HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

1 Henkilöstöraportti 2017

Henkilöstöraportti 2017 Julkaisija: Karkkilan kaupunki Ulkoasu ja taitto: Karkkilan kaupunki 1 JOHDANTO... 4 2 KAUPUNGIN VIRANHALTIJAORGANISAATIO... 5 2.1 Kaupungin organisaation toimialat ja niiden sisältämät palvelut... 5 2.2 Kaupungin viranhaltijaorganisaatio... 6 3 HENKILÖSTÖRAKENNE... 6 3.1 Sukupuoli- ja ikäjakauma... 7 3.2 Henkilöstön vaihtuvuus... 8 3.3 Eläköityminen... 9 4 HENKILÖTYÖVUODET JA TEHTY TYÖAIKA... 9 4.1 Henkilötyövuodet... 9 4.2 Työajan jakautuminen... 10 4.3 Terveysperusteiset poissaolot... 11 5 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA -INVESTOINNIT... 13 2

5.1 Henkilöstökustannukset... 13 5.2 Palkkaus... 14 6 REKRYTOINTI... 16 7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 17 8 TYÖHYVINVOINTI JA SUOJELU... 18 8.1 Työsuojelu... 18 8.2 Työhyvinvointitoiminta... 19 8.3 Työhyvinvointikysely... 20 8.4 Työterveyshuolto... 20 8.5 Palkitseminen... 20 9 YHTEISTOIMINTA... 21 3 Henkilöstöraportti 2017

1 JOHDANTO Kun katsotaan taaksepäin vuoteen 2017, voidaan todeta kaupungin palveluksessa olevan noin 300 osaajan joukon suoriutuneen jälleen erinomaisesti tehtävästään tuottaa ja turvata palvelut karkkilalaisille. Tehtävä suoritettiin entistäkin iskukykyisempänä, sillä esimerkiksi sairauspoissaolot jatkoivat laskuaan. Karkkilan kaupungin työntekijöiden keskimääräinen sairauspoissaolomäärä 6,68 päivää/henkilö on kuntasektorilla todella hieno lukema. Myös alkuvuodesta 2017 henkilöstölle tehty työtyytyväisyyskysely antaa viitteitä, että kaupungilla on menty hyvään suuntaan. Kyselyssä suurin osa arvioi työtyytyväisyyden menneen joko selvästi tai jonkin verran parempaan suuntaan kahden viimeisen vuoden aikana. Erityisen ilahduttavaa kyselyssä oli se, että työ koettiin hyvin motivoivaksi. Ilman motivaatiota työelämä muuttuu helposti kovin raskaaksi, mikä säteilee ihmisen koko hyvinvointiin. Siksi kyselystä olikin ilo lukea se, että työn mielekkyys ja oman osaamisen hyödyntämisen mahdollisuudet koettiin hyväksi. Kirsikkana kakun päällä vastaajilla oli tunne siitä, että työyhteisö arvostaa heidän tekemistään. Tulevaisuuden kannalta keskeisin huolenaihe on se, että kyselyssä ainoa edellisestä kyselystä heikentynyt vastaus saatiin kysymykseen osaanko työni hyvin. Keskiarvovastaus tähän heikkeni, ei merkittävästi, mutta kuitenkin hieman. Syyt osaamisvajeen tuntemiseen saattavat olla moninaisia. Taustalla voi olla tuntemus muutoksen nopeutumisesta, säädösmuutosten ja suurten uudistusten jatkuvasta virrasta tai vaikkapa tarjolla olevan tiedon räjähtävästi kasvavasta määrästä. Myös kuntien roolin mahdollinen muuttuminen tekeillä olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä maakuntauudistuksen takia saattaa aiheuttaa epävarmuutta. Karkkilassa taloudellinen tilanne on jo vuosia aiheuttanut epätietoisuutta henkilöstön keskuudessa. Vuodelta 2017 kaupunki teki kuitenkin jo viidennen peräkkäisen positiivisen tuloksensa, mikä vahvistaa uskoa tulevaan. Ainakin lähivuodet kaupunki tulee toimimaan hyvin ohuella talousmarginaalilla ja esimerkiksi ison lainasalkun hallinta aiheuttaa haasteita, mutta mitään suurta yksittäistä negatiivisesti vaikuttavaa tekijää ei ole näköpiirissä. Kiitos niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin hyvin menneestä vuodesta 2017 kuuluu kaikille työntekijöille ja esimiehille. Olette omalla panoksellanne ottaneet vastuuta ilmapiiristä ja muiden hyvinvoinnista. Teette erinomaista työtä myötävaikuttaen karkkilalaisten elämisen laatuun ja koko kaupungin tulevaisuuteen. Marko Järvenpää kaupunginjohtaja 4

2 KAUPUNGIN VIRANHALTIJAORGANISAATIO 2.1 Kaupungin organisaation toimialat ja niiden sisältämät palvelut 5 Henkilöstöraportti 2017

