Velvoiteoikeus 15.9.2003 Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro. 1 5. Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden ruudun levyinen marginaali. Kukin vastaus kirjoitetaan eri arkille ja kysymyksen nro. 6 vastaukset kyseisen kysymyksen kysymyspapereille. Tenttiin osallistujan on jätettävä nimellä varustettu vastauspaperi jokaisesta kysymyksestä, johon hänen tulee vastata tai jonka hän on korvannut, siis myös sellaisesta kysymyksestä, johon ei ole vastattu. Kysymysten nro. 6a ja b sekä 6c ja d kysymyspaperit irrotetaan erilleen muista kysymyksistä ja toisistaan ja palautetaan nimellä varustettuna eri pinoihin, vaikka niihin ei olisi vastattu. OTK- ja ON-tutkinnon aineopintotenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1 6. ON-tutkinnon täydennystenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1, 2, 3 ja 5. Vanhentuneen tentin uusijat vastaavat kysymyksiin 1 6. JuK-tutkinnon suorittaneet vastaavat kysymyksiin 1, 2, 3 ja 5. Tentissä saa käyttää enintään 3 hyvityspistettä. Tentti hyväksytään, jos vastausten ja hyvityspisteiden yhteismäärä on vähintään 30 pistettä. Tentissä saa käyttää enintään kaksi korvaavaa luentosarjaa. Jos korvaavia luentosarjoja ei käytetä lainkaan tai jos niitä käytetään vain yksi, saa sen lisäksi käyttää enintään kolme hyvityspistettä. Tällöin tentin läpäiseminen edellyttää, että muista kuin korvatusta kysymyksestä saatujen pisteiden ja hyvityspisteiden yhteismäärä on vähintään 25 pistettä. Jos korvaavia luentosarjoja käytetään kaksi, ei niiden lisäksi saa käyttää yhtään hyvityspistettä. Tällöin tentin läpäiseminen edellyttää, että muista kuin korvatuista kysymyksistä saatujen pisteiden yhteismäärä on vähintään 20 pistettä. ON-tutkinnon täydennystentissä saa käyttää enintään kaksi hyvityspistettä mutta ei korvaavia luentosarjoja. JuK-tutkinnon suorittaneet eivät voi käyttää hyvityspisteitä eivätkä korvaavia luentosarjoja. Vahingonkorvausoikeuden luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 5 korvaamiseen. Luotto- ja maksuvälineet -luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 3 korvaamiseen. Jos käytetään korvaavaa luentosarjaa, vastauspinoon on jätettävä paperi, josta käy ilmi, kuinka monta pistettä on saatu. Tulokset julkaistaan yksityisoikeuden laitoksen ilmoitustaululla ja verkkosivuilla perjantaina 10.10.2003 klo 12.00.
2 Kysymys 1 A myi 26.5.2003 kirjallisella sopimuksella B:lle kiinteistön ravintolatoimintaa varten. Varsinainen kauppakirja sovittiin laadittavaksi 30.6.2003. A sai 23.6.2003 tietää, että B oli huiputtanut häntä eräässä arvopaperikaupassa, minkä vuoksi A irtisanoi heti kiinteistön kaupan. B:n mielestä A oli huiputtanut häntä, joten ravintolakiinteistön kauppa pysyi voimassa. B vaatii 7.7.2003 A:lta korvausta seuraavista menoeristä: 1 sopimuksen valmisteluun mennyt työ 2 kiinteistönvälittäjän palkkio hinnan arvioimisesta 3 menetetty liikevoitto 1.7. 31.12.2003 4 investoinnit koneisiin ja huonekaluihin A kiisti korvausvastuunsa. Sen varalta, että hänen olisi korvattava jotakin, hän maksaisi korvauksen kuittaamalla vahingonkorvaussaatavallaan, joka oli syntynyt arvopaperikaupan johdosta. Perusteltu ratkaisu. Kysymys 2 Festivaaliyritys A Oy sai tukkuliike X Oy:ltä 1.000 euron laskun oluterän kaupasta. Laskuun oli merkitty viitenumero ja X Oy:n pankkitilin numero. A Oy:n kirjanpitäjä B, jonka tehtäviin laskutuksesta huolehtiminen kuului, maksoi laskun käyttäen saajan tilinumerona laskun viitenumeroa ja viitenumerona X Oy:n tilinumeroa. Rahat menivät viihdetaiteilija C:n tilille pankkiin Y. C oli ollut edellisenä kesänä esiintymässä A Oy:n järjestämillä olutfestivaaleilla toimineen ravintoloitsija Z:n lukuun ilman kuittia eli pimeästi. C oli velkaa pankki Y:lle. C:n ja Y:n välillä oli tehty jo vuosia sitten suoraveloitussopimus, jonka perusteella Y:n tietokonejärjestelmä automaattisesti otti C:n tililtä puolivuosittain 1.000 euroa velan lyhennykseen. A Oy:ltä tulleet 1.000 euroa ehtivät olla C:n tilillä kuukauden, ennen kuin ne siirtyivät suoraveloituksena Y:lle. Ennen tätä C:n tilin saldo oli vaihdellut muutaman kuukauden ajan 100 ja 150 euron välillä sen vuoksi, että C oli kuluttanut rahoja alkoholiin ja makeaan elämään sitä mukaa kuin niitä oli kertynyt. C:llä ei ollut maksuhäiriömerkintöjä. X Oy:n muistutettua A Oy:tä laskustaan, A Oy maksoi laskun ja sille viivästyskorkoa. A Oy vaatii nyt C:ltä ja Y:ltä yhteisvastuullisesti 1.000 euroa sekä tästä summasta X Oy:lle maksettua viivästyskorkoa. C kiistää vaatimuksen kertoen olettaneensa, että kyseessä oli ollut jokin lukuisista yleensä ajallaan maksamatta jääneistä keikkapalkkioista. Edelleen C katsoo, että ainoa mahdollinen maksuvelvollinen A Oy:tä kohtaan olisi pankki Y, jonka saatava C:ltä oli vähentynyt kyseisen maksusuorituksen seurauksena 1.000 eurolla. C:n mielestä Y:n piti tietää, ettei tunnettu juoppo C olisi pystynyt eräpäivänä lyhentämään velkaansa ilman ulkopuolista avustusta. Y kiistää vaatimuksen perusteettomana. Y:n mukaan B oli menetellyt huolimattomasti, minkä vuoksi A Oy:n olisi kärsittävä tappio. Ratkaise juttu.
