Asumisen ilmiöt Helsingin seudulla MAL 2019 Asumisen ryhmä Koonnut Anna-Maria Kotala HSY 9.10.2018
Keskeiset havainnot Väestö ikääntyy, ja väestönkasvusta suurin osa tulee muuttoliikkeestä Asumispreferenssit urbanisoituvat: keskustamaisen kerrostaloasumisen suosio kasvaa ja omakotitalotoiveet ovat vähentyneet Pääkaupunkiseudun asuntokanta ja -tuotanto ovat kerrostalovaltaisia KUUMA-kunnissa asuntokanta on pientalovaltaista, mutta 2010-luvun asuntotuotannossa on nähtävissä käänne pientalotuotannosta kerrostalotuotantoon Asuntotuotanto tuottaa tällä hetkellä pieniä kerrostaloasuntoja, asuntojen keskikoko on pienentynyt kaikissa talotyypeissä viimeisten vuosien (2015-2017) aikana Yksiöitä ja kaksioita on valmistunut 2010-luvulla suhteellisesti enemmän kuin 2000-luvulla Asuntojen hintakehitys eri alueilla on eriytynyt finanssikriisin (2008) jälkeen Asumistuen saajien osuus asuntokunnista on kasvanut 2010-luvulla (vaikka huomioisi tukimuutosten vaikutukset) Alueiden välinen eriytyminen on tulotason ja työllisyyden suhteen melko maltillista Helsingin seudulla (erilaisuusindeksillä 250x250 m ruuduista laskettuna)
Väestönkehitys Helsingin seudulla 2000-2017 ja väestöennustevaihtoehdot 2018-2050 2 000 000 1 900 000 1 800 000 1 700 000 1 600 000 1 500 000 1 400 000 1 300 000 1 200 000 1 100 000 1 000 000 Perusvaihtoehto Nopea kasvu Hidastuva kasvu Lähde: Aluesarjat.fi Väestöennusteen nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingin seudulla on noin 2 miljoonaa asukasta vuonna 2050 Vuonna 2030 Helsingin seudun väkiluku on n. 1,6-1,7 miljoonaa asukasta
Väestönkasvu pääkaupunkiseudulla 2000-2016 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2 015 2016-4 000 Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väkiluvun korjaus Kokonaismuutos Lähde: Tilastokeskus Pääkaupunkiseudun kotimainen muuttovoitto on kasvanut finanssikriisin jälkeen vuosittain Vuoden 2016 väestönlisäyksestä 42 % tuli kotimaisesta muuttovoitosta, 29 % ulkomaisesta muuttovoitosta ja 28 % luonnollisesta väestönkasvusta Vuoden 2008 väkiluvun korjaus selittyy Lounais- Sipoon osakuntaliitoksella Helsinkiin
Väestönkasvu KUUMA-kunnissa 2000-2016 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2 015 2016-1 000-2 000-3 000 Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väkiluvun korjaus Kokonaismuutos Lähde: Tilastokeskus KUUMA-kuntien väestönkasvu on pienentynyt kotimaisen muuttovoiton supistuessa 2010-luvulla Vuoden 2016 väestönlisäyksestä 41 % tuli luonnollisesta väestönkasvusta, 34 % ulkomaisesta muuttovoitosta ja 23 % kotimaisesta muuttovoitosta Vuoden 2008 väkiluvun korjaus selittyy Lounais- Sipoon osakuntaliitoksella Helsinkiin
Kotimainen ja ulkomainen nettomuutto Helsingin seudulla 2001-2016 8000 6000 4000 2000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-2000 -4000 PKS kuntien välinen nettomuutto KUUMA-kunnat kuntien välinen nettomuutto PKS ulkomainen nettomuutto KUUMA-kunnat ulkomainen nettomuutto Lähde: Aluesarjat.fi Pääkaupunkiseudun muuttovoitto maan sisäisessä muuttoliikkeessä on kasvanut yhtäjaksoisesti finanssikriisin (2008) jälkeen KUUMA-kunnissa vastaavasti kotimainen nettomuutto on laskenut ja jäänyt maltilliselle tasolle 2010-luvulla Maahanmuuton tuoma väestönlisäys keskittyy Helsingin seudulla selvästi pääkaupunkiseudulle
