Kaalikasvien tuholaiset muuttuvassa ilmastossa Anne Nissinen, Kasvinterveys, Luke
Runko Peltolude tunnistaminen Isäntäkasvit tarkkailu Kaalikoi, Tunnistaminen Tarkkailu Ilmaston vaikutus Torjunta Kaalikärpäset Tunnistaminen, tarkkailu Elämänkierrot, esiintyminen Houkutuskasvit Saneerauskasvit Kemialliseen torjuntaan vaikuttavia tekijöitä Torjuntakoe lantulla 2012-2013 Kaalijauhiainen tunnistaminen
Peltolude (Lygus rugulipennis) moniruokainen laji: 437 isäntäkasvia 57 heimosta (Holopainen & Varis 1991) vioittaa kasvien kärkikasvupisteitä imemällä nesteitä ja erittämällä fytotoksista sylkeä, käyttää ravinnokseen myös kukkanuppuja ja siemeniä erittäin liikkuvia, hankala torjua kemiallisesti Kuva: Anne Nissinen
Peltolude talvehtivat neulaskarikkeessa tai kuusten alaoksilla noin 100-150 m päässä pellon reunasta (Varis 1972) lähtevät liikkeelle toukokuussa kesäkuun loppuun saakka suurin määrä luteita syysrypsillä ja timoteiapilapelloilla, rukiilla (Varis 1997) Ei ole lentoennustetta edellisen vuoden syyskuun lpt vaikuttaa talvehtimiseen: kuiva ja lämmin syyskuu suosii luteita (Varis 1995) lämmin toukokuu suosii luteita Tarkkailu keltaisilla tai sinisillä liima-ansoilla
Suosituimmat Peltolude: isäntäkasvin valinta munintakasvit Toukkia kuoriutui eniten Kasvi (Varis 1972) munia Kasvi (Holopainen 1989) Toukkia saunakukka 63 a koivu 1,6 ab peruna 36 ab kuusi lann. 1 0 a syysrypsi 35 ab kuusi lann. 2 0,2 a lanttu 26 b mänty lann. 1 0 a puna-apila 22 b mänty lann. 2 0 a sokerijuurikas 17 b savijäkkärä 4,4 b pensaspapu 15 b kylänurmikka 0,4 a pujo 11 bc rentohaarikko 0 a kevätvehnä 3 bc peltovillakko 41,2 c porkkana 2 bc peltohatikka 0 a mänty 1 bc vesiheinä 25,0 c
Kaalikoi: tunnistaminen Kuva: Anne Nissinen Noin 9 mm pitkä perhonen Naaras munii 160-290 munaa Toukat kuoriutuvat 3-5 päivässä Toukkavaihe kestää 15-21 vrk Kotelovaihe 4-15 vrk Kaalikoin ensimmäinen toukka-aste elää miinaajana lehtisolukon sisällä > tuhoa on vaikea huomata seuraavat toukka-asteet syövät ensin ikkunakuvioita ja sitten reikiä tuho ulottuu useisiin lehtikerroksiin keräkaalilla aiheuttaa kuorimistyötä Kuva: Anne Nissinen
Kaalikoin elämänkierron muutokset ilmaston muuttuessa Hermansson, J. 2016. Biology of the Diamondback moth (Plutella xylostella) and its future impact in Swedish oilseed rape production a literature review. Independent project/degree project / SLU, Department of Ecology 2016:15 7 20.4.2018 Luonnonvarakeskus
Kaalikoin elämänkierron muutokset ilmaston muuttuessa Sukupolviajan muutokset on laskettu käyttäen perustana 260 asteen lämpösummaa Hermansson, J. 2016. Biology of the Diamondback moth (Plutella xylostella) and its future impact in Swedish oilseed rape production a literature review. Independent project/degree project / SLU, Department of Ecology 2016:15 8 20.4.2018 Luonnonvarakeskus
Elinympäristön manipulointi: kaalikoin hallinta, Hollanti Kun kaalikoin loispistiäiselle, Diagema semiclausum, oli tarjolla tattarin mettä, munamäärä nousi 100- kertaiseksi: Ilman mettä: 3,7 munaa Mettä tarjolla: 390 munaa Lähde: Winkler, K., Wäckers, F., Bukovinszkine-Kiss, G., van Lenteren, J., 2006. Sugar resources are vital for Diadegma semiclausum fecundity under field conditions.basic and Applied Ecology 7, 133-140.
