CAP2020 ASETUSLUONNOKSET - EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomessa EERO ISOMAA MTK JOHTOKUNTA



Samankaltaiset tiedostot
YmpäristöAgro I ja II

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Ympäristötuen valmistelun tilanne

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset

Ajankohtaista maatalouden tukijärjestelmistä

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

NURMISEMINAARI Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

CAP2020 Asetusehdotukset ja MTK:n näkemykset

Ajankohtaista maatalouden tukijärjestelmissä

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö

LHK. Luonnonhaittakorvaus

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

CAP uudistus. MMM / EU-koordinaatio

Ruoantuotannon haasteet tulevaisuudessa

CAP tilannekatsaus

CAP UUDISTUU VIHERTYYKÖ EU:N MAATALOUSPOLITIIKKA CAP 2020 Asetusehdotukset ja MTK:n näkemykset. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen

CAP UUDISTUU VIHERTYYKÖ EU:N MAATALOUSPOLITIIKKA CAP 2020 Asetusehdotukset ja MTK:n näkemykset. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen

Tukihakuinfot MTK Keski-Pohjanmaa

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

SSO:n kasvinviljelyseminaari Somero Pertti Hemmilä

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

Viljelijöiden markkina-asema ja elintarvikeketjun toimivuus

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala Eero Isomaa,MTK Johtokunta

CAP tilannekatsaus

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Maaseutuohjelman tulevaisuus

MTK Keski-Pohjanmaa 2011

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Tukiuudistus. Perustuki ja EU:n tuotantosidonnaiset tuet.

LIITE 2 1 (4) MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ SUOMEN TIEDONANTO EUROOPAN KOMISSIOLLE ASETUKSEN (EU) N:O 1307/2013 SOVELTAMISESTA SUOMESSA

CAP Eerikki Viljanen

Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen. (aikaisempi tilatuki)

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Kyllä ennen oli paremmin (2015)

Tuki-infot viljelijöille

Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018

Maatalouden lähivuosien haasteet

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

TUKIKOULUTUS Sisältö Anna Setälä Viestintä Oy Tuulihaukka

Varainhoito-osasto Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

EU-avustajatilaisuus Pirkanmaa

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

/01.02/2017

Perustuki Tilatukioikeudet Viherryttäminen Viljelyn monipuolistaminen Pysyvät nurmet Nuoret viljelijät Peltokasvipalkkio.

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

CAP27 uudistus: Yleiskatsaus. MMM/EUKA Kari Valonen

MAANVUOKRASOPIMUS. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen. ha.

CAP27 uudistus xx MMM

Ministeriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät MMM:n internet-sivustolta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Martti Patjas

Tuet on koottu Tuottopehtori-laskelmista

PERUSTUKI TUKIOIKEUDET VIHERRYTTÄMISTUKI

LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus. Savonia Juho Pikkarainen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS VUODEN 2006 TILATUEN MAKSATUKSESTA

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille

AJANKOHTAISTA MAATALOUDESTA. Mauno Ylinen. Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. Edunvalvonnan arkipäivää 2014

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi MTT ja VATT

Tukipuhvetti Iisalmi. Johanna Andersson MTK maatalouslinja

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

(2) Markkinoiden kehitys

1) VUODELTA 2019 MAKSETTAVASTA POHJOISESTA TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOS TON ASETUKSEN 20 :N MUUTTAMISESTA

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

PELTOKASVIPALKKIO ARVIOITU TUKITASO

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio P Pethman Haikula Oy 1

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki. Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

Kaikki muuttuu. Tai ainakin moni asia

Perustuki. MTK:n tukikoulutus 2015 Juha Levomäki. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Tilatuki vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti

Maatalousbudjetti tulevalla ohjelmakaudella. MTK Maatalouslinja kevät 2018

Perustuki. (ent. Tilatuki v )

EU-avustajatilaisuus Keski-Pohjanmaa

Ajankohtainen maatalouspolitiikka Juha Lappalainen/Johanna Andersson

Valtioneuvoston asetus

Varainhoito-osasto Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä.

