oy Insinööri Studio) - Muistio, kellaritilojen ja kellariseinien vedeneristyksen katselmus (Oy Insinööri Studio) - Tutkimusraportti, kellarin kosteuskartoitus (Oy Insinööri Studio) - Kuntoarvioraportti 2010 (Oy Insinööri Studio) - Rakennuksen inventointiraportti 2012 (Kymenlaakson Pakki) - Tutkimusraportti; alapohjan tuuletuksen toimivuus (Oy Insinööri Studio) - Tarkastuskertomus nro , (Ympäristökeskus) - Muistio, Raitin päiväkodin sisäilmatyöryhmä Tutkimussuunnitelma (Oy Insinööri Studio) 2 KOHTEEN YLEISKUVAUS Päiväkoti on rakennettu vuonna 1983 ja se on peruskorjattu vuonna 2006, jolloin on uusittu ilmanvaihtokoneet ja kaukolämpökeskus varusteineen (Kuntoarvio 2010). Rakennuksessa on kaksi kerrosta, yksi maanpäällinen sekä yksi talon alla oleva kellarikerros. Kellarin alapohja on maanvarainen ja osa ensimmäisen kerroksen alapohjaa on ryömintätilainen alapohja. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan seinärakenteet ovat betonielementtejä, mutta kuntoarviossa on todettu seinärakenteiden olevan puurakenteisia ja ulkovuori paikalla muurattu, osittain tuulettuva seinärakenne. Vesikatto on harjakatto ja vesikatteena on konesaumattu peltikate. Yläpohja on havaintojen perusteella hyvin tuulettuva ja tuuletusrako on verkotettu, vesikatteessa on havaittu reikiä. (Kuntoarvio 2010). Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

5 T TUTKIMUSRAPORTTI 4 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka kerrosala 797 m² tilavuus 2600 m3 Kuva 1. Päiväkodin ensimmäisen kerroksen pohjakuva. Kuva viitteellinen, ei mittakaavassa. Kuva 2. Päiväkodin kellarikerroksen pohjakuva. Kuva viitteellinen, ei mittakaavassa. Tiedossa olevat sisäilmaongelmat Tilanne Raitin päiväkodilla (sisäilmatyöryhmän muistio ) Oireiksi on koettu mm. silmäoireita, kurkun ja nenän ärsytysoireita, iho-oireita ja nokkosihottumaa. Oireita on koettu etenkin Tähtitarhat ryhmän tiloissa, salissa, alakerrassa avoimen päiväkodin puolella sekä Pilvilinnan puolen nukkarissa. Maakellarimaista hajua on havaittu mm. alakerran sisäänkäynnin yhteydessä, siivouskomeron edustalla sekä Tähtitarhat ryhmässä. Lokakuun lopussa otetuissa pölynäytteissä löytyi teollisia mi- Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

6 T TUTKIMUSRAPORTTI 5 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka neraalikuituja tehdyllä tarkastuksella havaittiin, että esim. sähköjohtojen läpiviennit alapohjaan olivat hyvin epätiiviitä. (Sisäilmatyöryhmän muistio ). 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Taulukossa 1. on esitetty tiivistetysti tehdyt tutkimukset ja käytetyt menetelmät. Tarkemmat menetelmäkuvaukset löytyvät liitteestä 1. TAULUKKO 1. Yhteenveto tehdyistä tutkimuksista. Tutkimus Menetelmä/laitteet Ajankohta Sisäilman olosuhteiden seurantteuden Paine-eron, lämpötilan, suhteellisen kos ja hiilidioksidipitoisuuden yhtäjak- soinen seuranta. Mittalaitteina TinyTagtallentimet. Sisäilman kuitupitoisuus Kuitunäytteenotto 2 viikon pölylaskeumasta geeliteipille Ilmanvaihtojärjestelmän Visuaalinen tarkastus. Ilmamäärämittaukset kunto Sisäilman pölyn koostumuksen Pölynäytteenotto pinnoille kertyneestä selvittäminen pölystä. Ilmanvaihtojärjestelmän Kuitunäytteenotto iv-järjestelmästä hygienia Rakenteiden kunnon selvittäminen Rakenneavaukset, aistinvarainen arviointi ja mikrobinäytteenotto materiaaleista* Rakenteiden tiiveyden selvit- 5 % vetykaasu, Inficon Sensistor XRS täminen Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset *näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksella vetyvuodonilmaisin Pintakosteudenilmaisin Tramex Moisture Encounter Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

7 T TUTKIMUSRAPORTTI 6 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka 4 RAKENNETEKNISET TUTKIMUKSET 4.1 Alapohja (kellari) Rakennetyyppi - pintamateriaalit (muovimatto, vinyylilaatta, maali) - betonilaatta 80 mm - eps-eristys 100mm - maatäyttö Kuva 2. Kantavilla väliseinillä on omat perustukset. Kuva 3. Muurattujen väliseinien kohdalla alapohjan betonilaatta on vahvistettu Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset Kellarikerroksen kosteuskartoituksessa havaittiin paikoin kosteuspoikkeamia. Tehdyissä viiltomittauksissa ei kuitenkaan kosteus lattiapinnoitteen alla ollut merkittävästi koholla. Kosteuskartoituksen perusteella valittiin sopivat paikat, joista kosteus mitattiin viiltomittauksena muovimaton alta. Kosteusmittausten tulokset on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 2: Viiltomittausten tulokset pinnoitteen alta. VM Mittaussyvyys Mittauspaikka RH % Lämpötila C Kosteus (g/m 3 ) 1. maton alta pukuhuone % 21 C 10,2 2. maton alta pesuhuone % 21 C 12,8 3. maton alta pukuhuone % 21 C 13,4 Sisäilma 44 % 21 C 8,1 Ulkoilma 97 % 7 C 7,5 Lattiarakenteissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta (RH >75 %) lattiapinnoitteiden alla. Mittaustulokset eivät kuitenkaan pois sulje mahdollisuutta, että pinnoitushetkellä kosteus pinnoitteen alla on ollut poikkeavan korkea ja rakenne on kuivunut ajan saatossa Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja mikrobianalyysit Kellarikerroksen lattiapinnoitteista otettiin materiaalinäytteitä VOC-analyysia varten. Näytteet on otettu pintakosteudenosoittimen indikoimista poikkeavista kohdista. Tulokset on esi- Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