Ikääntyneiden osuus Helsingin seudun väestöstä 2000-2017 sekä ennuste vuoteen 2050 12,00 10,00 8,00 % 6,00 4,00 2,00 0,00 65-74-v. 75-84-v. 85 v. ja yli Lähde: Aluesarjat.fi 85 vuotta täyttäneiden osuus on nyt (2017) 1,7 % väestöstä ennusteen mukaan vuonna 2030 heidän osuutensa on 2,6 % ja vuonna 2050 jopa 4,7 % väestöstä Suuret ikäluokat näkyvät ikääntyneiden eri ikäluokkien osuuksien kehityksessä
Ikääntyneiden määrän kehitys Helsingin seudun 2000-2017 sekä ennuste vuoteen 2050 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 65-74-v. 75-84-v. 85 v. ja yli Lähde: Aluesarjat.fi 85 vuotta täyttäneitä on nyt (2017) Helsingin seudulla n. 25 000 henkilöä ennusteen mukaan vuonna 2030 85 vuotta täyttäneitä on n. 43 000 henkilöä ja vuonna 2050 lähes 90 000 henkilöä Suuret ikäluokat selittävät kehitystä yleisen elinajanodotteen pidentymisen ohella
Yli 75-vuotiaat henkilöt ruuduissa (250 m* 250 m) v. 2016
Yli 75-vuotiaan väestön osuus ruuduissa v. 2016 Ylin luokka (tumma vihreä): 3 223 yli 75-vuotiasta eli 3,5 % kaikista Hgin seudun yli 75 vuotiaista Toiseksi yli luokka (vaaleanvihreä): 4 280 yli 75-vuotiasta eli 4,6 % kaikista
Asuntokuntien keskikoon kehitys 2001-2016 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 henkilöä 2 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Helsinki Espoo Vantaa KUUMA-kunnat Helsingin seutu Lähde: Aluesarjat.fi Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt Espoossa, Vantaalla ja KUUMA-kunnissa Helsingissä kehitys on tasaantunut ja asuntokuntien koko on jopa hieman kasvanut, mikä selittyy mm. sillä, että lapsiperheet jäävät entistä useammin kaupunkiin asumaan (asumistoiveiden urbanisoituminen)
Asumisväljyyden kehitys 2000-2016 50,0 45,0 40,0 35,0 Pinta-ala/henkilö, m2 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Lähde: Tilastokeskus Asumisväljyys ja sen kehitys vaihtelevat kunnittain Vuonna 2016 eniten tilaa henkilöä kohti oli Kauniaisissa (47,5 m²) Vastaavasti tiiveimmin asuttiin Helsingissä (34,0 m²) ja Vantaalla (35,0 m²) Koko maan keskiarvo oli 40,3 m² henkilöä kohti vuonna 2016
Helsingin seudun asuntokanta rakentamisajankohdan mukaan 31.12.2016 2010-2016 10 % -1920 3 % 1921-1929 3 % 1930-1949 6 % 2000-2009 12 % 1950-1959 8 % 1990-1999 13 % 1960-1969 13 % 1980-1989 15 % 1970-1979 17 % Lähde: Aluesarjat.fi Valtaosa seudun asuntokannasta on rakennettu sotien jälkeen Vuosikymmenittäin tarkasteltuna suurin osuus on 1970-luvulla rakennetuilla asunnoilla (17 %) Uutta asuntokantaa on myös runsaasti, 2000- luvulla rakennettujen asuntojen osuus 22 % asuntokannasta
Asuntokanta (31.12.2016) ja asuntotuotanto 2010-2016 talotyypin mukaan PKS asuntokanta 31.12.2016 15% 9% PKS asuntotuotanto 2010-2016 14% 7% KUUMA asuntokanta 31.12.2016 46% 17% KUUMA asuntotuotanto 2010-2016 35% 15% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Lähde: Tilastokeskus Pääkaupunkiseudun asuntokanta ja -tuotanto ovat kerrostalovaltaisia, KUUMA-kunnissa asuntokanta on pientalovaltaista KUUMA-kuntien 2010-luvun asuntotuotannossa on nähtävissä käänne pientalotuotannosta kerrostalotuotantoon Asumispreferenssit urbanisoituvat: keskustamaisen kerrostaloasumisen suosio kasvaa ja omakotitalotoiveet ovat vähentyneet
Uusien kerrostaloasuntojen keskimääräinen huoneistokoko 2000-2017 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Ka 2000-2009 Ka 2010-2017 Asuntojen keskikoko 2000-2009* Asuntojen keskikoko 2010-2017* * Asuntotuotannon määrällä painotettu keskiarvo Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudulle 2010-luvulla valmistuneiden uusien kerrostaloasuntojen keskimääräinen koko on selkeästi pienentynyt verrattuna vuosiin 2000-2009 Keskimääräinen huoneistokoko kerrostaloasunnoissa on ollut 63 huoneistoneliömetriä vuosina 2000-2009 ja 57 huoneistoneliömetriä vuosina 2010-2017