C2-alue Tilatuki 1)

Transkriptio:

CAP2020 ASETUSLUONNOKSET - EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomessa EERO ISOMAA MTK JOHTOKUNTA

Eteneminen Yhteispäätösmenettely; neuvosto-parlamentti-komissio EU:n budjetti sanelee alkutahdit Vanhojen suurten ja uusien suurten jäsenmaiden mittelö Suomessa kansallinen työ alatyöryhmissä Ainakin parin vuoden savotta Ensimmäisistä luonnoksista ei liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä 2

CAP-uudistuksen käsittelytilanne (1) Rahoituskehysehdotus 29.6.2011 CAP-menojen jäädytys 2013 tasolle (PI, PII) CAP osuus alenisi noin 1/3:aan kokonaismenoista Komission esitykset CAP-uudistuksesta 12.10.2011 neuvoston työryhmät (aikataulu: 1. tekninen lukeminen PL kaudella? DK jatkaa tavoitteena valmiimmat tekstit) MEK (vaikutusanalyysi, erityiskysymykset?) Neuvosto - keskustelukierrokset Yhteispäätösmenettely - keskeiset raportöörit: Louis Manuel Capoulas-Santos, S&D (DP s, RD) Giovanni La Via, EPP (Horisontaaliasetus) Michael Dantin, EPP (Single CMO) 3 3

CAP - käsittelytilanne (2) Ratkaisu loppuvuonna 2012 / alkuvuonna 2013 Toimeenpano (toivottavasti!) ennen 1.1.2014 komission toimeenpanosäännöt maaseudun kehittämisohjelmien laadinta ja hyväksyminen komissiossa kansallinen liikkumavara (esim. tuotantosidonnaisten tukien järjestelyt laadittava ja hyväksytettävä komissiossa) uudet valtiontukisäännöt 1.1.2014 lukien Suomen kansalliset tuet - neuvottelu ja yhteensovitus osana kokonaispakettia 4 4

TULOTUKIEN AIKAKEHYS R a h a s t o k a u s i 2007-2013 R a h a s t o k a u s i 2014-20 Tukijärjestelmä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tilatuki väliarvionnin uudistukset uudistettu CAP CAP-uudistuksen valmistelu Ympäristötuki kauden 2007-2013 ohjelma kauden 2007-2013 ohjelma 2 v. jatko uusi 5v. ohjelmakausi Luonnonhaittakorvaus (LFA) 5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Kansalliset tuet LFA:n lisäosa 5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Etelä-Suomen kans. tuki jatkoneuvottelut 2012-13 Pohjoinen tuki pohjoisen tuen arviointi 2011/12 muutoksia CAP:n muuttuessa muut kansalliset tuet valtiontukien suuntaviivojen mukaisesti Lähde:MMM 5 5

Markkinatoimet Tuotantosidonnaiset tuet Pienten tilojen tuki Nuorten viljelijöiden tuki Luonnonhaittatuki II pilari I pilari Nykyinen CAP Uusi ehdotettu CAP Tilatuki Viherryttämistuki Perustuki Luonnonhaittakorvaus Ympäristötuet Maaseudun kehittäminen 6 6 10.1.2012 6

Komission keskeiset linjaukset Suorien tukien asteittainen tasoittaminen jäsenvaltioiden välillä Siirtyminen kansalliseen tai alueelliseen tasatukeen kaikissa maissa Suorien tukien tarkempi kohdentaminen; uusia tukimuotoja (vihertäminen, nuoret viljelijät, pienet tilat) Markkinatoimenpiteiden tehostaminen Sokerin kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen 2015 Maaseudun kehittämistoimien kohdentaminen EU2020 - strategian tavoitteisiin ja tehostettu vaikuttavuuden seuranta; uusien riskienhallintavälineiden luominen 7 7