8 T TUTKIMUSRAPORTTI 7 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka tetty alla olevassa taulukossa 3 ja analyysivastaus on liitteenä 9. Näytteistä analysoitiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja kokonaispitoisuudet (TVOC) Johtopäätökset TAULUKKO 3: materiaalinäytteiden VOC- ja mikrobianalyysin tulokset Mittauspaikka pukuhuone 009, muovimatto avoin pvk 021, vinyylilaatta 2-EH µg/m3g TVOC µg/m3g TRX (pintakosteus) VM (viiltomittaus) Mikrobi poikkeama poikkeama RH % Viite vauriosta Työterveyslaitoksen analyysivastauksen liitteessä olevan tulosten tarkastelun viitearvot vaurioituneelle lattiapinnoitteelle nykyisin on 200/500 µg/m 3 g riippuen pinnoitteessa käytetyistä pehmitteistä. Liitteessä on myös annettu kosteusvaurioon viittaaville yhdisteille (2-EH ja C9- alkoholit) viitearvot. Avoimen päiväkodin huoneen 021 lattiapinnoitteena olevan vinyylilaatan alla havaittiin poikkeava mikrobiperäinen haju VOC näytteenoton yhteydessä. Vaurioalue on pieni, lähellä kantavaa seinärakennetta. Lattiapinnoitteesta otetussa materiaalinäytteessä esiintyi viite vauriosta. Vaurio ei ole merkittävä riski sisäilman kannalta, mutta tulee huomioida peruskorjauksen yhteydessä. Kellarin alapohjarakenne on pääsääntöisesti kosteusteknisesti riskitön. Havaintojen perusteella kantavien rakenteiden ja vahvistetun laatan kohdalla voi kuitenkin kosteutta kulkeutua betonilaattaan ja kertyä tiiviin pinnoitteen alle. Vauriot eivät ole merkittävä riski sisäilman kannalta, mutta tulee huomioida peruskorjauksen yhteydessä Toimenpide-ehdotukset Vaurioituneet lattiapinnoitteet tulee poistaa niiltä alueilta, joilla lattiapinnoitteiden vaurioituminen kosteuden vaikutuksesta on todennäköistä. Uudet pintarakenteet tulee olla sellaisia, etteivät pinnoitteet/rakenteet jatkossa vaurioidu kosteuden vaikutuksesta. Lisäksi korjauksessa tulee huomioida rakenteisiin kertyneet epäpuhtaudet sekä rakenteissa (liimoissa ja eristeissä) mahdollisesti oleva asbesti. Alapohjan läpiviennit, laatan reuna-alueet, kantavien seinälinjojen lattialiitokset ja muut ilmavuotopaikat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Ilman kulkeutuminen alapohjasta sisätiloihin tulee estää. 4.2 Sokkeli- ja ulkoseinärakenteet Kellarikerros Rakenteet sisältä ulospäin lueteltuna: US1 (kellarin maanvastainen seinä, verstas 007) - kipsilevy 13mm - höyrynsulkumuovi - puurunko + mineraalivilla betoni 100/200mm Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

9 T TUTKIMUSRAPORTTI 8 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka US2 (kellarin ulkoseinä, huone 021) - kipsilevy - höyrynsulku - alhaalla spu-eriste / ylempänä kivivilla 100mm - spu-eriste 70mm - kantava betonirunko 100mm - spu-eriste (ulkopuoli) 70mm - tuuletusrako 20mm - kivilevy 13mm Havainnot ja mittaustulokset Rakennuksen ympärillä on salaojitus. Salaojituksen toiminnassa ei havaittu puutteita (kuntoarvio 2010). Alkuperäisesti seinärakenteen kellarin ulkoseinärakenteen (US2) puurunko (kuva 2, leikkaus 1-1) on lähtenyt lattiapinnan tason alapuolelta. Havaintojen ja lähtötietoina olleiden korjaussuunnitelmien perusteella puurunko on nostettu harkoin ylös ja betonirakenteita vasten olevat eristeet on korvattu spu-eristeillä noin 1000mm korkeuteen lattiatasosta. Korjaukset on tehty havaintojen perusteella tiloissa 021 ja 019. Tilan 021 päätyseinästä (ennen maanvastainen seinä) on purettu sisempi lämmöneristys ja se on asennettu rakenteeseen ulkopuolelle (kuva 2, leikkaus 2-2). Samalla maanpinnan tasoa on laskettu (kuva 5). Sisäpuolella seinärakenteen ulkonurkassa havaittiin sisäpuolella ilmavuodon merkkejä betoni- ja kipsilevyrakenteen rajapinnassa. Ryömintätilan vastainen seinärakenne on paikalla valettu massiivibetonirakenne, jossa ryömintätilan puolella on 100 mm eps-eriste. Teknisen tilan/ verstaan 007 seinärakenteen US1 rakenneavauksen yhteydessä havaittiin eristetilassa poikkeava, mikrobiperäinen haju. Avoimen päiväkodin tilan 021 seinärakenteen (ulkonurkan) avauksesta välittyi, mikrobiperäinen haju. Rakennuksen perustuksissa ei havaittu ulkopuolista veden tai kosteudeneristystä. Ylärinteen puolella perustuksiin kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta puutteellisten sadevesiviemäröinnin ja ympäröivän maanpinnan kallistuksien vuoksi. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

10 T TUTKIMUSRAPORTTI 9 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Kuva 4. Rakenneleikkauksia kellarikerroksen ulkoseinärakenteista Kuva 5. ulkoseinän rakenneavaus seinän alaosasta tilassa 021. Betonirakennetta vasten uusittu spu-eriste. Kuva 6. Avoimen päiväkodin sisäänkäynti kellarikerroksessa. Seinärakenteeseen on asennettu ulkopuolinen lämmöneriste ulkonurkan alueella. Kuva 7. Avoimen päiväkodin ulkonurkka kellarikerroksessa. Seinärakenteeseen on asennettu ulkopuolinen lämmöneriste ulkonurkan alueella. Kuva 8. Päiväkodin henkilökunnan sisäänkäynti ja ruokalan lastauslaiturin nurkka. Kuva 9. Sisäpihan parkkipaikan puoleinen seinä, saunan ja suihkutilojen kohdalla. Räystäsraken- Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

11 T TUTKIMUSRAPORTTI 10 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka teen vuoto kastellut seinärakennetta ulkoapäin. Kuva 10. Ryömintätilassa kellarin vastaisessa seinärakenteessa lämmöneristys. Kuva 11. Ulkoseinärakenteen muurauksen tuuletusraot ovat pääsääntöisesti tukkeessa. Kuva 12. Keittiön lastauslaiturin ulkonurkan kohdalla sadevedet kastelevat kellarinseinärakennetta. Maanpinnan tason alapuolella ei ulkopuolista vedeneristystä. Kuva 13. Kellarikerroksen ulkoseinärakenteessa sisäpuolinen lämmöneristys, joka on kiinni kantavassa betonirakenteessa (verstas 007). Kuva 14. Valokuva maanvastaisen ulkoseinärakenteen korjauksista. Rakenteessa ulkopuolella osittain kosteudeneristys. Kellarikerroksen seinä- ja sokkelirakenteiden mikrobinäytteet Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

12 T TUTKIMUSRAPORTTI 11 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Sokkelirakenteista otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 4 ja analyysivastaus on liitteenä 3. TAULUKKO 4. Mikrobitulosten yhteenveto, sokkeli- ja ulkoseinärakenteet Sokkeli näytteet: Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaalinäytteet 1,2,6,7, Mikrobinäytteiden tulosten perusteella seinärakenteiden lämmöneristeissä esiintyy paikallisia vaurioita Ensimmäinen kerros Rakenteet sisältä ulospäin lueteltuna: US3 - kipsilevy 13mm - höyrynsulkumuovi - puurunko + mineraalivilla kova villa (tuulensuoja) 10mm - poltettu tiili 130mm US4 (sokkeli) - puukuitulevy 10mm - kipsilevy 13mm - höyrynsulkumuovi - puurunko + mineraalivilla 150mm - muovi - betonisokkeli 100mm Havainnot ja mittaustulokset Kuva 15. ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenne päiväkodin tiloissa Kuva 16. ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenne keittiön kohdalla Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

13 T TUTKIMUSRAPORTTI 12 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Kuva 17. ulkoseinärakenteen tuuletusrako puutteellinen Kuva 18. ulkoseinärakenteessa lämmöneristeet kiinni tiilimuurauksessa seinän alaosissa Kuva 19. Sokkelirakenteessa muovi betonirakenteen ja puurungon välissä Kuva 20. Puurungon alaohjauspuu noin 400mm lattiapinnan tason alapuolella. Kuva 21. Ulkoseinärakenteen ja lattian rajapinta avoin Kuva 22. Höyrynsulkumuovi epätiivis Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

