Jauhiaisten biologinen torjunta. INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja Irene Vänninen MTT
|
|
|
- Ari-Matti Jaakkola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jauhiaisten biologinen torjunta INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja Irene Vänninen MTT
2 Jauhiaisten torjuntaeliöt Torjuntaeliö Loispistiäiset Jauhiaislude Macrolophus caliginosus Petopunkki Amblyseius swirskii Sienet Verticillium lecanii, Paecilomyces fumosoroseus Saalis toukat munat, toukat munat, 1. asteen toukat toukat 2
3 Jauhiaisten biotorjunnan mahdollisuudet, esimerkkejä Onnistuu: joulutähti gerbera Fuchsia Hibiscus rosa-sinensis ryhmäkasvit Lantana camara Solanum pseudocapsicum Thunbergia alata Heliotropium arborescens, Achimenes (vähän jauhiaisongelmia) kasvitieteell.puutarhat Haasteellisempaa: ruusu Geranium grandiflorum krysanteemi biotorjuntaa haasteellisemmilla kasveilla opeteltaessa kannattaa torjua jauhiaiset aluksi valikoivilla kemikaaleilla 3
4 8.1. Jauhiaisten loispistiäiset Jauhiaisia loisivien kiilukaislajien ominaispiirteet ja erot Encarsia formosa Eretmocerus eremicus Eretmocerus mundus Ansarijauhiaisessa loisinta Etelänjauhiaisessa loisinta Toiminta < 20 o C:ssa Toiminta > o C:ssa Suosii isännän kehitysasteista 3. ja 4. toukka-aste 2. ja 3. toukka-aste 2. ja 3. toukka-aste Loisintatapa Sisäloinen Munii isäntätoukan alle, loisen Kuten eremicus toukka tunkeutuu isäntään Ravinnonotto isännästä Kyllä, poraa munanasettimella Kyllä, työntää munanasettimensa Kuten eremicus reiän ja imee isännän tyhjäksi. sisään jauhiaistoukan eritysau- Suosii ansarijauhiaisen 2. toukka- kosta (tylsä munanasetin ei astetta, mutta "syö" etelänjauhiai- läpäise ihoa) sen kaikkia nuoruusasteita Munatuotannon dynamiikka Suht. tasaista läpi Keskittyy 1-2 ensimmäiseen Keskittyy 1-2 ensimm. elinajan vrk:een vrk:een Erityistä huomioitavaa käytöstä Soveltuu Eretmocerusta Soveltuu Encarsiaa paremmin Kuten eremicus paremmin jauhiaiskannan suureksi päässeen jauhiaiskannan pitämiseksi tasaisen alhaisena nopeaan alentamiseen Encarsia hibiscus etelänjauhiaisen torjunnassa? Ranskasta lupaavia tuloksia kiinanruusulta 2005 Ansari- ja etelänjauhiaisten Soveltuu ansari- ja etelänjau- Ei sovellu sekapopulaasekapopulaatiossa suosii hiaisten sekapopulaatioiden tioiden torjuntaan, käytettävä ansarijauhiaisia, ei sovi yksinään sbiotorjuntaan kahta eri kiilukaislajia sekapopulaatioiden biotorjuntaan Etelänjauhiaisen torjunnassa Etelänjauhiaisen torjunnassa eremicuksen kanssa yhtä aikaa Encarsian kanssa yhtä aikaa käytettynä häviää kilpailussa, käytettynä voittaa kilpailussa, mutta lämpötilaerojen takia mutta lämpötilaerojen takia yhteiskäyttö silti kannattaa yhteiskäyttö silti kannattaa 4
5 Ansarijauhiaisen torjunta loiskiilukaisilla gerberalta ansarijauhiainen munii gerberalle 154 (15 o C), 238 (20 o C) ja 207 (25 o C) munaa: gerbera on jauhiaisille hyvä isäntäkasvi biotorjunta onnistuu: jauhiaiskiilukaiset lisääntyvät jauhiaisia nopeammin gerberalla leikkogerberan lehdillä sallitaan pieni määrä jauhiaisia torjunnan onnistuminen kriittisempää ruukkugerberalla, mutta lyhyempi kasvukausi auttaa leikkogerbera: tasapaino jauhiaisten ja kiilukaisten välillä ruukkugerbera: kiilukaisia käytetään 5 elävän torjunta-aineen tavoin
