Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä
Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu. Kuusi on erittäin altis juurikääpätuhoille. Metla/E. Oksanen Kuusen tuhonaiheuttajista juurikääpä hyötyy eniten metsän peitteisyyden säilyttävästä metsänhoidosta. Juurikääpä on kasvupaikalla krooninen tuhonaiheuttaja. Metla/t. Piri
Juurikäävän esiintymisrunsaus? Miltä metsikön tulevaisuus näyttää Miten juurikääpä leviää? 3.2.2014 3 Metla/T. Piri
Noin 20 vuotta vanha kuusen kanto, jossa elävää juurikääpärihmastoa. Metla/T. Piri 3.2.2014 4
Koealat 1-5 Puuluokat Juurikäävän tartuttamat, Mesisienen tartuttamat, Muiden lahottajasienten tartuttamat, Kuolleet, Terveet, % % % % % Alikasvos 34.4 2.7 6.5 22.6 33.9 (8.3-82.3) (0-11.1) (2.0-13.0) (2.0-46.3) (9.8-61.5) Välipuut 19.4 5.1 5.4 6.7 63.7 (12.1-25.5) (0-10.6) (0-7.6) (0-24.4) (55.9-72.5) Ylispuut 50 0 0 0 50 (0-100) - - - (0-100) Ylispuiden kannot 60.7 0 - - - (28.6-77.8) - - - - 3.2.2014 5
Mikä on juurikääpäklooni? 3.2.2014 6
Juurikääpäkloonit eriikäisrakenteisen kuusikon koealalla Lapinjärvellä Δ ylispuu Δ välipuu Δ alikasvos ylispuun kanto Mustat symbolit kuvaavat puita ja kantoja, joista juurikääpä on eristetty. 3.2.2014 7
Mitä tutkimuksessa saatiin selville? Juurikääpää esiintyi runsaasti kaikissa puuluokissa Juurikäävän lahottamaa puuta saadaan korjata sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä Kaikki ylispuista tai niiden kannoista eristetyt juurikääpärihmastot olivat levineet ympärillä kasvaviin nuorempiin kuusiin Ylispuiden lahoisuudella on suuri vaikutus metsikön tulevaisuuteen Juurikäävän lahottamista kuusista 77 % oli saanut tartunnan rihmastotartuntana lähellä kasvavan puun lahoista juurista Juurikäävän kasvullinen leviäminen puusta toiseen on runsasta riippumatta puiden koosta tai iästä Tiheät alikasvosryhmät edesauttavat juurikäävän leviämistä
Kannattavan metsätalouden perusedellytys on, että metsätuhot pystytään pitämään siedettävällä tasolla. Se voi olla erittäin vaikeaa silloin, kun kuusikkoa kasvatetaan jatkuvapeitteisenä juurikäävän tartuttamalla kasvupaikalla tai kun tasaikäisenä kasvatettu laho kuusikko uudistetaan päätehakkuun jälkeen kuuselle. Ero eri-ikäisrakenteisen ja tasaikäisen metsän kasvatuksessa on se, että avohakkuun jälkeen juurikääpää voidaan torjua vaihtamalla puulaji tai nostamalla kannot.
Miten juurikääpää voidaan torjua eriikäisrakenteisessa metsässä? 1. Varmistetaan, että kasvupaikka ei ole juurikäävän tartuttama Jos juurikääpää esiintyy, kannattaa luopua ajatuksesta kasvattaa metsikkö eri-ikäisrakenteisena. Toistaiseksi ei ole käytettävissä keinoa, jolla juurikään eteneminen saataisiin pysähtymään.
2. Uusien juurikääpätartuntojen estäminen Hakkuut talvella Kesähakkuissa kantokäsittely TÄRKEÄÄ, ETTÄ TORJUNTA-AINE PEITTÄÄ KANNON KOKO KAATOPINNAN Vaurioiden välttäminen hakkuussa ja metsäkuljetuksessa Suurten puiden kaataminen vaurioittamatta jäävää puustoa vaikeaa Usein toistuvat hakkuut
3. Tiheiden kuusiryhmien harventaminen ajoissa Luontaisesti syntyneet kuuset ovat usein tiheissä ryhmissä, joissa juurikäävän on helppo levitä juuriyhteyksiä pitkin
4. Lehtipuiden ja männyn suosiminen sekapuuna Pienaukkohakkuu poimintahakkuun sijaan Mutta Juurikääpä jatkaa leviämistä aukkojen välissä Ajan myötä kuusi ilmestyy myös pienaukkoihin
Tuulenkaadot Lahojuuriset puut terveitä alttiimpia tuulivaurioille Tuhot lisääntyvät ensimmäisinä hakkuun jälkeisinä vuosina riippumatta metsikön rakenteesta Siirtymävaihe tasasikäisestä eri-ikäisrakenteiseen Pienaukkojen reunapuut Hyönteistuhot Seurannaistuhot Tuoreet tuulenkaadot ovat mm. kirjanpainajien ja kuusijäärien lisääntymispaikkoja. Metla/T. Piri Kuusijäärät ja ukkoniluri iskeytyvät mieluusti juurikäävän heikentämiin 3.2.2014 14 pystypuihin
Eri-ikäisrakenteisen metsän etuja Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) ei viihdy eriikäisrakenteisessa kuusikossa Pomintahakkuin käsitellyissä metsissä ei heinittymistä myyrätuhot pienenevät Metla/E. Oksanen
Eri-ikäisrakenteisen metsän etuja Mykorrhizasienet ovat riippuvaisia elävistä puista ja hyötyvät metsän säilymisestä peitteisenä Mykorrhizasienet paitsi kuljettavat puille ravinteita mm. myös lisäävät puiden sressinsietokykyä kuivuutta ja patogeenejä vastaan. Metla/T. Rajala
Kiitos