14 T TUTKIMUSRAPORTTI 13 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Kuva 23. Lämmöneristeet kiinni betonirakenteissa Kuva 24. Kuvan oikeassa reunassa näkyy alapohjan mineraalivilla lämmöneristeet. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteen mikrobinäytteet Ensimmäisen seinän ulkoseinärakenteista otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 5 ja analyysivastaus on liitteenä 3. TAULUKKO 5. Mikrobitulosten yhteenveto, ulkoseinärakenteet 1krs 1 krs. ulkoseinät Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaalinäytteet 3-5, Mikrobinäytteiden tulosten perusteella seinärakenteiden lämmöneristeissä esiintyy paikallisia vaurioita Ulkoseinärakenteiden tiiveys (merkkiainemittaus) Puurunkoisten seinärakenteiden höyrysulkumuovi on havaintojen perusteella monin paikoin epätiivis.ulkoseinärakenteen tiiveyttä ja mahdollisten epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan arvioitiin merkkiainemittauksen avulla. Merkkiaineena käytetty typpi-vety kaasu laskettiin sokkelin/ ulkoseinärakenteen eristetilaan ulkokautta porattujen reikien kautta. Merkkiaineen havaittiin kulkeutuvan sisäilmaan alapohjan ja ulkoseinän liitoksista Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Sokkeli- ja ulkoseinärakenteista otetuissa näytteissä 44 %:ssa (8/18) esiintyi viite tai vahva viite vauriosta, 22 %:ssa (4/18) esiintyi heikko viite vauriosta ja 33 %:ssa (6/18) ei esiintynyt mikrobikasvua. Ulkoseinärakenteet ovat kosteusteknisesti riskirakenteita, koska eristetilan tuulettuvuus on monin paikoin puutteellinen ja kuivuminen hidasta. Eristeet pääsevät kastumaan ulkoverhouksen tai betonirakenteen läpi kapillaarisesti kulkeutuvan sadeveden/ kosteuden vaikutuksesta. Rakenteista on todettu ilmayhteys sisäilmaan. Ilmanvaihdon tai ulkoisten tekijöiden luoman alipaineen vaikutuksesta kulkeutuu korvausilmaa rakenteista korvausilmaa, jonka vuoksi epäpuhtauksia kulkeutuminen sisäilmaan on todennäköistä. Jatkotoimenpiteinä suositellaan: - Ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden kattavaa korjausta molemmissa kerroksissa Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

15 T TUTKIMUSRAPORTTI 14 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka - Maanvastaisen rakenteiden ulkopuolisen vedeneristyksen asentaminen 4.3 Välipohja Rakenne VP1: - lattiapinnoite (parketti, muovimatto, vinyylilaatta ym.) - tasoite - betoni 100mm - mineraalivilla 150mm - ontelolaatta 300mm - kellari / koneellisesti tuuletettu ryömintätila Havainnot ja mittaustulokset Lattiarakenteiden kosteuskartoituksessa ei havaittu kosteuspoikkeamia pintalaatassa. Ryömintätilassa havaittiin ontelolaattojen saumoissa aktiivista vesivuotoa tilojen 111 ja 108 alueella. Kuva 25. ryömintätilassa havaittiin vesivuotoja välipohjan ontelolaattojen saumoissa Kuva 26. ryömintätilassa havaittiin vesivuotoja välipohjan ontelolaattojen saumoissa Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteen mikrobinäytteet Ensimmäisen kerroksen välipohjan mineraalivillaeristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 6 ja analyysivastaus on liitteenä 3. TAULUKKO 6. Mikrobitulosten yhteenveto, välipohjarakenteet 1 krs Välipohja näytteet: Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaalinäytteet Vesivuodon alueelta otetussa näytteessä esiintyi vahva viite vauriosta. Välipohjan tiiveys (merkkiainemittaus) Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

16 T TUTKIMUSRAPORTTI 15 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Välipohjarakenteen tiiveyttä ja mahdollisten epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan arvioitiin merkkiainemittauksen avulla. Merkkiaineena käytetty typpi-vety kaasu laskettiin välipohjarakenteen eristetilaan. Merkkiaineen havaittiin kulkeutuvan sisäilmaan paikoittain väliseinien alaosista. Kuva 27. välipohjan eristetilaan laskettu kaasu kulkeutui sisälle paikoin väliseinärakenteiden alaosista Kuva 28. välipohjan eristetilaan laskettu kaasu kulkeutui sisälle paikoin väliseinärakenteiden alaosista Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Havaintojen ja otettujen näytteiden perusteella välipohjarakenteen VP1 eristeissä esiintyy viitteitä kosteusvaurioista vesivuodon alueella. Tiiveysmittauksissa havaittiin rakenteesta kulkeutuvan korvausilmaa sisätiloihin. Mittausten perusteella eristetilan epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan ja heikentää sisäilmanlaatua. Jatkotoimenpiteinä suositellaan: - Ensimmäisen kerroksen VP1 korjaaminen alueella, jossa esiintyy vesivuotoja 4.4 Väliseinät Rakenne Välinseinärakenteet ovat pääosin kevytrakenteisia kipsilevyseiniä, jotka lähtevät pintalaatan päältä Havainnot ja mittaustulokset Väliseinärakenteissa ei tehty poikkeavia havaintoja tai havaittu viitteitä vaurioista. Välipohjarakenteen merkkiainemittauksessa havaittiin merkkiaineen kulkeutuvan paikoittain väliseinärakenteen sisään. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

17 T TUTKIMUSRAPORTTI 16 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Kuva 29. Väliseinärakenteen rakenneavaus Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Väliseinärakenteissa ei esiintynyt viitteitä vaurioista. Korjaussuunnittelussa tulee kuitenkin huomioida rakenteen liitokset ulkoseinä ja välipohjarakenteisiin. 4.5 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Rakenne Yläpohjarakenne ylhäältä alas lueteltuna on seuraava: - konesaumkate - harvalaudoitus - puuristikot ja tuuletustila - kova mineraalivilla 15 mm - mineraalivilla 250 mm - puukoolaus - höyrynsulkumuovi - kova mineraalivilla 20 mm - alakattorakenteet (600x600 kipsilevy) Havainnot ja mittaustulokset Havaintojen perusteella vesikate on kohtalaisessa kunnossa. Vesikatolla havaittiin yhden poistoilmapuhatimen turvakytkimen olevan rikkoutunut (kuva 33). Yläpohjassa havaittiin jyrsijän ulostetta sekä linnun sulkia. Lämmöneristeiden päällä havaittiin paikallisesti vanhoja kuivuneita vesijälkiä. Alakattojen akustolevyjä on uusittu paikoittain toimistotiloissa. Vanhoissa akustointilevyissä esiintyi paikoittain reuna-alueiden tummumista, joka on todennäköisesti ilmavuodon aiheuttamaa. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

18 T TUTKIMUSRAPORTTI 17 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Kuva 30. Kuva vesikatolta Kuva 31. Kuva vesikatolta Kuva 32. Kuva vesikatolta Kuva 33. Kuva vesikatolta, poistopuhaltimen turvakytkin rikkoutunut. Kuva 34. Kuva yläpohjasta Kuva 35. Kuva yläpohjasta. Lämmöneristeiden päällä vanhoja vesijälkiä. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