2.2 Kaupungin viranhaltijaorganisaatio 3 HENKILÖSTÖRAKENNE Karkkilan kaupungin palveluksessa oli 31.12.2017 yhteensä 317 henkilöä, joista vakituisia henkilöitä 231 (76,34 %) ja määräaikaisia 86 (23,66 %) henkilöä. Määräaikaisten henkilöiden lukumäärä sisältää palkkatuella (työllistetyt ja harjoittelijat) ja oppisopimuksella työskentelevät, sekä muut pitkäaikaiset sijaiset (vanhempain-, vuorottelu- ja opintovapaa), mutta ei työväenopiston sivutoimisia tuntiopettajia. Vuonna 2017 oli edellisvuotta enemmän pitkiä vapaita, lisäksi työllistämistuella sekä oppisopimussuhteessa olevia oli molempia enemmän. Koulunkäyntiavustajien työsopimukset laadittiin siten, että ne jatkuivat syyslukukaudelta keskeytyksettä kevätlukukauden loppuun. Vuonna 2016 osalle avustajista oli erilliset työsopimukset syys- ja kevätlukukausille, eivätkä työsuhteet olleet voimassa 31.12.2016. Nämä asiat vaikuttavat määräaikaisen henkilöstön suurentuneeseen lukuun. Lisäksi neljän vakituisen työntekijän tehtävissä on tapahtunut kesken vuoden muutoksia ja järjestelmä laskee mukaan niin uudet kuin vanhat vakanssit. Uudet vuoden 2017 aikana lisätyt tehtävät ovat olleet seuraavat: 1 erityisopettaja, 1 liikunnanohjaaja, 1 koulukuraattori ja maahanmuuttokoordinaattori. TAULUKKO 1. Henkilöstön jakautuminen toimialoittain Henkilöstömäärä Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 2017 2016 2017 2016 2017 2016 Hallinnon toimiala 17 17 5 1 22 18 Tekninen toimiala 40 44 7 5 47 49 Sivistystoimiala 174 165 74 55 248 220 YHTEENSÄ 231 226 86 61 317 287 6

Yleisin syy palvelussuhteen määräaikaisuudelle oli epäpätevyys tehtävään. Muita syitä olivat perhe- tai opintovapaan sijaisuus, työskentely palkkatuella tai oppisopimussuhteessa. Työllistettyjä kaupungissa työskenteli vuoden lopussa 14 (4,4 %) henkilöä. Työväenopistossa työskenteli 42 tuntiopettajaa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen uusimman tilaston mukaan vuonna 2016 kunta-alalla työskentelevistä henkilöistä vakituisessa työsuhteessa oli 78,1 prosenttia, määräaikaisia 20,6 prosenttia ja työllistettyjä 1,3 prosenttia. 6,94 14,83 Hallinnon toimiala Tekninen toimiala Sivistystoimiala 78,23 KUVIO 1. Henkilöstön jakautuminen toimialoittain Koko kaupungin henkilöstöstä (vakituiset ja määräaikaiset) eniten työntekijöitä oli sivistystoimialalla 78,23%. Teknisellä toimialalla henkilöstöä oli 14,83 prosenttia ja hallinnon toimialalla 6,94 prosenttia kokonaismäärään suhteutettuna. 3.1 Sukupuoli- ja ikäjakauma Karkkilan kaupungin henkilöstöstä naisia on 76,34 prosenttia ja miehiä 23,66 prosenttia. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan kunnan henkilöstöstä keskimäärin 80 prosenttia on naisia. Vuoteen 2017 verrattuna naisten osuus henkilöstöstä on pysynyt samana. Sukupuolijakauma palvelussuhteen mukaan on kuvattu alla olevassa taulukossa. TAULUKKO 2. Sukupuolijakauma 31.12.2017 (työväenopiston tuntiopettajat eivät ole mukana laskennassa) Palvelussuhteen luonne N M vakinainen, pysyvä, toistaiseksi otettu 180 51 määräaikainen virka tai työsuhde 58 14 työllistetyt 4 10 YHTEENSÄ 242 75 Karkkilan kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli sama kuin viime vuonna eli 44 vuotta. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä oli 48,49 vuotta ja määräaikaisten 39,5 vuotta. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä on noussut 1,66 prosenttia vuodesta 2016. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan vuonna 2016 kuntien 7 Henkilöstöraportti 2017

koko henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta. Näistä vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta ja määräaikaisten 38 vuotta. Suurin osa (35,93 %) vakinaisista työntekijöistä kuuluu ikäryhmään 50-59 -vuotiaat samoin kuin edellisvuonna. Valtakunnallisesti samaan ikäryhmään kuuluu kunta-alalla 32 prosenttia kuntien henkilöstöstä. TAULUKKO 3. Ikäjakauma/vakituiset 2016-2017 Ikähaitari 2017 2016 alle 30 17 19 30-39 43 45 40-49 64 66 50-59 83 76 60-24 20 Toimialoittain vakituisia työ-/virkasuhteita tarkasteltaessa sivistystoimialan keski-ikä oli 46,55 vuotta, hallinnoin toimialan 50,11 vuotta ja teknisen toimialan keski-ikä 48,82 vuotta. 3.2 Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2017 aikana vakinaisia työ- tai virkasuhteita päättyi 15, joista kolme eläköitymiseen. Vaihtuvuusprosentti oli 6,7 prosenttia, kun se viime vuonna oli 7,9 prosenttia. Prosentti laskettiin suhteuttamalla lopettaneiden ja aloittaneiden henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Karkkilan kaupungin työsuhteet ovat pitkäkestoisia. Henkilöstöstä 51,08 prosenttia on ollut kaupungin palveluksessa yli 10 vuotta (v. 2016: 50,2 %). Yli 25 vuotta kestäneiden palvelussuhteiden osuus oli 16,02 prosenttia (v. 2016: 15,5 %). Vuonna 2017 Karkkilan kaupungilla vakituisista työ-/virkasuhteista lopettaneiden keskimääräinen palvelussuhteen pituus oli 7,3 vuotta, kun eläköityneitä ei otettu huomioon. 8