6 Ansarijauhiaisen biotorjunta leikkogerberalta jauhiaiskiilukaisilla (Encarsia formosa) tarkkailu kelta-ansoista viikoittain. Ansoja väh. 1 kpl/500 m 2, mieluummin 1 kpl/250 m 2 (saastunnan paikantaminen varmempaa) ennakkotorjunta: 1,5 Encarsia formosa/m 2 viikoittain Itävalta: yht. 45 Encarsi-aa/ m 2 TAI 37 kpl/m 2 +buprofetsiinikäsittely: riittävä torjuntatulos (Blümel 1992) korjaava torjunta (jauhiaisia on havaittu kasvus-tossa): väh. 3 Encarsiaa/m 2 viikoittain kunnes % jauhiaisen koteloista on loisittu levitä pahimpiin jauhiaispesäkkeisiin 5-10 Encarsiaa/m 2 viikottain kunnes % koteloista loisittu (mustat kotelot) Italia: 3-6 levitystä à 6 kpl/ m 2 (=18-36 kpl/m 2 yht.) tuotti riittävän torjuntatuloksen, kunhan keskilämpötila yli 20 o C (del Bene 1990) ohjeet 6
7 Ansarijauhiaisen biotorjunta leikkogerberalta kaliforniankiilukaisilla (Eretmocerus eremicus) tarkkailu kelta-ansoista viikoittain. Ansoja väh. 1 kpl/500 m 2, mieluummin 1 kpl/250 m 2 (saastunnan paikantaminen varmempaa) helmi-maaliskuusta lähtien (ts. keskilämpötilan pitäisi olla o C) väh. 4 perättäisenä viikkona 3 kpl/m 2 kunnes % koteloista loisittu ohjeet 7
8 Ansarijauhiaisen biotorjunta leikkogerberalta kalifornian ja jauhiaiskiilukaisten sekoituksella tarkkailu kelta-ansoista viikoittain. Ansoja väh. 1 kpl/500 m 2, mieluummin 1 kpl/250 m 2 (saastunnan paikantaminen varmempaa) helmi-maaliskuusta lähtien (ts. keskilämpötilan pitäisi olla väh o C) väh. 4 perättäisenä viikkona 3-4 kpl/ m 2 kunnes % koteloista loisittu ohjeet Amblyseius swirskii petopunkki täydentävänä torjuntaeliönä: 8
9 Lisää torjuntaeliöiden yhdistelyä: Amblyseius swirskii petopunkki: munat ja 1. asteen toukat Kiilukaiset: toukka-asteiden loisinta ja ravinnonotto 2. asteen toukista petokärpäset (Coenosia) aikuisten saalistajina?? (luontaiset populaatiot) 9
10 Jauhiaistilannetta korjaavat valikoivat kemikaalit Munat: Admiral 7C (Vertimec 6) Pride Ultra 21 haitallista, varoaika 1-2 viikkoa Toukat: Applaud 16 Admiral 7C Pride Ultra 21 (Vertimec 6) (Bioruiskute S) Saippuat Aikuiset: Plenum 16 Pride Ultra 21 (Vertimec 6) haitallista, varoaika 5-7 vrk Jos annat Confidoria kasteluna, pilaat viikoiksi mahdollisuutesi biotorjuntaan 10
11 Ansarijauhiaisten biotorjunta joulutähdiltä ohjeisto Tietopankki, IPM-ohjeistot 11
12 Ansarijauhiaisten biotorjunta joulutähdiltä 1. Taimien tarkastus: tainta/erä, munat, toukat, aikuiset < 2 jauhiaista/kasvi keskimäärin aloita suoraan biotorjunnalla > 2 jauhiaista/kasvi keskimäärin korjaava käsittely valikoivalla aineella, sen jälkeen biotorjunta 2. Ansatarkkailu: jos ei ennakkotorjuntaa eikä taimien tarkastusta, aloita biotorjunta kun per ansa 5-10 jauhiaista ansoja 1 kpl/ m 2, miel. tiheämmässä (1 kpl/2000 kasvia= 1 per m 2 :n tarkkailualue) ajan säästämiseksi laske jauhiaiset vain yhdestä ansasta per m 2, muut ansat ovat saastunnan tarkennettuun paikallistamiseen kynnysarvo: > 10 jauhiaista/ansa/vko korjaava kemiallinen käsittely valikoivalla aineella 12
13 Ansarijauhiaisten biotorjunta joulutähdiltä 3. Kasvien tarkastus Kasvustotarkkailu antaa tarkan kuvan kasvuston tauti- ja jauhiaistilanteesta ja auttaa kohdentamaan torjuntaa sekä valitsemaan oikeat aineet korjaavia kemiallisia käsittelyjä varten. Tarkkailualue = noin 2000 kasvin ryhmä Tarkasta satunnaisesti valitut kasvit kultakin tarkkailualueelta siksak-kulkutapaa noudattaen (vier. kuva). Älä tarkasta samoja kasveja eri kerroilla! Jauhiaistoukkien laskemiseksi tarkasta 6 lehteä/ näytekasvi: 2 lehteä ylä-, 2 keski- ja 2 alaosasta 13