19 T TUTKIMUSRAPORTTI 18 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Kuva 36. Kuva ensimmäisen kerroksen alakaton päältä Kuva 37. Kuva ensimmäisen kerroksen alakaton päältä Yläpohjan tiiveys Yläpohjarakenteen tiiveyttä arvioitiin aistinvaraisesti (pistokoeluontoisesti). Havaintojen perusteella höyrynsulkumuovin liitokset seinärakenteisiin ja limitykset/ läpiviennit ovat paikallisesti epätiiviitä Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet Yläpohjarakenne on hyvin tuulettuva ja vesikate kohtalaisessa kunnossa. Yläpohjassa ei havaittu aktiivisia vesivuotoja (tarkastusta edeltävä päivänä oli satanut). Yläpohjassa havaittiin vanhoja vuotojälkiä, mutta ne olivat pieniä. Sisäilman kannalta merkittävin riski esiintyy alakaton yläpuolella olevissa avoimissa mineraalivillaeristeissä. Alakattorakenteet ovat epätiivitä, jolloin mineraalivilleristeistä irtoavat kuidut voivat kulkeutua sisäilmaan. Jatkotoimenpiteenä suositellaan: - Alakaton yläpuolisten tilojen mineraalvillaeristeiden poisto ja puhdistus - Yläpohjarakenteen liittymät ja läpiviennit tiivistetään 5 SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET 5.1 Ilmanvaihto Kiinteistössä on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto vuodelta Useimmat koneista varustettu suodatuksella, lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Ilmanvaihtokoneiden kunto ja hygienia tarkastettiin silmämääräisesti. Kiinteistön ilmanvaihtokoneet on esitetty palvelualueineen alla olevassa taulukossa 7. TAULUKKO 7. Ilmanvaihtokoneet ja käyntiajat Kone Ilmamäärä (l/s) Palvelualue TK/PK1 +/-160 Avoin toiminta h. 013, 017, TK/PK2 +235/-225 Saunatilat , , tekniset tilat 003, 007 kellarin käytävä 002 Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

20 T TUTKIMUSRAPORTTI 19 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka TK/PK3 +175/-180 Henkilökunnan taukotila ja toimistot h , käytävä 123, sk 135 TK/PK4 +/-220 Tähtitarha, h , varasto 124 TK/PK5 +/-245 Pilvilinna, h. 103, TK/PK6 +130/-150 Tuulentupa, h. 118 ja wc TK/PK7 +215/-200 Tuulentupa, h , eteistilat 102, , varasto 125, keittiö 134 TK/PK8 +/ 175 Liikuntasali 140 TK/PK9 +/ 175 Liikuntasali 140 TK Keittiö 136 PF1-280 Keittiö 136, lieden huippuimuri PF9-150 Keittiö 136, tiskikoneen huippuimuri PF10-85 Ryömintätila Koneiden 1-9 suodattimena on suodatinkangas ja kasettisuodatin. Suodattimen vaihto on merkitty useimmissa koneissa koneen kyljessä olevaan tarraan. Osassa koneita suodatinta ei merkintöjen mukaan ole vaihdettu (TK/PK2, 3 ja 6), mutta koneet olivat siistissä kunnossa koneiden äveristeiden valuvaa kiinnitysliimaa lukuun ottamatta. Ulkoilman karkeaa likaa oli havaittavissa päätelaitteilla mm. koneiden TK1 ja TK4 palvelualueilla. Tuloilmakoneen TK10 suodatin on melko likainen ja ohivuodot suodattimelta ovat lianneet myös patterin. Rakennuksen seinässä on vanhoja korvausilma-aukkoja, joista osa on tulpattu. Katolla poistopuhaltimen turvakytkin on rikki (kuva 33). Kuva 38. Suodattimena on suodatinkangas ja kasettisuodatin. Kuva 39. Ohivuotoja suodattimelta, päätelaitteilla roskaa, TK/PK1. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

21 T TUTKIMUSRAPORTTI 20 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Kuva 40. Koneista valuu tahmaa, koneen äveristeiden liimauksista. Kuva 41. Kuivuneita kosteusjälkiä koneella TK/PK7. Kuva 42. Likainen lämmityspatteri koneessa TK10. Kuva 43. Korvausilmaventtiili on laitettu umpeen Mittaustulokset Ilmamääriä mitattiin pistokoeluonteisesti muutamista huoneista koneiden 1-7 palvelualueilta. Mittaukset on esitetty pöytäkirjassa, liite 4. Tuloilman päätelaitteet eivät ole suunnitelmissa esitettyjen mukaiset, eikä k-arvoa ilmamäärien laskemiseksi saatu tähän tutkimukseen selvitettyä. Mittaustulos saatiin vain huppumittarilla mitattavissa olevilta päätelaitteilta. TK/PK1: Tuloilmamäärä liian pieni. Kanavapaineen huojunnasta päätellen tulopuhallin on mahdollisesti vikaantunut. TK/PK2: Tuloilmamäärä liian pieni. Isännöitsijältä saadun tiedon mukaan pohjakerros on alipaineistettu tarkoituksella. TK/PK3: Tulopuolen ilmamääriä ei saatu mitattua. Poistopuhaltimen PK3 alueelta tehdyt mittaukset olivat suunnitellun mukaiset. TK/PK4: Alueella ilmamäärät ovat alarajoilla. Lisämittauksia tarvitaan kokonaiskuvan saamiseksi. TK/PK5: Tuloilmamäärät huoneissa 109 ja 110 kohdillaan. Huoneen 110 poisto liian pieni. Lisämittauksia tarvitaan. TK/PK6: Tuloilmamäärä huoneessa 118 kohdallaan. Poistoilmamäärä liian pieni. Lisämittauksia tarvitaan. TK/PK7: Tuloilmamäärä aulassa 115 liian pieni. Lisämittauksia tarvitaan. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

22 T TUTKIMUSRAPORTTI 21 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kaikilla koneilla hygieniaa huonontaa äänenvaimennuseristeiden valuvat liimat, jotka eivät ole kovettuneet. Liimat tulee poistaa. Päätelaitteilla oli jonkin karkeaa ulkoilman likaa ohivuotona suodattimilta. Suodattimien vaihtoajankohta tulee merkitä näkyviin. Ilmamääriä mitattiin vain pistokoeluonteisesti. Mittausten perusteella tilojen ilmamäärät tulee tarkastaa, etenkin tiloissa, joissa ilman laatu on koettu tunkkaiseksi. Vesikatolla poistoilmapuhaltimessa havaittiin rikkinäinen turvakytkin, joka tulee korjata. 5.2 Paine-ero Mittaustulokset Paine-eroa ulkovaipan yli ja ryömintätilaan seurattiin kerroksissa 1 ja 2. Keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 4. Paine-eroseurannan mittauskäyrät ovat liitteessä 5. TAULUKKO 4. Paine-eroseurannan keskeiset tulokset. Tila / Huone Paine-eron vaihtelu, min..max (Pa) Paine-ero keskimäärin (Pa) Avoin toiminta, sali Ryömintätila Pilvilinna, Tähtitarha, Sali Paine-eromittausten perusteella alakerta on ulkoilmaan nähden voimakkaasti alipaineinen, ryömintätilaan lievästi ylipaineinen. Alipaineisuuden aiheuttaa ilmanvaihto, joka on tarkoituksella säädetty alipaineiseksi. Paine-eron vaihteluun vaikuttaa tuuliolosuhteet, ilmanvaihto, rakenteiden tiiveys ja rakennuksen käyttö Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alakerta on voimakkaasti alipaineinen. Laadukkaan sisäilman kannalta alipaineisuuden tulisi olla enintään -5 Pa. Toimenpiteinä on tuloilman tai korvausilman määrää tiloissa lisättävä hallitusti siten, ettei korvausilma aiheuta vetoa. 5.3 Hiilidioksidipitoisuus Mittaustulokset Hiilidioksidipitoisuutta mitattiin viidessä eri tilassa, joissa käyttäjien määrä on hetkellisesti suuri. Mittauspaikat on merkitty pohjakuvaan liitteessä 2 ja mittauskäyrät on esitetty liitteessä 5. Tulokset on esitetty taulukossa 5. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