3.3 Eläköityminen Vuonna 2017 jäi eläkkeelle kolme henkilöä ja mahdollisuus eläkkeelle jäämiseen oli 10 työntekijällä. Osa-aika eläkkeelle jäi kaksi henkilö. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 66 vuotta. Vuonna 2018 eläkeiän (noin 63 vuotta) saavuttaa kuusi henkilöä. Alla olevassa taulukossa kuvataan henkilöt, jotka ovat eläkeiässä (63-68 vuotta) kyseisenä vuotena. Henkilöiden tarkkaa eläkeikää ei voida arvioida johtuen eläkejärjestelmän joustavuudesta. TAULUKKO 4. Eläkeiän saavuttanut henkilöstö 2017 2021 2017 2018 2019 2020 2021 Hallinnon toimiala 3 0 0 0 1 Tekninen toimiala 2 0 0 0 0 Sivistyksen toimiala 5 6 3 8 10 10 6 3 8 11 Kevan tekemän kunta-alan eläkepoistumaennusteen mukaan Karkkilan kaupungilta jää vuoteen 2037 mennessä 58,1 prosenttia työntekijöistä eläkkeelle. Seuraavassa taulukossa on kuvattu varhemaksun ja eläkeperusteisen maksun määrät vuodelta 2017. Näihin maksuihin työnantaja voi vaikuttaa omilla työssä jatkamisen tukemistoimenpiteillään. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksuna. Vuonna 2016 varhemaksun suuruus oli 65 196 euroa. TAULUKKO 5. Varhe- ja eläkeperusteinen maksu vuonna 2017 Maksut 1000 % -osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 70 430,26 0,67 Eläkemenoperusteinen maksu 1 113 382 ei lasketa 4 HENKILÖTYÖVUODET JA TEHTY TYÖAIKA Henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutettua henkilöstön työpanosta. Kokoaikaisen henkilön, joka on ollut palvelussuhteessa koko kalenterivuoden, henkilöstötyövuosi on yksi. Osa-aikaisen henkilön työaika on muutettu henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Tehty työaika lasketaan teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta vähentämällä lomat, terveysperusteiset poissaolot, perhevapaat, koulutuspoissaolot ja muut palkalliset sekä palkattomat poissaolot. 4.1 Henkilötyövuodet Alla olevassa taulukossa on kuvattu henkilöstötyövuosien jakautuminen toimialoittain vuosina 2016-2017. Luvut kertovat tilanteen vuoden viimeisen päivän henkilöstötilanteen mukaan eli laskenta huomioi vain ne henkilöt, joilla on voimassaoleva työ- tai virkasuhde ko. ajankohtana. Raportointijärjestelmä ei mahdollista koko vuotta koskevaa laskentaa. Teknisen ja hallinnon osalta on pyritty huomioimaan vuoden aikana alkaneita ja päättyneitä työ- ja virkasuhteita laskennassa. 9 Henkilöstöraportti 2017

TAULUKKO 6. Henkilöstötyövuodet toimialoittain 2016-2017 Toimiala 2016 2017 2017* Tekninen 41,8 50,77 42,58 Sivistys 173,77 224,15 195,19 Hallinto 15,23 18,01 15,43 *Tehdyn työajan mukaan 230,8 292,93 253,20 4.2 Työajan jakautuminen Tehty työaika on laskettu vähentämällä teoreettisesta työajasta kaikki poissaolot ja lisäämällä tähän lukuun rahana maksetut lisä- ja ylityöt. Rahana korvattujen tai työpäivinä tehtyjen lisä- ja ylityötuntien luvut eivät sisällä opettajien ylituntipalkkioita (=opetusvelvollisuuden ylittävät tunnit), koska samaa laskukaavaa ei voi käyttää heihin ja opetusvelvollisuus vaihtelee henkilöittäin. Myöskään opettajien laskennallinen vuosiloma ei näy vuosilomaa koskevissa luvuissa järjestelmäteknisistä syistä. Palkkakustannuksina on huomioitu pelkät palkat ilman sivukuluja. Vapaana annettujen työaikakorvausten määrää ei ole saatavissa. 10

TAULUKKO 7. Työajan jakautuminen työpäivät % teoreett. euroa % palkkakussäänn. tannuksista vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 79 884 100,00 10 125 600,71 100,00 Vuosilomat 5 981 7,49 665 759,66 6,58 Terveysperusteiset poissaolot 2 161 2,71 201 685,69 1,99 Perhevapaat 1 992 2,49 44 141,46 0,44 Koulutus 712 0,89 35 342,49 0,35 Muut palkalliset poissaolot 248 0,31 22 215,17 0,22 Muut palkattomat poissaolot 1 924 2,41 Vapaana annetut työaikakorvaukset ei saatavilla Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 117 0,15 10 939,71 0,11 Tehty vuosityöaika 66 749 83,56 9 145 516,53 90,32 Vuonna 2016 täydestä vuosityöajasta tehtyä työaikaa oli 82,3 prosenttia ja vuonna 2017 vastaava luku on 83,6 prosenttia. Ero selittyy terveysperusteisten poissaolojen määrän ja perhevapaiden vähentymisellä vuodesta 2016 (vuonna 2016: terveysperusteiset poissaolot 2 264 työpäivää ja perhevapaat 2 044 työpäivää). Sairauspoissaolopäivät ovat vähentyneet edellisvuodesta 103 työpäivää, mikä vastaa lähes viiden kuukauden työpanosta, kun työpäiviä oli vuonna 2017 yhteensä 251 päivää. Vuonna 2016 terveysperusteisten poissaolojen kustannukset olivat 212 944 euroa ja tarkasteluvuotena 201 686 euroa. 4.3 Terveysperusteiset poissaolot Keskimäärin jokainen kaupungin työntekijä oli viime vuonna 6,68 työpäivää (2016: 7,85) sairauslomalla, kun työväenopiston sivutoimisia tuntiopettajia ei huomioida laskennassa. Vuoden 2017 aikana Karkkilan kaupungin työntekijät olivat poissa töistä oman sairauden vuoksi yhteensä 2 161 työpäivää. Sairauspäivien lukumäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 103 työpäivää, kun ei huomioida työ- tai työmatkatapaturmista johtuvia poissaoloja (kuvattu erikseen alla olevassa taulukossa). TAULUKKO 8. Terveysperusteiset poissaolot vuonna 2017 Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät % työajasta Työpäivinä Alle 4 pv - 1,05 835 4-29pv - 1,51 1 201 30-60 - 0,04 35 61-90 - 0 0 91-180 - 0 0 yli 180-0 0 Yhteensä 2 625 2,66 2 119 Keskimäärin/henkilötyövuosi 8,281 0,01 6,68 Työtapaturmat - 0,03 27 Työmatkatapaturmat - 0 0 Ammattitaudit tai -epäilyt - 0 3 Kelan palkaton kuntoutus - 0,02 14 11 Henkilöstöraportti 2017