90,0 Uusien kerrostaloasuntojen keskimääräinen huoneistokoko 2015-2017 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Kolmen viime vuoden (2015-2017) kerrostalotuotannossa on havaittavissa trendi kohti pienempiä asuntoja
Uusien rivitaloasuntojen keskimääräinen huoneistokoko 2000-2017 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Ka 2000-2009 Ka 2010-2017 Asuntojen keskikoko 2000-2009* Asuntojen keskikoko 2010-2017* * Asuntotuotannon määrällä painotettu keskiarvo Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudulle 2010-luvulla valmistuneiden uusien rivitaloasuntojen keskimääräinen koko on pienentynyt verrattuna vuosiin 2000-2009 kaikissa kunnissa, lukuun ottamatta Kauniaista ja Sipoota Keskimääräinen huoneistokoko rivitaloasunnoissa on ollut 90 huoneistoneliömetriä vuosina 2000-2009 ja 81 huoneistoneliömetriä vuosina 2010-2017
120,0 Uusien rivitaloasuntojen keskimääräinen huoneistokoko 2015-2017 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Rivitaloasuntojen keskikoon kehityksessä on kuntien välillä hajontaa Voidaan kuitenkin todeta, että valtaosassa kunnista rivitaloasuntojen keskikoot ovat menneet viimeisen kolmen vuoden aikana (2015-2017) alaspäin
Uusien omakotitalojen keskimääräinen huoneistokoko 2000-2017 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Ka 2000-2009 Ka 2010-2017 Asuntojen keskikoko 2000-2009* Asuntojen keskikoko 2010-2017* * Asuntotuotannon määrällä painotettu keskiarvo Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudulle 2000-luvulla valmistuneiden uusien omakotitalojen keskikoossa on vaihtelua molempiin suuntiin Keskimääräinen huoneistokoko omakotitaloissa on ollut 135 huoneistoneliömetriä vuosina 2000-2009 ja 138 huoneistoneliömetriä vuosina 2010-2017
300,0 Uusien omakotitalojen keskimääräinen huoneistokoko 2015-2017 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Viimeisen kolmen vuoden (2015-2017) omakotitalotuotannossa näkyy asuntojen keskikoon pienenemiskehitys Etenkin vuonna 2017 on valmistunut aiempaa pienempiä omakotitaloja (mm. Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen ja Vantaa)
Asuntokanta (31.12.2016) ja asuntotuotanto (PKS) 2010-2017 huoneistotyypin mukaan PKS asuntokanta 31.12.2016 18% 34% PKS asuntotuotanto 2010-2017* 16% 38% KUUMA asuntokanta 31.12.2016 10% 27% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Yksiöt Kaksiot Kolmiot 4+ h * pl. Kauniainen, Espoon osalta 2010-2016 Lähde: Aluesarjat.fi, Helsinki, Espoo ja Vantaa Pääkaupunkiseudulla yksiöiden ja kaksioiden osuus asuntokannasta on yhteensä 52 % (2010- luvun tuotannossa 54 %) ja KUUMA-kunnissa 37 % KUUMA-kuntien asuntokannasta 40 % on neliöitä tai sitä suurempia asuntoja johtuen pientalovaltaisuudesta Tällä hetkellä asuntotuotannossa on näkyvissä painottumista (pienempiin) kerrostaloasuntoihin myös KUUMA-kunnissa, etenkin kaupunkirakennettaan tiivistäneissä kunnissa, kuten Järvenpäässä
Asuntotuotanto huoneistotyypin mukaan 2000-2017 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Helsinki 2000-2009 Helsinki 2010-2017 Espoo 2000-2009 Espoo 2010-2016 Vantaa 2000-2009 Vantaa 2010-2017 1 h + kk/k 2 h + kk/k 3 h + kk/k 4 h + kk/k 5 h + kk/k 6 h + kk/k Lähde: Helsinki, Espoo ja Vantaa Asuntotuotannossa yksiöiden osuus on ollut suurempi 2010-luvulla kuin 2000- luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Tämä näkyy kaikissa pääkaupunkiseudun isoissa kunnissa, mutta kuntien kesken tuotanto-osuuksissa on selvästi variaatiota Asuntosijoittamiseen erikoistuneet rahastot lisäävät osaltaan pienten asuntojen tarjontaa Helsingin seudulla