23 T TUTKIMUSRAPORTTI 22 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka TAULUKKO 5. Hiilidioksidipitoisuudet mittausjaksolla Tila / Huone Hiilidioksidipitoisuus Toimenpideraja-arvo Huom! max (ppm) (ppm) Avoimen Sali Yleensä alle 1000 ppm Pilvilinna, nukkumah Mittaus keskeytynyt Tähtitarhan nukkumah Yleensä alle ppm Tuulentupa, nukkumah. 118 Sali Avoimen toiminnan salissa (h. 021) hiilidioksidipitoisuus nousi 6 päivänä yli 800 ppm, joista kahtena ma ja pe pitoisuus oli yli 1000 ppm. Pilvilinnan nukkumahuoneessa (h. 110) mittaus epäonnistui. Laitteeseen oli tallentunut vain yksi mittaustulos tiistailta Tähtitarhan nukkumahuoneessa (h. 114) hiilidioksidipitoisuus nousee to ja ti poikkeavan korkeaksi. Asumisterveysasetuksessa määritelty toimenpideraja on 1150 ppm + ulkoilman hiilidioksidipitoisuus eli Tähtitarhan mittauksessa noin 1590 ppm. Tuulentuvan nukkumahuoneessa (h. 118) pitoisuus on yleensä alle 800 ppm. Yli 800 ppm:n pitoisuus aistitaan tunkkaisuutena. Tuulentuvassa tämä pitoisuus on mittausjaksolla ylitetty yhtenä päivänä, torstaina Salin (h. 140) hiilidioksidipitoisuus on yleensä alle 700 ppm. Mittausjaksolla salin pitoisuus on noussut 20 minuutin ajaksi perjantaina yli 1000 ppm ja tiistaina yli 900 ppm Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Mittausten perusteella hiilidioksidipitoisuudet kohoavat Tähtitarhan nukkumahuoneessa 114 liian korkeaksi. Tämä saattaa johtuu riittämättömästä ilmanvaihdosta tai tilan liian suuresta kuormituksesta. Myös avoimen toiminnan salissa (h. 021) ja liikuntasalissa (h. 140) hiilidioksidipitoisuus on ajoittain korkea. Jatkotoimenpiteinä suositellaan ko tilojen ilmanvaihdon lisäämistä tai ryhmäkoon pienentämistä. 5.4 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Mittaustulokset Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin Keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 5. Olosuhdeseurannan käyrät ovat liitteenä 5. TAULUKKO 5. Olosuhdeseurannan keskeiset tulokset. Tila / Huone Lämpötila min..max ( o C) Lämpötila keskiarvo ( o C) Suhteellinen kosteus (%) Kosteussisältö (g/m 3 ) Ryömintätila 7,5..9,0 8,0 50 4,2 h. 021 avoimen sali 19,5..21,5 20,0 18 3,1 Avoimen iv 19,5..21,5 20,5 - - Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

24 T TUTKIMUSRAPORTTI 23 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka h. 114 Tähtitarhan 19,0..21,5 20,5 16 2,8 nukkari Tähtitarhan iv 16,5..24,5 21,5 - - h. 136 Keittiö 18,0..22,5 21,0 18 3,3 Ulkoilma ,8 Tuloilman lämpötilaa seurattiin pistokoeluonteisesti kahden eri ilmanvaihtokoneen palvelualueelta, TK1 (Avoin toiminta) ja TK4 (Tähtitarha). Mittausten perusteella tuloilma on usein huoneilmaa lämpimämpää. Tällöin tuloilma kerrostuu huoneen yläosiin eikä ilmanvaihto huuhtele tilaa suunnitellusti. Sisäilman lämpötila tiloissa oli keskimäärin 20,0..21,5 o C, mikä täyttää asumisterveysasetuksen vaatimukset. Ajoittain lämpötila nukkumahuoneessa on vain 19 o C, mikä on päiväkodin lämpötilaksi melko alhainen. Keittiöhenkilökunnan mukaan keittiössä on koettu vetoa ja tila on kylmä etenkin aamuisin. Ulkoilman lämpötila oli mittausjaksolla keskimäärin -3 o C. Suhteellinen kosteus sisätiloissa oli vuodenaikaan nähden tavanomainen. Suhteellinen ilmankosteus oli alle 20 % eli ilma hyvin kuivaa ja se saattaa välillisesti lisätä oireilua. Kuiva sisäilma lisää myös materiaalien pölyävyyttä. Keskimääräisen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden perusteella laskennallisesti saatu kosteuslisä on tavanomainen. Sisäilman kosteus muodostuu ulkoilman kosteudesta ja sisäilman kosteuslisästä jota tulee ihmisistä ja ihmisten toiminnasta tiloissa. Kosteuslisä toimistoissa on tyypillisesti 2,0 g/m 3, asuinrakennuksissa 3,0 g/m Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Mittausten perusteella sisäilman lämpötila oli ajoittain 19 o C, mutta keskimäärin 20,0..21,5 o C, mikä on riittävä lämpötila. Lämmityskaudella suositellaan lämpötila mitattavaksi kaikissa oleskelu tiloissa, lämpötilat kirjataan ja lämmityspatterien termostaattiventtiilien kunto tarkistetaan. Korvausilman lisääminen saattaa vaikuttaa lämpötiloihin. Tuloilman lämpötila oli mitatuissa tiloissa ajoittain sisäilman lämpötilaa lämpimämpää, jolloin ilmanvaihto ei toimi tehokkaasti. Tuloilman lämpötilan tulee olla n. 0,5 o C sisäilmaa viileämpää. Jatkotoimepiteinä suositellaan tuloilman lämpötilan asetusasrvon pienentämistä. Suhteellinen ilmankosteus ja kosteuslisä sisätiloissa oli vuodenaikaan nähden tavanomainen. 5.5 Pöly ja teolliset mineraalikuidut Havainnot ja mittaustulokset Pöly Pinnoille kertyneestä huonepölystä otettiin näyte kahdesta paikasta. Toinen näyte otettiin henkilökunnan pukuhuoneesta 009 kellarikerroksesta ja toinen henkilökunnan taukotilasta kerroksesta. Tulosten perusteella pöly koostuu tavanomaisesta huonepölystä. Analyysivastaus on liitteenä 6. Kuidut Tiloissa havaittiin pinnoittamattomia kohtia äänenvaimennuslevyissä, joiden materiaalina on mineraalivilla. Lisäksi pinnoittamatonta mineraalivillaa on alaslaskettujen kattojen yläpuolella, jossa kattopinta on äänieristetty villalevyillä ja putkistot/kanavistot on eristetty villalla. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