Prosentuaalinen osuus työajasta on laskettu vertaamalla poissaolotyöpäiviä henkilöstömäärään ja koko viime vuoden työpäivien määrään (251 työpäivää). Kuntatyönantajan uusimman tilaston mukaan terveysperusteisia poissaoloja oli keskimäärin 16,7 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden, mikä on paljon korkeampi luku kuin Karkkilan henkilöstöllä (8,28). Kun terveysperusteiset poissaolot suhteutetaan näitä pitäneiden henkilöiden lukumäärään (215 hlö), saadaan terveysperustaisten poissaolojen määräksi vuoden 2017 aikana 8,28 työpäivää. Vuonna 2016 vastaava luku on ollut 10,16 työpäivää. Noin 32,2 prosentilla henkilöstöstä ei ollut terveysperusteisia poissaoloja vuonna 2017. Vuonna 2016 vastaava luku oli 27,5 prosenttia. Työterveyshuollon tuottaman diagnoosiluokitusaineiston perusteella määrällisesti eniten sairauspoissaolopäiviä ovat tuottaneet mielenterveyden häiriöt 31,8 % (v2016 38,7 %), toiseksi eniten tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 17,4 % (v2016 20,1 %) ja kolmanneksi eniten hengityselinten sairaudet 16,3 % (v2016 12 %). Mielenterveyden häiriöt pitävät sisällään mm. mielialahäiriöt, stressiin liittyvät häiriöt sekä lääkkeiden ja päihteiden käytön aiheuttamat oireyhtymät ja häiriöt. 12

5 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA -INVESTOINNIT Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Kaupungin henkilöstökulut laskivat kokonaisuudessaan 1,21 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. 5.1 Henkilöstökustannukset TAULUKKO 9. Henkilöstökustannukset vuonna 2017 TP 2016 MTA 2017 TP 2017 Muutos % TP 2016-2017 Palkat ja palkkiot 9 857 343 10 156 226 10 189 788 3,37 % Henkilösivukulut 3 846 067 3 434 622 3 315 835-13,79 % Eläkekulut 3 298 672 2 911 821 2 919 794-11,49 % Muut henkilösivukulut 547 394 522 801 396 041-27,65 % Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -103 152-29 000-93 167-9,68 % Yhteensä 13 600 257 13 561 848 13 412 456-1,38 % Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 52 210 0 75 398 44,41 % Palkat ja palkkiot 42 649 0 62 494 46,53 % Henkilösivukulut 9 560 0 12 904 34,98 % Eläkekulut 7 320 0 10 433 42,52 % Muut henkilösivukulut 2 240 0 2 471 10,34 % HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 13 652 467 13 561 848 13 487 854-1,21 % Alla olevassa taulukossa on kuvattu henkilöstöinvestointeja. Henkilöstöinvestoinnit pysyneet lähestulkoon samalla tasolla kuin vuonna 2016. TAULUKKO 10. Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2017 Henkilöstöinvestoinnit Muutos % ed. vuoteen Työterveyshuolto, netto 59 605 37 Koulutus 75 670-16 Muut yhteensä (tyhyraha, Sporttipassi/ePassi) 30 068 9 YHTEENSÄ 165 343 3 Työterveyshuollon nettokustannukset on laskettu vähentämällä työterveyshuollon kustannuksista KELA:n maksama korvaus työnantajalle. Tämän taulukon Sporttipassi kuluissa on mukana palvelumaksuja yms. ja luku eroaa tästä syystä luvussa 8.2 olevasta summasta, joka perustuu käyttöön. 13 Henkilöstöraportti 2017