Espoon asuntotuotanto huoneistotyypin mukaan 2000-2016 100 % Espoon asuntotuotanto huoneistotyypin mukaan 2000-2016 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1 h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+k ja enemmän Lähde: Espoon kaupunki Espoon asuntotuotannossa yksiöiden ja kaksioiden yhteenlaskettu osuus on ollut yli 40 % vuodesta 2010 lähtien Vuonna 2016 yksiöiden osuus asuntotuotannosta oli 17 % ja kaksioiden osuus 34 %
Helsingin asuntotuotanto huoneistotyypin mukaan 2000-2017 100 % Helsingin asuntotuotanto huoneistotyypin mukaan 2000-2017 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 1h+kk/k/kt/tk 2h+kk/k/kt/tk 3h+kk/k/kt/tk 4h+kk/k/kt/tk 5h+kk/k/kt/tk 6h+kk/k/kt/tk Lähde: Helsingin kaupunki Helsingin asuntotuotannon huoneistotyyppijakauma on muuttunut Espoota ja Vantaata vähemmän Koko 2000-luvun on valmistunut tasaisesti myös yksiöitä ja kaksioita Vuonna 2017 yksiöiden osuus asuntotuotannosta oli 18 % ja kaksioiden osuus 43 %
Vantaan asuntotuotanto huoneistotyypin mukaan 2000-2017 100 % Vantaan asuntotuotanto huoneistotyypin mukaan 2000-2017 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 1 h + kk/k 2 h + kk/k 3 h + kk/k 4 h + kk/k 5 h + kk/k 6 h + kk/k Lähde: Vantaan kaupunki Vantaan asuntotuotantojakaumassa näkyy uusi painotus kohti yksiöitä ja kaksioita 2010-luvulla Vuonna 2017 yksiöiden osuus asuntotuotannosta oli jopa 33 % ja kaksioiden osuus 35 %
80,00 Omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntojen osuudet asuntokannasta 2003-2016 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pääkaupunkiseutu PKS omistusasunnot Pääkaupunkiseutu PKS asumisoikeusasunnot Kehysalue KUUMA vuokra-asunnot Pääkaupunkiseutu PKS vuokra-asunnot Kehysalue KUUMA omistusasunnot Kehysalue KUUMA asumisoikeusasunnot Lähde: Aluesarjat.fi Omistusasuntojen osuus asuntokannasta on kääntynyt hienoiseen laskuun sekä pääkaupunkiseudulla että KUUMA-kunnissa Vastaavasti vuokra-asumisen osuus on lievässä nousussa Asumisoikeusasunnoissa osuudet ovat kasvaneet vuodesta 2003 vuoteen 2016 pääkaupunkiseudulla 2,6 prosentista 3,3 prosenttiin ja KUUMA-kunnissa 2,2 prosentista 2,8 prosenttiin
Asuntokanta (31.12.2016) ja asuntotuotanto 2012-2017 hallintamuodon mukaan PKS asuntokanta 31.12.2016 50% 20% PKS asuntotuotanto 2012-2017 52% 17% KUUMA asuntokanta 31.12.2016 70% 11% KUUMA asuntotuotanto 2012-2017 65% 17% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Omistusasunto Arava- tai korkotukivuokra-asunto Vapaarahoitteinen vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Lähde: Aluesarjat.fi, MAL-seuranta/ Helsingin seudun kunnat Omistusasuminen on KUUMA-kunnissa vallitseva asumismuoto, pääkaupunkiseudulla puolet asunnoista on omistusasuntoja Asuntotuotannossa on huomioitava, että osa omistustuotannosta päätyy vuokra-asuntokäyttöön Asuntorahastojen tulo markkinoille on lisännyt/ vahvistanut kyseistä ilmiötä
Vanhojen osakeasuntojen reaalihintaindeksin kehitys 2000-2017 (2000=100) 200,0 180,0 160,0 140,0 120,0 Pääkaupunkiseutu (PKS) Muu Suomi (koko maa - PKS) Helsinki 1 Helsinki 2 Helsinki 3 Helsinki 4 Espoo-Kauniainen Vantaa KUUMA-kunnat 100,0 80,0 Lähde: Tilastokeskus Alueiden hintakehitys on eriytynyt selvästi finanssikriisin (2008) jälkeen Pääkaupunkiseudun hintataso on nyt keskimäärin 1,5- kertainen vuoteen 2000 verrattuna KUUMA-kuntien hintaso on noussut keskimäärin 20 % vuodesta 2000