3 Kysymys 3 Johtaja C oli mennyt omavelkaiseen takaukseen niistä urakkasaatavista, joita rakennusurakoitsija A:lla oli yrittäjä B:ltä B:n tilaaman rakennussuorituksen johdosta. Viimeisen urakkasaatavan eräännyttyä A vaati suoritusta B:ltä ja C:ltä. B kieltäytyi maksamasta, koska hänellä tuli olemaan huonon työsuorituksen johdosta vastasaatavia A:lta. A piti tätä väitettä tekaistuna, koskei työmaakatselmuksissa ollut esitetty vaatimuksia. Tilanteesta epätietoisena C maksoi puolet vaaditusta summasta. Tänään C vaatii suoritusta ensiksikin A:lle luovutetusta X:n antamasta pantista, joka oli annettu hänen takaussitoumuksensa jälkeen kyseisistä urakkasaatavista. Kun panttia ei hänelle luovutettu, hän vaatii suoritusta B:ltä. B kieltäytyy maksamasta, koska välitystuomiossa oli todettu B:n mainitsemat vastasaatavat päteviksi. Tämän jälkeen C vaatii regressinä puolta määrää maksamastaan summasta D:ltä, joka oli mennyt samasta velasta takaukseen päivää ennen C:tä. D:kin kieltäytyi maksamasta. Tilanteen oikeudellinen arviointi. Kysymys 4 Kaleva K. osti 15.8.2003 Aallon Akvaario Ky:stä 1.035 euron hintaisen akvaarion. Akvaariolle annettiin vuoden takuu. Kaleva havaitsi naarmun, kun hän kotona puhdisti akvaarion silikonitahroista. Akvaario oli Kalevan mukaan erittäin likainen. Vaurion on täytynyt syntyä liikkeessä. Naarmu ei hänen mielestään ole voinut tulla kuljetuksessa. Kaleva katsoo, että akvaariossa oli naarmu jo silloin, kun se luovutettiin hänelle. Hän ilmoitti myyjäliikkeelle naarmusta noin tunnin kuluttua kaupasta. Myyjäliike katsoo, että naarmu on syntynyt akvaarion luovutuksen jälkeen esimerkiksi kuljetuksessa. Kaleva ei ole iloinen, koska Aallon Akvaario Ky:n edustaja on ilmoittanut, että heidän puolestaan asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. Kyse on irtaimen kaupasta. Jatka tapauksen analyysia ja esitä perusteltu kanta siitä, mitä sattuneesta johtuu. Kysymys 5 Vuonna 1938 syntynyt A oli vuosina 1960-1970 työskennellyt X Oy:n rakennusmateriaaleja valmistaneessa tehtaassa, jossa oli valmistettu asbestipitoisia eristeitä. Nyt vuonna 2003 A:lla on havaittu keuhkosairaus, jonka on todettu johtuneen kyseisestä asbestialtistuksesta. X Oy:n tiloissa suoritettiin 1960-luvulla säännöllisesti työsuojelutarkastuksia, joissa mitattiin työpaikan ilman sisältämiä haittaainepitoisuuksia. Tuolloin vallinneet työsuojeluviranomaisten vahvistamat sallitut enimmäispitoisuudet eivät olleet ylittyneet yhdessäkään mittauksessa. Arvioi A:n mahdollisuutta saada vahingonkorvausta X Oy:ltä. Ota kantaa myös siihen, onko A:n korvausoikeus vanhentunut.
4 Velvoiteoikeus 15.9.2003 Kysymys 6 Vastaa osakysymyksiin (a b1, 2 ja 3) niille varattuun tilaan! Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviviivaa kohden enemmän kuin yksi kirjoitusrivi, ei oteta huomioon. Nimi: a) Vahingonkorvaus YK:n kauppalain (CISG:n) mukaan b1) Selitä rakennusurakan käsite grynderi Huom! Kysymys 6 jatkuu seuraavalla sivulla
5 Velvoiteoikeus 15.9.2003 Nimi: Kysymys 6 jatkuu... b2) Selitä rakennusurakan käsite rakennuttaja b3) Selitä rakennusurakan käsite sivu-urakoitsija