25 T TUTKIMUSRAPORTTI 24 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Kuitunäytteitä otettiin 2 viikon pölylaskeumasta neljästä tilasta ja kahdesta eri ilmanvaihtojärjestelmästä tulopuolelta. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 6. Analyysivastaukset ovat liitteinä 7 ja 8. TAULUKKO 6. Kuitupitoisuudet sisäilmassa. Tila / Huone Kuitupitoisuus (kpl/cm 2 ) Kuitupitoisuuden toimenpideraja (kpl/cm 2 ) Avoimen toiminnan sali 021 0,1 0,2 Pilvilinnan ruokailuh ,2 0,2 Tähtitarhan nukkumish ,1 0,2 Sali 140 0,3 0,2 IV Sali , ei virallinen IV Saunan pukuh ,2 30, ei virallinen Mittausten perusteella kuitupölyn määrä sisäilmassa ylittää toimenpiderajan salissa. Ilmanvaihtokoneissa ei mineraalivillaa ollut nähtävissä. Ilmanvaihtosuunnitelmien perusteella tuloilmakanavissa on äänenvaimennusosat kaikissa koneissa paitsi koneissa TK2 ja TK9. Koneen TK2 alueelta, saunan pukuhuoneen päätelaitteelta otettiin kuitunäyte ja analyysin perusteella tulos on tavanomainen. Kuva 44. Tuloilman päätelaitteessa oli mineraalivillatuppoja ja kuolleita hyönteisiä. TK8. Kuva 45. Mineraalivillapala iv-järjestelmästä. TK8. Äänenvaimentimien kuntoa ei päästy tarkastamaan kanavien hankalan sijainnin vuoksi. Salin tuloilman päätelaitteessa oli nähtävissä mineraalivillatuppoja. Kanavasta otetussa näytteessä oli tavanomaista enemmän mineraalivillapölyä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kuitupitoisuus sisäilmassa ylittyy liikuntasalin osalta ja saattaa aiheuttaa ohimeneviä ärsytysoireita tilojen käyttäjille. Näytteenoton perusteella ilmanvaihto toimii yhtenä sisäilman kuitulähteenä (TK8). On todennäköistä, että myös muut tuloilman äänenvaimentimilla varustetut ilmanvaihtokoneet päästävät kuituja sisäilmaan. 5.6 Muut havainnot Ryömintätilassa oli havaittavissa runsaasti hiirten jätöksiä. Muualla kiinteistössä ei havaittu hiirten jälkiä. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

26 T TUTKIMUSRAPORTTI 25 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Hiiret saastuttavat elintarvikkeita, levittävät tauteja, turmelevat pakkauksia ja aiheuttavat rakennuksissa vaurioita jyrsimällä sähköjohtoja ja eristeitä. Hiirten torjuntatoimenpiteet ryömintätilassa ovat suositeltavia. 6 YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ SUOSITELTAVISTA TOIMENPITEISTÄ Suositeltavat toimenpiteet: Rakennetekniset toimenpiteet - Kellarikerroksen vaurioituneet lattiapinnoitteet tulee poistaa niiltä alueilta, joilla lattiapinnoitteiden vaurioituminen kosteuden vaikutuksesta on todennäköistä. Uudet pintarakenteet tulee olla sellaisia, etteivät pinnoitteet/rakenteet jatkossa vaurioidu kosteuden vaikutuksesta. Lisäksi korjauksessa tulee huomioida rakenteisiin kertyneet epäpuhtaudet - Alapohjan läpiviennit, laatan reuna-alueet, kantavien seinälinjojen lattialiitokset ja muut ilmavuotopaikat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Ilman kulkeutuminen alapohjasta sisätiloihin tulee estää. - - Ulkoseinä- ja sokkelirakenteet tulee korjata molemmissa kerroksissa - Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteen tulee korjata alueella, jossa esiintyy vesivuotoja - Maanvastaisen rakenteisiin tulee asentaa ulkopuolinen vedeneristys - Hiirien torjunta ryömintilasta Ilmanvaihto ja talotekniikka - Lämpötilan seuranta ja kirjaaminen lämmityskaudella. Termostaattien tarkastaminen. - Huippuimurien turvakytkimien tarkastaminen ja korjaaminen - Ilmanvaihtokoneiden liimojen puhdistaminen, TK10 lämmityspatterin imurointi - Ilmanvaihtokoneitten huolto tai korjaaminen, ilmamäärien lisääminen tarvittaessa ilmamäärien tarkistusmittaukset - Ilmanvaihtojärjestelmän säädettävyyden parantaminen - Äänenvaimennusosien pinnoittaminen - Suodattimien vaihto ja vaihdon kirjaaminen - Koneiden käyntiaikojen tarkistaminen Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

27 T TUTKIMUSRAPORTTI 26 / 26 Raitin päiväkoti, Kotka 7 ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI Altistumisolosuhteita arvioitiin Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan käyttäen apuna pääkriteereitä, jotka kuvaavat tavanomaisesta poikkeavaa olosuhdetta (Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto ongelma, Työterveyslaitos 2017). Tavanomaisesta poikkeavan olosuhteen todennäköisyyttä arvioidaan neliportaisella asteikolla 1) epätodennäköinen, 2) mahdollinen, 3) todennäköinen, ja 4) erittäin todennäköinen. Tutkimusten perusteella rakennuksen ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteissa (mineraalivillaeristeissä) esiintyy paikallisia kosteusvaurioita alueella, jossa havaittiin aktiivista vesivuotoa. Sokkeli- ja ulkoseinärakenteet luokitellaan kosteusteknisesti ns. riskirakenteiksi, koska rakenne on heikosti tuulettuva. Rakenne on ns. valesokkeliratkaisu, jossa eristeenä on mineraalivillaa. Kellarin maata vasten olevissa seinärakenteissa ei ole ulkopuolista kosteuden- tai vedeneristystä ja ne ovat sisäpuolelta lämmöneristettyhjä. Otetuissa näytteissä esiintyi viitteitä kosteusvaurioista kaikissa ulkoseinärakennetyypeissä. Koska rakennus on alipaineinen, kulkeutuu tiloihin korvausilmaa rakenteiden liitoskohdista. Havaintojen ja mittausten perusteella rakenteiden paikallisten epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan on todennäköistä. Sisäilman kuitumittauksissa havaittiin paikoin toimenpiderajan ylittyvän. Olosuhde- ja hiilidioksidimittauksissa havaittiin sisäilman laadun poikkeamia. Ajoittain nukkumahuoneiden sisäilman hiilidioksidipitoisuudet ylittivät rakentamismääräyskokoelman D2:n asettaman enimmäispitoisuuden. Tutkimuksen perusteella tavanomaisesta poikkeava olosuhde tilassa on erittäin todennäköinen Kotkassa Oy Insinööri Studio Antti Ahola RI AMK, RTA sertif. VTT-C Johanna Lampinen Ins. AMK, RTA sertif. VTT-H/Rakter 019/5 LIITTEET 1. Menetelmät 2. Näytteenottopaikat 3. Analyysivastaus materiaalien mikrobeista 4. Ilmamäärämittauspöytäkirja 5. Olosuhdeseurantakäyrät 6. Analyysivastaus sisäilman pölyn koostumuksesta 7. Analyysivastaus sisäilman kuiduista 8. Analyysivastaus ilmanvaihtojärjestelmien kuiduista 9. Analyysivastaus materiaalinäytteestä VOC Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