5.2 Palkkaus Karkkilan kaupungissa työskentelee työntekijöitä ja viranhaltijoita seuraavien sopimusten alaisuudessa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) ja tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES). Karkkilan kaupungin täysiaikaisten keskiansio oli vuonna 2017 3081,77 euroa (v. 2016: 2 905 ) Kuntatyönantajien tilaston mukaan täysiaikaisten keskiansio oli vuonna 2016 keskimäärin 3 137 euroa. Vuonna 2017 ei tehty yleiskorotuksia. Kyseisenä vuonna tehtiin ainoastaan muutoksia kilpailukykysopimukseen perustuen. Näitä olivat työajanpidennys ja lomarahojen leikkaus. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin 1.2.2013 mennessä vähintään 1,3 %:a laskettuna kunnan palveluksessa olevan KVTES:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. KVTES:n piirissä olevien työntekijöiden palkkojen osalta tämä ei ole täyttynyt vuosina 2012-2016 ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin paikallisjärjestöjen esittämän neuvottelupyynnön jälkeen. Korjaavien toimenpiteiden selvittelytyötä on jatkettu vuonna 2017. Henkilökohtaisten lisien osuus tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä oli 31.12.2017 KVTES:n piirissä 1,19 ja teknisen sopimuksen osalta 1,02 prosenttia ja OVTES:n alaisilla 1,07 prosenttia. TAULUKKO 11. Erittely naisten ja miesten välisistä palkoista (keskiarvo varsinaisista palkoista sopimusaloittain) KVTES N M 2 242 2 589 149 hlö 27 hlö OVTES N M 3 567 4 250 79 hlö 18 hlö Erittely on tehty vain, jos sopimusalalla on molempien sukupuolien edustajia vähintään viisi tieto- ja yksityisyydensuojan säilyttämiseksi. Laskennassa ovat mukana 31.12.2017 kirjoilla olleet määräaikaiset ja vakituiset koko- ja osa-aikaiset työntekijät (ei sisällä työväenopiston sivutoimisia tuntiopettajia). Varsinaisessa palkassa ovat mukana tehtäväkohtainen palkka sekä mahdollinen henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen osalta kaupungin korkeimman tehtäväkohtaisen palkan omaavat henkilöt (toimialajohtajat ja kaupunginjohtaja) ovat miehiä yhtä lukuun ottamatta ja ko. sopimuksen piirissä. 14

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen osalta opettajille maksettavat ylituntipalkkiot vääristävät kokonaisuutta. TAULUKKO 12. Palkkauksen rakenne vuonna 2017 KVTES OVTES TEKNINEN TTES Teht.koht. Palkka 91,54 75,35 90,75 68,83 Palvelusaikaan sidotut lisät 4,79 13,94 6,22 7,83 Henkilökohtainen lisä 1,10 0,83 0,94 4,35 Muut lisät 0,20 1,54 0,22 8,49 Lisä- ja ylityökorvaukset 2,37 8,34 1,85 10,50 YHTEENSÄ 100 100 100 100 Kokonaisansio keskim. euroa/kk 2 645 3 705 2832,45 3143,64 Muutos % ed. vuoteen 4,35 0,16-11,29-4,3 Laskelmassa on huomioitu Kuntatyönantajien ohjeistuksen mukaisesti vain kokoaikaiset työntekijät. Osa-aikatyöntekijöiden myötä myöskään työväenopiston sivutoimiset opettajat eivät ole mukana tässä jaottelussa. Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien osalta lisä- ja ylityökorvauksina on huomioitu ylituntipalkkiot. Tuntipalkkaisten osalta vuoden 2017 kokonaiskeskituntiansio oli 15,51 sen ollessa vuonna 2016 15,60. Lisä- ja ylityökorvausten osalta prosenttiosuus on laskettu vertaamalla koko vuoden aikana maksettuja ylityökorvauksia koko vuoden palkkakustannuksiin. Teknisten kuukausipalkkaisten osalta suuri muutos keskiansioissa selittynee sillä, että täysiaikaisten työntekijöiden joukossa on ollut 5 työllistämistuella työskennellyttä sekä kaksi oppisopimusopiskelijaa. Ilman heitä kokonaisansio on keskimäärin 3317,58 /kk. Kuntatyönantajien tilaston mukaan vuonna 2016 keskiansiot sopimusaloittain olivat seuraavat: KVTES/2 767, OVTES/3 807 ja TEKNISET/3 233. Tässä tilastossa opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon. Teknisten tuntipalkkaisten tietoja ei ollut vastaavalla tavalla tilastoitu. 15 Henkilöstöraportti 2017

6 REKRYTOINTI Karkkilan kaupungissa noudatetaan täyttölupamenettelyä. Vakituisiin työ- ja virkasuhteisiin täyttöluvan myöntää kaupunginhallitus. Hallituksen tai valtuuston ratkaisuvallassa oleviin palvelussuhteisiin ei haeta täyttölupaa eikä alle kolme kuukautta kestäviin työ- ja virkasuhteisiin. Alle kolmen kuukauden kestävään työ- /virkasuhteeseen rekrytoimisesta päättää kyseinen toimielin tai viranhaltija. Yli kolme kuukautta ja alle vuoden kestäviin työ- ja virkasuhteisiin luvan puoltaa kaupungin johtoryhmä ja myöntää kaupunginhallitus (yli 12 kk ketjutettuna/yhtäjaksoisesti). Työllisyysperusteisista palvelussuhteista päättää talousjohtaja. Työnhakuilmoituksen täyttää rekrytoiva esimies ja ilmoitus julkaistaan työvoimatoimiston internet-sivuilla ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä paikallislehdissä ja muissa medioissa. Alla olevassa taulukossa on lueteltu vuonna 2017 kaupunginhallituksen myöntämät täyttöluvat. Uusia tehtäviä ovat olleet kuraattori, kulttuuri- ja opistosihteeri ja maahanmuuttokoordinaattori. TAULUKKO 13: Myönnetyt täyttöluvat 2017 Virka/tehtävä Määrä Vastaava lastentarhanopettaja 3 Lastentarhan opettaja 1 Erityislastentarhanopettaja 1 Kiertävä erityislastentarhan opettaja 1 Koulukuraattori 1 Luokanopettaja 3 Kulttuuri- ja opistosihteeri 1 Liikunnanohjaaja 1 Matematiikan fysiikan ja kemian lehtori 1 Erityisluokanopettaja 4 S2 opettaja 1 Lukion matematiikan ja kemian lehtori 1 Koulunkäyntiavustaja 2 Nuoriso-ohjaaja oppisopimus 1 Rakennustarkastaja 2 Vastaava rakennustarkastaja, ei täyt. 1 Hallinnon sihteeri 1 Työkoneen kuljettaja 1 Ympäristönsuojelusihteeri 1 Henkilöstösihteeri 0,5 Maahanmuuttokoordinaattori 1 16