Helsingin kalleusluokat asumisen hintatilastoissa
Asuntojen neliöhinnat postinumeroalueittain v. 2016
Asuntojen keskimääräiset neliövuokrat 2017 25,00 20,00 euroa/m2/kk 15,00 10,00 5,00 0,00 ARA-vuokra-asunto (koko kanta) Uudet vapaarahoitteiset vuokrasuhteet v. 2017 Vapaarahoitteinen vuokra-asunto (koko kanta) Lähde: Tilastokeskus Uudet vapaarahoitteiset vuokrat ovat kasvaneet vuodesta 2016 vuoteen 2017 prosentuaalisesti eniten seuraavilla alueilla: Helsinki 1 (+4,6 %), Vantaa (+3,0 %) ja Espoo-Kauniainen (+2,3 %) Vapaarahoitteiset uudet vuokrat nousivat kaikilla tarkastelluilla alueilla vuodesta 2016 vuoteen 2017 Pienin prosentuaalinen nousu oli Helsinki 2 alueella (+1,0 %)
Yleistä asumistukea saaneiden asuntokuntien osuus 2010-2017 20 18 16 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: THL, Sotkanet.fi, Kelasto ja Tilastokeskus Asumistuen saajien osuus asuntokunnista on kasvanut 2010-luvulla Osaltaan kehitys selittyy järjestelmämuutoksella vuosina 2015-16 eli suurempi osuus väestöstä on päässyt yleisen asumistuen piiriin Vuoden 2017 kasvu johtuu siitä, että opiskelijat tulivat 1.8.2017 yleisen asumistuen piiriin Opiskelijoiden osuus asuntotuen saajista vaihtelee kunnittain: pääkaupunkiseudulla 17-30 %:n ja KUUMAkunnissa 9-16 %:n välillä vuonna 2017 Asumistuen määrän kasvu on sittemmin tasaantunut
Pienituloisuusaste Helsingin seudulla vuonna 2016 14 12 10 8 % 6 4 2 0 Yleinen pienituloisuusaste Lasten pienituloisuusaste Lähde: THL, Sotkanet.fi Lasten pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18- vuotiaista henkilöistä Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi Helsingin seudun kunnista tällainen tilanne on mm. Keravalla, Vantaalla, Mäntsälässä ja Pornaisissa
Alueiden eriytyminen Helsingin seudulla
Alueiden eriytyminen ja MALsuunnittelu MAL-suunnittelulle on kuluvalla suunnittelukierroksella asetettu tavoite hillitä alueellista eriytymistä seudulla Segregaatiolla tarkoitetaan eri sosiaalisten ryhmien eriytymistä aluerakenteessa omille alueilleen Segregaation hillitsemisen keinoja ovat mm. riittävä ja kohtuuhintainen asuntotuotanto keskeisillä sijainneilla, monipuolinen alueellinen asuntotarjonta, alueiden saavutettavuuden parantaminen ja lähiympäristön laadun kohentaminen Tulotaso ja työllisyys on valittu muuttujiksi MAL-suunnittelussa, kun tarkastellaan alueiden eriytymiskehitystä
Mittareina erilaisuusindeksi ja yhdistelmäindikaattorikartta Osana MAL 2019 vaikutusten arviointia laadittiin mittari kuvaamaan seudun segregaatiota Tarkasteltavat muuttujat segregaatiomittarissa ovat työllisyys ja tulotaso Metodina laskennallinen erilaisuusindeksi ja karttatarkastelut mm. yhdistelmäindikaattorista Lähtöaineistona Tilastokeskuksen ruututietokanta, 250*250 metrin ruudut Erilaisuusindeksi D (Index of Dissimilarity), lasketaan seuraavista muuttujista: - Alin tuloluokka vs. ylin tuloluokka (D=0,46 v. 2015 ja D=0,45 v. 2012) - Työttömät vs. työlliset (D=0,24 v. 2015 ja D=0,27 v. 2012) Indeksi saa arvoja 0..1, tulkinta yli 0,5 eriytymistä, 0,3 vielä maltillista Tuloluokat on määritelty TK:n ruutuaineistoon, kyseessä valtakunnallisesti kahteen alimpaan tulokymmenykseen kuuluvat taloudet (alin tuloluokka) sekä valtakunnallisesti kahteen ylimpään tulokymmenykseen kuuluvat taloudet (ylin tuloluokka)