28 T MENETELMÄT LIITE 1 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 1/3 MITTAUS- JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Yleistä Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Rakenneavaukset Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin avaamalla rakenteita sisäpuolelta ja ulkopuolelta käsin. Lisäksi rakenteisiin porattiin pienempiä reikiä, joiden kautta rakennetta selvitettiin endoskoopin avulla. Merkkiainemittaukset Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin tutkittavien rakenteiden eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Mittausten aikana rakennuksen ilmanvaihto toimi normaalitilassa, tiloja ei alipaineistettu. Mikrobit materiaalinäytteissä Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Näytteenottopaikat olivat rakenteellisia riskipaikkoja. Lisäksi materiaalinäytteitä otettiin ilmanvaihdon raitisilmakammiosta. Analyysivastauksessa on arvioitu elinkyisten mikrobien määrää suhteellisella asteikolla. Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä käyttäen Hagem-, DG18-, ja THGkasvatusalustoja. Analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Kosteuskartoitus Rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin pistokoeluonteisesti käyttäen pintakosteudenilmaisinta Tramex Moisture Encounter. Kartoitus tehtiin noin neliön tarkkuudella rakenteen pinnalta tapahtuvilla havainnoilla. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Kartoituksessa mahdollisesti havaituista kosteuspoikkeamista on mainittu raportissa. Rakenteiden kosteusmittaus Kosteuskartoituksen yhteydessä rakenteesta mitattiin suhteellinen kosteus ja lämpötila ns. viiltomittauksena lattiapinnoitteen alta, mittalaitteena Rotronic HygroLog -kosteusanturit. Mittauspaikoiksi valittiin kosteuskartoituksen perusteella pintakosteudenilmaisimen osoittamat kosteimmat kohdat. Lisäksi ulkoseinän ja lattiarakenteiden eristetilasta rakenneavausten kohdalta

29 T MENETELMÄT LIITE 1 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 2/3 mitattiin suhteellinen kosteus ja lämpötila lyhytkestoisena mittauksena. Mittausten perusteella voitiin arvioida rakenteen lämmöneristekerroksessa olevaa kosteuslisää. Kuidut sisäympäristössä Teollisten mineraalikuitujen esiintymistä sisätiloissa selvitettiin ottamalla näytteitä geeliteipille pölystä, jonka laskeuma-aika keräysmaljalle oli 2 viikkoa. Ilmanvaihtokanavistosta näytteet on otettu ilman kerääntymisaikaa suoraan kanavan sisäpinnalta. Laboratoriossa näytteestä laskettiin yli 20 µm pituiset teolliset mineraalikuidut stereomikroskoopin avulla. Analysoinnista vastasi Tarjan Asbesti- ja Kuitulaboratorio Oy. Lasikuitua, lasivillaa ja vuorivillaa kutsutaan teollisiksi mineraalikuiduiksi. Niitä käytetään ääneneristeinä ilmanvaihtolaitteistoissa ja huoneiden akustiikkalevyissä sekä rakennusten lämmöneristeinä. Ne voivat aiheuttaa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita. Sisätilan pintojen teollisten mineraalikuitujen pitoisuuksille on olemassa STM:n asetuksen mukainen toimenpideraja-arvo, 0,2 kuitua/cm² (2 viikon pölylaskeumassa). Ilmanvaihtojärjestelmän kuitupitoisuuksille ei ole olemassa raja-arvoja. Työterveyslaitoksen käyttämän suosituksen mukaan tuloilmakanavasta otetuissa näytteissä kuitupitoisuuden normaalitasona pidetään 0 10 kuitua/cm² kuitua/cm² osoittaa kohonnutta pitoisuutta kanavassa. >50 kuitua/cm² osoittaa suurta pitoisuutta. Pölyn koostumus Pyyhintänäytteiden avulla selvitettiin pinnoilla olevan pölyn koostumusta. Laboratoriossa näytteet analysoitiin elektronimikroskoopilla ja spektrometrilla (EDS). Analyysissä tutkitaan seuraavien hiukkastyyppien esiintyminen näytteessä: tavanomainen huonepöly, karkea ulkoilmapöly, teolliset mineraalikuidut, rakennusmateriaalipöly, puupöly, metallipöly ja homeitiöt. Analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Sisäilman olosuhteet Sisäilmaolosuhteita arvioitiin aistinvaraisesti ja haastattelemalla rakennuksen käyttäjiä. Hiilidioksidipitoisuutta, sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta sekä painesuhteita seurattiin yhtäjaksoisena mittauksena. Mittalaitteena olivat Tinytag-loggerit. Painesuhteita ympäröiviin tiloihin ja ulkoilmaan mitattiin myös hetkellisenä mittauksena. Mittalaitteena oli mikromanometri TSI Velocicalc Plus. Ilmanvaihdon toiminta ja hygienia Ilmanvaihdon toimintaa arvioitiin aistinvaraisesti, koneita ja kanavia avaamalla sekä tutustumalla ilmanvaihtosuunnitelmiin sekä haastattelemalla kiinteistönhoitajaa. Lisäksi mitattiin ilmavirtoja ja paine-eroja hetkellisesti mikromanometrilla TSI Velocicalc Plus ja balometrilla Swema 125D. Materiaalin VOC-yhdisteet

30 T MENETELMÄT LIITE 1 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 3/3 Tutkittavista materiaaleista otettiin näytteet laboratorioanalyysia varten. Materiaalinäytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella. Tenax-putkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai massaspektritietokannan avulla. Bulk-materiaalinäyte ei kuvaa lattiapäällysteen todellista pintaemissiota vaan otetun näytepalan eri pintojen kokonaisemissiota. Analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Ryömintätilan seurantamittaukset Ryömintätilan paine-eroa kellarikerrokseen sekä ryömintätilan suhteellista kosteutta ja lämpötilaa seurattiin 2 viikon ajan yhtäjaksoisena mittauksena. Mittausten perusteella määritettiin ryömintätilan ilman kosteussisältö laskennallisesti. Mittalaitteet Tinytag-loggereita.

31

32

33

34 LIITE 3

35 LIITE 3

36 LIITE 3

37 LIITE 3

38 LIITE 3

39 INSINÖÖRI STUDIO OSAKEYHTIÖ TORNATORINTIE KOTKA Puh. (05) MITTAUSPÖYTÄKIRJA LIITE 4 ILMANVAIHTOVERKOSTO KOHDE: Raitin päiväkoti TYÖ n:o : T MITTAAJA: JLA Pvm: MITTALAITE: Swema 125D, TSI Velocicalc Plus Huone n:o TULO POISTO tai tila Mittaus- Koko dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu kohde Poikkeama kohde Poikkeama (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % POHJAKRS TK/PK1 021 avoimen sali 2x tulo 160 0, xKSO TK/PK2 009 pukuhuone RSKP pukuhuone 2x RSKP KSO pesuhuone RSKP x KSO KRS TK/PK3 129 toimisto tulo 100 2,0 5, KSO 125 huppu henk.kunta tulo 160 3,0 1, KSO 160 huppu TK/PK4 111 aula RSKP 200 huppu KSO 125 huppu lepohuon tulo 125 4, KSO 160 huppu tulo 125 3, KSO 160 huppu TK/PK5 109 ryhmäh tulo 125 huppu KSO 160 5,3 28, tulo 125 huppu KSO 160 5,3 30, lepoh tulo 100 huppu KSO 160 6, tulo 100 huppu KSO 160 6, tulo 100 huppu TK/PK6 118 leikki- ja lepoh. tulo 160 huppu KSO 125 huppu tulo 160 huppu KSO 125 huppu Sivu 1