7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Vuonna 2017 Karkkilan kaupungissa on laadittu henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Seuraavassa taulukossa on kuvattu henkilöstön osallistuminen erilaisiin koulutuksiin kustannuksineen vuonna 2017. TAULUKKO 14. Henkilöstön kouluttautuminen vuonna 2017 osa löytyy jo erillisestä taulukosta Kustannukset Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Koulutuspäiviä euroina/v Ammatillinen henkilöstökoulutus 172 172,5 45 247 Lakisääteinen sos.huollon täydennyskoulutus 99 63 6 317 Luottamusmieskoulutus 5 30 747 Sisäinen ja ulkoinen johtamis-/esimieskoulutus 25 15 18 080 Muu johtamis-/esimieskoulutus (JET) 1 4 40 0 Muu osaamisen kehittäminen 1 1 0 Opintovapaalla oleva henkilöstö 8 763 0 Yhteensä 314 334,5 (ei opintovp) 70 391 Osaamisen kehittämisen investointeihin lasketaan kaikki koulutukseen käytetyt menot (kurssikustannukset, päivärahat, matkakustannukset), mutta ei käytetyn työajan palkkoja. Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään oppisopimuskoulutuksen koulupäivät ja palkattoman, omaehtoisen kouluttautumisen. Opettajien osalta veso-päivät (kolme koulutus-/kehittämispäivää) toteutuivat vuonna 2017 virkaehtosopimuksen mukaisesti. Koko varhaiskasvatushenkilöstölle suunnattua koulutusta (lakisääteistä täydennyskoulutusta) oli yhteensä kaksi ja puoli päivää ja tämän lisäksi muita koulutuksia osalle henkilöstöä. Johtamis- ja esimieskoulutusta järjestettiin johtoryhmälle. Pienelle ryhmälle esimiehiä tehtiin 360 esimieskysely ja järjestettiin ryhmävalmennusta. Lisäksi koko henkilökunnalle järjestettiin työhyvinvointiin liittyvää koulutusta puoli päivää. Kyseisiin koulutuksiin saatiin hankeavustusta Kevalta. Kuntatyönantajien ja kunnallisten keskusjärjestöjen koulutussuosituksen mukaan henkilöstön kehittämistoimintaan tulisi käyttää 1 prosentti henkilöstön palkkasummasta. Karkkilan kaupungissa vuonna 2017 vastaava prosenttiluku oli 0,69 prosenttia (2016: 0,57) palkkasummasta. 1 Johtamisen erikoisammattitutkinto 17 Henkilöstöraportti 2017

8 TYÖHYVINVOINTI JA SUOJELU Työhyvinvointia ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Toiminnan on tarkoitus tukea osaltaan työntekijöiden työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä muuttuvien elämäntilanteiden ja työelämän haasteiden mukana. Yhtenä konkreettisena tekona työhyvinvoinnin tukena on vuonna 2017 ollut liikuntahanke, jota veti liikuntatoimi yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa. Hankkeen turvin on ollut tarjolla erilajien liikuntamuotoja ja yhteisiä liikuntatilaisuuksia. Työsuojelu on osa henkilöstövoimavarojen strategista johtamista. Sen tarkoituksena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää ja henkilöstön kokemaa työhyvinvointia suunnitelmallisten henkilöstöstrategisten, terveyspainotteisten johtamis- ja toimintatapojen avulla. Kaupungin työsuojelutoimikunta koostuu työsuojelupäälliköstä, työsuojeluvaltuutetusta, henkilöstöedustajasta ja henkilöstöpäälliköstä. Myös työterveyshuollolla on oma edustajansa toimikunnassa. 8.1 Työsuojelu Työsuojeluorganisaatio on tehnyt suunnitelmallisia ja pyyntöperusteisia työpaikkakäyntejä työpisteisiin, antanut ohjeita ja neuvoja työolojen parantamiseen ja työssäjaksamisen tukemiseen. Työpaikkakäynnit on suoritettu suunnitelman mukaan tai pyyntöperusteisena käynteinä ja ne on toteutettu yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työpaikkakäynneillä on kiinnitetty huomiota työympäristön turvallisuuteen, haitalliseen fyysiseen ja psyykkiseen kuormittavuuteen, riskienarviointiin ja työssä jaksamiseen. Suunnitelmalliset työpaikkakäynnit suoritettiin 10 kohteeseen. Suunnitelmallisten työpaikkakäyntien lisäksi suoritettiin pyyntöperusteisia työpaikkakäyntejä (työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö). Työpaikkakäynneillä ilmenneitä epäkohtia on korjattu työpaikoilla mahdollisuuksien mukaan. Tätä seurantaa on suorittanut työsuojeluvaltuutettu tuoden tiedon työsuojelupäällikölle ja työsuojelutoimikunnalle sekä sisäilmaryhmälle. Aluehallintovirasto ei ole suorittanut yhtään viranomaistarkastusta vuonna 2017. Työajan hallintaan ja ylitöiden kertymiseen on kiinnitetty huomiota kaikissa organisaatioissa. Työaikakirjanpito tulee olla todennettavissa tarkastuksella. Vaarojen kartoitusta ja riskiarviointia tehtiin 11 kohteeseen. Asiakirjat käsiteltiin työpaikkakäyntien yhteydessä. Riskiarvioinnin perusteella tarvittaessa tehtiin kemikaaliluettelot ajan tasalle. Työturvallisuuslakiin perustuvia työnantajan huolehtimisvelvoitteisia turvallisuusilmoituksia ns. Läheltä pitiilmoituksia on tullut viime vuonna 89 kpl. Näitä ovat olleet mm. väkivalta- ja uhkatilanteet työpaikoilla. Työtapaturmia on sattunut 10, joista kaksi oli työmatkatapaturmaa ja kahdeksan työpaikkatapaturmaa. Kasvu selittynee suurimmaksi osaksi sillä, että enemmän on panostettu näiden ilmoitusten tekemiseen. Sisäilmaryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Sisäilmaryhmään kuuluvat terveystarkastaja, tekninen isännöitsijä, rakennustarkastaja, puhdistus- ja ruokapalvelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö. Puheenjohtajana toimii terveystarkastaja. Sisäilmahaittailmoituksia on tullut Karkkilan yhteiskoululta, lukiosta, Nyhkälän koulusta, kirjastolta ja palvelukeskuksen keskuskeittiöltä. 18