14 Ansarijauhiaisten biotorjunta joulutähdiltä 3. Kasvien tarkastus summaa löytyneet toukat perättäisiltä kasveilta ja merkkaa kynnysarvotaulukkoon jokaisen kasvin jälkeen vertaa summaa kynnysarvotaulukkoon: jos ala- ja ylärajan välissä (rajat ml.) jatka tarkastamista jos menee alle alarajan tilanne hallinnassa, ei toimenpiteitä jos menee yli ylärajan tee korjaava käsittely valikoivalla aineella 14
15 Korjaavien käsittelyjen kynnysarvot jauhiaisille joulutähdellä Kpl tark. kasveja Alhainen kynnysarvo (lopputuotteessa kork. 0,1 toukkaa /lehti) 1 Yläraja Oma summa Alaraja Yläraja Keskimääräinen kynnysarvo (lopputuotteessa kork. 0,6 toukkaa/ lehti) 2 Oma summa Alaraja Yläraja Korkea kynnysarvo (lopputuotteessa kork.3 toukkaa/ lehti) 3 Oma summa Alaraja
16 Ansarijauhiaisten biotorjunta joulutähdiltä 4. Jauhiaiskiilukaisten käyttömäärät: 0,3-0,6 kpl/kasvi (6-12 kpl/m 2 ) viikoittain kork. lokakuun lopulle saakka aloita 0,3 kpl/kasvi, nosta 0,6:een/kasvi jos jauhiaismäärät lähtevät lievään nousuun (ei enempää kuin 10 jauhiaista per ansa) kemiallinen korjaava käsittely valikoivalla aineella, jos > 10 jauhiaista per ansa viikossa nyk. saatavana myös aikuisia jauhiaiskiilukaisia, joita voidaan käyttää korjaavina biologisina käsittelyinä, jos jauhiaismäärä lähtee nousuun 16
17 Ansarijauhiaisten biotorjunta joulutähdiltä 4. Kaliforniankiilukaisten (Eretmocerus eremicus) käyttömäärät: 3 kpl/m 2 viikoittain väh. 4 viikon ajan kunnes loisittuja % (tarkkailtava indikaattorikasveilta tai kasvustotarkkailuna) etelänkiilukainen toimii parhaiten kun keskilämpötila 24 o C tai yli; sopii parhaiten käytettäväksi elo-syyskuussa loisii yhtä mielellään ansari- ja etelänjauhiaista 17
18 Etelänjauhiaisten biotorjunta joulutähdiltä 1. Jauhiaiskiilukaisten (Encarsia formosa) käyttömäärät 1 jauhiaiskiilukainen /kasvi viikoittain lokakuun lopulle saakka kemiallinen korjaava käsittely valikoivalla aineella, jos > 10 jauhiaista per ansa viikossa nyk. saatavana myös aikuisia jauhiaiskiilukaisia, joita voidaan käyttää alentamaan jauhiaismääriä nopeammin laji tunnettava: jos ansarijauhiaisen ja etelänjauhiaisen sekapopulaatio, jauhiaiskiilukainen suosii ansarijauhiaista valtio korvaa myös biotorjunnan kustannukset etelänjauhiaista hävitettäessä 18
19 Etelänjauhiaisten biotorjunta joulutähdiltä 2. Etelänkiilukaisen (Eretmocerus mundus) käyttömäärät 3 kpl/m 2 väh. 5 viikon ajan kemiallinen korjaava käsittely valikoivalla aineella, jos > 10 jauhiaista per ansa viikossa jauhiaislaji tunnettava: mundus loisii vain etelänjauhiaista jos etelänjauhiaisia tulee vielä ansoihin tai löytyy kasveilta lokakuun kuluessa, siirry kemialliseen torjuntaan (valo- ja lämpöolot alkavat rajoittaa kiilukaisten toimintaa) Etelänjauhiaisen kemiallisesta torjunnasta oma esitelmänsä 19
Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin
Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin Marianna Simula Agropolis Oy Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) Integroitu torjunta Etelä- Suomen koristekasvituotannossa
Jauhiaisten kemiallinen torjunta. INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja Irene Vänninen MTT
Jauhiaisten kemiallinen torjunta INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja 16.6.2006 Irene Vänninen MTT 1 1.Jauhiaisten perusbiologia tunnettava, koska useimmat jauhiaisaineet vaikuttavat vain
!"#$$%&#$&#&""' Kuva: Ward Stepman, BCP Ltd., UK
1!"#$$%&#$&#&""' Kuva: Ward Stepman, BP Ltd., UK $! $#$#! $#& ( ' &#)* +!*, ' - +., $-,#$# $-,#� 0 $. 12 ( &" - &&. &! 2 ETELÄNJAUHIAINEN Munat Muuttuvat korkeintaan vaaleanruskeiksi vanhetessaan. ANSARIJAUHIAINEN
TORJUNTAOHJELMAVAIHTOEHDOT JOULUTÄHTIVILJELMÄLLÄ SYKSYLLÄ 2015