Aktiiviviljelijän määritelmä Komission ehdotus: Tukea ei makseta, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy : viljelijälle edellisenä vuonna maksetut suorat tuet ovat alle 5 % viljelijän muun toiminnan kuin maatalouden tulosta; tai pääosa tilan maatalousmaasta on hoidettua viljelemätöntä aluetta eikä sillä noudateta jäsenmaan määrittelemää ylläpidon vähimmäistasoa MTK:n kanta: Jäsenmaalle annettava vapaus päättää määritelmästä Tarvitaan yksinkertainen järjestelmä Tuettavasta toiminnasta on saatava markkinatuloja Markkinatuloja vähintään joka toinen vuosi 8

Tuen porrastus Komission ehdotus: Suorien tukien 150 000 ylittävää määrää vähennetään: - 20 % > 150 000 200 000 eur - 40 % > 200 000 250 000 eur - 70 % > 250 000 300 000 eur - 100 % > 300 000 eur Tuista vähennetään edellisenä vuonna maksetut palkat sivukuluineen Tukimäärissä ei oteta huomioon vihertämistoimenpiteiden tukea MTK:n kanta: Komission ehdotus sopii alustavasti MTK:lle Ei kynnyskysymys 9

Perustuen muodostaminen Komission ehdotus: Nykyiset tilatukioikeudet lakkautetaan vuoden 2013 lopussa Uudet tukioikeudet myönnetään keväällä 2014 jätetyn tukihakemuksen perusteella Perustuki voidaan muodostaa tasaosasta ja tasaosan korotuksesta. Korotus on sulautettava tasatukeen viimeistään vuodesta 2019 alkaen MTK:n kanta: Uudet tukioikeudet myönnetään nykyisten pohjalta siten, että uudet tukikelvottomat alat saavat tukioikeuden ja käyttämättömät tukioikeudet leikataan pois Tukioikeuksien korotusten (lisäosa) sulautumisessa tasatukeen otetaan huomioon tuotantosidonnaisen tuen määrä ja kohdentuminen 10

Vihertäminen Komission ehdotus: Tuen saaminen edellyttää kolmen vihertämistoimenpiteen noudattamista Luomutiloille ja Natura 2000 alueen tiloille vihertämistuki automaattisesti Rahoitus 30 % suorien tukien määrästä. Viljelyn monipuolistaminen Vähintään kolme viljelykasvia, joista kutakin vähintään 5 %, ei kuitenkaan yhtä kasvia enempää kuin 70 % tilan koko viljelysmaan alasta Vaatimusta ei sovelleta, jos koko ala on nurmiviljelyssä tai kesantona tai tilan pinta-ala enintään 3 ha Pysyvien nurmialojen säilyttäminen Tilan pysyvä nurmiala saa vähentyä enintään 5 % vuoden 2014 viitealasta Ekologinen ala Vähintään 7 % tilan alasta, pl. pysyvät nurmet, oltava ekologista alaa Kesannot, maisemapiirrealat, suojakaistat ja maaseutuohjelman mukaisesti metsitetyt alat. 11

Vihertäminen MTK:n kanta: Erittäin byrokraattinen ja käytännön viljelylle vieras tapa parantaa maatalouden kestävyyttä Ei tuo mitään lisäarvoa Suomen maataloudelle, vain lisää monimutkaisuutta Vuoristoalueita voitaisiin vapauttaa viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta Liittymällä ympäristötukijärjestelmään tila täyttäisi automaattisesti vihertämisvaatimuksen jolloin ei tarvittaisi päällekkäisiä järjestelmiä. Jos halutaan luoda jotain uutta, tulisi pyrkiä eurooppalaiseen maatalousstandardiin (Code of Conduct) johon sisältyisi mm. viljelyä kestävällä tavalla ja eläinten hyvinvoinnin huomioiminen 12