TAULUKKO 15. Työsuojelun ennakoivat mittarit 2014 2015 2016 2017 Läheltä piti -ilmoitusten määrä (kpl ) 35 42 73 89 Työtapaturmat yhteensä (kpl) 3 11 11 10 Työpaikkatapaturmat (kpl) 2 9 9 8 Työmatkatapaturmat (kpl) 1 2 2 2 Ammattitaudit (kpl) 0 0 0 0 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät 86 12 9 27 Työpaikkakäynnit / -selvitys/kpl 8 6 8 10 Vaarojen arviointien määrä/kpl 9 15 13 11 Työsuojelun viranomaistarkastus AVI 1 0 1 0 Työsuojelutoimikunnan kokoukset/kpl 4 4 4 4 Sisäilmaryhmän kokoukset/kpl 4 4 4 5 Tyhy-ryhmän kokoukset/kpl 3 2 5 4 Ensiapukoulutusten määrä/kpl 1 1 3 1 Ensiapukoulutukseen osallistuneiden määrä/hlö 14 9 46 11 8.2 Työhyvinvointitoiminta Karkkilan kaupungin työhyvinvointitoiminnan tavoitteena on työyhteisön kehittäminen, virkistäytyminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kaupungin talousarviossa on varattu määräraha työyhteisöjen itse suunnittelemaan ja toteuttamaan työhyvinvointia ylläpitävää toimintaan. Toiminnan suunnittelu ja toteutus on yksiköitten itse päätettävissä, mutta tavoitteena on rahojen käyttäminen toimintaan tai virkistykseen, mikä palvelee työyksikön yhteistoimintaa ja työntekijöitten kehittymistä ja työssä jaksamista. Tavoitteiden mukaista toimintaa (tyhypäiviä) suunnitellaan työyhteisöissä ja kaupunki osallistuu kustannuksiin kohdentamalla tyhy-rahaa 50 jokaista osallistujaa kohden. Toimintaan voi käyttää neljä tuntia työaikaa. Vuonna 2017 tyhypäivää vietti 11 työyhteisöä ja osallistujia oli yhteensä 162 henkeä eli n. 51,1 prosenttia koko henkilöstöstä. Kaupungin tyhy -ryhmän tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja ohjata omaehtoiseen kunnon ylläpitämiseen mm. liikunnan lisäämiseen sekä virkistäytymiseen. Ryhmä kokoontuu työsuojelutoimikunnan yhteydessä ja sen kokoonpano on sama kuin kyseisessä toimikunnassa. Tyhy -ryhmä kokoontui vuonna 2017 yhteensä neljä kertaa. Liikunnan edistämiseen ja virkistäytymiseen kulttuurin parissa henkilöstöllä on käytössään epassi (ent. SporttiPassi), jota käytti 166 (vuonna 2016 163 henkilöä) eri työntekijää. Käyttökertoja oli 354 kappaletta ja kustannukset olivat 14 588 euroa (vuonna 2016: 367 käyttökertaa ja kustannus 13 507 euroa). Tämän lisäksi henkilöstöllä on ollut käytössään maksuton kuntosali ohjauksineen, maksutonta ryhmäliikuntaa ja palloiluvuoroja. Ryhmäliikuntaa oli tarjolla monipuolisesti kehonhallinnasta kuntopiiriin. Henkilöstöhallinto ja liikuntatoimi saivat hankerahaa vuonna 2016 alkaneeseen Karkkila liikkeelle -liikuntahaasteeseen. Liikkumisen teemana on ollut kuntoliikunta ja omaehtoinen liikkuminen sekä Suomi 100 vuotta. Hankerahoitus mahdollisti liikunnanohjaajan palkkaamisen hankkeen koordinointiin myös vuonna 2017. Haaste sai runsaasti positiivista palautetta henkilöstöltä vuoden 2017 työhyvinvointikyselyssä. Hankkeeseen on saatu rahoitusta myös vuonna 2018. 19 Henkilöstöraportti 2017

8.3 Työhyvinvointikysely Vuoden 2017 alussa toteutettiin työhyvinvointikysely. Työhyvinvointikyselyllä kartoitettiin työntekijöiden näkemyksiä organisaation toimivuudesta ja työpaikan ilmapiiristä. Kysely jaettiin yksilöä, työyhteisöä ja johtajuutta koskeviin osuuksiin. Edellisen kerran kysely toteutettiin vuonna 2014. Vuonna 2014 vastausprosentti on ollut 56,8 prosenttia ja vuonna 2017 66,2 prosenttia. Kyselystä saatu palaute kertoo organisaation nykytilanteesta ja tuloksia hyödynnetään uusien toimintatapojen suunnittelussa ja kehittämisessä erityisesti laadittaessa kaupungin työhyvinvointiohjelmaa. Kyselyn tulokset käsiteltiin yhteistyötoimikunnassa ja esimiestyöpajassa. Lisäsi kyselyn perusteella laadittiin yksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat. Yhteenvetona voi todeta, että tulosten keskiarvot olivat korkeampia kaikkien kysymysten osalta verrattaessa vuoteen 2014 lukuun ottamatta kysymystä osaan työni hyvin (2014 ka 4,42 ja 2017 ka 4,37). Yleisen työtyytyväisyyden arvosanaksi saatiin melko hyvä. Fyysisen ja psyykkisen työkyvyn keskiarvoksi saatiin kahdeksan (8) asteikolla, jossa numero 10 kuvasi erittäin hyvää työkykyä. Kyselyssä suurin osa arvioi työhyvinvoinnin menneen joko selvästi tai jonkin verran parempaan suuntaan viimeisen kahden vuoden aikana. Tätä kehitystä tukee selvästikin sairaspoissaolojen määrän pieneneminen vuonna 2017. Henkilöstöstrategiassa yksi tavoitteiden saavuttamisen mittari on ollut työhyvinvointikyselyn johtamista koskevien (avoimuus, luottamus ja innostaminen) kysymysten keskiarvon tavoitetaso 4. Kyseinen tavoite saavutettiin vuoden 2017 kyselyssä. 8.4 Työterveyshuolto Työterveyshuoltosopimus kattaa lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) ja lisäksi muun terveydenhoidon sekä työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon (korvausluokka II) ja tarvittaessa erikoislääkäritasoiset palvelut. Vuoden 2017 kustannukset olivat 117 660 euroa ja edellisvuonna 97 221 euroa. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen työterveyshuollon maksut ovat pysyneet samana. Viime vuonna ennaltaehkäisevän työterveyshuollon piiriin lukeutuvan yksilön neuvonta- ja ohjauskäyntejä (lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti tai psykologi) toteutettiin 86 kappaletta. Sairaanhoitokäyntejä kertyi yhteensä 517 (vuonna 2016: 467 kertaa) mukaan luettuna käynnit lääkärillä tai terveydenhoitajalla, kuitenkin ilman lakisääteisiä altisteisesta työstä (esim. melu- tai pölyaltistus, fyysisesti kuormittava työ) johtuvia määräaikaistarkastuksia. Erikoislääkärikäyntejä kertyi kuusi. Karkkilan kaupungilla on käytössä työkyvyn tuen malli, jossa on kuvattuna työkyky- ja sairauspoissaoloseuranta sekä varhaisen tuen toimintatavat. Työterveyshuollolla on edustus työsuojelutoimikunnassa ja tyhysekä sisäilmaryhmissä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. 8.5 Palkitseminen Henkilöstöetujen (epassi ja tyhyraha) käyttöä kuvattiin edellisissä luvuissa. Karkkilan kaupungissa 20 vuoden palvelussuhteesta palkitaan lahjakortilla. 30 vuoden palvelussuhdevuosista palkitaan lahjakortilla ja kahdella palkallisella vapaapäivällä sekä kultaisella ansiomerkillä. 40 palvelussuhdevuoden jälkeen palkitaan lahjakortilla ja kahdella palkallisella vapaapäivällä. Eläkkeelle siirtyviä muistetaan lahjakortilla ja kahvitarjoilulla. 20

9 YHTEISTOIMINTA Karkkilan kaupungin Yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna 2017 kuusi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Tilinpäätösennuste, tilinpäätös ja käyttösuunnitelmat Talousarvio 2018 Henkilöstöraportti 2016 Varhaiskasvatuksen käytänteitä mm. työaikapankin periaatteet vuorohoitoon ja paikallisen sopimuksen Palkkaustyöryhmän perustaminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Ajoseurantalaitteiden käyttöönotto Työhyvinvointikysely Kertapalkkion myöntämisen perusteet ja ohjeen Hallintosääntö henkilöstön näkökulmasta Työhyvinvointiohjelma Tietoturvapolitiikka Vuoden viimeisessä kokouksessa käytiin arviointi- ja palautekeskustelu sekä laadittiin vuosikello seuraavalle vuodelle aikatauluineen. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat vuonna 2017: Marko Järvenpää, kaupunginjohtaja Laura Similä, henkilöstöpäällikkö, puheenjohtaja ja sihteeri Huhtaniska Ahti, tekninen johtaja Laine Sari, talousjohtaja Jormalainen Arto, sivistysjohtaja Laiho Paula, työsuojelupäällikkö (Karviainen) Luoto Kari, Super, pääluottamusmies Länsimäki Marja-Liisa, Jyty, pääluottamusmies Suomi Matti, JHL, pääluottamusmies Vuolukka Esko, JUKO/KTN, pääluottamusmies Tikkanen Markku, JUKO, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu 21 Henkilöstöraportti 2017

22