Lämpötilan ja isäntäkasvin vaikutus Diadegma semiclausum loispistiäisien kehitykseen Australiassa ennustettu lpt:n nousu 1,2-2,2 astetta D. semiclausum tuottaa todennäköisesti enemmän sukupolvia, mutta korkeissa lämpötiloissa (yli 30 C) se lisääntyy huonommin kuin kaalikoi 10-15 asteen lämpötiloissa isäntäkasvin vaikutus loispistiäiseen vaihteli Tähän saattaa vaikuttaa: Isäntäkasvin arkkitehtuuri matala-korkea (vaikuttaa loispistiäisien etsimiskäyttäytymiseen) Haihtuvien yhdisteiden profiili eri isäntäkasveilla erilainen > vaikuttaa isäntätoukan löytämiseen Glukosinolaattien muodostuminen saattaa vaihdella eri kasveilla eri lämpötiloissa > vaikuttaa isäntätoukan kehittymiseen > loispistiäisen kehittymiseen Loispistiäinen suosii etsimiskäyttäytymisessään kasveja, jotka tuottavat suurimmat jälkeläiset nopeimmin (keräkaali) >lannoitus? Lähde: Dosdall, Zalucki, Tanley, Furlong. 2012. Bulletin of Entomological Research 102:373-384. 10 20.4.2018 Luonnonvarakeskus
Kaalikoi Kuvat: Anne Nissinen Jos kaalikoita torjutaan verkolla, verkko pitää olla hyvin kiinnitetty ja ehjä!!!
Kirpat Kuva: Anne Nissinen
Ripsiäisten torjunta verkolla 2013 Kuva: Anne Nissinen
Tuloksia 2,5 2 1,5 1 0,5 kerän paino 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 ripsiäisvioitus 0 kontrolli 0.3*0.3 0.6*0.6 kemiallinen torjunta Antti Rikkonen, Livia 0 kontrolli 0.3*0.3 0.6*0.6 kemiallinen torjunta 14 20.4.2018
Tuloksia: kaalikoin torjunta 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 poistettujen lehtien paino 7 6 5 4 3 poistettujen lehtien lukumäärä 0,1 2 0,05 1 0 kontrolli 0.3*0.3 0.6*0.6 kemiallinen torjunta Antti Rikkonen, Livia 0 kontrolli 0.3*0.3 0.6*0.6 kemiallinen torjunta 15 20.4.2018
Tuloksia 18,2 18 17,8 17,6 17,4 17,2 17 16,8 16,6 16,4 Verkon vaikutus lämpötilaan ei verkkoa 0.6*0.6 0.3*0.3 Lähde: Antti Rikkonen, Livia torjuntatapa kerän paino kontrolli 1,86 0.3*0.3 2,25 0.6*0.6 2,21 kemiallinen torjunta 1,52 16 20.4.2018
Kaalikärpäset Kuva: Anne Nissinen Pikkukaalikärpänen Talvehtii kotelossa Kuoriutuminen alkaa, kun lämpösumma on 80 astetta Ensimmäinen lentohuippu: 150 astetta Toisen lennon alku: 600 astetta Toinen lentohuippu: 750-800 astetta (Tiilikkala ym. 1998) Naaraan pitkäikäisyys n. 41 pv (Havukkala & Virtanen 1984) Munii 95 ± 13 munaa/naaras (Havukkala & Virtanen 1984)
2.6.2003 9.6.2003 16.6.2003 23.6.2003 30.6.2003 7.7.2003 14.7.2003 21.7.2003 munia/kasvi Ei kwemialliset keinot Isokaalikärpänen Ei lentoennustetta saatavilla Lentää heinäkuun aikana Normaalisti 1 sukupolvi vuodessa Naraan pitkäikäisyys n. 40 pv (Havukkala & Virtanen 1984) Munii 119 ± 13 munaa/naaras (Varis 1967), 192 ± 20 (Havukkala & Virtanen 1984) Muna ja toukkakehitys yhteensä 43-60 pv 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Iso Lennox-lohko pvm Kontrolli Lennox Talbot Yamiko