TORJUNTAOHJELMAVAIHTOEHDOT JOULUTÄHTIVILJELMÄLLÄ SYKSYLLÄ 2015 Etelänjauhiainen on vaaralliseksi luokiteltu kasvintuhooja, jonka hävittämisestä vastaa Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Kun
Biologisen torjunnan strategiat kukkaviljelyssä. Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvinsuojelu
Biologisen torjunnan strategiat kukkaviljelyssä Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvinsuojelu 1 Biologisen torjunnan onnistumista selittäviä tekijöitä kasvihuoneissa Onnistuminen
Ruukkukukkien biologinen kasvinsuojelu
asettaa viljelijälle haasteita. Useilla ruukkukukilla viljelykierto on niin lyhyt, etteivät torjuntaeliöt ehdi kasvattaa populaatiotaan. Niitä joudutaan käyttämään elävän torjuntaaineen tavoin eli levittämään
Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen
Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi
Tarkkaile ja Tunnista
MTT/KSU, H. Koskula MTT/KSU, I. Vänninen MTT/KSU, M. Linnamäki MTT/KSU, S. Kurppa Tarkkaile ja Tunnista Marika Linnamäki kasvinsuojeluneuvoja (INTO-projekti) Agropolis Oy, Jokioinen Kurssi opettajille,
Etelänjauhiaisen biotyypit ja niiden torjunta. INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja Irene Vänninen MTT
Etelänjauhiaisen biotyypit ja niiden torjunta INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja 16.6.2006 Irene Vänninen MTT 1 1. B- ja Q-biotyyppi Kuva: Ward Stepman, BCP Ltd. Kuva: Marika Linnamäki
Nappikilpikirvojen (Coccidae) biologinen torjunta
L ä nsi - ja Etel ä - Suomen l ää ninhallitusten osarahoittamat ESR - projektit : Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) ja Integroitu torjunta Etel ä - Suomen koristekasvituotannossa (84354)
MACROLOPHUS PYGMAEUS -PETOLUDE YMPÄRIVUOTISESSA KASVIHUONEKURKUN VILJELYSSÄ
MACROLOPHUS PYGMAEUS -PETOLUDE YMPÄRIVUOTISESSA KASVIHUONEKURKUN VILJELYSSÄ Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Lepaa, puutarhatuotannon koulutusohjelma kevät, 2017 Jenni Mieto TIIVISTELMÄ Puutarhatalouden
Koristekasveilla esiintyvät kirvat
Kuva: I. Lindqvist, MTT Kuva: I. Vänninen, MTT Kuva: I. Lindqvist, MTT Kuva: I. Vänninen, MTT Kuva: I. Vänninen, MTT Koristekasveilla esiintyvät kirvat Marika Linnamäki kasvinsuojeluneuvoja Agropolis Oy
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma
Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito
Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matrigon 72 SG Uusi raemainen formulaatti Vanha tuttu tehoaine: -klopyralidi 720 g/kg Käyttö mansikalla sadonkorjuun jälkeen -käyttömäärä
Biologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot
HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle
Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa
Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa Calypso SC 480 on Suomessa hyväksytty hyönteisten torjuntaan mansikka-, omena-,
Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle? Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa,
Integroitu torjunta Suomessa
Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) 13.11.2013 Integroitu torjunta Suomessa missä mennään? Pauliina Laitinen Ylitarkastaja Turvallisuus ja kemikaalivirasto Sisältö Tausta 1. Integroidun torjunnan
Talvipuutarhan integroitu kasvinsuojelu
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, kevät 2015 Beata Rantanen TIIVISTELMÄ LEPAA Puutarhatalouden koulutusohjelma Kasvihuone- ja taimitarhatuotanto Tekijä Beata Rantanen
Ennakoiva torjunta ja viljelyhygienia
Ennakoiva torjunta ja viljelyhygienia Pauliina Laitinen INTO-projekti 16.2.2007 Nikolai ja Ljudmila Borisoffin Puutarhasäätiö Tuholaisten kulkeutuminen Taudit ja tuholaiset kulkeutuvat puhtaisiin kasvihuoneisiin
Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki
Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot Tommi Oraluoma Suonenjoki 4.12.2018 Biotsek Perustettu 2018 Kasvintuhoojien tarkkailupalvelu/kasvinsuojelukonsultointi Tommi Oraluoma/Hortonomi AMK Kasvintuhoojien
Timperintie SAUVO
Biologinen torjunta ja pölytys Kasvikohtaiset ohjeet ja sijoittelu Kimalaiset Peltoviljelyksille pölytykseen ja harmaahomeen torjuntaan. Kolmen pesän yhdistelmä. Kussakin pesässä 80-100 kpl kimalaisia.
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010
Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi
Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta Luomumpi Varsinais-Suomi 13.02.2019 Biotus Oy: Perustettu 12.6.2003 10-12 työntekijää Heini Koskula / Biotus Oy Omaa tuotantoa: Neoseiulus cucumeris Amplyseius
KASVIKOHTAISIA OHJEITA
Käyttäessäsi torjunta-aineita, tarkista niiden yhdensopivuus hyötyeliöiden kanssa KASVIKOHTAISIA OHJEITA MANSIKKA IPM strategia mansikalla Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 1 Miksi
TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOU
Liite 1/1 TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOU SUOMI lämmitettävä kasvihuone c c lämmitettävä kasvihuone c c lämmitettävä muovihuone c c lämmittämätön
Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin
MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 316 Jokioinen Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin Tilaustutkimussopimuksen loppuraportti
Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet
Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
Kaalikoi esimerkki runsastuvasta tuholaisesta ja sen luontaisista vihollisista
Kaalikoi esimerkki runsastuvasta tuholaisesta ja sen luontaisista vihollisista Anne Nissinen, Kasvinterveys, Luke Kaalikoi: elämänkierto Noin 9 mm pitkä perhonen Naaras munii 160-290 munaa Toukat kuoriutuvat
Biorationaaliset valmisteet kasvihuonetuholaisten torjuntaaineina
Länsi- ja Etelä-Suomen lääninhallituksen osarahoittamat ESR-projektit: Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) ja Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa (84354) (INTO) Biorationaaliset
Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan
Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Tuomo Tuovinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus Kanapunkki (Dermanyssus
Kasvintuhoojien kemikaaliresistenssin hallinnan nyrkkisäännöt
Kasvintuhoojien kemikaaliresistenssin hallinnan nyrkkisäännöt Irene Vänninen MTT Kasvintuotannon tutkimus 19.7.2006 1. Miten resistenssi syntyy? Resistenssi: o perinnöllinen muutos kasvintuhoojien torjunta-aineherkkyydessä
Koristekasvien punkit
Integroitu torjunta koristekasvituotannossa ja Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa Koristekasvien punkit Marika Linnamäki (kurssi Lahti 10.02.2005) 1 Kehrääjäpunkit (Tetranychidae)
Calypso SC 480 / Minor use (6) Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen
Calypso SC 480 / Minor use 28.1.2015 1 (6) CALYPSO SC 480 Tuhoeläinten torjuntaan Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan Varoitus
KURSSI Koristekasvien kirvat ja jauhiaiset. Kirvamoniste