40 INSINÖÖRI STUDIO OSAKEYHTIÖ TORNATORINTIE KOTKA Puh. (05) MITTAUSPÖYTÄKIRJA LIITE 4 ILMANVAIHTOVERKOSTO KOHDE: Raitin päiväkoti TYÖ n:o : T MITTAAJA: JLA Pvm: MITTALAITE: Swema 125D, TSI Velocicalc Plus Huone n:o TULO POISTO tai tila Mittaus- Koko dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu kohde Poikkeama kohde Poikkeama (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % (Pa) (l/s) (l/s) ± % ± % KSO 125 huppu KSO 125 huppu TK/PK7 105 wc KSO 125 huppu KSO 125 kuivauskaapin liitos aula varasto KSO 125 huppu HUOM! TK/PK1 nopeus 1/3. Koneen tuloilman puhallus vaihtelee. Päätelaitteelta mitattaessa paine-ero 0 Pa, koneen uudelleenkäynnistyksen jälkeen 14 Pa. Tuloilman päätelaitteen tyyppi on eri kuin suunnitelmissa on esitetty. Sivu 2

41 T SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 1/9 HIILIDIOKSIDIPITOISUUS Pilvilinna, h : : : : : : : : : :00 ppm

42 T SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 2/9 Tuulentupa, h : : : : : : : : : :00 ppm

43 T SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 3/9 Sali h ppm : : : : : : : : : :00 LÄMPÖTILAMITTAUKSET

44 T SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 4/9

45 T SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 5/9 Sisäilman lämpötila Tuloilman lämpötila

46 T SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 6/9 Tuloilman lämpötila Sisäilman lämpötila

47 T SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 7/9 PAINE EROVAIHTELUT Paine erovaihtelut, ryömintätila 10 0 Δp (Pa) Paine erovaihtelut, avoin toiminta Δp (Pa)

48 T SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 8/9 Paine erovaihtelut, Pilvilinna 10 0 Δp (Pa) Paine erovaihtelut, Tähtitarha Δp (Pa)

49 T SISÄILMAN OLOSUHDESEURANTA LIITE 5 Raitin päiväkoti, Kotka Sivu 9/9 Paine erovaihtelut, sali : : : : : : : : :00 Δp (Pa)

50 1 (2) ANALYYSIVASTAUS Tilaus: Osakeyhtiö Insinööri Studio Johanna Lampinen Tornatorintie KOTKA Pölyn koostumus Analyysin kuvaus: Käsittelijä(t): Asiakkaan viite: Pölyn koostumuksen määritys elektronimikroskoopilla Reima Kämppi T Analysointimenetelmä Muovipussiin pyyhintämenetelmällä kerätty pölynäyte tai edustava osa siitä suodatettiin tislatulla vedellä kalvosuodattimelle, joka päällystettiin kullalla ja analysoitiin elektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä energiadispersiivisellä spektrometrillä (EDS). Suodattimelta tutkittiin seuraavien hiukkastyyppien esiintyminen näytteessä: tavanomainen huonepöly, karkea ulkoilmapöly, teolliset mineraalikuidut, rakennusmateriaalipöly, puupöly, metallipöly ja homeitiöt (ilman lajimääritystä). Analyysiin voitiin analysoijan harkinnan mukaan sisällyttää myös muita hiukkastyyppejä, mikäli kyseisiä hiukkasia esiintyi enemmän kuin vähäisiä määriä ja/tai niillä voi olla vaikutusta ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan tai tilojen käyttäjien terveyteen. Hiukkastyypit tunnistettiin hiukkasten ulkomuodon ja/tai alkuainekoostumuksen perusteella. Menetelmä ei sovellu sellaisten orgaanisten hiukkasten analysointiin, joilla ei ole tunnusomaista muotoa. Pintapölynäytteen analyysituloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit siltä osin kun näytteen koostumus poikkeaa tavanomaisen huonepölyn koostumuksesta. Tuloilmakanavanäytteen tuloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit. Kunkin hiukkastyypin osuus näytteessä on arvioitu silmämääräisesti kolmiportaisella asteikolla (sisältää vähäisiä määriä/sisältää/sisältää runsaasti), poikkeuksena teolliset mineraalikuidut joiden osuus on arvioitu painoprosentteina. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

51 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (2) Tulokset AE Mittauspaikka: Näytteenottoaika: Raitin päiväkoti Kotka Mittauskohde 1: kellarikerroksen pukuhuone 009 Näyte sisältää tavanomaista huonepölyä. Mittauskohde 2: henkilökunnan taukotila 130 Näyte sisältää tavanomaista huonepölyä. Tavanomainen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili- ja paperikuiduista sekä hilsehiukkasista. Työympäristön kehittämispalvelut Esa Vanhala tutkija Helsinki Reima Kämppi erikoismittaushygieenikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

52 Tarjan asbesti- ja kuitulaboratorio Oy ANALYYSIVASTAUS Sivu 1/1 Oy Insinööri Studio Johanna Lampinen Tornatorintie Kotka Näytteet Raitin päiväkoti, Lennartinraitti, Kotka Olemme laskeneet geeliteippiin keräämienne mineraalivillakuitujen (MMMF) pitoisuudet stereomikroskooppisesti. Analyysitulokset teippi nro kerääntymisaika mittauspiste 1 2 vk Tähtitarhan nukkumishuone 0,1 2 2 vk Pilvilinnan ruokailuhuone 0,2 3 2 vk Juhlasali 0,3 4 2 vk Avoimen toiminnan sali 0,1 MMMF pitoisuus yli 20 µm:n kuitua/cm 2 Teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon pölylaskeumassa on 0,2 kuitua/cm². Toimenpiderajan ylittyessä on kuitulähteet ja mahdollisuudet kuitupitoisuuksien vähentämiseksi selvitettävä. (STM/2015) Tarja Seppänen Laboratoriomestari Tarjan asbesti-ja kuitulaboratorio Oy Tarjan asbesti-ja kuitulaboratorio Oy Laserkatu 6, Lappeenranta, Y-tunnus Tarja Seppänen puh tarja.seppanen@asbestilabra.fi

53 Tarjan asbesti- ja kuitulaboratorio Oy ANALYYSIVASTAUS Sivu 1/1 Oy Insinööri Studio Johanna Lampinen Tornatorintie Kotka Näytteet Raitin päiväkodin IV Olemme laskeneet geeliteippiin keräämienne mineraalivillakuitujen (MMMF) pitoisuudet stereomikroskooppisesti. Analyysitulokset teippi nro kerääntymisaika mittauspiste 1 tuntematon Pukuhuone 010, TK2 5, 2 2 tuntematon Sali 140, TK8 63 MMMF pitoisuus yli 20 µm:n kuitua/cm 2 Toimistorakennusten tuloilmakanavien pinnoilla mineraalikuitujen keskimääräinen pitoisuus on kuitua/cm 2. Tarja Seppänen Laboratoriomestari Tarjan asbesti-ja kuitulaboratorio Oy Tarjan asbesti-ja kuitulaboratorio Oy Laserkatu 6, Lappeenranta, Y-tunnus Tarja Seppänen puh tarja.seppanen@asbestilabra.fi

54 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: LIITE 9 1 (5) Osakeyhtiö Insinööri Studio Antti Ahola Tornatorintie KOTKA VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: T Näytteen kerääjät: Ahola Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Viitasaari, Kim Kuusisto Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi