Tutustu Katja ja Kari Keskivertoon



Samankaltaiset tiedostot
Reput ja reissumiehet. Sähköinen versio löytyy

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Reput ja Reissumies diasarjan taustateksti

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana

Liikenneväylät kuluttavat

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto

Kalvo 8: Keskivertosuomalaisen liikenne: 17 tonnia vuodessa - Piirakkakuvaaja liikenteen ekologisesta selkärepusta: henkilöautoilun suuri osuus


LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa

Ilmastonmuutos lautasella Pääsihteeri Leo Stranius

Laitteiden ekologiset selkäreput

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta?

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Vähänkö hyvää! -lautasella

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Kestävä liikenne ja matkailu

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset

Mistä suomalaisen hiilijalanjälki muodostuu ja mitä se tarkoittaa? Ville Uusitalo Apulaisprofessori Kestävyystutkimus

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy

ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) Opettajan nimi: Luokka:

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

#omailmastokokous

Valmistautuminen maratonille.

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Ravinto ja ilmastonmuutos

Tampereen seudun ILMANKOS

Nimi Ikä Paino Pituus

VALMIUSTILAT KODISSANI

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Tietolähteiden käyttö ostoprosessin aikana Autot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen.

1. Kulutamme luonnonvaroja 1


SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Luku 7 Energiansäästö

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Kesätutkimus Tutkimuksen tekijä: Kopla Helsinki

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Matkustajana valitset miten matka-aikasi käytät.

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION ASETUS (EU).../...

Energian tuotanto ja käyttö

SUOKI TOIMINTA PASSI

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa Jarkko Hintsala

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari Päivi Laitila

Moduuli 1. Opiskelijan kielipassi

Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa. Syyskuu 2017

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

KIITOS. Merkkipäivää vietettiin 1. elokuuta. VAIN YKSI

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre

Transkriptio:

Tutustu Katja ja Kari Keskivertoon Suomalaisen ekologinen selkäreppu (kg/henkilö/vuosi) 17 200 11 300 5 900 Liikenne aiheuttaa suuren osan kotitalouden ekologisesta selkärepusta. Tässä kaikki liikenne on laskettu yhteen. Osa siitä kuuluu matkailuun ja osa harrastuksiin ja ruokakauppaan kulkemiseen. 2 900 2 000 1 000 Liikenne Asuminen Ruoka Kodin tavarat Harrastukset ja vapaaaika Yöpyminen hotelleissa ja mökeissä Katja ja Kari ovat keskivertosuomalaisia, jotka asuvat kaksin. Kumpikin kuluttaa luonnonvaroja 40 tonnia vuodessa eli 110 kiloa päivässä. Tämä on heidän ekologisen selkäreppunsa paino. Kotitalouksien ekologisen selkärepun lisäksi Suomessa kuluu vuodessa 70 tonnia luonnonvaroja jokaista suomalaista kohden vientituotteiden valmistukseen, pääoman muodostukseen (kuten tehtaiden rakentamiseen) ja julkisten pal velujen tuottamiseen. Ekologinen selkäreppu = kaikki kiinteät luonnonvarat, joita kuluu tavaroiden ja palvelujen tuotannossa ja käytössä jossain vaiheessa jossain päin maailmaa. Kiinteät luonnonvarat = uusiutumattomat ja uusiutuvat luonnonvarat sekä maaperän eroosio.

Asuminen: 11 tonnia vuodessa Katja ja Kari asuvat taajamassa kerrostalossa, joka on rakennettu 1960-luvulla ja lämpiää kaukolämmöllä. Asuinneliöitä on 38 henkilöä kohden. Kumpikin käyttää asumiseen yli 11 tonnia luonnonvaroja vuodessa. Tästä noin puolet kuluu talon ja pihan raken - ta miseen ja puolet energiaan ja veteen. Asumisen ekologinen selkäreppu (kg/henkilö/vuosi) Kylmä ja lämmin vesi 1 300 Lämmitys 3 900 Rakennus 5 600 Parempi kunnostaa vanhaa kuin rakentaa uutta Riittäisikö vähempikin asuintila? Puutalon rakentaminen kuluttaa vähemmän luonnonvaroja kuin kivi- tai betonitalon rakentaminen Laske huonelämpötiloja: yhden asteen lasku säästää 5 % lämmitysenergiaa Käytä varsinkin lämmintä vettä säästäen Sähkö 500

Liikenne: 17 tonnia vuodessa Kari liikkuu omalla ajallaan 38 km vuorokaudessa suurimman osan henkilöautolla. Tästä on työmatkoja 7 km ja ostos- ja asiointimatkoja 6 km. Liikenteeseen kuluu jopa 17 tonnia kiinteitä luonnonvaroja vuo dessa. Henkilöautoilu kuluttaa noin viisi kertaa enemmän luonnonvaroja kuin linja-autolla kulkeminen. Jos Kari vaihtaisi autolla kulkemansa työmatkat linja-autoon, säästyisi vuodessa vähintään 1000 euroa rahaa ja liikenteen selkäreppu kevenisi kolmella tonnilla! Liikenteen ekologinen selkäreppu (kg/henkilö/vuosi) Julkinen liikenne 650 kg (2 000 km) Kevyt liikenne 260 kg (700 km) Lento- ja laivaliikenne 240 kg (2 000 km) Kotimaan matkasuorite (yhteensä 38 km/henkilö/vuorokausi) Henkilöauto 16 000 kg (11 200 km) Työmatka 7,4 km Muu vapaa-aika 11,8 km Mökki 2,6 km Vierailu 8,7 km Koulu, opiskelu 1,6 km Ostokset, asiointi 5,8 km Minimoi henkilöautolla kuljetut kilometrit Yhdistele kyytejä ja matkoja Kevyt liikenne = kevyempi reppu ja parempi kunto

Syöminen ja juominen: 6 tonnia vuodessa Katja ja Kari syövät lihaa 7 kertaa enemmän kuin mitä Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee. Tämä näkyy myös luonnonvarojen kulutuksessa. Liha aiheuttaa kolmanneksen Karin ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruoasta on lihaa. Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon. Suomalaisten ravinto (yhteensä 840 kg/henkilö/vuosi) Kivennäisvedet ja virvoitusjuomat 8 % Hedelmät ja kasvikset (sis. mehut) 19 % Alkoholijuomat ja kahvi 14 % Viljat ja peruna 17 % Sokeri 4 % Margariini Lihat ja kala 10 % ja öljy 1 % Kananmunat 1 % Maitotuotteet 26 % Ruoan ja juoman ekologinen selkäreppu (yhteensä 6 000 kg/henkilö/vuosi) Kivennäisvedet ja virvoitusjuomat 1 % Hedelmät ja kasvikset (sis. mehut) 13 % Sokeri 3 % Margariini ja öljy 5 % Kananmunat 2 % Alkoholijuomat ja kahvi 8 % Viljat ja peruna 6 % Lihat ja kala 32 % Maitotuotteet 30 % Vähennä lihansyöntiä Suosi kasviksia ja viljatuotteita Muista vuodenajat kesällä tuore- tuotteita, talvella juureksia Lähiruoka on usein parempi vaihtoehto Suosi avomaalla kasvatettuja kasveja Suosi itse kasvatettua tai kerättyä ruokaa, mutta vältä ylimääräistä autoilua

Harrastukset ja vapaa-aika: 2 tonnia vuodessa Jos Katja lisäksi harrastaa päivittäin puoli tuntia kodin ulkopuolella, kuluu vuodessa noin 2 tonnia luonnonvaroja. Luvussa ei ole mukana harrastuksiin kulkemista. Katjalla ja Karilla on 6,5 tuntia vapaaaikaa päivässä. He katsovat televisiota kolme tuntia, kuuntelevat radiota ja lukevat. Harrastuksista moottoriurheilu on kuluttavinta. Myös se kuluttaa, jos harrastukseen tarvitaan paljon lämmitettyä tai jäähdytettyä tilaa. Harrastusvälineiden merkitys on yleensä pieni. Joidenkin harrastusten luonnonvarojen kulutus Harrastus kg/tunti Lenkkeily pururadalla 1 Rullaluistelu 1 Uinti uimahallissa 11 Jääkiekko jäähallissa 7 Kuntosalilla käynti 6 Jalkapallo tekonurmella 6 (ei lämmitetyllä) Pianonsoitto 4 Teatterissa käynti 13 Soutuveneily 0,7 mökkirannasta Veneily moottoriveneellä 70 (alumiinipulpettivene, jota säilytetään rakennetussa satamassa) Television katselu kotona 1 Liikenne harrastuksiin Kulkuväline kg 15 km henkilöautolla 22 15 km linja-autolla 5 Harrasta ilman autoa tai kevennä reppua kimppakyydeillä Liiku ilman moottoria Ulkoile lähimaastossa Hyötyliikunta on paitsi ekotehokasta, myös terveellistä