Tarkkailu Munalaskenta 5 cm levyinen hiekkakerros poistetaan 2 cm syvyydeltä Kaadetaan vesiastiaan Lasketaan munat pinnata Muna-ansoja on olemassa Lajintunnistus kotelosta
Ei-kemialliset menetelmät: houkutuskasvit houkutuskasvitekniikassa käytetään yhtä tai useampaa kasvilajia, jotka houkuttelevat tuholaislajia (-lajeja), suojaamaan läheistä viljelykasvia (Hokkanen 1991) houkuttelevuus saavutetaan käyttämällä houkuttelevampaa kasvilajia tai lajiketta, jotka viljellään samaan aikaan kuin pääkasvi tai pääkasvia, joka ajoitetaan houkuttelevimpaan vaiheeseensa kasvisuojelun kannalta kriittisimpään aikaan, kun pääkasvi ei ole vielä houkuttelevimmassa vaiheessaan (esim. rapsikuoriainen-rypsi) houkutuskasvialue voi suojata viljelyskasvia: estämällä tuholaista pääsemästä viljelykasville tai keskittämällä tuholaiset tiettyyn pellon osaan, jossa niitä voidaan hallita (dead end houkutuskasvit, luontaisten vihollisten suosiminen, kemiallinen torjunta)
kpl/kasvi Kaalikärpäset: isäntäkasvien houkuttelevuus 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 12.6.2000 26.6.2000 10.7.2000 24.7.2000 7.8.2000 kukkakaali Fremont lanttu Globus lanttu Simo nauris Petrowsky Mizuna Early komatsuna Summer Fest kiinankaali Kasumi kiinankaali Yamiko päivämäärä
Saneerauskasvit: öljyretikka 22 20.4.2018
Täsmätorju: systeeminen torjunta-aine Tehoaine vaikuttaa toukkiin, joten torjunta tehdään munintahuipun jälkeen Munavaiheen kesto pikkukaalikärpäsellä 3-16 pv lpt 12-22 astetta (2.7 pv 25 ºC) (Varis 1967) 50% kuoriutuminen 5-6 päivässä Munavaiheen kesto isokaalikärpäsellä 5-18 pv lpt 10-21 ºC (Varis 1967) 50% kuoriutuminen 8-9 päivässä Ohjeellinen torjuntakynnys 10-40 munaa/kasvi Kuva: Anne Nissinen
Täsmätorju: kosketusvaikutteiset aineet Pikkukaalikärpänen: Migraatiolento 5-6 päivänä kuoriutumisen jälkeen n. 1 km päivässä (Finch & Skinner 1975) Leviämiskyky arvioidaan olevan 2-3 km (Finch & Skinner 1975) Parhaat lento-olosuhteet: tuuli alle 2 m/s, RH yli 65% ja lpt 17-30ºC (Nottingham 1987, Huom! englantilainen tutkimus) Lämpötila, aurinkoisten tuntien määrä tai sadekuurot eivät vaikuttaneet leviämiseen (Finch & Skinner 1975) Aikuiset kärpäset liikkuvat pellon ja reunahabitaatin välillä, koska ne ruokailevat kukissa Aktiivisin ruokailu aamulla: suurin määrä kärpäsiä pellon ulkopuolella klo 10.30-12.30 (Hawkes 1972)
Kaalikärpästen torjuntakoe lantulla Toukat vioittavat myytävää osaa Torjunta koostuu nyt pyretroideista ja dimetoaatista, josta on vielä lantulla sallittu 2 käsittelyä Vaihtoehtoja näille käsittelyille etsittiin 25 20.4.2018