LFA-alueiden tuki Komission ehdotus: Tukea voidaan maksaa koko Lfa -alueella tai osalla siitä. Rahoitus enintään 5 % suorien tukien määrästään. MTK:n kanta: Luo vain lisää monimutkaisuutta Suomen tukijärjestelmään, kun koko maa pyritään jatkossakin pitämään LFA-alueena Ei oteta käyttöön 13

Nuorten viljelijöiden tuki Komission ehdotus: Viljelijä, joka on aloittanut maatalouden harjoittamisen viiden vuoden sisällä ja alle 40-vuotias Tuen suuruus: enintään 1/4 tukioikeuden arvosta ja enintään 25 ha tai jäsenmaan keskipeltoalaa eli Suomessa 34 ha vastaavalta alalta Rahoitus enintään 2 % suorien tukien määrästään. MTK:n kanta: Otetaan käyttöön ja käytetään enimmäismäärä (2 %) Järjestelmä pidettävä yksinkertaisena joten tukea maksettava tilan koko pintaalalle Jos nuorten viljelijöiden pinta-ala on noin 500 000 ha ja kokonaistuki noin 10 milj. euroa, niin hehtaarikohtainen tuki olisi noin 20 euroa/ha II-pilarin nuorten viljelijöiden työkalujen (aloitus- ja investointituet) merkitys on paljon suurempi Jäsenmaalle olisi oltava pakollista käyttää joko I- tai II-pilarin toimet, mutta oltava mahdollista käyttää myös molempia 14

Tuotantoon sidottu tuki Komission ehdotus: Tukeen oikeuttavat tuotannonalat: viljat, öljykasvit, valkuaiskasvit, palkoviljat, pellava ja hamppu, riisi, pähkinät, tärkkelysperuna, maito ja maitotuotteet, siemenet, lampaan- ja vuohenliha, naudan- ja vasikanliha, oliiviöljy, silkkiäistoukat, kuivattu rehu, humala, sokerijuurikas, sikuri, hedelmät ja vihannekset sekä lyhytkiertoinen energiapuu Tuotantoon sidottuna tukena enintään 5 % tai 10 % tai erityisin perustein yli 10 % suorien tukien kokonaismäärästä. Komissio voi hyväksyä yli 10 %: jos kyseisillä alueilla tai toimialoilla osoitetaan olevan tarve turvata tietty tuotannon taso johtuen vaihtoehtojen vähäisyydestä, riskistä tuotannon loppumiseen ja niistä seuraavista sosiaalisista ja ympäristöllisistä ongelmista tai tarve turvata vakaa tarjonta alueen prosessiteollisuudelle kielteisten sosiaalisten ja taloudellisten seurausten välttämiseksi tai tarve kompensoida tuottajille tietyllä tuotannonalalla jatkuvasti esiintyviä markkinahäiriöitä tai tarve, joka johtuu muiden tukijärjestelmien mukaisten tukien riittämättömyydestä ongelmien hoitamiseen 15

Tuotantoon sidottu tuki MTK:n kanta: Yli 10 % käytettävä tuotantoon sidottuna, perustelut olemassa Tavoitteena 15 20 % Nykyiset tuotantoon sidotut tuet jatketaan Tukea on voitava myöntää kaikelle perunalle, ei vain tärkkelysperunalle (päätös mahdollisesta tuesta vasta kokonaistarkastelun jälkeen) Mahdolliset uudet tuotteet päätetään kokonaistuki- ja markkinatarkastelun perusteella 16