Keskeiset asumisen haasteet nyt ja tulevaisuudessa
Asuntotuotannon määrä, hinta ja laatu Väestönkasvuun vastaamiseksi ja hintakehityksen hillitsemiseksi asuntotuotannon määrä on pidettävä seudulla riittävän korkealla tasolla Ennusteen mukainen väestönkasvu edellyttää 15 000-16 500 uuden asunnon rakentamista seudulla vuosittain Pitkäaikaisen kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseksi kuntaomisteisen tai muun yleishyödyllisen tuotannon toimintaedellytykset on turvattava Asuntotuotannossa on huomioitava erilaiset asumisen tarpeet (mm. senioriväestö, opiskelijat ja nuoret) ja turvattava monipuolinen asuntojen hallintamuoto- ja huoneistotyyppi/kokojakauma Urbaanin asumisen ja asuntorakentamisen laatuun on panostettava. Huomiota on kiinnitettävä mm. asuntosuunnitteluun, yhteisiin tiloihin ja uudenlaisiin kysyntää vastaaviin asumisen konsepteihin
Nykyisten asuinalueiden ja asuntokannan kehittäminen Purkava saneeraus otettava vahvemmin mukaan keinovalikkoon alueita uudistettaessa Peruskorjausten rahoituksen tuki varmistettava (mm. korjaus-, energia- ja hissiavustukset) Täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi on huolehdittava riittävistä tuista ja kannustimista (mm. käynnistysavustus voisi olla suhteessa tontin hintaan, ml. rasitteet ym. yleiset kulut) Palvelut, saavutettavuus ja asuinympäristön laatu varmistettava myös vanhoilla alueilla Lähiöohjelma 2.0 tarvitaan (enemmän konkretiaa) Asukkaiden osallistaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen on tärkeää täydennysrakennettaessa
Nykyisen asuntokannan korjausvelka Peruskorjausikäisiä 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja asuntoja on yhteensä noin 30 % Helsingin seudun asunnoista Vaikka korjausrakentaminen on merkittävästi vilkkaampaa kuin vielä kymmenen vuotta sitten, korjattavaa on runsaasti ja korjausvelka kasvaa Peruskorjausten yhteydessä on mahdollista kiinnittää huomiota myös energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin
Alueellisen eriytymiskehityksen hillintä Alueellisen eriytymiskehityksen hillinnässä keskeistä on hallintamuotojen sekoittaminen ja alueellinen tasapainottaminen Purkava lisärakentaminen keinoksi eriytymiskehityksen hillintään MAL-suunnittelussa on tärkeää huomioida myös alueet, jotka eivät välttämättä ole parhaiten saavutettavissa / seudun ydinalueilla, mutta joille lisärakentaminen ja ympäristön parantaminen on tärkeää eriytymiskehityksen hillitsemiseksi Saavutettavuuden parantaminen on tärkeää segregaatiouhan alla olevien alueiden kehityksen parantamiseksi Lisärakentamisen avulla turvataan palveluja alueilla, fyysisen ympäristön laatuun kiinnitettävä huomiota
Lähteet
Lähteet/ lisätietoa Aro, Timo & Susanna Haanpää: KUUMA-kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Huttunen, Jaakko (2017): KUUMA-asuminen 2040: Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan. KUUMA-seudun raportteja 1/2017 Ilmarinen, Katja & Timo M. Kauppinen: Pienituloisuus ennen ja jälkeen asumiskustannuksia alueellinen näkökulma. Yhteiskuntapolitiikka 1/2018, ss. 73-83 Kysyntälähtöinen asuntotuotantotarve Helsingin seudulla 2016-2025. Ympäristöministeriön raportteja 24/2016 Ryöti, Miliza: Ilmastoviisas asuminen, Helsingin seudun asuntoraportti 2017. HSY:n julkaisuja 4/2017 Strandell, Anna (2017): Asukasbarometri 2016. Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2017