Koejärjestely 2012 Row-coloumn design: 4 käsittelyä 5 toistoa 5 X 5 m ruudut 5 m suojavyöhyke ruutujen välissä 3 X 2 rivimetriä korjattiin ruutujen keskeltä Punnittiin ja merkittiin kauppakelpoisuus Kaalikärpäsvioitus arvioitiin 101 103 102 104 202 201 204 203 303 304 301 302 GF120 =4 402 403 401 404 Chemical control = 3 Control =1 Insect net =2 504 502 503 501 26 20.4.2018
Tulokset 2012: Keskimääräinen juuren paino ja vioituksen todennäköisyys 600 45 40 P=0.02 500 35 400 30 25 300 20 200 15 10 100 5 0 control insect net chemical control program GF-120 0 control insect net chemical control program GF-120 27 20.4.2018
Koejärjestely 2013: *Row-colunm: 7 käsittelyä kontrolli, josta kirpat torjuttu Kemiallinen torjuntaohjelma, CF-120 syötti, CF-120 syötti ansassa, Sterinernema feltiae 250000/m2 S.feltiae 500000/m2 5 toistoa *kaalikärpäsen munat laskettiin viikoittain 3 kasvin juurelta ruutu 5m X 5m 101 104 103 105 102 106 107 203 206 204 207 205 202 201 304 302 306 301 307 305 303 402 407 405 404 403 401 406 507 503 501 502 506 504 505 MTT Agrifood Research Finland 20.4.2018 28
Design 2013 29 MTT Agrifood Research Finland 20.4.2018
Kaalikärpäsen munien jakauma koelohkolla 250 200 150 100 50 0 R3 R1 R5 R4 R3 R2 R1 S1 S2 S3 S4 S5 S6 S7 R5 20.4.201 8 30 MTT Agrifood Research Finland
Keskimääräinen juuren paino, kaalikoin vioitusindeksiä ei huomioitu tuloksissa 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 20.4 konrtolli verkko kemiallinen torjunta GF-120 GF-120 ansassa Stainernema 250 Stainernema 500.201 8 31
Kaalikärpäsvioituksen todennäköisyys sadonkorjuussa 35 30 25 20 15 10 5 0 20.4.201 8 konrtolli verkko kemiallinen torjunta GF-120 MTT GF-120 ansassa Stainernema 250 Stainernema 500 Agrifood Research 32 Finland
Juuren painoon vaikuttavia seikkoja 2013 Heterodera schachtii 107 kystaa/200g maata kuivuus 20.4.201 8 33 MTT Agrifood Research Finland
Conclusions Verkko torjui kaalikärpäsiä tehokkaimmin molempina koevuosina Kontrollin ja kemiallisen torjunnan vähäinen ero saattaa selittyä sillä, että kontrollista piti torjua kirpat Myöhäinen kylvö: joten taimettuminen ajoittui lähelle pikkukaalikärpäsen ensimmäistä lentohuippua 34 20.4.2018
Kiitokset Hannu Uusi-Laurila, Räpi Matias Rönnqvist, Berner Oy Jan Hulshof, Biotus Oy Gareth Martin, Becker Underwood Lauri Hovila, Luke Sakari Raiskio, Luke Marja Aaltonen, Luke Leena Puura, Luke Outi Järvinen, Luke 35 20.4.2018
Kaalijauhiainen (Aleyrodes proletella) Kuten ansarijauhiainen, mutta kaalijauhiaisella on kummassakin etusiivessä kaksi kappaletta tummia laikkuja aiheuttaa ongelmia erityisesti ruusu-, lehti-, ja kurttukaalilla esiintyä myös kerä-, kukka- ja parsakaalilla Saksassa ja Englannissa massaesiintymiä Lisääntynyt syysöljykasvien viljelyn myötä 1990-luvulla Liettuassa, Latviasta ja Virosta se on löydetty 2012. 36 20.4.2018