LFA-tuki ja horisontaaliasetus Komission ehdotus: LFA-tukeen ns. hienosäätö joka tarkoittaa, että alueille jossa luonnonhaitta on voitettu taloudellisesti ei voitaisi maksaa luonnonhaittakorvausta Hiilirikkaiden maiden kyntökielto jossa kielletään vuoden 2011 jälkeen käyttöön otettujen turve- ja multamaiden kyntöä MTK:n kanta: Vastustetaan ns. hienosäädön käyttöön ottoa, koska se tarkoittaisi vain järjestelmän monimutkaisuutta ja on muutenkin käytännölle vieras. Koko maa oltava jatkossakin LFA-aluetta Jos jollain alueella luonnonhaitta on voitettu, se on kuitenkin vaatinut investointeja ym. Vastustetaan ehdottomasti hiilirikkaiden maiden kyntökieltoa, koska se on Suomea diskriminoiva toimenpide jolla ei ole mitään merkitystä EU:n mittakaavassa 17

Muita pohdittavia asioita: LFA- ja ympäristötuen ikärajat Nykyiset, korkeammat vai ei ollenkaan? Tukialueet Tilatuessa ja LFA:ssa vain kaksi tukialuetta? Luovutaanko ympäristötuessa tukialueista kokonaan ja mitä siitä seuraisi? Ympäristötuen kohdentaminen Kuinka paljon ja miten kohdennetaan? Kohdentamisen tulovaikutukset? LFA- ja ympäristötuen tukikelpoiset lohkot Tarvetta jatkossakin rajata tukikelpoinen pinta-ala, koska yksikkötuki oltava vakio koko sitoumuskauden Tilakohtainen kiintiö? Kaikki lohkot mukaan vuonna 2014 riippumatta historiasta? Riskienhallintavälineiden rahoitus Rahoitettava maaseudun kehittämisohjelman varoista Miten tehokas/tehoton verrattuna muihin tukijärjestelmiin? 18

Haasteet Pohjois-Suomen näkökulmasta Ns, II-pilarin toimet tärkeitä, rahoitusjärjestelmät, LFA- ja ympäristötuki (alueellinen kohdentaminen??) Viherryttämiseen liittyvä ns. kolmen kasvin vaatimus nurmea käyttävillä tiloilla, esitetty malli mahdoton Tuotantoon sidottu tuki (art. 68), naudan tukia jo nyt tämän kautta n. 40 M Nauta- ja maito- lisäosien sulaminen tasatukeen(top Up) Raivioiden ja muiden tuettomien alojen kohtalo Turvemaiden käyttöä rajoittavat toimenpiteet 19

Maitokiintiöjärjestelmän poistuminen 31.3.2015 - uuteen aikaan valmistautuminen on Pohjois-Suomen kannalta yksi tärkeimmistä operaatioista Halukkuus tuotannon sääntelyyn lisääntynyt Euroopassa EU:n maitolait seurausta 2009 markkinakriisistä Maitolailla haetaan soft landingia kiintiöidyn ja täysin vapaan markkinan välille Kansalliset valmistavat toimenpiteet aloitettu Pohjoinen tuki (maidolla litrakohtainen tuki), elinehto 30.6.2014 mennessä komissio laatii raportin kiintiöjärjestelmän poistumisen vaikutuksista, erityishuomio LFA-alueille Maidontuotannolla iso merkitys koko EU:n alueella, meillä kiinteä yhteys myös naudanlihan tuotantoon Kotieläinten hyvinvointivaatimukset tiukkenee koko EU:n alueella, esim WQ- järjestelmän kautta (sitoutuuko kaikki jäsenmaat??) 20

Maatalouden ja maaseudun tulevaisuuskuva on pitkällä tähtäimellä valoisa Maailma huutaa ruokaa tuotantoa lisättävä voimakkaasti lähivuosikymmeninä Väestönkasvu ja kulutustottumusten muutokset Ruoan reaalihinta pitkällä aikavälillä nouseva Suomessa maatalouden tuottavuuskehitys ollut hyvä Vastuullinen tuotanto Ilmastonmuutos lisää kotimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä myös Euroopassa Eläinten hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota; Suomessa tilanne hyvä Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita Vihreä kasvu antaa merkittäviä mahdollisuuksia maaseudun toimialoille 21

KIITOS MIELENKIINNOSTA! 22