Yöpyminen mökillä ja hotellissa: 1 tonni vuodessa Katjan vuosittaisen matkailun selkäreppu painaa lähes tonnin, vaikka mukaan ei lasketa matkailun liikennettä. Puolet tästä kuluu mökkeilyyn ja puolet yöpymiseen esimer - kiksi hotelleissa. Matkan selkäreppu on yleensä sitä suurempi, mitä kauemmas ja mitä nopeammin kuljetaan. Edestakainen Thaimaan lento kuluttaa 1000 kg luonnonvaroja, Tallinnan matka pika-aluksella 190 kg ja matkustaja-autolautalla 30 kg. Kaksi eri mökkiä Vaatimaton (29 m 2 ) Tasokas (140 m 2 ) kg/vuosi kg/vuosi 1 900 Rakennus 4 940 410 Sähkö 2 380 960 Polttopuut 960 Huonekalut 340 ja laitteet 500 50 Muut 140 Yhteensä 3 660 ilman liikennettä 8 930 Liikenne bussilla, 2 600 km/vuosi 820 kg Liikenne autolla, 2 600 km/vuosi 2 600 kg Suomalainen viettää vapaa-ajan asunnolla 72 vuoro kautta vuodessa. Mökin taso vaikuttaa luonnonvarojen kulutukseen paljon. Ohessa vertaillaan kahden eri tasoisen ja kokoisen mökin ekologista selkäreppua. Mielummin vaatimaton kuin varusteltu mökki Mielummin vuokramökki kuin oma Lähilomaile, vältä toistuvia pitkiä matkoja Pyöräile, kävele ja telttaile

Kodin tavarat: 3 tonnia vuodessa Katjan ja Karin kodissa on tuhansia esineitä, joiden valmistus painaa noin 3 tonnia vuotta kohden molempien selkärepussa. Pitkään kestävät tavarat pienentävät vuosittaista selkäreppua. Esimerkiksi Katjan koruilla on suuri selkäreppu, mutta niitä käytetään vuosikymmeniä. Kodin tavaroiden valmistuksen ja käytön vuosittainen ekologinen selkäreppu Kirjat, lehdet ja paperi 17 % Vaatteet ja muut tekstiilit 15 % Korut 5 % Sähkölaitteiden käyttö 14% Huonekalut 5 % Kodinkoneiden valmistus 8 % Kodinkoneiden käyttö 5 % Sähkölaitteiden valmistus 31 % Ennen kuin ostat uutta, mieti, tarvitsetko todella Sammuta laitteet, kun et tarvitse niitä stand-by-tilakin kuluttaa paljon Käytä tavaroita niin pitkään kuin mahdollista Hanki käytettynä mielummin kuin uutena Lainaa, korjaa, kierrätä Vältä kulta- ja timanttikoruja Anna lahjaksi vain tarpeellista

Selkäreppu kevyemmäksi... Omilla valinnoilla voi säästää luontoa paljonkin. Katja ja Kari päättivät keventää vuosittaisia ekologisia selkäreppujaan. He vaihtoivat työmatkat autosta linja-autoon 3 000 kg kulkevat kauppaan auton sijasta pyörällä 2 200 kg muuttivat pienempään asuntoon, jossa tilaa yhteensä 50 m 2 1 900 kg pienensivät huoneiden keskilämpötilaa kahdella asteella 1 850 kg ryhtyivät kasvissyöjiksi 1 600 kg vähensivät lämpimän veden kulutustaan 20 % (14 litraa) vuorokaudessa 200 kg hankkivat kodin kalusteet kirpputorilta 160 kg Molempien selkäreput kevenivät 11 tonnilla eli vuosittainen luonnonvarojen kulutus putosi yli neljänneksellä.

...ja tulevaisuudessa vielä kevyemmäksi Vuonna 2050 meidän pitäisi pystyä elämään kymmenesosalla niistä luonnon varoista, mitä nyt kulutamme. Tähän ei päästä pelkillä yksityisillä kulutus valinnoilla. Tarvitaan muutok sia myös yhteiskunnan rakenteissa ja kuluttajille suunna tussa tarjonnassa. Esimerkiksi verotuksen paino pisteen siirtäminen työn teosta ja teettämisestä luonnonvarojen käyttöön kannustaa säästämään luontoa. Tulevaisuudessa esimerkiksi tavaroita ei tarvitse omistaa, vaan vuokraus ja muu yhteiskäyttö on helppoa talot pysyvät lämpiminä lähes nollaenergialla ja sähköä kuluu pieni osa nykyisestä talot ja tavarat kestävät pitkään palvelut ovat lähellä oma henkilöauto on tarpeeton kasvikset käytetään ihmisravinnoksi, ei eläimille tai autoille