Integroitu torjunta koristekasvituotannossa ja Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa KURSSI Koristekasvien kirvat ja jauhiaiset Marika Linnamäki ja Irene Vänninen Piikkiö 30.11.04 ja
Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä
Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola@mtt.fi Kasvinsuojelun syyspuinti 4.11.2014 Kokemäki Syysvilja-alan vaihtelu
Etelänjauhiaisen biotyypit ja niiden torjunta
1 Etelänjauhiaisen biotyypit ja niiden torjunta Irene Vänninen, MTT (versio 21.6.2006) (Tiivistetty PowerPoint-muotoinen esitys osoitteessa: www.agropolis.fi/into Tietopankki, Kemiallinen torjunta) 1.
Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
IPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
Kasvihuonevihannekset Hinnat alv O %
Kasvihuonevihannekset Hinnat alv O % KASVIHUONEKURKKU HR PM = Vahva härmäresistenssi IR PM = Keskivahva härmäresistenssi Taimitarve 1,5 2,4 tainta/brutto-m 2. Kaikki lajikkeet ovat F1-hybridejä. A1-0230
Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan Varoitus
TEPPEKI / 16.5.2018/ Minor use 1 (5) TEPPEKI Käyttöohje Tuhoeläinten torjuntaan Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan Varoitus
KUMINAN KASVINSUOJELU 2016
KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen
Irene Vänninen, Marika Linnamäki, Sari Jaaksi ja Jan Hulshof
Irene Vänninen, Marika Linnamäki, Sari Jaaksi ja Jan Hulshof Kalifornianripsiäisen (Frankliniella occidentalis) hallinta torjunta-aineiden käytön minimoivassa leikkoruusutuotannossa (1997 99) Irene Vänninen,
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä
Vertimec -valmisteen laajennetun käyttöalueen (minor use, aik. off label) käyttökohteet ja käyttöohjeet vähäisiin käyttötarkoituksiin.
Vertimec 018 EC/MinorUse/7.2.2013 1(5) VERTIMEC 018 EC Minor Use käyttöohje Tuhoeläinten torjuntaan Myrkyllinen Ympäristölle vaarallinen Vertimec -valmisteen laajennetun käyttöalueen (minor use, aik. off
INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA
INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012
Biotus Oy tuoteluettelo
Biotus Oy tuoteluettelo 1 Palvelut BioNeuvo tuholaismääritysapu ammattipuutarhureille torjuntaeliölevityssuunnitelmat Mansikkapunkkianalyysit Näytteet opetustarkoituksiin (mm. puutarhaoppilaitoksille)
Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä
Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä Esitelmän sisältö Maa- ja metsätalouden vieraslajiston erityispiirteitä
Syysviljan kasvinsuojelu
Syysviljan kasvinsuojelu Erja Huusela-Veistola Heikki Jalli Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 Syysviljan kasvinsuojelu Syysvilja-alan vaihtelu
Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta
Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta Tuomo Tuovinen 34. Hedelmän- ja marjanviljelyn talviluentopäivät Omenan lisäversoisuustauti Apple Proliferation AP o Isäntäkasvi: Omenapuut Malus spp. o
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Puintipäivä 15.11.2012 Loimaa LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Mari-Anni Jääskeläinen & Jukka Rankinen KASVINSUOJELUSUUNNITELMA YRJÄNÄISEN PUUTARHA
Mari-Anni Jääskeläinen & Jukka Rankinen KASVINSUOJELUSUUNNITELMA YRJÄNÄISEN PUUTARHA KASVINSUOJELUSUUNNITELMA YRJÄNÄISEN PUUTARHA Mari-Anni Jääskeläinen & Jukka Rankinen Opinnäytetyö Syksy 2013 Puutarhatalous
PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla
PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla Sanni Junnila, Pauliina Laitinen Väliseminaari 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.
Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta
Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta sekä tuloksia suomalaisten ruusuviljelmien vihannespunkkien akarisidiresistenssistä 2005 Irene Vänninen, MTT Kasvinsuojelu 25.8.2005 1 Mitä resistenssi
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet (IPM - Integrated Pest Management) Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus TUKES 13.2.2017 Niina Kangas, Kauppapuutarhaliitto ry niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi
EU-tukikoulutusinfot 2014 Integroitu kasvinsuojelu IPM Kasvinsuojelukoulutuksiin tutkintovelvoite Estä hukkakauran leviäminen
EU-tukikoulutusinfot 2014 Integroitu kasvinsuojelu IPM Kasvinsuojelukoulutuksiin tutkintovelvoite Estä hukkakauran leviäminen Sirkku Koskela ProAgria Keski-Pohjanmaa sirkku.koskela@proagria.fi 0400 137
Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje
Uutiskirje 1.9.2017 Lue viesti selaimessa Kesäkuulumisia Kausi 2017 etenee vääjäämättömästi kohti syksyä: torjuntaeliötoimitukset tunneliviljelmille hiipuvat ja avomaamansikalle aniharva levittää enää
Vaaralliset kasvintuhoojat kasvihuonetuotannossa
Vaaralliset kasvintuhoojat kasvihuonetuotannossa 2014 Lukijalle Tämä kahteen osaan jaettu opas sisältää tietoa vaarallisista kasvintuhoojista sekä kasvinsuojelusta. Ensimmäiseen osaan on koostettu tietoa,
Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä
Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä 15.11.2012 Sanni Junnila ja Aino-Maija Alanko MTT, PesticideLife-hanke LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta
Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta Koonnut Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi Elli Ruutiainen, ProAgria Pohjois-Karjala Marjamaat-hanke Perustamisvaihe: Monivuotiset rikat: glyfosaatti?, avokesannointi?
Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin
Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin Luke, Luonnonvarakeskus erja.huusela-veistola@luke.fi Pohjanmaan Peltopäivä 26.7.2018 Lämmin ja kuiva alkukasvukausi 2018 Ennätyslämmin toukokuu Lämpösumma reilusti
FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE
FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE Fiproniili tappaa puutiaiset, kirput ja väiveet (S)-Metopreeni estää munien, toukkien
Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta
Harmony 50 SX Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta Saa käyttää pohjavesialueilla Ei peräkkäisen käytön rajoituksia Käytön rajoitukset
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
Mansikan tuhoeläinten torjunta
Mansikan tuhoeläinten torjunta Tuomo Tuovinen Suonenjoki 29.12.2010 MTT Kasvintuotannon tutkimus www.mtt.fi Mansikan tuholaisten torjunta Tuholaisten tarkkailu: torjuntatoimien peruste Ennaltaehkäisevä
Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.
Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu
Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu Pentti Ruuttunen & Erja Huusela-veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY
BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY PÄIVÄN AIHEET Biologinen torjunta avomaalla Mansikkapunkki Kärsäkästorjunta sukkulamadoilla Biologinen torjunta vadelmatunnelissa
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
Koristekasvien perhoset, luteet ja pistiäiset
Integroitu torjunta koristekasvituotannossa ja Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa Koristekasvien perhoset, luteet ja pistiäiset Marika Linnamäki (kurssi Jokioinen 6.10. ja Asikkala
Avomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
Luonnonmukaisen viljelyn aloittaminen kotipuutarhassa. Anne Harvala 28.4.2016
Luonnonmukaisen viljelyn aloittaminen kotipuutarhassa Anne Harvala 28.4.2016 Sisältö 1. Maan kasvukunto ja viljavuus 2. Viljelykierto 3. Kasvinsuojelu 4. Ravinnetalous Maan hyvä kasvukunto eli viljavuus
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön
Steward tuhohyönteisten torjuntaan. Steward. DuPont. insektisidi
Steward tuhohyönteisten torjuntaan DuPont Steward insektisidi Steward tuhohyönteisten torjuntaan uusi tehoaine indoksakarbi uusi toimintatapa syömä- ja kosketusvaikutteinen tukkii tuhohyönteisten natriumkanavia
KORRENSÄÄDE 5 C LIMIT. Kasvunsääde. Haitallinen. Tehoaine: klormekvattikloridi 460 g/l. Valmistetyyppi: SL
Korrensääde 5 C Limit / 28.10.2003 1 (5) KORRENSÄÄDE 5 C LIMIT Kasvunsääde Myyntipäällyksen teksti Tehoaine: klormekvattikloridi 460 g/l Haitallinen Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Viljojen kasvun
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 Lepaa 24.3.2018 Asmo Saarinen Viljelijän Berner KASVINSUOJELU KUMINAN PERUSTAMISVUONNA KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN TULEVIEN SATOVUOSIEN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen
Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen
Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä
Kauppapuutarhaliitto ry
Tilt 250 EC -vähäiset käyttötarkoitukset (minor use): Käyttökohteet ja ohjeet sienitautien torjunnassa Virallisesti tarkastettujen käyttökohteiden lisäksi valmisteen käyttö on sallittu käyttäjän vastuulla
Mospilan / Vähäinen käyttötarkoitus (Minor use) 1 (5
Mospilan 28.8.2014 / Vähäinen käyttötarkoitus (Minor use) 1 (5 MOSPILAN Tuhoeläinten torjuntaan Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen 51
KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari
KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila
Biologiset torjuntaeliöt sinunkin pellossasi
Biologiset torjuntaeliöt sinunkin pellossasi 13.06.2012 Heikki Hokkanen Maataloustieteitten laitos Helsingin yliopisto Miksi maapallo on vihreä? jokaista kasvilajia kohti >100 eläinlajia! - kasveja noin
KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.
KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset
POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
OTATKO RISKIN? peli. Heitä noppaa 3 kertaa. Tavoitteena on saada
OTATKO RISKIN? peli 1. Heitä noppaa 20 kertaa. Tavoitteena on saada vähintään 10 kertaa silmäluku 4, 5 tai 6. Jos onnistut, saat 300 pistettä. Jos et onnistu, menetät 2. Heitä noppaa 10 kertaa. Tavoitteena
Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa. Tuula Tiirikainen syksy 2016 Mäntsälä, Saari JOULUTÄHDEN VILJELY
JOULUTÄHDEN VILJELY Joulutähti, tähtilatva (Euphorbia pulcherrima), kuuluu tyräkkikasvien (Euphorbiaceae) heimoon - kotoisin Meksikosta - Joel Robert Poinsett toi kasvin Yhdysvaltoihin 1830-luvulla - 1960-luvulla
Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita
Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,
PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
Mehiläisillä loisivista tuhoisista punkeista meillä esiintyy 2 lajia: Varroa destructor, n 1 mm mittainen ulkoloinen, alkuaan intianmehiläisellä
Mehiläisillä loisivista tuhoisista punkeista meillä esiintyy 2 lajia: Varroa destructor, n 1 mm mittainen ulkoloinen, alkuaan intianmehiläisellä loisiva laji, joka on onnistunut siirtymään arviolta 1900-luvun
Nokkosen viljely kasvihuoneessa
Nokkosen viljely kasvihuoneessa Puutarhatalouden perustutkinto Veli-Matti Kestilä 25.4.2014 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO... 3 2 NOKKOSEN HISTORIAA... 3 3 YLEISTÄ... 3 3.1 Nokkosen pisteliäisyys... 4 3.2 Nokkosen
Kauppapuutarhaliitto Handelsträdgårdsförbundet
Fungazil 100 SL laajennettu käyttöalue (off label): käyttökohteet ja -ohjeet sienitautien torjunnassa Fungazil 100 SL on Suomessa hyväksytty siemenperunan peittaukseen harmaahilseen, kuivamädän ja känsäruven